Ankkuriliinan mitoituksesta?

Kantsii kerran kääntää liina kelalla, eli ulkopää sisään - käyttöikä lähes kaksinkertaistuu.

Toisaalta veneessä tuskin on sellaista kohtaa, johon voisi kiinnittää yli 3t kuorman rikkomatta sitä.

Ankkuritestit ovat antaneet ankkurin pidolle reilusti alle 2500 kg pitoarvoja. Testatut ankkurit on tarkoitettu n15t veneille, joten ei ole kovin uskottavaa, että 3t veneen ankkurin pito koskaan saavuttaisi 2,5 tonnin pitoa.

Katsastussääntö ei todellakaan edellytä 3,5-6t murtolujuutta, vaikka sen köydellä voikin saavuttaa. Säännön 6-8mm kettinki on murtolujuudeltaan 2t luokkaa. 12mm ankkuriköyden lujuudet alkaa 2t alapuolelta.

Kaikki lähteet tukevat n.2t lujuutta. Näkemys 3,5-6t kuormasta kertoo vain siitä, että käytännön kokemus ja sen mukana mittaluokkien ymmärtäminen puuttuu. 6t kettinki on 18mm terästä!

Kokemusta kirjoitti:

Toisaalta veneessä tuskin on sellaista kohtaa, johon voisi kiinnittää yli 3t kuorman rikkomatta sitä.

Ankkuritestit ovat antaneet ankkurin pidolle reilusti alle 2500 kg pitoarvoja. Testatut ankkurit on tarkoitettu n15t veneille, joten ei ole kovin uskottavaa, että 3t veneen ankkurin pito koskaan saavuttaisi 2,5 tonnin pitoa.

Katsastussääntö ei todellakaan edellytä 3,5-6t murtolujuutta, vaikka sen köydellä voikin saavuttaa. Säännön 6-8mm kettinki on murtolujuudeltaan 2t luokkaa. 12mm ankkuriköyden lujuudet alkaa 2t alapuolelta.

Kaikki lähteet tukevat n.2t lujuutta. Näkemys 3,5-6t kuormasta kertoo vain siitä, että käytännön kokemus ja sen mukana mittaluokkien ymmärtäminen puuttuu. 6t kettinki on 18mm terästä!

Lue lisää

En ole sanonut, että ankkuriköyteen voisi tulla 3,5-6 tonnin kuormia. Köysi kuluu aivan erilailla kuin kettinki ja lisäksi heikkenee (varsinkin liina) UV:n ja mahdollisen muunkin ikääntymisen vuoksi. Solmut puolittavat helposti köyden murtolujuuden.

Kaikista näistä syistä köysien murtolujuus ylimitoitetaan vähintään kertoimella kolme.

Kannattaa lukea myös Vene-lehden 6/2012 akkuriliinatesti. Siinä 2 tonnin liinojen todelliset murtolujuudet olivat 1370-1840 ja 2,4-3,5 tonnin liinat eivät juuri kestävempiä olleet. 20 vuotta käytetty Ankarolina katkesi jo 190 kg vedossa!

Seuramme kotisatamassa liinat ovat kiellettyjä poijukiinnityksessä, koska niitä on mennyt poikki.

Joakim1 kirjoitti:

En ole sanonut, että ankkuriköyteen voisi tulla 3,5-6 tonnin kuormia. Köysi kuluu aivan erilailla kuin kettinki ja lisäksi heikkenee (varsinkin liina) UV:n ja mahdollisen muunkin ikääntymisen vuoksi. Solmut puolittavat helposti köyden murtolujuuden.

Kaikista näistä syistä köysien murtolujuus ylimitoitetaan vähintään kertoimella kolme.

Kannattaa lukea myös Vene-lehden 6/2012 akkuriliinatesti. Siinä 2 tonnin liinojen todelliset murtolujuudet olivat 1370-1840 ja 2,4-3,5 tonnin liinat eivät juuri kestävempiä olleet. 20 vuotta käytetty Ankarolina katkesi jo 190 kg vedossa!

Seuramme kotisatamassa liinat ovat kiellettyjä poijukiinnityksessä, koska niitä on mennyt poikki.

Lue lisää

Liinakielto on hätävarjelun liioittelua.

Sen sijaan solmujen kieltäminen on perusteltua koska solmu heikentää sekä liinaa että köyttä kymmeniä prosentteja.
Sen lisäksi vaatimus joustimien käytöstä ja ehjistä kiinnitysvälineistä riittää.

Solmu on pahempi kirjoitti:

Liinakielto on hätävarjelun liioittelua.

Sen sijaan solmujen kieltäminen on perusteltua koska solmu heikentää sekä liinaa että köyttä kymmeniä prosentteja.
Sen lisäksi vaatimus joustimien käytöstä ja ehjistä kiinnitysvälineistä riittää.

Lue lisää

Osasitkohan lukea? Sanottiin, että liinat on kielletty, koska niitä on mennyt poikki. Solmu heikentää liinaa vielä enemmän kuin köyttä, koska veto jakaantuu litteässä liinassa epätasaisemmin. Kiinnitykseen käytettyjen köysien varmuuskerroin taas on jo lähtökohtaisesti suurempi. Kun kerroin on kolme, ei kymmenillä prosenteilla ole merkitystä. Auringon uv:n suurempi heikennys pienemmästä lähtöarvosta taas on merkittävä, kuten se testikin konkreettisesti osoitti.

