Ruotsinkielisten etuoikeus yliopisto-opintoihin mietityttää. Ruotsinkielisenä opintopaikka itrtoaa valtavasti paljon helpommin kuin suomenkielisille. Kuitenkaan nämä kielikiintiö ruotisnkieliset äärettömän harvoin jäävät palvelemaan julkista sektoria.
Olennainen kysymys kuuluu:
"Miksi ruotsinkielisiltä ei tähän asti ole vaadittu suomen kielen koetta psykologian pääsykokeissa?"
Ja vastaus kuuluu:
"koska rkp-läinen rehtori on toivonut, että sitä ei laitettaisi, vaikka pitäisi."
Ruotsinkielisten sisäänpääsy Yliopistoon
8
1596
Vastaukset
- Rkp rules
Tänä keväänä Helsingin yliopiston eräät tiedekunnat ovat ottaneet käyttöön kielitestin, kun ylioppilas hakee joko suomenkieliselle tai ruotsinkieliselle opintolinjalle. Aiemmin ei ole ollut HY:ssä kielitestejä suomalaisille.Tai on ollut päätös, että kaikkien kielitaidot pitää suomess aja ruotsissa testata, mutta jostain syystä ei ole testattu. Veikkaisin, että Rkp on estänyt.
Tänä keväänä pyrkivät ovat saaneet kirjeen, että heidän on suoritettava kielitesti, jos hakevat käyttäytymistieteelliselle laitokselle, oikeustieteelliseen tiedekuntaan tai luonnontieteen opettajalinjalle.
Esim. psykologiaa pyrkii tänä vuonna opiskelemaan 2795 suomenkieliselle linjalle ja 118 ruotsinkieliselle puolelle.
Yliopisto vaatii nyt, että näiden hakijoiden on osoitettava erillisessä kokeessa, että he hallitsevat sen kielen, jonka kieliseen koulutukseen hakevat.
HBL uutisoi asian, että "Kaksikieliselle Helsingin yliopistolle ei enää riitä ruotsinkielisten ylioppilastodistus., voj kauheaa!"
Todellisuudessa kysymys on siitä, että suomenkieliset ovat käyttäneet hyväkseen porsaanreikää, päästäkseen helpommin sisään ruotsinkielisten kiintiössä, koska siinä on vähemmän hakijoita. Vain 118 psykologiaan, kun taas suomenkieliselle puolelle hakee peräti 2795 ylioppilasta. Ilmeisesti ruotsinkielisten kiintiö onkin aiempina vuosina täyttynyt suomenkielisistä, koska hehän saavat kirjoittaa kokeensa suomeksi!
Rehtori, Rkp:n luottomies Wilhelmsson on olevinaan aivan pihalla, esittää ettei ymmärrä mitään.
Rkp:n HY:n kielipoliisi, Martina Harms-Aalto on raivoisssaa ruotsinkielisten opiskelijoiden puolesta ja vääntelee käsiään, että "Ja minä kun olen joka hetki täällä työskennellyt ruotsin kielen puolesta!"
Mainittakoon että Åbo Akademissa voi opiskella psykologiaa, vain ruotsiksi. ÅA on ruotisnkielinen yliopisto. Siellä suomenkielisille on jo pitkään ollut kielitesti, samoin hankenissa.
HBL harhauttaa
HBL uutisoi asian ikäänkuin ruotsinkielisiä nyt olisi alettu sortaa ja rinnastaa heidät ulkomaalaisiin. Koko pitkä juttu tämän päivän lehdessä ruotii sitä, että aiemmin ruotsinkielisiltä ei ole vaadittu suomenkoetta, mutta nyt tiedekunta vaatii.
Palaneenkäry alkaa haista kun lukee tuon kohdan, joka yllä on siteerattuna.
Kyse onkin siitä, että suomenkielisten pääsy ruotsinkieliseen kiintiöön oikeustietelliseen halutaan Rkp.ssä estää.
Nokkelat suomenkieliset kun ovat alkaneet hakeutua ruotsinkielisissä kiintiössä sisään ja täten estäneet "aitoja" ruotsinkielisiä saamasta opintopaikkaa.
Rehtoria Wilhelmsson on nimenomaan tietoinen tästä, vaikka esittää tyhmää.
RKP RKP
RKP soluttautunut Helsingin yliopistoon!!
Aika jännä juttu, että ylisuuret kielikiintiöt eivät ole RKP:läisten mielestä väärin, koska ne eivät muka ole ruotsinkielisille vaan ruotsintaitoisille. No, jos kielitesteillä testataan, että pitää olla käytännössä äidinkielentasoinen ruotsi niin...
kakskielinen
Ruotsinkielisten kiintiö on kaikkiaan 6% kaikista lääketieteen aloituspaikoista, joka vastaa suomenruotsalaisten osuutta maan väestöstä.
Kiintiö ei siis ole mitenkään "ylisuuri", vaan juuri oikean kokoinen.
Tarkoituksena on nimenomaan sen varmistaminen, että sieltä tulevat 6% todella osaavat ruotsinkieltä äidinkielen tapaan, koska potilaat saattavat puhua jos jonkinlaista murretta, esimerkiksi. Opiskelija saattaa siis olla myös äidinkieleltään suomenkielinen, mutta ruotsia pitää osata riittävän hyvin. Sehän pitää tottakai tarvittaessa testata.
Eihän tuossa nyt pitäisi olla mitään ihmettelemistä
kaksmielinen
"Ruotsinkielisten kiintiö on kaikkiaan 6% kaikista lääketieteen aloituspaikoista, joka vastaa suomenruotsalaisten osuutta maan väestöstä. "
Kauppatieteissä opiskelupaikkojen osuus on kolminkertainen väestöosuuteen nähden. Miksi?
