Onneksi ennen pastörointia ei tiedetty näistä haitallisista bakteereista.
Olisi varmasti jäänyt moni maitokäymiseen perustuva ruoka ja juoma syntymättä.
Miten tulimme toimeen ennen kunnallisia tarkastajia mielivaltaisine tulkintoineen?
Miten juusto keksittiin. Miten syntyi piimä. Entä jugurtti. Entä viili.
Entä paimentolaisten käynyt maitojuoma nahkaleileissä.
Miksei metsämarjoista säteilytetä vitamiinejä ja muita pois ennen myyntiä.
Entäs miksi sienistä ja sisävesien kaloista ei tapeta haitallisia bakteereja säteilyttämällä.
Vai pitääkö siirtyä sisävesien haukeen ja sieniin, jotka keräävät cesium137 ?
Pastöroikaa nyt itsenne pimeässä kopissa cesiumhauella, jotta edes jokin loistaa, jos äly ei siihen kykene.
Pastöroitu säilyy hiukan pitempään, mutta ei siitä juomakelpoista tule, jos alunalkujaan maito on huonolaatuista.
Pastörointivaatimukset ovat osoitus siitä, lyijybensiinikin oli turvallista niin kauan kuin markkinan hallinta pysyi suuryhtiöiden käsissä.
Ennen maito myytiin suoraan tonkasta maitokaupoissa.
Tarkastajat voisivat keskittyä varmistamaan laatua, eikä suurien maidonjalostusyhtiöiden monopolin varmistamista.
Kun suuret maidonjalostajat alkavat myydä raakamaitoa kaupoissa,
tarkastajat pyrkivät varmasti estämään pieniä maidontuottajia myymästä maitoaan.
Juoskaa tarkastajat, juoskaa suuryhtiöiden liekassa.
Ja tarkastakaa samalla ettei raakamaidontuottajilla ole vain turkistarhaa takapihalla. Siitä teille maksaa toinen ylikansallinen organisaatio vihjepalkkion yöllisiä retkien järjestämiseksi...
Olisi varmasti jäänyt moni maitokäymiseen perustuva ruoka ja juoma syntymättä.
Miten tulimme toimeen ennen kunnallisia tarkastajia mielivaltaisine tulkintoineen?
Miten juusto keksittiin. Miten syntyi piimä. Entä jugurtti. Entä viili.
Entä paimentolaisten käynyt maitojuoma nahkaleileissä.
Miksei metsämarjoista säteilytetä vitamiinejä ja muita pois ennen myyntiä.
Entäs miksi sienistä ja sisävesien kaloista ei tapeta haitallisia bakteereja säteilyttämällä.
Vai pitääkö siirtyä sisävesien haukeen ja sieniin, jotka keräävät cesium137 ?
Pastöroikaa nyt itsenne pimeässä kopissa cesiumhauella, jotta edes jokin loistaa, jos äly ei siihen kykene.
Pastöroitu säilyy hiukan pitempään, mutta ei siitä juomakelpoista tule, jos alunalkujaan maito on huonolaatuista.
Pastörointivaatimukset ovat osoitus siitä, lyijybensiinikin oli turvallista niin kauan kuin markkinan hallinta pysyi suuryhtiöiden käsissä.
Ennen maito myytiin suoraan tonkasta maitokaupoissa.
Tarkastajat voisivat keskittyä varmistamaan laatua, eikä suurien maidonjalostusyhtiöiden monopolin varmistamista.
Kun suuret maidonjalostajat alkavat myydä raakamaitoa kaupoissa,
tarkastajat pyrkivät varmasti estämään pieniä maidontuottajia myymästä maitoaan.
Juoskaa tarkastajat, juoskaa suuryhtiöiden liekassa.
Ja tarkastakaa samalla ettei raakamaidontuottajilla ole vain turkistarhaa takapihalla. Siitä teille maksaa toinen ylikansallinen organisaatio vihjepalkkion yöllisiä retkien järjestämiseksi...
Vastaukset 19
Vanhimmat
>Miten tulimme toimeen ennen kunnallisia tarkastajia mielivaltaisine tulkintoineen?
