Sainpas sanottua

Minua ketuttaa eräs lapseni opettaja. Mikäli nyt tyttöäni ja hänen luokkakavereitaan on uskominen, niin opettaja suorastaan syrjii lastani. Ei mitään isompaa, mutta sellaista pientä inhottavaa, mihin ei oikein tarttua voi. Sellaista mitä nyt aikuinen osaa nuorelle tehdä.

Esimerkiksi jos tyttöni viittaa ainoana, niin opettaja katselee, että eikö muut tiedä? Sitten vastaa itse. Ja jos tyttöni ei viittaa, niin silloin kysyy ihan varmasti.

Luulen, että opettajaa ärsyttää tyttöni aika runsas kulkeminen kilpa- ja leirimatkoilla, mihin on kyllä saanut luokanvalvojan ja rehtorin luvan. Onkin moneen kertaan sanonut, että kyllä koulu pitäisi hoitaa ensisijaisesti. Tyttöni koulumenestyksessä, minkään aineen, ei ole moittimista, tämän aineen kokeistakin tulee säännöllisesti 8,5-10 numeroita, numero on ollut 8. Muissa pääsääntöisesti kymppejä ja ysejä, keskiarvo jouluna 9,2. Nyt vähän laski, mutta kasia huonompaa todistuksesta ei löytynyt.

Sitten muutama muukin oppilas kulkee välillä leireillä, kerhoissa ym harrastuksissa kouluaikana. Heiltä kysellään juurta jaksain että miten meni, missä olit ja kyllä sinun pitää olla hyvä kun tuonne pääsit; tytöltäni ei koskaan. Ei silti, hän ei kauheasti välitä edes olla esillä, mutta eikö tasapuolisuuden nimessä opettajan pitäisi olla kiinnostunut samalla lailla kaikista oppilaistaan?

Pitäisi vielä ensi vuosi, eli yhdeksäs luokka kestää. Mutta motivaatio tämän aineen suhteen alkaa olla 0. Seiskalla tästä aineesta tuli 10, tänä vuonna vaihtui opettaja.