Oletetaan, että on vanhemmat X ja Y sekä rintaperilliset A, B, ja C.
X kuolee, jolloin rintaperilliset luopuvat perinnöstään (tässä tapauksessa siis kuolinpesän puolikkaasta) Y:n hyväksi tarkoituksena, että kuolinpesä säilyy yhtenäisenä ja jako tapahtuu vasta Y:n kuoltua eikä Y:n tarvitse esim. ottaa lainaa maksaakseen A:n, B:n C:n osuuksia kuolinpesästä. Perintövero puolikkaasta maksetaan kuolinpesän varoista.
Tämän jälkeen Y elää vielä 10 vuotta ja päättää tehdä testamentin A:n hyväksi ja siirtää varmuudeksi (ilmeisesti pelkona, että B ja C haluaisivat kumota testamentin) vielä kaiken omaisuuden 10 vuoden aikana pikku hiljaa A:lle. Jäävätkö Y:n kuoltua B ja C ns. nuolemaan näppejään?
X kuolee, jolloin rintaperilliset luopuvat perinnöstään (tässä tapauksessa siis kuolinpesän puolikkaasta) Y:n hyväksi tarkoituksena, että kuolinpesä säilyy yhtenäisenä ja jako tapahtuu vasta Y:n kuoltua eikä Y:n tarvitse esim. ottaa lainaa maksaakseen A:n, B:n C:n osuuksia kuolinpesästä. Perintövero puolikkaasta maksetaan kuolinpesän varoista.
Tämän jälkeen Y elää vielä 10 vuotta ja päättää tehdä testamentin A:n hyväksi ja siirtää varmuudeksi (ilmeisesti pelkona, että B ja C haluaisivat kumota testamentin) vielä kaiken omaisuuden 10 vuoden aikana pikku hiljaa A:lle. Jäävätkö Y:n kuoltua B ja C ns. nuolemaan näppejään?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Pahaltahan tuo periminen näyttää kun perintöä ei jää. Tuon omaisuuden siirtämisen selvennyksenä voinet keroa onko kyse lahjoituksista, kaupoista vai rahojen käteen lykkäämisestä? Mahdollisesti kyseeseen tulee suosiolahja toisten rintaperillisten suosimiseksi lakiosankin osalta, joten A voisi joutua maksamaan lakiosan täydennystä. Menee varmasti käytännössä niin vaikeaksi, että lakimiehet mittelevät taitojaan ja oikeus ratkaisee kisan. En edes yritä enempää sohlata, mutta lueskelkaa suosiolahjasta.
Tässä siis B:n ja C:n syrjimiseksi.
Miksi ihmeessä tuossa on luovuttu perinnöstä? Olisihan kuolinpesän voinut pitää jakamattomana. Tuossa on maksimoitu perintöverotkin ihan mielipuolisella tavalla.
Minäkin ihmettelen samaa kuin Ttppii. Onkohan kyse hypoteettisesta esimerkistä eikä kysyjä ole käsittänyt, ettei perinnöstä luopuminen ole sama asia kuin pesän jättäminen jakamattomaksi.
Enpä heidän toimiansa pohtinut, mutta perillisten perinnöstä luopumisen sijaan oletin Y:n saaneen omistuksen tavanomaisesti keskinäisellä testamentilla ja perilliset jättivät lakiosansa vaatimatta (luopuivat?), koska eihän leski voisi "siirtää" jakamattoman pesän kaikkea varallisuutta A:lle.
Ehkä kysyjä vastaa kun liität ihmettelysi kysymykseen, etkä minulle.
Oliko B:llä ja C:llä jo X kuoltua tietoa että Y tulee suosimaa A? Tässähän heitä on "vedetty nenästä" kun ovat ajatelleet Y parasta X kuoltua, niin ettei hänen tarvitse ottaa lainaa. On huomioitava et jos suuria summia rahaa tai muuta omaisuutta annetaan niin niistähän on maksettava lahjavero. Lakiosa kuuluu kaikille.
Pirkko 2 -parka on nyt ihan pihalla.
Miksi sen Y:n olisi tarvinnut ottaa lainaa, jos kuolinpesä olisi jätetty jakamattomaksi? Nythän juurikin Y:lle tuli perintöveroja maksettavaksi, jos kysymyksessä kuvattu älyvapaa järjestely on oikeasti tehty. Jakamattomaksi jättämällä Y:lle ei olisi tullut mitään kustannuksia.
Ja pahimmillaan kävi niin, että perintövero tuli A:lle, B:lle ja C:lle, koska he luopuivat Y:n HYVÄKSI, eli eivät ehdoitta. Ja Y maksoi sitten vielä lahjaveron koko potista.
Jos A, B, ja C ovat lapsettomia ja luopuvat samanaikaisesti (varmimmin samalla asiakirjalla) A:n perinnöstä, heille ei määrätä perintöveroa, vaikka he luopuvat perinnöstä Y:n hyväksi - koska perintö menisi Y:lle lainkin mukaan. Perintövero siis määrätään Y:lle.