"Tarkoituksena on nimenomaan sen varmistaminen, että sieltä tulevat 6% todella osaavat ruotsinkieltä äidinkielen tapaan"
Miksi sitten jokaisen suomenkielisen lääkäriopiskelijan pitää suoritaa ruotsin kielen koe?- systrar
"Kauppatieteissä opiskelupaikkojen osuus on kolminkertainen väestöosuuteen nähden. Miksi?"
Kauppatieteitten opiskelupaikat eivät perustu mihinkään kielikiintiöön! Kauppatieteitä koskee kysynnän ja tarjon nan laki kauppa nyt vain sattuu olemaan perinteinen ruotsinkielisten ala.
Koska on monia aloja joilla ei oi ruotsin kielellä opiskella lainkaan niin joitakin aloja opiskellaan sitten suhteessa enemmän.
Yritä nyt ymmärtää!!! Kiintiöitä ruotsin kieltä taitaville on ainostaan niillä aloilla joilla laki edellyttää kaksikileistä palvelua. Ne alat ovat: lääketiede, oikeustiede, eri alojen aineopettajat, farmasia, sosiaaliala.
Vuonna 2011 lääketieteen opinnot aloitti yhteensä 633 uutta opiskelijaa joista 26 valittiin ruotsinkieltä taitavien kiintiössä, eli = 4,1 % kaikista hyväksytyistä.
Vuonna 2011 oikeustieteen opinnot aloitti yhteensä 665 uutta opiskelijaa joista 31 valittiin ruotsinkieltä taitavien kiintiössä, eli = 4,66 % kaikista hyväksytyistä.
Huom! Sekä sekä oikiksessa että lääkiksessä on ruotsinkieltä taitavien kiintiö alle väestöosuuden. Joten se siitä "valtavasta yliedustuksesta" !!!!
Ja mitä sihen tulee että kielitaidon aloitusvaiheessa tulisi olla äidinkielen tasoinen niin sekään ei pidä paikkansa. Toki se kielitaito opiskelun edetessä varmasti kehittyy ja se lienee myös yksi syy miksi monet suomenkieliset hakevat opiskelemaan ruotsiksi.
Toinen syy on että jos kielitaitoa riittää niin Helsinkiin on jonkin verran helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkielellä koska Helsingin suomenkielinen kiintiö on maan yliopistojen pienin ja sinne on eniten hakijoita. Kaikkiin maamme muihin lääkiksiin (Tampere, Oulu, Turku ja Kuopio) onkin sitten helpompi päästä kuin kumpaankaan HY:n koulutuksista.
Ruotsinkieltä taitavien kiintiö on vain ja ainoastaan Helsingissä.
Ankdam
"Ei pidä oleman mitään perinteen perusteella määräytyvää, moninkertaisesti vähemmistön väestöosuuden ylittävää opiskelupaikkajakoa millään alalla."
Eli vaadit oikeudenmukaisuuden nimissä joka alalle sen väestöosuuteen perustuvan tarkan osuuden, eli 5,5% kaikista aloituspaikoista.
Tulisiko olla kyse nimen omaan ruotsinkielisestä koulutuksesta (mikä olisi reilua) vai riittäisikö sinulle että luotaisiin kaikkiin koulutuksiin erilliset sisäänottokiintiöt ruotsin kieltä taitaville?
Nettisuom. (-fenno)
"Tulisiko olla kyse nimen omaan ruotsinkielisestä koulutuksesta (mikä olisi reilua) vai riittäisikö sinulle että luotaisiin kaikkiin koulutuksiin erilliset sisäänottokiintiöt ruotsin kieltä taitaville?"
Ensin tulisi täyttää ruotsia äidinkielenään puhuvilla ruotsinkielisten suhteellisen osuuden mukaisesti ne ruotsinkieliset koulutukset, jotka ovat vähemmistön palvelujen kannalta ensisijaisia. Jos suhteellinen osuus ei vaadittavan tasoisesti noin täyty, täydennetään joukkoa siihen mittaan saakka muilla ruotsintaitoisilla. Koska tämä on jo kauan sopinut lääkärikoulutuksessa, sen pitäisi sopia myös muun muassa näyttejäntyön ja kauppatieteellisessä koulutuksessa, jonka ylipaikoilta vapautuu kylliksi väkeä esimerkiksi ruotsinkielisille hoitoaloille ja opettajakoulutukseen.
Erikseen ruotsinkieliselle tähtitieteen, egyptologian ja monen muun vastaavan alan koulutukselle valtion varoja tuskin kannattaa lähteä kylvämään näin pienessä maassa. Lisäksi monet koulutukset voidaan hallinnollisesti keskittää Åbo Akademiin hoteisiin. Yksi yliopisto on riittävä pienelle vähemmistölle. Muu on tarpeetonta liioittelua. - mamma betalar
systrar kirjoitti:
"Kauppatieteissä opiskelupaikkojen osuus on kolminkertainen väestöosuuteen nähden. Miksi?"
Kauppatieteitten opiskelupaikat eivät perustu mihinkään kielikiintiöön! Kauppatieteitä koskee kysynnän ja tarjon nan laki kauppa nyt vain sattuu olemaan perinteinen ruotsinkielisten ala.
Koska on monia aloja joilla ei oi ruotsin kielellä opiskella lainkaan niin joitakin aloja opiskellaan sitten suhteessa enemmän.
Yritä nyt ymmärtää!!! Kiintiöitä ruotsin kieltä taitaville on ainostaan niillä aloilla joilla laki edellyttää kaksikileistä palvelua. Ne alat ovat: lääketiede, oikeustiede, eri alojen aineopettajat, farmasia, sosiaaliala.
