Ja se kaduttaa nyt.
Kaikkeen olen tuhlannut hyvää elinaikaani, kun täälläkin kävin
Viisastunut !
20127
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
On helppo yhtyä huokaukseesi!
Eikö se mukanaolo antanutkaan sinulle joskus ilon ja elämysten hetkiä, kun sentään kirjoitat?
Mukana olo missä ? Täällä syntyy keskustelua vain jostain peukusta ylös tai alas ja pitääkö olla nikki vai ei. Samoja lurituksia kukista ja linnuista, ei kukaan vaivaudu mitään pohtivaa aloittamaan. Piiri pieni pyörii ja hokee lorujasn pivästä päivään. Jotkuthan saa siitä ilon ja onnen hetkiä, heillehän palsta ihan sopiva.
No sitten ymmärtää kyllä huokauksesi, siis me muut vaan ilakoimme ihan elämisen ilosta. Emme tuota maailmaa koskettavia ajatuksia ja viisauksia tänne pohdittavaksi. Hymyilen....Juu-u ihan sopiva sinällänsä.
No kerääpä kamppees sitten, mitä täällä enää lorvailet.
Jos ei hurmaannu luonnon kauneuteen puhkeamisesta, ei iloitse lintujen viserryksistä, saattaa olla tunneköyhyyttä omassa luonteessaan.
Ei täällä voi odottaa vain saavansa toisilta, on annettava itse!
Antaessasi myös saa, ja vaikka et saisikaan, olet sentään antanut... etkä vain vaatinut!
pyramiidi sisältää kuolleitten mätää siltä vaikuttaakin
Niin tuolta riittää sitä niin isoovalle ku janoovallekki.
Joo, bibolaarinen minullakin. Tämä syntymässä saatu, kansakoulupohjalla ylläpidetty. Välillä vedetään nokka ruvella muta ja kalliota raapien, välillä yläifaareissa liidellen.
"Maan ja taivaan väliä heittävät kunnes minulta järjen vievät".
Google viisas kertoisi kuka noin on sanonut.
Kysyi yliluonnolta liplakki kourassa, alaviistosti madellen; saako sitä ihmisen poika ottaa Helluntakin kunniaksi metsämaasikaryypin. (alanihmiset tietävät)
Kunhan et yli jogurtthipurkillisen juuttaan loppasuu ahnehdi.
Päivä oli armoton rollaattorin hulto jäänyt kevään tuoksinassa vajelle, juuttui kauppakeskuksen aulassa.
Henttonen tuli siihen apuun. Tietenkin parin siiderinhinnan välitysteholla.. Perkeekka muovinarua oli ulkonta imaissut. Kiinalaisen käsityksellä monitoimiveittestä ratkaisi pulman.
eLÄköön hyvinvointivaltion 900 €:n nettoeläläke. Velkaa ei ole, paitsi bibolaarisuus. Siitä sanotaan; siitäs sait paskiainen kunet osannut isääs äiteesi valita.
Voihan tehdä aloituksia asioista fiksuista ja vähemmän fiksuista, aiheet vaan jakaa vastaajat.
Aivan turhaa mennä 'ronkkimaan' jotain vastenmielistä, sen voi ohittaa aina.
Itsestä riippuu mihin vastaa ja toisista riippuu mitä saa vastaukseksi, nytkin on näytteitä sivulla.
Toiset vaan on niitä joiden kuuluu olla arvostelevia, ;-DDD!
se menee täällä, mutta kylläpä olikin ihana olla ulkona core-tex-puvussa , pistaasin värisessä , pyöräilemässä, tosin se ei ole mikään haloo-väri, joten pyöräilijä voi sulautua noiden ihanien lehtipuiden värisävyihin. Ja mitkä tuoksut syreeniaidan vieressä ajellessani! Niistä nautin.
liian voimakkaasti ja pistävästi, en tykkää.
Juuh! Ja linnut roiskivat ilmoille puolihävyttömiä laulujaan. Ilma lämmintä ja luonto haisee.
DDD
Itsestähän se on kiinni, missä aikansa kuluttaa, vaikka täällä.
Kuka ja millä pystyy vaa'itsemaan, kenen ajankäyttö on parasta.
Onkokaan se tarpeen.
Aika kuluu ihan samaa vauhtia, tehdään me mitä vain, vaikka ollaan täällä.
Itse voi hakeutua parempaan halutessaan.
Ihmeen paljon palsta vaan vetää puoleensa.
Monesti olen palstan hylännyt, ja aina vain takaisin tullut.
Samat sanat kuin edellisellä, joskus lyön luukun kiinni ja muutaman päivän päästä voi taas avata 'perälaudan' pääsee paremmin kyytiin ja juttua jatkamaan tai miks ei sotkemaankin.
Kaikki eivät miellytä minua eivätkä kaikki tykkää minun teksteistä,,,,luonnollista.
Olen jo oppinut vastaan sanomaan ja joka päivä opin uutta, siis henkisesti olen vastaanottava ainakin omasta mielestä.
Kun tulee seinä vastaan on sanottava 'kaikkihan sinut tuntee teksteistä' ei se satuta mutta kirpasee!
Tekstini ei ole opetukseksi vaan pelkästään luettavaksi.
Tämä oli UKK.n mieleinen laulu tietyissä illanvietoissa:
En oo rahojani hukkahan pannu
moon ne pelannu ja juonu.
Hän myös piti Kotkan ruususta Pauli Räsäsen laulamana.
Täällä ei kyllä viitsi enää käydä.
pakkohan se ei tietysti ole
Niiiih, viisastumme vähitellen. kaikeksi onneksi.
Minäkin tykkään tosi paljon " Kotkan ruususta" juuri Pauli Räsäsen laulamana. Harvoin vain radiosta kuulee, mutta täältähän se löytyy aina halutessa.
Kyllä se on tämä elämän nautittavuus asenteista kiinni. Joku sanoi, että pihlajan kukan tuoksu on pistävä. No, onhan se, mutta niin ihanasti kukkii ja tuoksunkin siedän. Kaikki tässä alkukesässä on ihanaa. Aina tuolla kulkiessa havannoi jotain uutta ja tekee mielen iloiseksi.
Surulliseksi tekee nuo luonnon tragediat, joita on joitakin sattunut.
Autotalliimme oli eksynyt mustarastas ja mennyt muovisankkoon ilmeisesti aikomuksena pesänteko, mutta oli sinne sitten kuollut ressukka.
Ihmettelinkin joitakin päiviä ennen, että yksi mustarastas piiperteli yhtenään autotallin oven edessä ja oli menossa talliin, kun avasimme oven. Silloin tuon kuolleen huomasimme.
Nyt, niin luulen, tuo puolisonsa menettänyt lurittelee laulujansa lähipuussa. Kaiken aikaa aamusta iltaan samalla oksalla. Surullista.
Toivottavasti löytää uuden kumppanin.