Solmu on pahempi kirjoitti:

Liinakielto on hätävarjelun liioittelua.

Sen sijaan solmujen kieltäminen on perusteltua koska solmu heikentää sekä liinaa että köyttä kymmeniä prosentteja.
Sen lisäksi vaatimus joustimien käytöstä ja ehjistä kiinnitysvälineistä riittää.

Lue lisää

Saattaahan se olla hätävarjelun liiottelua ja en ole ollut päätöstä tekemässä. Päätös tosiaan perustuu tapahtuineisiin vahinkoihin. Myös avoimet vahvistamattomat poijukoukut ovat kiellettyjä. Sellaisen pettäminen (vääntyi suoraksi) toi naapuriveneen veneeni kylkeen hakkaamaan.

Miten ajattelit sitoa liinan tai köyden veneeseen, jos solmut ovat kiellettyjä. Kyllä se knaapinkin sitominen on heikko kohta ellei käytä pleissattuja lenkkejä molemmissa päissä, mikä taas on erittäin epäkäytännöllistä kun poijun paikka tai koko venepaikkakin voi vaihtua.

Joakim1 kirjoitti:

Saattaahan se olla hätävarjelun liiottelua ja en ole ollut päätöstä tekemässä. Päätös tosiaan perustuu tapahtuineisiin vahinkoihin. Myös avoimet vahvistamattomat poijukoukut ovat kiellettyjä. Sellaisen pettäminen (vääntyi suoraksi) toi naapuriveneen veneeni kylkeen hakkaamaan.

Miten ajattelit sitoa liinan tai köyden veneeseen, jos solmut ovat kiellettyjä. Kyllä se knaapinkin sitominen on heikko kohta ellei käytä pleissattuja lenkkejä molemmissa päissä, mikä taas on erittäin epäkäytännöllistä kun poijun paikka tai koko venepaikkakin voi vaihtua.

Lue lisää

Käytän yleensä laiturin päässä joko pleissattua lenkkiä tai koussia ja kestävää palohakaa. Joustin on tietenkin kyydissä.
Veneen päässä käytän knaappia.
En ole liinan ystävä, mutta se on helppo tapa säilyttää harvoin tarvittavaa varaköyttä.

Mikään ehdoton sääntö se ei ole, mutta on kivempaa, kun köyden vapaat päät ovat veneessä eikä laiturilla.

Knaapissa köysi ei tee yhtä terävää mutkaa kuin solmussa tai lenkin ympärilla. Rasitus jakautuu huomattavasti pitemmälle alueelle eikä köysi kulu juuri ollenkaan.

Nykivää kuormaa varten on joustimet, joiden merkitystä ei voi vähätellä. Ne pitävät köyden palautuvan venymän alueella.

Liinan kanssa pitää olla huolellinen, mutta sama pätee köysiin. Kiinan kanssa ehkä huolellisempi. Mitä mitoitukseen tulee, niin 2000 kg köysi ei ole vahvempi kuin 2000 kg kettinki tai liina.

Hiukan tavoitehakuista on kokeilla 20 v vanhaa liinaa. Kiinnitysköydet vaihdetaan yleensä kolmen-neljän vuoden välein tai jos niissä on kulumista. Saman pitäisi päteä liinaan.

Tavarankuljetuksessa käytetään ainoastaan liinoja. En usko, että vaikka kaikki Suomen veneilijät niitä haukkuisivat, muu maailma muuttaisi käytäntöä. Tavarankuljetuksessa on kuitenkin selkeät ohjeet liinan käytölle, ne olisi hyvä saada myös ankkuriliinoihin.

ankkuriliinaa kirjoitti:

Käytän yleensä laiturin päässä joko pleissattua lenkkiä tai koussia ja kestävää palohakaa. Joustin on tietenkin kyydissä.
Veneen päässä käytän knaappia.
En ole liinan ystävä, mutta se on helppo tapa säilyttää harvoin tarvittavaa varaköyttä.

Mikään ehdoton sääntö se ei ole, mutta on kivempaa, kun köyden vapaat päät ovat veneessä eikä laiturilla.

Knaapissa köysi ei tee yhtä terävää mutkaa kuin solmussa tai lenkin ympärilla. Rasitus jakautuu huomattavasti pitemmälle alueelle eikä köysi kulu juuri ollenkaan.

Nykivää kuormaa varten on joustimet, joiden merkitystä ei voi vähätellä. Ne pitävät köyden palautuvan venymän alueella.

Liinan kanssa pitää olla huolellinen, mutta sama pätee köysiin. Kiinan kanssa ehkä huolellisempi. Mitä mitoitukseen tulee, niin 2000 kg köysi ei ole vahvempi kuin 2000 kg kettinki tai liina.

Hiukan tavoitehakuista on kokeilla 20 v vanhaa liinaa. Kiinnitysköydet vaihdetaan yleensä kolmen-neljän vuoden välein tai jos niissä on kulumista. Saman pitäisi päteä liinaan.

Tavarankuljetuksessa käytetään ainoastaan liinoja. En usko, että vaikka kaikki Suomen veneilijät niitä haukkuisivat, muu maailma muuttaisi käytäntöä. Tavarankuljetuksessa on kuitenkin selkeät ohjeet liinan käytölle, ne olisi hyvä saada myös ankkuriliinoihin.