Vuonna 2011 lääketieteen opinnot aloitti yhteensä 633 uutta opiskelijaa joista 26 valittiin ruotsinkieltä taitavien kiintiössä, eli = 4,1 % kaikista hyväksytyistä.
Vuonna 2011 oikeustieteen opinnot aloitti yhteensä 665 uutta opiskelijaa joista 31 valittiin ruotsinkieltä taitavien kiintiössä, eli = 4,66 % kaikista hyväksytyistä.
Huom! Sekä sekä oikiksessa että lääkiksessä on ruotsinkieltä taitavien kiintiö alle väestöosuuden. Joten se siitä "valtavasta yliedustuksesta" !!!!
Ja mitä sihen tulee että kielitaidon aloitusvaiheessa tulisi olla äidinkielen tasoinen niin sekään ei pidä paikkansa. Toki se kielitaito opiskelun edetessä varmasti kehittyy ja se lienee myös yksi syy miksi monet suomenkieliset hakevat opiskelemaan ruotsiksi.
Toinen syy on että jos kielitaitoa riittää niin Helsinkiin on jonkin verran helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkielellä koska Helsingin suomenkielinen kiintiö on maan yliopistojen pienin ja sinne on eniten hakijoita. Kaikkiin maamme muihin lääkiksiin (Tampere, Oulu, Turku ja Kuopio) onkin sitten helpompi päästä kuin kumpaankaan HY:n koulutuksista.
Ruotsinkieltä taitavien kiintiö on vain ja ainoastaan Helsingissä.
Ankdam
"Ei pidä oleman mitään perinteen perusteella määräytyvää, moninkertaisesti vähemmistön väestöosuuden ylittävää opiskelupaikkajakoa millään alalla."
Eli vaadit oikeudenmukaisuuden nimissä joka alalle sen väestöosuuteen perustuvan tarkan osuuden, eli 5,5% kaikista aloituspaikoista.
Tulisiko olla kyse nimen omaan ruotsinkielisestä koulutuksesta (mikä olisi reilua) vai riittäisikö sinulle että luotaisiin kaikkiin koulutuksiin erilliset sisäänottokiintiöt ruotsin kieltä taitaville?
Nettisuom. (-fenno)
"Tulisiko olla kyse nimen omaan ruotsinkielisestä koulutuksesta (mikä olisi reilua) vai riittäisikö sinulle että luotaisiin kaikkiin koulutuksiin erilliset sisäänottokiintiöt ruotsin kieltä taitaville?"
Ensin tulisi täyttää ruotsia äidinkielenään puhuvilla ruotsinkielisten suhteellisen osuuden mukaisesti ne ruotsinkieliset koulutukset, jotka ovat vähemmistön palvelujen kannalta ensisijaisia. Jos suhteellinen osuus ei vaadittavan tasoisesti noin täyty, täydennetään joukkoa siihen mittaan saakka muilla ruotsintaitoisilla. Koska tämä on jo kauan sopinut lääkärikoulutuksessa, sen pitäisi sopia myös muun muassa näyttejäntyön ja kauppatieteellisessä koulutuksessa, jonka ylipaikoilta vapautuu kylliksi väkeä esimerkiksi ruotsinkielisille hoitoaloille ja opettajakoulutukseen.
Erikseen ruotsinkieliselle tähtitieteen, egyptologian ja monen muun vastaavan alan koulutukselle valtion varoja tuskin kannattaa lähteä kylvämään näin pienessä maassa. Lisäksi monet koulutukset voidaan hallinnollisesti keskittää Åbo Akademiin hoteisiin. Yksi yliopisto on riittävä pienelle vähemmistölle. Muu on tarpeetonta liioittelua."Kauppatieteissä opiskelupaikkojen osuus on kolminkertainen väestöosuuteen nähden. Miksi?"
Mm Kekkonen huomasi että Suomen vientiä ulkomaille hallisti kielitaitoiset ruotsinkieliset. Insinööripuolella ruotsinkielisiä paikkoja on suhteettoman vähän.
Kaiken kaikkiaan ruotsinkielisiä korkeakoulutason aloituspaikkoja on saman verran suhteessa väestönpohjaan.
Kielitaitoiselle kaikki paikat ovat vapaana, ja myös työnsaanti ja uran rakentaminen helpottuu.
Nettifennot on toooosi fiksuja kun pyrkivät heikentämään suomenkielisen nuorison intoa opiskella kieliä.
Virkakoneiston pakkoruotsista on tehtävä loppu. Seuraava askel on koulutuksen pakkoruotsin lopettaminen. Tai niin päin, että tehdään ensin lopuu koulutuksen pakkoruotsista, jonka jälkeen virkakoneiston pakkoruotsi on lopetettava. Enemmistölle sälytetyt pakot eivät ole välttämättömiä vähemmistön oikeuksien toteuttamisen turvaamiseksi.
Det luktar illa!
Vaikka ruotsinkielisten osuus maamme väestöstä olisikin korkeimmillaan tuo väitetty 6%, niin saanen epäillä sitä, että haluaako kaikki nuo 6% opiskella yliopistoissa? Koko kielikiintiö on mielestäni vääryyttä! Oppilaat tulee valita lahjakkuuden ja pätevyyden mukaan, ei kielen, rodun tai esim. sukupuolen mukaan! - levitä tietoa!!
Älä luovuta ruotsalaiselle opiskelupaikkaasi!
Ruotsinkielinen ei käy valmennuskurssia koska ei tarvitse. Sisäänpääsy on turvattu. Ruotsinkielisiä valmennuskursseja ei edes järjestetä.
