No moikka. Mulla olis tälläinen ongelma, että olen haaveillut koirasta. Kysyisin teidän koiraihmisten mielipiteitä sen suhteen ottaisinko koiran. Perheessämme on ollut ennenkin koira, joten untuvikko en ole, mutta siirtyi mummolleni. Ongelmallisen tästä asiasta nyt päällä oleva masennus ja siitä tietenkin johtuva joka osa-alueen väsymys. Tästä syystä en sentään valitsisi mitään kovin energistä rotua. Koira toimisi myös hyvin minun lenkkikaverina, koska en uskalla/kykene yksin menemään lenkille (sosiaalisten tilanteiden pelko). Ja myös toko kiinnostais lajina, ja sitä myös varmaan kokeilisin. Niin, olisiko kellään tälläisestä kokemusta? Ja muuten vaan mielipiteitä asian suhteen kaipaisin kipeästi!
Ps. kysykää vain, jos joku asia askarruttaa tämän suhteen.
Ps. kysykää vain, jos joku asia askarruttaa tämän suhteen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
masentuneena ja väsyneenä tuskin jaksat tokoa. Eikä välttämättä tarvitse, hyvä kun saisit opetettua koiran arkitottelevaiseksi, siis sisäsiistiksi, jotakuis hiljaiseksi, ettei räkytä yhtä mittaa, olemaan yksin kotona, siis kasvattaa niin, ettei tule eroahdistusta, kulkeaan siivosti hihnassa. Tietenkin myös odottamisen ja pysähtymisen käskystä.
Joku esineen nouto voisi olla mukava lisä tai pikku temput, vaikka roskan nosto astiaan...
Roduksi valitsisin jonkin pienen tai korkeintaan keskikokoisen, perhoskoira, mäyräkoira, kleinbitz, seurakoira-terrierit... tai joku niiden sekoitus.
sinun sosiaalisten tilanteiden pelkoasi että kuinka vahva se on. Pystytkö minkäänlaiseen kanssakäymiseen muiden kuin aivan tuttujen kanssa, vai menetkö aivan lukkoon? Koiraihmiset(pl.ehkä jotkut pittbullin, dogon ja pk-ihmiset) kun on kuitenkin aika sosiaalisia ja varsinkin nuoret koirat tarvitsevat toistensa seuraa joten he hakeutuvat usein toistensa seuraan lenkeillä pysähtyen juttelemaan ja sosiaalistamaan koiriaan. Tällöin olisi hyvä jos kommunikaatio ja luottamus ihmisten välillä pelaa. Se nimittäin antaa koirillekin turvallisuudentunnetta ja vähentää, erityisesti nuorten, koirien yleistä vaivaa, lajiaggressiota joka johtuu puutteellisesta omistajan antamasta perusturvasta.
Tasapainoisella ihmisellä on parhaat edellytykset kasvattaa tasapainoinen koira. Masennus ei välttämättä ole itsessään poissulkeva jos pystyy tekemään tietoisen päätöksen että tämän koiran tarpeet tyydytetään ja piste(vaikka henki menisi). Kuten edellinen, suosittelen jotain pienempää seurakoirarotua.
Kerrot että teillä on ennenkin ollut koira, onko sulla siis kokemusta siitä että koira voi auttaa sua sosiaalisissa tilanteissa? Ja miten paha se masennuskausi sulla pahimmillaan on, jaksatko huolehtia koiran tarpeista silloin?
Uskon kyllä ylipäätään siihen että koira voi auttaa ihmistä yli sekä masennuksesta että sosiaalisista peloista. Mutta ennen koiran hankkimista pitäis siis kuitenkin tilanne olla sillä tasolla että tietää jaksavansa huolehtia koirasta vaikeinakin aikoina. Itsellä koira myös auttaa sosiaalisissa tilanteissa, on paljon helpompi tutustua vieraisiin ihmisiin koirien avulla ja välityksellä.