Lue lisää

Ko. testissä siis yksikään 2000 kg liina ei kestäny 2000 kg ja 3500 kg liina hajosi jo 1800 kg kuormalla. Kestävyyksiä on siis liioiteltu, tosin hajoamiset tapahtuivat lähinnä lenkeistä (olivat valmiiksi liinoissa). Vastaavasti Yacht-lehdessä mitattiin 16 eri 14 mm kiinnitysköyttä. Vain yksi ei päässyt luvattuun murtolujuuteen (jäi 15% alle, mutta kesti kuiitenki reilut 5 tonnia), suurin osa ylitti selvästi luvatun murtolujuuden.

Eri materiaaleille tarvitaan erilaiset varmuuskertoimet. Köydellä ja liinoilla ne ovat hyvin suuret, metalleilla selvästi pienemmät. Siksi kettingin murtolujuuden ei tarvitse olla yhtä suuri kuin köyden.

20 vuotta kelassa ollut liina ei välttämättä ole poikkeus. Liina ei ollut näkyvästi kulunut, vaan UV:stä jne. vaurioitunut.

Tavarankuljetuksessa liinoja kätettäneen lähinnä siksi, että niille saa helposti kiristyssysteemejä ja ne ovat hellävaraisempi kuljetettavalle tavaralle. Kuljetus- ja varsinkin nostoliinoissa varmuuskertoimet ovat todela suuria.

Esimerkiksi nostohihnalle käytetään varmuiskerrointa 1:7 ja nostoketjulle 1:4. 2000 kg murtolujuinen hihna siis vastaa 1140 kg murtolujuista kettinkiä nostoköytössä.

Joakim1 kirjoitti:

Saattaahan se olla hätävarjelun liiottelua ja en ole ollut päätöstä tekemässä. Päätös tosiaan perustuu tapahtuineisiin vahinkoihin. Myös avoimet vahvistamattomat poijukoukut ovat kiellettyjä. Sellaisen pettäminen (vääntyi suoraksi) toi naapuriveneen veneeni kylkeen hakkaamaan.

Miten ajattelit sitoa liinan tai köyden veneeseen, jos solmut ovat kiellettyjä. Kyllä se knaapinkin sitominen on heikko kohta ellei käytä pleissattuja lenkkejä molemmissa päissä, mikä taas on erittäin epäkäytännöllistä kun poijun paikka tai koko venepaikkakin voi vaihtua.

Lue lisää

"Myös avoimet vahvistamattomat poijukoukut ovat kiellettyjä. Sellaisen pettäminen (vääntyi suoraksi) toi naapuriveneen veneeni kylkeen hakkaamaan."

HSK:n vierassatamassa Tempo28 ajoi minun umpinaisen poijukoukun mutkalle ja siten käyttökelvottmaksi, nauroivat vaan eikä puhettaakkaan korvauksesta. Avonaisen koukun sentään pystyy itse korjaamaan ja niin teinkin Bågaskärissä ison paikallisen moottoriveneen ajettua poijukoukun päälle.

Joakim1 kirjoitti:

Ko. testissä siis yksikään 2000 kg liina ei kestäny 2000 kg ja 3500 kg liina hajosi jo 1800 kg kuormalla. Kestävyyksiä on siis liioiteltu, tosin hajoamiset tapahtuivat lähinnä lenkeistä (olivat valmiiksi liinoissa). Vastaavasti Yacht-lehdessä mitattiin 16 eri 14 mm kiinnitysköyttä. Vain yksi ei päässyt luvattuun murtolujuuteen (jäi 15% alle, mutta kesti kuiitenki reilut 5 tonnia), suurin osa ylitti selvästi luvatun murtolujuuden.

Eri materiaaleille tarvitaan erilaiset varmuuskertoimet. Köydellä ja liinoilla ne ovat hyvin suuret, metalleilla selvästi pienemmät. Siksi kettingin murtolujuuden ei tarvitse olla yhtä suuri kuin köyden.

20 vuotta kelassa ollut liina ei välttämättä ole poikkeus. Liina ei ollut näkyvästi kulunut, vaan UV:stä jne. vaurioitunut.

Tavarankuljetuksessa liinoja kätettäneen lähinnä siksi, että niille saa helposti kiristyssysteemejä ja ne ovat hellävaraisempi kuljetettavalle tavaralle. Kuljetus- ja varsinkin nostoliinoissa varmuuskertoimet ovat todela suuria.

Esimerkiksi nostohihnalle käytetään varmuiskerrointa 1:7 ja nostoketjulle 1:4. 2000 kg murtolujuinen hihna siis vastaa 1140 kg murtolujuista kettinkiä nostoköytössä.

Lue lisää

Jopa niin, että uusi liina (osto kesänä) katkesi peräpoijussa, pienehkössä veneessä. Näitä keloja on myynnissä niin halvalla, että suosittelen parhaan mahdollisen ostamista. Toki tätä en itse havainnut, avonaisen poijukoukun oikenemisen kyllä. Köysi on varmempi, vaikka vielä itse olenkin liinan varassa.

25423t3t kirjoitti:

"Myös avoimet vahvistamattomat poijukoukut ovat kiellettyjä. Sellaisen pettäminen (vääntyi suoraksi) toi naapuriveneen veneeni kylkeen hakkaamaan."