Tsemppiä kaikille suomenkielisille pääsykokeisiin! Ruotsinkielinen ei tarvitse tsemppiä, vaan oikean äidinkielen, ruotsin, niin hän pääsee korkeakouluun.
Rosa Parks kieltäytyi joulukuussa 1955 luovuttamasta paikkaansa bussissa valkoiselle miehelle. Tuohon aikaan linja-autojen ensimmäiset paikkarivit oli varattu valkoisille, ja jos paikkoja ei ollut enää vapaina, mustien oli luovutettava omat paikkansa heille myös bussin keskiosassa. Parks pidätettiin ja hänelle langetettiin 14 dollarin sakko. Pidätys Parksin kotikaupungissa Montgomeryssa Alabamassa johti lähes vuoden kestäneeseen mustien bussilakkoon.
Protestia johti pastori Martin Luther King. Lakko päättyi vasta, kun Yhdysvaltain korkein oikeus totesi rotusorron busseissa laittomaksi.
HS
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Rotuerottelu murtui bussin penkill%C3%A4/1135219570183
Älä luovuta ruotsalaiselle opiskelupaikkaasi. Ruotsinkielisillä on kauppakorkeakiintiöt 475% suuremmat kuin suomenkielisillä.
Helsingissä kadun toisella puolella Hankenilla sitä vastoin on sisäänpääsyvaatimuksena ainoastaan oikea äidinkieli, ruotsi.
Ruotsinkielisistä ylioppilaista joita valmistuu n. 1500 henkeä/vuosi pääsee n. 400 kauppakorkeaan. Tämä tarkoittaisi että suomenkielisistä 30000/v ylioppilaasta n. 10000 pääsisi kauppakorkeaan vuosittain jotta suhde olisi samanlainen kuin ruotsinkielisllä. Tällä hetkellä lukema on n. 2000 opiskelijaa. Ruotsalaisilla on siis 5-kertainen yliedustus kauppakorkean opiskelupaikoissa.
Tämä laskelma ei ota huomioon että ruotsinkielisiä menee lukioihin suhteessa enemmän joka vääristäisi lukemia entisestään.
Helsingin Kauppa Korkeaan on vaikea päästä opiskelemaan, koska ruotsinkieliselle pääsykokeet vuotavat kuin seula. Ruotsinkieliselle riitää että on oikea äidinkieli, mutta suomenkielinen joutuu opiskelemaan 5 pääsykoekirjaa paremmin kuin 80% hakijoista päästäkseen HKK:lle
Suomenkielisiä on syrjitty aina Suomessa eikä edes 2000-luvulla olla päästy syrjinnästä eroon.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä vielä tätäkin lukemaa suurempi mahdollisuus päästä opiskelmaan kauppakorkeaan. Eli ruotsinkielisellä on arviolta 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun.
Tämän kaiken lisäksi ruotsinkielisillä ovat kaikki suomenkieliset yliopistot ja korkeakoulut ulottuvilla ilman kielikoetta. Suomenkielisellä on aina (100%:sti) kielikoe ruotsinkieliseen koulutukseen hakiessaan.
Onko oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun? Ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen, ja vieläpä äidinkielellään. Suomessa on vain kaksikielisiä ja ruotsin kielisiä korkeakouluja. Missä ovat suomen kieliset Yliopistot ja korkeakoulut joihin vieläpä pääsisi yhtä helposti kuin ruotsin kielisiin kouluhin?
levitä tietoa
Tämäkin kirjoitus kaikille kaikille "seinille".
http://www.koulutusnetti.fi/files/yo_koulutustarjontas2012.pdf
Siitä käy m.m. selkeästi ilmi että HY:n ruotsinkieltä taitavien kiintiössä oli v. 2011 sisäänkirjautuneiden perusteella ruotsinkieltä taitavien kiintiössä matalampi sisäänottoprosentti kuin suomenkielisessä kiintiössä.
Suomenkielinen linja: hakijoita 1061 / sisäänkirjautuneita 95 = 8,95 %
Ruotsinkieltä taitavien linja: hakijoita 314 / sisäänkirjautuneita 26 = 8,28 %
Sopii myös verrata kuinka paljon enemmän suomenkielisiä enemmän koulutuksia on verrattuna ruotsinkielisiin!
Vaikka monet meikäläiset voisivatkin opiskella myös suomeksi ja jotkut toki niin tekevätkin niin valtaosa hakeutuu kuitenkin ruotsinkielisiin koulutuksiin ja opiskelevat mieluummin äidinkielellään ja omiensa joukossa vaikka valinnanvara ei niin kaksinen olekaan. Em syystä tapahtuu keskittymistä ja niissä olevassa olevissa koulutuksissa on sitten väestöosuutta enemmän aloituspaikkoja.
Oobo akadeemiaan pitää suomenkielisten käydä kielitesti......
Ja iso osa ruotsinkieliseksi itsensä rastittaneista on täysin kaksikielisiä. He voivat opiskella ihan hyvin myös suomenkielisessä yliopistossa. - % luku
levitä tietoa!! kirjoitti:
Älä luovuta ruotsalaiselle opiskelupaikkaasi!
Ruotsinkielinen ei käy valmennuskurssia koska ei tarvitse. Sisäänpääsy on turvattu. Ruotsinkielisiä valmennuskursseja ei edes järjestetä.
Tsemppiä kaikille suomenkielisille pääsykokeisiin! Ruotsinkielinen ei tarvitse tsemppiä, vaan oikean äidinkielen, ruotsin, niin hän pääsee korkeakouluun.
