Kysymys olisi Miguel de Cervantesin viimeisestä teoksesta Los trabajos de Persiles y Sigismunda, 1617.
Sivulla 608 kirjoittaa tekijä näin: "...que nunca fueron ladronas, ni lo serán, si Dios me guarda el juicio, si viviese mil siglos."
Tuohon aikaan ilmeisesti uskottiin laajasti, että maailman ikä olisi tuhansia vuosia, 6000 ehkä, ja mil siglos -toivotus ei oikein satu tuohon uskomukseen. Ja muutenkin Jumala lienee ollut tuolloinkin uskovien käsityksissä iätön?
Sivulla 608 kirjoittaa tekijä näin: "...que nunca fueron ladronas, ni lo serán, si Dios me guarda el juicio, si viviese mil siglos."
Tuohon aikaan ilmeisesti uskottiin laajasti, että maailman ikä olisi tuhansia vuosia, 6000 ehkä, ja mil siglos -toivotus ei oikein satu tuohon uskomukseen. Ja muutenkin Jumala lienee ollut tuolloinkin uskovien käsityksissä iätön?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mutta eikös tuon vivir-verbin subjekti ole puhuja itse, noiden rehellisten kätösten kuolevainen "isäntä", eikä siis Jumala?
(En ole lukenut tuota teosta, ainostaan muutaman rivin lainaamasi kohdan ympäriltä - joten saanta hyvinkin erehtyä)
http://books.google.fi/books?id=OLgqAQAAIAAJ&pg=PA273&lpg=PA273&dq=que nunca fueron ladronas, ni lo serán, si Dios me guarda el juicio, si viviese mil siglos."&source=bl&ots=W6Jx57Sx5y&sig=OuzWltabYEWy9YrQqIv1g6AQBsM&hl=fi&sa=X&ei=YOuNU7ydEqjg4QSc-4DADg&ved=0CDYQ6AEwAg#v=onepage&q=que nunca fueron ladronas, ni lo serán, si Dios me guarda el juicio, si viviese mil siglos."&f=false
Google kääntäjä antaa seuraavaa:
Suomi:
...varkaita, jotka eivät koskaan olleet, eikä olla jos Jumala pelasti minun tuomioni, jos olen elänyt tuhat vuosisatoja
Englanti:
...thieves that never were, nor will be, if God saved my judgment, if I lived a thousand centuries
Niin, tarkoitus oli huonoin sanavalinnoin ihmetellä, että miksi puhutaan tuosta elämisestä, joko ihmisten tai jumalan, tuhansina vuosisatoina, jos yleinen uskonnollinen käsitys oli, että maailma oli iältään tuhansia vuosia? Ilmeinen ristiriita myös sille, että jumala olisi iätön, luulisin ajatellen kirjoitusajan olleen 1610-luku tai aiempi.
Tuossa rakenteessa subjunktiivin imperfekti "viviese" viittaa hypoteettiseen tulevaisuuteen, ja siis puhujan omaan TULEVAAN elinikään, ei Jumalan. Tässä mielessä siinä ei mielestäni ole mitään teologista outoutta, onpahan vaan huikean liioiteltu ilmaus. Mutta tämähän ei ole suinkaan tavatonta Cervantesin teksteissä...
Näin juuri.
Kiitos, tuo kielioppi ei ole kaikkein vahvinta, joten ymmärrys tässäkin on ehkä lisääntynyt kohdallani.