Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan kaupan siivu elintarvikeketjusta on tällä hetkellä kolmekymmentä prosenttia.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä sanomalehti Keskisuomalainen.
Pari prosenttiyksikköä kaupan osuuden kasvusta selittyy verotuksella, mutta mistä muusta se koostuu?
S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Jukka Ojapelto toteaa, että kaupan osuuteen vaikuttavat paitsi arvonlisäveron nousu ja erilaiset valmisteverot, myös kohonneet raaka-aine-, palkka- ja kuljetuskustannukset.
- Kaupan tehtävät ovat lisääntyneet ja eniten uusia kuluja ovat tuoneet muun muassa kuljetus ja varastointi. Näin työvoimavaltaisella alalla puolet myyntikatteesta menee palkkoihin, hän toteaa.
Ojapelto korostaa, että katteesta valtaosa menee juoksevien kulujen kattamiseen ja kaupan tekemä tulos on vain kahdesta kolmeen prosenttia.
- Kaupan tulojäämäosuus on itse asiassa pienentynyt 2000-luvulla. Ja on syytä ottaa huomioon myös se, että Suomessa ruoan reaalihinta on edelleen alle vuoden 1995, hän sanoo.
Keskolta ilmoitettiin, että heiltä kukaan ei ehdi kommentoimaan asiaa tällaisella aikataululla.
Sanomalehti Keskisuomalainen uutisoi aiemmin, että Suomessa ruoan hinta on noussut tuplasti muiden EU-maiden keskiarvoon verrattuna vuosien 2010 ja 2014 välisenä aikana. Suomessa hintojen kallistuminen oli lähes 19 prosenttia, kun muissa EU-maissa vastaava luku oli noin 10 prosenttia.
Vastaavasti ruoan arvonlisävero on Suomessa merkittävästi korkeampi kuin muissa vanhoissa EU-maissa: meillä luku on 14 prosenttia, kun muissa maissa se on keskimäärin 5,4 prosenttia.
- Vuositasolla suomalaiset maksavat ruoasta miljardi euroa enemmän kuin muut EU-maat. Se on osa hyvinvointiyhteiskuntamme rahoittamista, mutta enää veronkorotuksiin ei ole varaa. Päinvastoin, verot pitäisi saada lähemmäs muun Euroopan keskiarvoa, sanoo päivittäistavarakauppayhdistyksen toimitusjohtaja Kari Luoto
Asiasta uutisoi ensimmäisenä sanomalehti Keskisuomalainen.
Pari prosenttiyksikköä kaupan osuuden kasvusta selittyy verotuksella, mutta mistä muusta se koostuu?
S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Jukka Ojapelto toteaa, että kaupan osuuteen vaikuttavat paitsi arvonlisäveron nousu ja erilaiset valmisteverot, myös kohonneet raaka-aine-, palkka- ja kuljetuskustannukset.
- Kaupan tehtävät ovat lisääntyneet ja eniten uusia kuluja ovat tuoneet muun muassa kuljetus ja varastointi. Näin työvoimavaltaisella alalla puolet myyntikatteesta menee palkkoihin, hän toteaa.
Ojapelto korostaa, että katteesta valtaosa menee juoksevien kulujen kattamiseen ja kaupan tekemä tulos on vain kahdesta kolmeen prosenttia.
- Kaupan tulojäämäosuus on itse asiassa pienentynyt 2000-luvulla. Ja on syytä ottaa huomioon myös se, että Suomessa ruoan reaalihinta on edelleen alle vuoden 1995, hän sanoo.
Keskolta ilmoitettiin, että heiltä kukaan ei ehdi kommentoimaan asiaa tällaisella aikataululla.
Sanomalehti Keskisuomalainen uutisoi aiemmin, että Suomessa ruoan hinta on noussut tuplasti muiden EU-maiden keskiarvoon verrattuna vuosien 2010 ja 2014 välisenä aikana. Suomessa hintojen kallistuminen oli lähes 19 prosenttia, kun muissa EU-maissa vastaava luku oli noin 10 prosenttia.
Vastaavasti ruoan arvonlisävero on Suomessa merkittävästi korkeampi kuin muissa vanhoissa EU-maissa: meillä luku on 14 prosenttia, kun muissa maissa se on keskimäärin 5,4 prosenttia.
- Vuositasolla suomalaiset maksavat ruoasta miljardi euroa enemmän kuin muut EU-maat. Se on osa hyvinvointiyhteiskuntamme rahoittamista, mutta enää veronkorotuksiin ei ole varaa. Päinvastoin, verot pitäisi saada lähemmäs muun Euroopan keskiarvoa, sanoo päivittäistavarakauppayhdistyksen toimitusjohtaja Kari Luoto
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.