Rosa Parks kieltäytyi joulukuussa 1955 luovuttamasta paikkaansa bussissa valkoiselle miehelle. Tuohon aikaan linja-autojen ensimmäiset paikkarivit oli varattu valkoisille, ja jos paikkoja ei ollut enää vapaina, mustien oli luovutettava omat paikkansa heille myös bussin keskiosassa. Parks pidätettiin ja hänelle langetettiin 14 dollarin sakko. Pidätys Parksin kotikaupungissa Montgomeryssa Alabamassa johti lähes vuoden kestäneeseen mustien bussilakkoon.
Protestia johti pastori Martin Luther King. Lakko päättyi vasta, kun Yhdysvaltain korkein oikeus totesi rotusorron busseissa laittomaksi.
HS
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Rotuerottelu murtui bussin penkill%C3%A4/1135219570183
Älä luovuta ruotsalaiselle opiskelupaikkaasi. Ruotsinkielisillä on kauppakorkeakiintiöt 475% suuremmat kuin suomenkielisillä.
Helsingissä kadun toisella puolella Hankenilla sitä vastoin on sisäänpääsyvaatimuksena ainoastaan oikea äidinkieli, ruotsi.
Ruotsinkielisistä ylioppilaista joita valmistuu n. 1500 henkeä/vuosi pääsee n. 400 kauppakorkeaan. Tämä tarkoittaisi että suomenkielisistä 30000/v ylioppilaasta n. 10000 pääsisi kauppakorkeaan vuosittain jotta suhde olisi samanlainen kuin ruotsinkielisllä. Tällä hetkellä lukema on n. 2000 opiskelijaa. Ruotsalaisilla on siis 5-kertainen yliedustus kauppakorkean opiskelupaikoissa.
Tämä laskelma ei ota huomioon että ruotsinkielisiä menee lukioihin suhteessa enemmän joka vääristäisi lukemia entisestään.
Helsingin Kauppa Korkeaan on vaikea päästä opiskelemaan, koska ruotsinkieliselle pääsykokeet vuotavat kuin seula. Ruotsinkieliselle riitää että on oikea äidinkieli, mutta suomenkielinen joutuu opiskelemaan 5 pääsykoekirjaa paremmin kuin 80% hakijoista päästäkseen HKK:lle
Suomenkielisiä on syrjitty aina Suomessa eikä edes 2000-luvulla olla päästy syrjinnästä eroon.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä vielä tätäkin lukemaa suurempi mahdollisuus päästä opiskelmaan kauppakorkeaan. Eli ruotsinkielisellä on arviolta 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun.
Tämän kaiken lisäksi ruotsinkielisillä ovat kaikki suomenkieliset yliopistot ja korkeakoulut ulottuvilla ilman kielikoetta. Suomenkielisellä on aina (100%:sti) kielikoe ruotsinkieliseen koulutukseen hakiessaan.
Onko oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun? Ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen, ja vieläpä äidinkielellään. Suomessa on vain kaksikielisiä ja ruotsin kielisiä korkeakouluja. Missä ovat suomen kieliset Yliopistot ja korkeakoulut joihin vieläpä pääsisi yhtä helposti kuin ruotsin kielisiin kouluhin?
levitä tietoa
Tämäkin kirjoitus kaikille kaikille "seinille".
http://www.koulutusnetti.fi/files/yo_koulutustarjontas2012.pdf
Siitä käy m.m. selkeästi ilmi että HY:n ruotsinkieltä taitavien kiintiössä oli v. 2011 sisäänkirjautuneiden perusteella ruotsinkieltä taitavien kiintiössä matalampi sisäänottoprosentti kuin suomenkielisessä kiintiössä.
Suomenkielinen linja: hakijoita 1061 / sisäänkirjautuneita 95 = 8,95 %
Ruotsinkieltä taitavien linja: hakijoita 314 / sisäänkirjautuneita 26 = 8,28 %
Sopii myös verrata kuinka paljon enemmän suomenkielisiä enemmän koulutuksia on verrattuna ruotsinkielisiin!
Vaikka monet meikäläiset voisivatkin opiskella myös suomeksi ja jotkut toki niin tekevätkin niin valtaosa hakeutuu kuitenkin ruotsinkielisiin koulutuksiin ja opiskelevat mieluummin äidinkielellään ja omiensa joukossa vaikka valinnanvara ei niin kaksinen olekaan. Em syystä tapahtuu keskittymistä ja niissä olevassa olevissa koulutuksissa on sitten väestöosuutta enemmän aloituspaikkoja.
Oobo akadeemiaan pitää suomenkielisten käydä kielitesti......
Ja iso osa ruotsinkieliseksi itsensä rastittaneista on täysin kaksikielisiä. He voivat opiskella ihan hyvin myös suomenkielisessä yliopistossa.Kielitaidosta on hyötyä. Opiskelin vuoden brittiyliopistossa Erasmus-stipendiaattina.
EU:n myötä on yliopisto-opiskelijoille auennut mahdollisuuksia opiskella ulkomaisissa yliopistoissa, niin Brittein saarilla kuin Euroopan mantereella. Opiskelukielenä on useimmiten nykyajan lingua franca ts. englanti. Mitään uutta ei ulkomailla opiskelu ole - jo keskiajalla suomalaiset opiskelivat ulkomaisissa yliopistoissa, ennen kaikkea Rostockissa, joka oli lähnnä, mutta myös Prahassa, Leipzigissa ja Pariisissa. Lingua franca oli tuolloin latina, jota opetettiin Suomenkin katedraalikouluissa.
Ruotsinkielisen kulttuurin erikoisominaisuus on huomaamattomuus - ei se sinunkaan kirjoituksestasi näy.
Ankdam
4,5 prossaa on siis liian vähän! Kiintiötä pitää nostaa. Suuri osa tuosta 4,5 % on lisäksi suomenkielisiä.
pakkoruotsinet
"Nokkelat suomenkieliset kun ovat alkaneet hakeutua ruotsinkielisissä kiintiössä sisään ja täten estäneet "aitoja" ruotsinkielisiä saamasta opintopaikkaa."