HSK:n vierassatamassa Tempo28 ajoi minun umpinaisen poijukoukun mutkalle ja siten käyttökelvottmaksi, nauroivat vaan eikä puhettaakkaan korvauksesta. Avonaisen koukun sentään pystyy itse korjaamaan ja niin teinkin Bågaskärissä ison paikallisen moottoriveneen ajettua poijukoukun päälle.

Lue lisää

Avoinaisia koukkuja on myös vahvistettuja. Itselläni on tämä: http://arifin.fi/product/75/avohaka-classic-5-ton-1000

SIlle luvataan 5 tonnin vetolujuus, kun vahvistamattomalla avoimella se on vain 500 kg.

Siis vertailtiin köysiä, joiden luvatut murtolujuudet olivat 3-6 tonnia. Ne kestivät luvatun määrän tai enenmmän yhtä poikkeusta lukuunottamatta.

Sitten oli toinen vertailu, jossa vertailtiin 2-3,5 tonnin liinoja. Yksikään niistä ei kestänyt luvattua murtolujuutta ja heikoin jäi puoleen luvatusta. Paalusolmittu liina kesti vain 920 kg.

Toisin sanoen katsastusääntöjen (ja minun mielestä) 3,3 tonnin veneeseen sopivaa 14 mm köyttä liinalla korvattaessa 2 tonnin liina ei ole alkuunkaan yhtä vahva. 10 mm kiinnitysköysi olisi jo lähempänä tuota liinaa.

Joakim1 kirjoitti:

Siis vertailtiin köysiä, joiden luvatut murtolujuudet olivat 3-6 tonnia. Ne kestivät luvatun määrän tai enenmmän yhtä poikkeusta lukuunottamatta.

Sitten oli toinen vertailu, jossa vertailtiin 2-3,5 tonnin liinoja. Yksikään niistä ei kestänyt luvattua murtolujuutta ja heikoin jäi puoleen luvatusta. Paalusolmittu liina kesti vain 920 kg.

Toisin sanoen katsastusääntöjen (ja minun mielestä) 3,3 tonnin veneeseen sopivaa 14 mm köyttä liinalla korvattaessa 2 tonnin liina ei ole alkuunkaan yhtä vahva. 10 mm kiinnitysköysi olisi jo lähempänä tuota liinaa.

Lue lisää

Toisaalta sitten juuri mitään soutuvenettä suurempaa ei kiinnitetä 10 mm köydellä. Vetolujuus kun ei ole valintaperuste, vaan ensisijaisesti kulutuskestävyys. Liinat taas ovat paljon arempia nirhautumaan ja marginaalia jo lähtötilanteessa edellisten perusteella vain puolet normaalisti käytettyihin köysiin. Ei siis ihme, että liinat joskus pettävät.

Liinassa on puolet materiaalista ympärivuorokautisesti sään ja auringon armoilla. Kuorettomissakin köysissä paksu rakenne suojaa sisempiä kuituja ja kuorellisissa köysissä lujuuden muodostava sisus auringolta ja hankaukselta suojassa.

Miten varmuuskerroin voi olla alle 1? Sehän tarkoittaa, että osa hajoaa 100% varmuudella ennen kuin mitoituskuorma saavutetaan. Tietysti kertoimen voi siirtää mitoituskuorman laskentaan.

EIkö ankkurointi ja kiinnitys ole likaista, kuluttavaa ja nykivää käyttöä? Tuossa Yachtin testissä mitattiin myös köysien kulutuskestävyyttä hankaamalla köysiä kulutuskoneessa. Köysiin ei tullut erityisen näkyvää vauriota, vaan niistä tuli lähinnä karheita. Silti ko. kulutustesti heikensi murtolujuudet tyypillisesti puoleen, pahimmillaan kolmasosaan uuden köyden arvosta. Tuon päälle vähän UV-säteilyä, niin on selvää, etttä reilu varmuuskerroin on tarpeen.

Kettinki ei kulu kovinkaan helposti (jatkuvasti vedessä olevat poijukettingit kyllä kuluvat) ja kuluminen näkyy galvanoidussa ketjussa ruosteena kauan ennen lujuuden merkittävää heikentymistä.

Purjeveneessä käytetään esimerkiksi laminaatille ja vanteille vamuuskertoimia 2-3 tapauksesta riippuen.

Joakim1 kirjoitti:

Miten varmuuskerroin voi olla alle 1? Sehän tarkoittaa, että osa hajoaa 100% varmuudella ennen kuin mitoituskuorma saavutetaan. Tietysti kertoimen voi siirtää mitoituskuorman laskentaan.

EIkö ankkurointi ja kiinnitys ole likaista, kuluttavaa ja nykivää käyttöä? Tuossa Yachtin testissä mitattiin myös köysien kulutuskestävyyttä hankaamalla köysiä kulutuskoneessa. Köysiin ei tullut erityisen näkyvää vauriota, vaan niistä tuli lähinnä karheita. Silti ko. kulutustesti heikensi murtolujuudet tyypillisesti puoleen, pahimmillaan kolmasosaan uuden köyden arvosta. Tuon päälle vähän UV-säteilyä, niin on selvää, etttä reilu varmuuskerroin on tarpeen.

