Aloitanpa keskustelun vanhemmista, jotka eivät mokomat jätä perintöä ollenkaan. Onko tämä oikein, kysyn vaan? Ja miten olette selviytyneet moisesta vääryydestä?
Perinnöttä jäänyt
Osaton ressu
7351
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mikä ihmeen vääryys? Jos ei vanhemmilla ollut omaisuutta, niin ei jää perintöäkään. Mitäs ihmeellistä "vääryyttä" siinä on?
Isäni omaisuus kuollessaan oli talo, jossa asui. Talo ei sijainnut todellakaan missään kasvukeskuksessa. Kun sen lopulta joku muutaman vuoden kuluttua osti, pääsimme me viisi lasta jakamaan perinnön, joka laskettiin sadoissa euroissa per sisarus.
En koe kokeneeni vääryyttä! Ehkä enemmänkin koen helpotusta siitä, että kun perintö oli pieni, ei sisarusten välille syntynyt riitojakaan.
Tarkentaisitko hieman kysymystäsi, eli miten niin eivät jätä perintöä.
Onko kyse varattomuudesta vai jostain muusta?
Voi kauheaa kyllä sulla on vaikeeta.Minäkin jouduin kaikki kustantamaan kun äitini kuoli ,ei jäänyt kuin velkaa .Kuudentoista vuoden päästä tuli sisareni perinnöistä tappelemaan.Kaikki joilla on omaisuutta ,käyttäkää se omaksi hyödyksenne.Ettei viivan alle jää mitään kun lähdette.Hautaan kyllä jokainen pannaan,ketään ei ole maan pinnalle jätetty.
Ap on ilmiselvä trolli. Kukaan muu ei voi esittää noin tyhmiä, mutta silti provosoivia keskustelun aiheita.
Mitäs sitä, kun on köyhään sukuun syntynyt, niin silloin on oma osakin elää köyhänä. Mistään mitään perintöä oo tulossa, ellei niitä ikivanhoja astioita ja kattiloita ym. arvotonta rihkamaa lasketa peruiksi. Mutta että jotain hyödyllistä sais, mikä helpottais sitä omaa maallista taaperrusta, niin heh heh... ei edes uniakaan moisista, saati että puhettakaan.
Ja vaikka jollain jotain asuntoa, taloa tms. olisikin, niin ne on just sitten näiden kurttunaama-tätien ja jäykkien setien hallussa. Ne menee sitten niille, jotka ovat heille läheisempää sukua. Siellä on serkkupojat ja -tyttäret, joille ne sitten aikanaan menee.
Sitten kun on sitä, että täti teki testamentin jo silloin kun olit se 6-vuotias pikkuviikari. Viisas ja sydämeltään suuri täti jätti viikarin pois testamentista, koska hän katsoi, että poika on vielä 40 vuoden kuluttuakin se samanlainen pikkuviikari. Eihän sille voi mitään jättää.
Toisaalta - mitä lihavampi perintö, sen mehevämpi riita.
Eihän se ole sinällään oikein, että vanhemmat kieroilevat jonkun lapsistaan perinnöttömäksi, mutta kukapa toisaalta haluaisikaan yhtään mitään sellaisilta mätämunilta.
Me olemme puolisoni kanssa avittaneet lapsiamme elämän alkuun ja tukeneet myös taloudellisesti, nyt kun siitä on ollut heille apua. Samalla olemme todenneet, että parempi lähteä siitä, että sitten kun meistä aika jättää ja he ovat siinä 70 vuoden kieppeillä, niin ei kannata perintöjä odotella. Mitä he tuossa vaiheessa enää perinnöllä tekisikään.