Ruotsinkielisethän eivät hakeudu koskaan suomenkielisille linjoille, eihän vaan?
Ruotsinkielisten pääsy suomenkielisille linjoille tulee siis estää.
Suomenkieliset linjat vain aidoille suomenkielisille.
dille mikä dille
Oletko tyhmä.. vai esitätkö vain? Jos osaa suomea,niin silloinhan voi myös osallistua suomenkieliselle kursille!
pois pakkoruotsi
Niin kauan kuin löytyy suomalaisia seteliselkärankaisia, on reservaattihurreilla erilliset erikoisedut. Fy fan kokkareita ja sorsastajia! Vasureista viherpiipertäjistä puhumattakaan!
"Suomenkieliset linjat vain aidoille suomenkielisille."
Ja vastaavasti ruotsinkieltä taitavien linjat vain ruotsia äidinkielenään puhuville!
Niinkö ajattelit? Häviäjiä olisivat suomenkieliset, onko niin mielestäsi hyvä?
pakkoruotsinet
Miten niin häviäjiä olisivat suomenkieliset?
xx ..
HBL:n pitäisi kysyä Henrikssonilta, montako suomenkielistä hän ohitti oikeustieteellisen kiintiössä vuonna 1984.
HY:n rehtori Wilhelmson on samaa lajia kuin oikeuskansleri, pelkkä kaniini. - Jukolan Håkanit
% luku kirjoitti:
Kielitaidosta on hyötyä. Opiskelin vuoden brittiyliopistossa Erasmus-stipendiaattina.
EU:n myötä on yliopisto-opiskelijoille auennut mahdollisuuksia opiskella ulkomaisissa yliopistoissa, niin Brittein saarilla kuin Euroopan mantereella. Opiskelukielenä on useimmiten nykyajan lingua franca ts. englanti. Mitään uutta ei ulkomailla opiskelu ole - jo keskiajalla suomalaiset opiskelivat ulkomaisissa yliopistoissa, ennen kaikkea Rostockissa, joka oli lähnnä, mutta myös Prahassa, Leipzigissa ja Pariisissa. Lingua franca oli tuolloin latina, jota opetettiin Suomenkin katedraalikouluissa.
Ruotsinkielisen kulttuurin erikoisominaisuus on huomaamattomuus - ei se sinunkaan kirjoituksestasi näy.
Ankdam
4,5 prossaa on siis liian vähän! Kiintiötä pitää nostaa. Suuri osa tuosta 4,5 % on lisäksi suomenkielisiä.
pakkoruotsinet
"Nokkelat suomenkieliset kun ovat alkaneet hakeutua ruotsinkielisissä kiintiössä sisään ja täten estäneet "aitoja" ruotsinkielisiä saamasta opintopaikkaa."
Ruotsinkielisethän eivät hakeudu koskaan suomenkielisille linjoille, eihän vaan?
Ruotsinkielisten pääsy suomenkielisille linjoille tulee siis estää.
Suomenkieliset linjat vain aidoille suomenkielisille.
dille mikä dille
Oletko tyhmä.. vai esitätkö vain? Jos osaa suomea,niin silloinhan voi myös osallistua suomenkieliselle kursille!
pois pakkoruotsi
Niin kauan kuin löytyy suomalaisia seteliselkärankaisia, on reservaattihurreilla erilliset erikoisedut. Fy fan kokkareita ja sorsastajia! Vasureista viherpiipertäjistä puhumattakaan!
"Suomenkieliset linjat vain aidoille suomenkielisille."
Ja vastaavasti ruotsinkieltä taitavien linjat vain ruotsia äidinkielenään puhuville!
Niinkö ajattelit? Häviäjiä olisivat suomenkieliset, onko niin mielestäsi hyvä?
pakkoruotsinet
Miten niin häviäjiä olisivat suomenkieliset?
xx ..
HBL:n pitäisi kysyä Henrikssonilta, montako suomenkielistä hän ohitti oikeustieteellisen kiintiössä vuonna 1984.
HY:n rehtori Wilhelmson on samaa lajia kuin oikeuskansleri, pelkkä kaniini.Korpeaa jo tämä RKP:n itsekäs kielipolitiikkaa.
Sadattuhannet suomalaiset, jotka muuttivat Suomesta töiden perässä Ruotsiin 1960- ja 1970- luvuilla, ovat täysin kotoutuneet Ruotsiin ja puhuvat ruotsinkieltä.
Birger Jaarlin perässä 1200-luvulla Suomeen , "Itämaahan" rynnineet
ruotsinkieliset eivät ole oppineet suomenkieltä vieläkään, kahdeksassasadassa vuodessa !
He ovat todella oppimatonta sakkia, ja tämän porukan kotouttaminen on täydellisesti epäonnistunut !
vitux
Miksi ruotsinkielisiä pitää ikuisesti hyyssätä?
aika meni ohi, ankd
Nuoret ruotsinkieliset ymmärtävät jo, että Rkp:n aika nykyisessä muodossa on ohi.Tuollaiset ankdamit vielä tarrautuvat entiseen, kaikin voimin.
Hedelmättömästi jauhavat samaa. Eihän se helppoa ole, kun menee hyvät saavutetut edut.Näittekö, kun Oinonen kysyi Wallinilta:"ketvuiletko vielä?"
Ja Wallin vastasi:"En".Ankdam ketvuilee aikansa, kun ei pysty menemään eteenpäin.Kyllä muut kuulevat Rkp:ssä hätäkellojen soiton ja alkavat uudistua. Vanhat eivät siihen pysty ja vanhanmieliset.