Kettinki ei kulu kovinkaan helposti (jatkuvasti vedessä olevat poijukettingit kyllä kuluvat) ja kuluminen näkyy galvanoidussa ketjussa ruosteena kauan ennen lujuuden merkittävää heikentymistä.

Purjeveneessä käytetään esimerkiksi laminaatille ja vanteille vamuuskertoimia 2-3 tapauksesta riippuen.

Lue lisää

Lentokoneen osien mitoituksessa kerroin alle 1 tarkoittaa sitä, että osa ei kestä kaikkia laskettuja kuormia vaan hajoaa. Näitä osia on paljon ja niitä vaihdetaan säännöllisesti. Selvää on, että niiden osien hajoaminen ei ole kriittistä vaikkapa siksi, että on varajärjestelmä tai että osa ei ole aivan välttämätön.

Ankkurointi on ainakin märkää. Nykiminen riippuukin siten paljon olosuhteista, kuten joustimista jne...

Nyt kun minä olen vastannut, niin kerro mistä sait käyttämäsi kertoimet?
Vai unohditko jo?

Entä kertoimet??? kirjoitti:

Lentokoneen osien mitoituksessa kerroin alle 1 tarkoittaa sitä, että osa ei kestä kaikkia laskettuja kuormia vaan hajoaa. Näitä osia on paljon ja niitä vaihdetaan säännöllisesti. Selvää on, että niiden osien hajoaminen ei ole kriittistä vaikkapa siksi, että on varajärjestelmä tai että osa ei ole aivan välttämätön.

Ankkurointi on ainakin märkää. Nykiminen riippuukin siten paljon olosuhteista, kuten joustimista jne...

Nyt kun minä olen vastannut, niin kerro mistä sait käyttämäsi kertoimet?
Vai unohditko jo?

Lue lisää

Eikös jo tuossa ollut melko paljon:
"Silti ko. kulutustesti heikensi murtolujuudet tyypillisesti puoleen, pahimmillaan kolmasosaan uuden köyden arvosta. Tuon päälle vähän UV-säteilyä, niin on selvää, etttä reilu varmuuskerroin on tarpeen."

Ylempänäkin on jo todettu, etteä köysiä ylimitoitetaan lujuudeltaan sen takia, että käyttöolosuhteet voivat heikentää köyttä todella paljon ja huonosti ennalta arvattavissa olevalla tavalla. Usein ei edes mitoiteta lujuutta, vaan käsiteltävyyttä ajatellen. Jo sen maksimikuormankin arviointi on erittäin epävarmaa.

Mistä keksit 6 m veneen? Alkuperäiselle kysyjällä oli 3,3 tn vene, joka lienee ainakin 8 m pitkä ja jossa lienee ainakin 10 kg ankkuri, jonka pito voi olla yli 1000 kg, kuten tästä hieman isompien ankkureiden testistä nähdään: http://www.manson-marine.co.nz/Anchor Tests/Yachting Monthly -Anchor Test Nov09.pdf

Eipä jää lainkaan varmuuskerrointa 2000 tonnin liinaa käytettäessä!

Näytäppä yksikin köyden/hihnan kriittinen käyttökohde, jossa ei olisi suurta varmuuskerrointa köyden/hihnan altistuessa kulumiselle ja UV-säteilylle.

Joakim1 kirjoitti:

Mistä keksit 6 m veneen? Alkuperäiselle kysyjällä oli 3,3 tn vene, joka lienee ainakin 8 m pitkä ja jossa lienee ainakin 10 kg ankkuri, jonka pito voi olla yli 1000 kg, kuten tästä hieman isompien ankkureiden testistä nähdään: http://www.manson-marine.co.nz/Anchor Tests/Yachting Monthly -Anchor Test Nov09.pdf

Eipä jää lainkaan varmuuskerrointa 2000 tonnin liinaa käytettäessä!

Näytäppä yksikin köyden/hihnan kriittinen käyttökohde, jossa ei olisi suurta varmuuskerrointa köyden/hihnan altistuessa kulumiselle ja UV-säteilylle.

Lue lisää

Ankkurin pito on suhteessa paino-noste neliöön.
En väitä, ettei varmuuskertoimia ole, väitän, että sisnun kertoimesi eivät sovellu.
Itse heitäisin kertoimena 1,6-2.
Ankkurin pito max 1000 kg eli tarvittava liina max 1600-2000 kg.

Älä selitä ;) kirjoitti:

Ankkurin pito on suhteessa paino-noste neliöön.
En väitä, ettei varmuuskertoimia ole, väitän, että sisnun kertoimesi eivät sovellu.
Itse heitäisin kertoimena 1,6-2.
Ankkurin pito max 1000 kg eli tarvittava liina max 1600-2000 kg.

Lue lisää

1,6-2 varmuuskerroin ei riitä edes solmun aiheuttamaan murtolujuuden alenemaan. Ja tosiaan tuossa Vene-lehden testissä vain harvat 2000 kg liinat kestivät edes 1600 kg.

Tuossa linkittämässäni testissä 10,5 kg Fortress piti 3281 kg kovassa hiekassa. Myös 7 kg Spade pääsi niukasti yli 1000 kg. Sen identtinen 15 kg malli ei pitänyt edes 2-kertaisesti hiekassa. Aika huonosti siis pätee tuo paino-noste neliö.