Hyvä kysymys. Vastaus riippuu siitä, kuinka pitkästä aikajänteestä keskustellaan. Suomen oloissa merkittävä maidontuotanto on muutaman viime sukupolven ilmiö. Reilut sata vuotta sitten lehmiä pidettiin tuottamaan lantaa, naudat olivat talvet ummessa ja jos kesällä ylijäämää saatiin, niin huomattava osa siitä kirnuttiin voiksi ja myytiin ulkomaille valuutan toivossa. Maidon kuljettamisessa ja kaupassa ei ollut mitään mieltä, koska kylmäketjua oli mahdoton kunnolla järjestää. Lisäki huonolla hygienialla saastunut maito oli terveyden kannalta huono juttu. Tämä tosin oli marginaalista aikana, jolloin esim joka viides vauva kuoli ennen ensimmäistä ikävuottaan. Jos kuolleilla olisi oma ääni, niin he vastaisivat kysymykseesi, että ei me selvittykään.
Maidon elintarvikekäyttö alkoi kunnolla kasvaa sodan jälkeen ja oli huipussaan 70-luvulla. Se oli mahdollista vasta pastöroinnin ja jääkaappien yleistymisen jälkeen.
Kyllä lehmät ovat lypsäneet talvellakin vähän pitemmän aikaa kuin 100 vuotta. Mieti, sehän oli 1914. Isoäitinikin eli silloin ja taatusti oli maitoa.
Mutta toki lehmille ei ehkä riittänyt ruoka aina nälkävuosina ja köyhillä.
Suuri ongelma sen sijaan nykyään on tehotuotanto. Bakteerit leviävät ja uusia syntyy ihan eri tavoin ja määriä kuin aiemmin. Väärän ravinnon takia lehmien suoliston (pötsin) bakteeristo on vinoutunut ja se ylläpitää vääränlaisia bakteereja, myös näitä vaarallisia.
Ennen ei yksinkertisesti bakteerit ja virukset levinneet kuten nykyään. Joku osa voi olla antibiooteillakin, ainakin USA:ssa tällä on suurikin merkitys, mutta meillä Suomessa niitä käytetään vähemmän.
Karjalan kannaksella 1913 syntynyt äitini kyllä kertoi, että lehmät olivat talvet ummessa ja maitoa saatiin vain keväästä syksyyn. Voi olla, että joillain seuduilla rehutilanne oli parempi ja mahdollisesti käytettiin paremmin lypsäviä rotuja, mutta edellisen kirjoittajan kommentti lehmien umpeen menosta talvisin piti kyllä ainakin jossain paikkaansa vielä tuoreempanakin aikana kuin 100 vuotta sitten.
Ennen bakteerit, virukset, syöpäläiset levisivät ainakin ajoittain huomattavasti tehokkaammin kuin nykyään. Lena Huldenin "Kuusijalkainen vihollinen" kertoo syöpäläisten välittämistä taudeista lähinnä sodankynnin aikana, mutta myös muutenkin. Venäjän ja Japanin sotaan asti "kuusijalkaiset viholliset" ja niiden kuljettamat bakteerit ja virukset tappoivat enemmän sotilaita kuin sotatoimet yhteensä.
Kirput olivat kenraaleja tehokkaampia ratkaisemaan sotia.
"Mieti, sehän oli 1914. Isoäitinikin eli silloin ja taatusti oli maitoa."
Minun on kyllä vaikea hahmottaa yhteyttä isoäitisi ja maidon välillä. Voisitko ajatella että hieman huolellisemmin erittelisit päättelyketjuasi?
Miksi suomalaiset eivät ole kuolleet sukupuuttoon, kun juotiin pastöroimatonta maitoa vuosisatoja?
Pastörointi asetus astui voimaan vasta 1958!!!
"Maa- ja metsätalousministeriön päätös kulutusmaidon pastöroinnista annettiin vasta 8.11.1958 (Asetuskokoelma 445/1958). Suomessa kulutusmaidon pastörointi ja pakkaaminen käynnistyi siis hitaasti ja toteutui kattavana 1950-luvun lopulta lähtien. Muita maitohygieniaa ratkaisevasti kohottavia toimenpiteitä ovat olleet tarkastuskarjakkotoiminta, maidontarkastusta koskeva lainsäädäntö, lypsykoneiden kehittyminen, jäähdytyslaitteiden yleistyminen ja jäähdytetyt tilatankit sekä maidon keräily tuottajilta tankkiautoilla. Oma osuutensa maitohygienian kehittymisessä on tietenkin ollut karjaa hoitavien ihmisten ja karjan terveydentilan paranemisella."