Olav s Melin on vanha, mutta hän näkee yllättävän paljon realiteetteja. Mikalela Nylander keski-ikäinen, mutta on aivan patavanhoillinen ajatuksiltaan.
Kaikkein eniten ******** Taxellia nyt. Koko elämä meni hukkaan, Perussuomalaiset huitaisivat kädellään ja siinä meni Taxellin kaikki saavutukset.
Itse asiassa HBl kummastelee vain sitä ettei muutoksesta ole tiedotettu kunolla. Nyt siis tämä tieto on tullut hakijoille vasta sen jälkeen kun hakuaika on umpeutunut.
Totta kai ruotsinkieliset voidaan laittaa kielitesteihin suomnenkielisiin opintoahjoihin samalla tavalla kuin ulkomaalaiset. Onhan tärkeää että ymmärtää opintokieltä. Jos eivät läpäise niin sitten ei ole asiaa opiskelemaan.
Mutta suurin osa läpäisee mennen tullen. Ja tuo nostaa myös ummikoiden kiinnostusta suomenkielen opiskeluun. Kuten paremmat opinto- ja duunimahdollisuudet nostavat fiksujen suomenkielisten kiinnostusta kieltenopiskeluun.
Olisi vaan kiva tietää ennen hakemusajan umpeutumista että tuollainen koe pitää suorittaa!
2 seikkaa
Itse asiassa HBL kirjoittaa erittäin epäselvästi, koska kysymys on siitä, että suomenkielen koe olisi pitänyt vaatia ruotsinkielisiltä pyrkijöiltä jo vuosia, mutta Rkp:n valitsema rehtori Thomas Wilhelmsson ei ole katsonut tarpeelliseksi noudattaa tätä. Laitos otti sen nyt omin lupineen, Rkp-rehtorilta kysymättä, käyttöön, koska ahvenanmaalaiset, täysin suomea osaamattomat tulevat pyrkimään lukemaan psykologiaa.
Ahvenanmaalaiset ovat jo pitkään valittaneet, että he eivät voi opiskella Helsingin yliopistossa. He käsittävät, että "kaksikielisyys" tarkoittaa, että heitä tulee opettaa ja palvella ruotsiksi kaikessa. Näinhän ei ole aikuisten oikeasti.
Rkp usuttaa heitä pyrkimään helsingin yliopistoon, anta aheille stipendejä ja odottaa vastapalvelukseksi, että he "taistelevat" finnareita vastaan.
Rkp-mediassa onkin ollut useita juttuja ahvenanmaalaisiat, jotka valittavat, että heitä ei HY:ssä palvella.
Sylvia Bjon sanoo selvästi, mistä on kyse HBL:ssä kolumnissaan "Tydlighet bäst mot språkförvirring":
"Ero on siinä, että 7:llä yliopiston edellytetään takaavan ruotsinkielinen koulutus. Laki vaatii sitä.. Enemmistökielellä, suomella, ei tätä lain suojaa ole, eikä sitä tarvitakaan."
("Skillnaden är att de sju universitet som tillsammans förutsätts garantera den svenskspråkiga utbildningen har ett lagstadgat krav på det. Ett liknande skydd för majoritetsspråket finns inte, och behövs inte."
Eduskunnan pitää muutta alakia, että suomen kielelläkin on lain suoja.
Rkp tulee nimittäin, heti jos sille tulisi mahdollisuus, käyttämään tätä hyväkseen ja estää kaiken suomenkielisen opetuksen ýliopistoista.
Oletko tyhmä... vai esitätkö vaan? Jos pyrkii opiskelemaan ruotsinkieliselle kursille,niin silloinhan on osattava ruotsia!
kaksmielinen
"Oletko tyhmä... vai esitätkö vaan? Jos pyrkii opiskelemaan ruotsinkieliselle kursille,niin silloinhan on osattava ruotsia!"
Niin, mutta miksi suomenkielisellä linjalla opiskelevien pitää suorittaa ruotsin kielen koe, jos ruotsinkielisten kiintiöiden tarkoitus on se, että saadaan ruotsia osaavia lääkäreitä?
Pitäisi siis olla vain jompikumpi: joko kiintiöt ruotsinkielisille tai pakkoruotsikoe suomenkielisille, mutta ei tietenkään molempia!
siis dille
Olet siis oikeasti tyhmä? Ei suomenkielisellä linjalla tarvitse suorittaa ruotsinkielistä testiä! Testi on sitävarten että kurseille,on se sitten suomenkielinen tai ruotsinkielinen,todellakin hallitaan opetuskieli!
kaksmielinen
" Ei suomenkielisellä linjalla tarvitse suorittaa ruotsinkielistä testiä!"
Kyllä tarvitsee. Suomenkielinen ei voi valmistua yliopistosta ennen kuin on suorittanut ruotsin kielen kokeen. - Huhhuh.
levitä tietoa!! kirjoitti:
Älä luovuta ruotsalaiselle opiskelupaikkaasi!
Ruotsinkielinen ei käy valmennuskurssia koska ei tarvitse. Sisäänpääsy on turvattu. Ruotsinkielisiä valmennuskursseja ei edes järjestetä.
Tsemppiä kaikille suomenkielisille pääsykokeisiin! Ruotsinkielinen ei tarvitse tsemppiä, vaan oikean äidinkielen, ruotsin, niin hän pääsee korkeakouluun.
Rosa Parks kieltäytyi joulukuussa 1955 luovuttamasta paikkaansa bussissa valkoiselle miehelle. Tuohon aikaan linja-autojen ensimmäiset paikkarivit oli varattu valkoisille, ja jos paikkoja ei ollut enää vapaina, mustien oli luovutettava omat paikkansa heille myös bussin keskiosassa. Parks pidätettiin ja hänelle langetettiin 14 dollarin sakko. Pidätys Parksin kotikaupungissa Montgomeryssa Alabamassa johti lähes vuoden kestäneeseen mustien bussilakkoon.