En ole väittänyt, että juuri 7 olisi sopiva varmuuskerroin veneen kiinnitykseen. Olen väittänyt, että tarvitaan ainakin varmuuskerroin 3 ja että köydelle/hihnalle tarvitaan suurempi varmuuskerroin kuin kettingille.

Joakim1 kirjoitti:

1,6-2 varmuuskerroin ei riitä edes solmun aiheuttamaan murtolujuuden alenemaan. Ja tosiaan tuossa Vene-lehden testissä vain harvat 2000 kg liinat kestivät edes 1600 kg.

Tuossa linkittämässäni testissä 10,5 kg Fortress piti 3281 kg kovassa hiekassa. Myös 7 kg Spade pääsi niukasti yli 1000 kg. Sen identtinen 15 kg malli ei pitänyt edes 2-kertaisesti hiekassa. Aika huonosti siis pätee tuo paino-noste neliö.

En ole väittänyt, että juuri 7 olisi sopiva varmuuskerroin veneen kiinnitykseen. Olen väittänyt, että tarvitaan ainakin varmuuskerroin 3 ja että köydelle/hihnalle tarvitaan suurempi varmuuskerroin kuin kettingille.

Lue lisää

Fortress on kevytankkuri, ehkä maailman paras. Hyvä ankkuri, muttas huono kuvaamaan ankkureita yleensä.
Vertailu pitää tehdä äidentisille ankkureille ei eri ankkureille. Hajontaa toki on paljon, kute samalla ankkurillakin tehdyillä mittauksilla.

Mistä päädyit lukuun 3 etkä 4 tai 2?

tiedettä? kirjoitti:

Fortress on kevytankkuri, ehkä maailman paras. Hyvä ankkuri, muttas huono kuvaamaan ankkureita yleensä.
Vertailu pitää tehdä äidentisille ankkureille ei eri ankkureille. Hajontaa toki on paljon, kute samalla ankkurillakin tehdyillä mittauksilla.

Mistä päädyit lukuun 3 etkä 4 tai 2?

Lue lisää

Jos nyt viitsisit lukea kirjoitukseni tai testin ennen vastausta. Edellä vertasin 7 ja 15 kg Spaden identtistä mallia joiden välillä pito ei edes 2-kertaistunut.

2 on mielestäni ehdottomasti liian pieni, koska useiden testien mukaan solmu (esim. paalusolmu) heikentää sekä köyttä että liinaa kutakuinkin tuolla tekijällä. Kyllä kiinnitysköyden pitää kestää jatkaminen ja veneseen/tolppaan/lenkkiin sitominen edelleen jollain varmuuskertoimella.

Lisäksi on tiedossa, että kuluminen ja UV-säteily vähentävät murtolujuutta.

Näistä syistä siis varmuuskertoimen pitää olla ainakin 3. Omassa 5,7 tn veneessäni on 16 mm/4800 kg kiinnitysköydet ja 16 mm/5700 kg ankkuriköysi, vaikka ankkuri on vain 10 kg Bruce (vara-ankkuri 15 kg CRQ).

Joakim1 kirjoitti:

Jos nyt viitsisit lukea kirjoitukseni tai testin ennen vastausta. Edellä vertasin 7 ja 15 kg Spaden identtistä mallia joiden välillä pito ei edes 2-kertaistunut.

2 on mielestäni ehdottomasti liian pieni, koska useiden testien mukaan solmu (esim. paalusolmu) heikentää sekä köyttä että liinaa kutakuinkin tuolla tekijällä. Kyllä kiinnitysköyden pitää kestää jatkaminen ja veneseen/tolppaan/lenkkiin sitominen edelleen jollain varmuuskertoimella.

Lisäksi on tiedossa, että kuluminen ja UV-säteily vähentävät murtolujuutta.

Näistä syistä siis varmuuskertoimen pitää olla ainakin 3. Omassa 5,7 tn veneessäni on 16 mm/4800 kg kiinnitysköydet ja 16 mm/5700 kg ankkuriköysi, vaikka ankkuri on vain 10 kg Bruce (vara-ankkuri 15 kg CRQ).

Lue lisää

En epäile, ettetkö itse noudattaisi omaa suositustasi, mutta sehän on tietenkin odotettuakin, vai?

Se, mitä johtopäätöksiä teet yhden mittauksen perusteella ankkurien pidosta osoittaa kuinka vähän ymmärrät tieteellisestä tutkimuksesta, todennäköisyyksistä ja luottamusväleistä. Esittäisit edes teorian väitteesi tueksi, mutta ei...

Mitä solmuihin tulee, niin köyteen tehty solmu laskee köyden lujuutta lähes puoleen siinä missä liinankin.

Liinan ja köyden mitotuksessa ei ole mitään suurta eroa. Se, että jotkut liinat eivät kestä nimelliskuormaansa on tietenkin väärin, mutta sama pätee köysiinkin. Tulee mieleen aikoinaan tehty testi hinausköysistä, jotka eivät päässeet lähellekään lupaamaansa.

Mitoituksessa on vaikea ottaa huomioon sitä, että tuotteessa on virhe koska lähtökohtana on se, että tuote vastaa luvattua. Tämä pätee kaikille osille, ein vain köysille.

Myöskin oletus, että liinat pitää mitoittaa vahvemmiksi koska niiden käyttäjät eivät tarkasta niitä, ontuu. Olen nähnyt myös kuluneita ja rikkinäisiä köysiä. Liinan etuna on se, että siitä näkee, jos reuna on revennyt, köyden kulumista tai ylivenymistä ei erota samalla tavalla.