Varsinkin ns. suuret ikäluokat ovat juoneet koko lapsuutensa ainakin teini-ikään saakka pastöroimatonta maitoa, eikä heidän keskuudessaan ole havaittu mitään poikkeuksellisia maidosta johtuvia laajoja kuolemantapauksia!
Tulee muistaa, että heikot yksilöt kuolevat aina johonkin tautiin.
MAIDON PASTÖROINTI ON MEIJERIYHTIÖIDEN SUURI LOBBAUS JA HUIJAUS KANSALAISIA KOHTAAN, KOSKA NYT KANSALAISILTA ON VIETY MAHDOLLISUUS SAADA LUONNOLLISTA TERVETTÄ ELINTARVIKETTA ELI MAITOA, VAAN MAITO PILATAAN JA TIENATAAN SILLÄ SIEVOISET RAHAT JA TÄMÄN TULOKSENA KANSALAISET SAIRASTUVAT ERILAISIIN TAUTEIHIN.
Mhb-.=Maitohappobakteerien puutteesta aiheutuneet sairaudet:
Mhb-. Antibiootti-ripuli & tappaja-bakteeri ja maitohappobakteeri.
Mhb-. MRSA sairaala-bakteerin turhat uhrit.
Mhb-. Aktino-bakteerit, lapset ja lisääntyvä diabetes (T1D & T2D).
Mhb-. Naisten vaivat ja parantavat maitohappobakteerit.
Mhb-. Tarina rankasti kvht-altistuneesta ja hänen tyttäristään.
Mhb-. Näin maitohappobakteerit parantavat.
Mhb-. Koiran yksitoista-pyyntöä ihmiselle.
Mhb-. Turhat synteettiset lääkkeet, lääketieteen kaikkien aikojen huijaus
>Miksi suomalaiset eivät ole kuolleet sukupuuttoon, kun juotiin pastöroimatonta maitoa vuosisatoja?
Erittäin hyvä kysymys. Kerrataanpa faktat:
1) Laajamittainen maidonjuominen on Suomessa nuori ilmiö. Vasta muutama sukupolvi on elänyt maassa jossa lehmiä pidetään maidontuotantoa varten ja jossa peltoalaa ylipäätään on niin paljon, että sillä voi viljellä esim. heinää eläimille.
2) Maidon jäähdyttäminen ja sen juomakelpoisena säilymisen infra eli kylmäketjut mukaanlukien jääkaappi ovat myös tuore ilmiö. Niiden historia on äärimmäisen lyhyt.
3) Kuolleisuus on Suomessa ollut järkyttävän suuri. Sukupuutto edellyttäisi, että kaikki kuolevat ennen lisääntymisikää. Sen ja nykytilanteen väliin jää aika paljon tilaa. Nykyään kaikki meistä eivät hyväksyisi, että vuositasolla kymmenet tai sadat ihmiset sairastuisivat vakavasti ja kuolisivat saastuneeseen maitoon.
4) Myös suurten ikäluokkien lapsuusaikaan kuului huomattavia kulkutautiepidemioita, joiden alkuperä oli saastunut maito tai juomavesi. Valitettavasti lavantautiin kuolleet lapset eivät ole enää kertomassa sinulle kohtalostaan.
Onko kohdista 3) ja 4) mitään todistusaineistoa eli tilastoja ja tutkimuksia vai puhutko taas vain omaksi iloksesi ja muiden harhauttamiseksi?
Minä paranin pahasta suolistotulehduksesta raakamaitoa juomalla.
Join 3 kertaa päivässä noin puoli litraa raakamaitoa ja neljän päivän kuluttua suolitulehdukseni helpotti ja viikon päästä olin täysin terve.
Kerrotko tarkemmin, misä kohdassa putosit kärryiltä. Kuolleisuusluvut ja kuolemanvaaraluvut 1700-luvulta nykypäivään löytyvät tästä:
http://tilastokeskus.fi/til/kuol/tau.html
Se, että kuolleisuus voi olla suuri muuta ei sukupuuttoon johtava, pitäisi olla sinun itsesi vaikka legoukkeleilla hahmotettavissa.