Protestia johti pastori Martin Luther King. Lakko päättyi vasta, kun Yhdysvaltain korkein oikeus totesi rotusorron busseissa laittomaksi.
HS
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Rotuerottelu murtui bussin penkill%C3%A4/1135219570183
Älä luovuta ruotsalaiselle opiskelupaikkaasi. Ruotsinkielisillä on kauppakorkeakiintiöt 475% suuremmat kuin suomenkielisillä.
Helsingissä kadun toisella puolella Hankenilla sitä vastoin on sisäänpääsyvaatimuksena ainoastaan oikea äidinkieli, ruotsi.
Ruotsinkielisistä ylioppilaista joita valmistuu n. 1500 henkeä/vuosi pääsee n. 400 kauppakorkeaan. Tämä tarkoittaisi että suomenkielisistä 30000/v ylioppilaasta n. 10000 pääsisi kauppakorkeaan vuosittain jotta suhde olisi samanlainen kuin ruotsinkielisllä. Tällä hetkellä lukema on n. 2000 opiskelijaa. Ruotsalaisilla on siis 5-kertainen yliedustus kauppakorkean opiskelupaikoissa.
Tämä laskelma ei ota huomioon että ruotsinkielisiä menee lukioihin suhteessa enemmän joka vääristäisi lukemia entisestään.
Helsingin Kauppa Korkeaan on vaikea päästä opiskelemaan, koska ruotsinkieliselle pääsykokeet vuotavat kuin seula. Ruotsinkieliselle riitää että on oikea äidinkieli, mutta suomenkielinen joutuu opiskelemaan 5 pääsykoekirjaa paremmin kuin 80% hakijoista päästäkseen HKK:lle
Suomenkielisiä on syrjitty aina Suomessa eikä edes 2000-luvulla olla päästy syrjinnästä eroon.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä vielä tätäkin lukemaa suurempi mahdollisuus päästä opiskelmaan kauppakorkeaan. Eli ruotsinkielisellä on arviolta 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun.
Tämän kaiken lisäksi ruotsinkielisillä ovat kaikki suomenkieliset yliopistot ja korkeakoulut ulottuvilla ilman kielikoetta. Suomenkielisellä on aina (100%:sti) kielikoe ruotsinkieliseen koulutukseen hakiessaan.
Onko oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun? Ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen, ja vieläpä äidinkielellään. Suomessa on vain kaksikielisiä ja ruotsin kielisiä korkeakouluja. Missä ovat suomen kieliset Yliopistot ja korkeakoulut joihin vieläpä pääsisi yhtä helposti kuin ruotsin kielisiin kouluhin?
levitä tietoa
Tämäkin kirjoitus kaikille kaikille "seinille".
http://www.koulutusnetti.fi/files/yo_koulutustarjontas2012.pdf
Siitä käy m.m. selkeästi ilmi että HY:n ruotsinkieltä taitavien kiintiössä oli v. 2011 sisäänkirjautuneiden perusteella ruotsinkieltä taitavien kiintiössä matalampi sisäänottoprosentti kuin suomenkielisessä kiintiössä.
Suomenkielinen linja: hakijoita 1061 / sisäänkirjautuneita 95 = 8,95 %
Ruotsinkieltä taitavien linja: hakijoita 314 / sisäänkirjautuneita 26 = 8,28 %
Sopii myös verrata kuinka paljon enemmän suomenkielisiä enemmän koulutuksia on verrattuna ruotsinkielisiin!
Vaikka monet meikäläiset voisivatkin opiskella myös suomeksi ja jotkut toki niin tekevätkin niin valtaosa hakeutuu kuitenkin ruotsinkielisiin koulutuksiin ja opiskelevat mieluummin äidinkielellään ja omiensa joukossa vaikka valinnanvara ei niin kaksinen olekaan. Em syystä tapahtuu keskittymistä ja niissä olevassa olevissa koulutuksissa on sitten väestöosuutta enemmän aloituspaikkoja.
Oobo akadeemiaan pitää suomenkielisten käydä kielitesti......
Ja iso osa ruotsinkieliseksi itsensä rastittaneista on täysin kaksikielisiä. He voivat opiskella ihan hyvin myös suomenkielisessä yliopistossa.Suuri osa suomenruotsalaisista ystävistäni ja heidän ystävistä ovat käyneet jonkinlaisen valmennuskurssin. Ei se kielitaito mitään opiskelupaikkaa takaa.
- ihmettelijä
Ylipitkää katkeraa tekstiä tuntuu tulevan monelta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 753617
- 622704
- 812657
Hei........
Pelkkä sun näkeminen saa mut hymyilemään pitkin iltaa. Oot niin 🤩😘 Edellinen poistettiin.582428Mitä sanoa pituudeksi näillä mittaustuloksilla?
Jos jossain tarttee ilmoittaa pituus sentin tarkkuudella? Mitattu neljästi virallisesti ja mittaustulokset on olleet 1922363Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu2682230- 461953
- 441769
Mä en jaksa suojella sua enää
Oot osa mun tarinaa ja ensirakkaus 🩷🌈 Olisiko niin kauheata, jos muutkin ystävämme tietäisivät? Se on jo niin vanha ”t151501EU:n uusin idea - jatkossa joudut tunnistautumaan kun katsot PORNOA!
"Pornon katsominen muuttuu täysin Euroopan komissio on kehittänyt sovelluksen, jolla internetin käyttäjä voi todistaa p1491428