Edelleenkään en ole liinan suuri ystävä, mutta sillä on puolensa.

Tiedettä kirjoitti:

En epäile, ettetkö itse noudattaisi omaa suositustasi, mutta sehän on tietenkin odotettuakin, vai?

Se, mitä johtopäätöksiä teet yhden mittauksen perusteella ankkurien pidosta osoittaa kuinka vähän ymmärrät tieteellisestä tutkimuksesta, todennäköisyyksistä ja luottamusväleistä. Esittäisit edes teorian väitteesi tueksi, mutta ei...

Mitä solmuihin tulee, niin köyteen tehty solmu laskee köyden lujuutta lähes puoleen siinä missä liinankin.

Liinan ja köyden mitotuksessa ei ole mitään suurta eroa. Se, että jotkut liinat eivät kestä nimelliskuormaansa on tietenkin väärin, mutta sama pätee köysiinkin. Tulee mieleen aikoinaan tehty testi hinausköysistä, jotka eivät päässeet lähellekään lupaamaansa.

Mitoituksessa on vaikea ottaa huomioon sitä, että tuotteessa on virhe koska lähtökohtana on se, että tuote vastaa luvattua. Tämä pätee kaikille osille, ein vain köysille.

Myöskin oletus, että liinat pitää mitoittaa vahvemmiksi koska niiden käyttäjät eivät tarkasta niitä, ontuu. Olen nähnyt myös kuluneita ja rikkinäisiä köysiä. Liinan etuna on se, että siitä näkee, jos reuna on revennyt, köyden kulumista tai ylivenymistä ei erota samalla tavalla.

Edelleenkään en ole liinan suuri ystävä, mutta sillä on puolensa.

Lue lisää

Ei tuosta nyt ihan tiedettä saa, mutta oma lähestymistapasi on siitä vielä kauempana. Viittasit joskus jossain tehtyyn köysien testaukseen täsmälleen tuolla tarkkuudella. Liinojen testi on on sentään yksilöity ja hyvin monien tiedossakin.

Tuloksista voi lukea jotain suuntaa antavaa. Yksikään testattu liina ei kestänyt ilmoitettua vetoa. Vanha liina kesti vain kymmenesosan siitä. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki köydet kestivät enemmän kuin luvattu ja sen yhdenkin poikkeama oli pieni.

Nytkö pitäisi vielä jokin teoreettinen malli esittää lujuuksille ja niiden muuttumiselle oloissa, jotka eivät ole hallinnassa? Ilman teoreettista tarkasteluakin tämä on varsin selvää pässinlihaa. Kaikki mittaustulokset viittaavat siihen, että köyden tai liinan pitää uutena kestää pahin rasitustilanne suurella varmuuskertoimella. Onko varmuuskertoimen oltava 2 vai 5, voi olla jo keskustelun aihe. Tehdyt havainnot puoltavat kakkosta suurempaa kerrointa.

liina tai köysi kirjoitti:

Ei tuosta nyt ihan tiedettä saa, mutta oma lähestymistapasi on siitä vielä kauempana. Viittasit joskus jossain tehtyyn köysien testaukseen täsmälleen tuolla tarkkuudella. Liinojen testi on on sentään yksilöity ja hyvin monien tiedossakin.

Tuloksista voi lukea jotain suuntaa antavaa. Yksikään testattu liina ei kestänyt ilmoitettua vetoa. Vanha liina kesti vain kymmenesosan siitä. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki köydet kestivät enemmän kuin luvattu ja sen yhdenkin poikkeama oli pieni.

Nytkö pitäisi vielä jokin teoreettinen malli esittää lujuuksille ja niiden muuttumiselle oloissa, jotka eivät ole hallinnassa? Ilman teoreettista tarkasteluakin tämä on varsin selvää pässinlihaa. Kaikki mittaustulokset viittaavat siihen, että köyden tai liinan pitää uutena kestää pahin rasitustilanne suurella varmuuskertoimella. Onko varmuuskertoimen oltava 2 vai 5, voi olla jo keskustelun aihe. Tehdyt havainnot puoltavat kakkosta suurempaa kerrointa.

Lue lisää

Itse asiassa en viitannut vain yhteen testaukseen, köysien osalta kävin läpi kymmenkunta. googlaa: "how much a knot weakens a rope". Saat lukuisia viitauksia tutkimuksiin. Kaikilla on saman suuntaiset tulokset.

Jos tutkimusten määrällä laskee, niin yksi liinatutkimus alkaa olla aika kavyttä tavaraa. Tosin solmun vaikutus on sama kuin köysillä.

Vaikka sinun tutkimuksessasi ei tullut eteen heikkoa köyttä, niin niitä on olemassa. Oliko kyseessä hyvä tuuri vai riittämätön otanta, mene ja tiedä.
Tässä on viitaus testiin, joka löysi myös heikoja köysiä.
http://tekniikanmaailma.fi/vanhat/hinauskoydet-koysi-kiristyy

Yksi testi ei kerro kovin paljoa. Kun niitä on monta, alkaa kuva hahmottua. Tutkimuksia löytyy myös tupakan terveellisyydestä.