Kuolemansyiden mutokseen pääset puolestaan tätä kautta:
http://www.stat.fi/til/ksyyt/ksyyt_2006-10-26_uut_001.html
Ja rakamaidon terveellisyyttä pääset hyvässä lykyssä demoamaan, jos satut saamaan käsiksi EHEC-bakteerimaitoa joltain 50-luvun hygienianormeja noudattavalta tilalta. Tällaisia kivoja elämyksiä kaupunkilaishipeille on tarjonnut mm. Kuralan tila mutta ei vissiin enää.
Sana Raaka kuuluu taikapiirien ylistyssanoihin, on raakasuklaata, raakakakkuja, raakamaitoa ja raaka sitä sun tätä.
Oisko raaka broileri raakojen perunoiden kera päivälliseksi, ja jälkiruoaksi vaikka raaka kääretorttu, tietenkin ilman sokeria.
Alkusalaatiksi tietenkin raakaa korvasienisalaattia raaoilla näsiänkukilla koristeltuna.
Se on tosi hyvää ja terveellistä! Oletko jo maistanut?
Kaikki taudit katoavat muutaman salaattiannoksen jälkeen ja sen jälkeen olet ikuisesti terve!
Oletko syönyt raakaa broileria päivälliseksi?
Saitko salmonellan tai jonkun muun vatsataudin?
Olet todella RAAKA, jos olet syönyt raakaa broileria!
Käsinlypsettyä maitoa suoraan navetasta juotiin, oikeaa ruokaa syötiin. Eikä kukaan ollut kuullutkaan mistään laktoosi-intoleranssista tai muista vastaavista, eikä kukaan ollut allerginen millekään. Ei ainakaan kukaan puhunut sellaisista sanaakaan.
...........jatkuu.
Kahden tärkeimmän hyöty-bakteerin:
1.(1.) Lactobacillus asidophilus ja
2.(3.) Bifidobacterium,
joiden luonnollisin saantilähde on lehmän rasvainen-maito.
Mutta mihin ovat kadonneet hyvät/tarpeelliset hyöty-bakteerit vuosien saatossa:
- Ennen vanhaan juotiin vasta lypsettyä lehmän raakamaitoa, jossa oli tärkeimmät hyöty-bakteerit Lactobacillus asidophilus ja Bifidobacterium. Eikä silloin sairasteltu niin valtavasti kuin nykyisin, ei ollut allergioita, eikä ollut vatsa, eli suolisto sekaisin, jne.
- Olette varmaankin kuulleet tämän mystisen lauseen, jonka on esittänyt laktoosi-intoleranssia ja/tai migreeniä sairastava henkilö:
”Kun käyn hakemassa suoraan maatilalta lehmän raakamaitoa niin voin juoda sitä ongelmitta, mutta kun ostan kaupasta meijeriltä tullutta maitoa, niin laktoosi- ja migreeni-ongelmat alkavat heti”.
Eli syy mm laktoosi-intoleranssi- ja migreeni-ongelmiin on limakalvojen kahden tärkeimmän L-a ja Bif hyöty-bakteerien puutteessa!
Herää kysymys:
- Mihin tarpeelliset hyöty-bakteerit sitten katoaa?
Vastaus on yksinkertainen ja löytyy 1970-1980 luvuilta lähtien:
- Vasta lypsetty raakamaito sisältää 2-tärkeintä hyöty-bakteeria 1.(1.)L-a ja 2.(3.)Bif.), jotka kuolevat kuumennettaessa maito yli 50 C-asteen(=pastörointi meijerillä) ja jäljelle jää vain rasvaan sitoutuneet hyöty-bakteerit. Jatkuu......
Kokonaan linkissä:
http://pappasmurffi.nettisivu.org/mhb-kolme-vaikutukseltaan-tarkeinta-probiootti-bakteeria-ovat-immuunipuolustuksen-perusta/mhb-kadonneiden-elamaa-yllapitavien-probiootti-bakteerienmhb-arvoitus-ja-homeiden-antibiootti/
ehkäpä juuri siksi elinikäennusteemme on pidempi kuin koskaan ennen. Ehkäpä juuri siksi lapsikuolleisuus oli 100 vuotta sitten 100-kertaista verrattuna tähänpäivään
Silloin kärsittiin ravinnon puutteesta yleisesti. Varakkaimmilla tiloilla oli lehmät hengissä läpi talven ja maitoakin riitti. Köyhillä ei ollut maitoa.
Pastöroitu maito on huijausta ja sairastuttaa ihmiset vakaviin sairauksiin.
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"