Lähdekritiikkiä kirjoitti:

Itse asiassa en viitannut vain yhteen testaukseen, köysien osalta kävin läpi kymmenkunta. googlaa: "how much a knot weakens a rope". Saat lukuisia viitauksia tutkimuksiin. Kaikilla on saman suuntaiset tulokset.

Jos tutkimusten määrällä laskee, niin yksi liinatutkimus alkaa olla aika kavyttä tavaraa. Tosin solmun vaikutus on sama kuin köysillä.

Vaikka sinun tutkimuksessasi ei tullut eteen heikkoa köyttä, niin niitä on olemassa. Oliko kyseessä hyvä tuuri vai riittämätön otanta, mene ja tiedä.
Tässä on viitaus testiin, joka löysi myös heikoja köysiä.
http://tekniikanmaailma.fi/vanhat/hinauskoydet-koysi-kiristyy

Yksi testi ei kerro kovin paljoa. Kun niitä on monta, alkaa kuva hahmottua. Tutkimuksia löytyy myös tupakan terveellisyydestä.

Lue lisää

Löysit siis testin rautakauppalaadun köysistä. Mahtavaa.

Solmujen vaikutus on ollut tunnettua kautta aikojen.

Tiedettä kirjoitti:

En epäile, ettetkö itse noudattaisi omaa suositustasi, mutta sehän on tietenkin odotettuakin, vai?

Se, mitä johtopäätöksiä teet yhden mittauksen perusteella ankkurien pidosta osoittaa kuinka vähän ymmärrät tieteellisestä tutkimuksesta, todennäköisyyksistä ja luottamusväleistä. Esittäisit edes teorian väitteesi tueksi, mutta ei...

Mitä solmuihin tulee, niin köyteen tehty solmu laskee köyden lujuutta lähes puoleen siinä missä liinankin.

Liinan ja köyden mitotuksessa ei ole mitään suurta eroa. Se, että jotkut liinat eivät kestä nimelliskuormaansa on tietenkin väärin, mutta sama pätee köysiinkin. Tulee mieleen aikoinaan tehty testi hinausköysistä, jotka eivät päässeet lähellekään lupaamaansa.

Mitoituksessa on vaikea ottaa huomioon sitä, että tuotteessa on virhe koska lähtökohtana on se, että tuote vastaa luvattua. Tämä pätee kaikille osille, ein vain köysille.

Myöskin oletus, että liinat pitää mitoittaa vahvemmiksi koska niiden käyttäjät eivät tarkasta niitä, ontuu. Olen nähnyt myös kuluneita ja rikkinäisiä köysiä. Liinan etuna on se, että siitä näkee, jos reuna on revennyt, köyden kulumista tai ylivenymistä ei erota samalla tavalla.

Edelleenkään en ole liinan suuri ystävä, mutta sillä on puolensa.

Lue lisää

Luulen ymmärtäväni aika paljon tieteellisesti tutkimuksesta sitä itse paljon tehneenä ja lukeneena. Ankkuritesteissä on toki suurta hajontaa riippuen testaustavasta (köysikulma, pohjanlaatu jne). Köysitesteissä huomattavan paljon vähemmän. Veneisiin myytävät laadukkaampien köysien ilmoitetut lujuudet pitävät hyvin paikkansa.

Solmu laskee tunnetusti lujuuden n. puoleen.

En ole väittänyt, että köyden ja liinan mitoituksessa on suurta eroa. Ainoa selkeä ero on UV. jolle liina on arempi muotonsa ja säilytystapansa (usein ulkona kelassa) takia. UV:n vaikutusta ei näe samalla tavalla kuin rispaantumista. Esimerkiksi pelastusrenkaan valon mukana tullut köysi oli kahden jälkeen niin haperoa, että se katkesi solmittaessa. Lienee polypropyleeniä. Ainoa päällepäin havaittava ero oli haalistunut väri.

Sen sijaan olen väittänyt, että 2 tonnin liina on heiveröinen 3,3 tn veneen kiinnitykseen. Myös 2 tn köysi on sitä. Molemmissa syynä solmujen, kulumisen ja UV:n takia vaadittava varmuuskerroin.

Kettinki auttaa ankkuria painumaan oikeaan asentoon. Se lisää liinan kuormaa, kun ankkuri ei luista. Tosin ankkurin luistamisesta seuraa vielä pahempaa. Liinassa itsessään on niin paljon joustoa, ettei se tarvitse sitä lisää.

Suojapussi varmasti lisää ikää koska UV-säteily vanhentaa liinaa.

Ehjä liina kestää ihan hyvin, mutta kuten todettua, kuntoa on hyvä seurata. Reunan rispaantuminen tarkoittaa liinan vaihtamista.

Mitä siihen vetokuormaan tulee, niin harvalla on ankkuria, jolla liinan saa vedettyä poikki. Ankkurit obvat yleensä törkeasti alimitoitettuja ;)
Sen sijaan venessä on yleensä knaapit, jotka kestävät pari tonniakin staattista kuormaa.

Etpä ole kovinkaan montaa knaapia nähnyt. Kyllä minun veneessäni kiinnitysknaapit kepeästi 2000 kg kestävät, tukevat knaapit kahdella M10 pultilla kiinni rakenteen vahvoissa osissa. Kestävät melkein mitä muuta hyvänsä, paitsi avomerihinausta. Eikä se vene ole kuin runsaat 10 m ja alle 6 t.