Eli oliko kukaan tän vuoden pääsykokeissa? Miltä vaikutti teiän mielestä? Oliko helppo/vaikee? mitkä asiat osasitte parhaiten? itse olin Helsingissä ja vaikutti ihan ookoolta, mutta tehtäviin 2 ja 6a en varmaan saanu tarpeeks sisältöä kun oli kuitenkin 5p ja 6p noi tehtävät. Käsitteet oli helppoja, tehtävä 3 yllätti ja tehtävät 4 ja 5 meni varmaan ihan hyvin. Saas nähä vaan riittääkö, kun viime vuonna muistaakseni huonoin sisäänpäässyt sai mokata yhteensä 6½ pojoo 36:sta. Mites teillä?
sosiologian pääsykokeet 2014
rebew
9139
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kakkonen ainakin oli hankala, eihän tuossa kirjassakaan juuri mitään puhuta siitä, miten kulutus vaikuttaa persoonallisuusjärjestelmän rakenteeseen? Sisä- ja toisjohteisesta mallista on juttua, mutta aika vähän niissä käsitellään kulutusta?
sanoppas muuta! en tajua mitä sinne piti saada viiden pisteen arvosta kulutuksen ja persoonallisuuden rakenteen välisistä yhteyksistä :| jotainhan sinne tuli sävellettyä, mutta aika ontoks jäi.. sit taas levi-straussin olin vaan yksinkertasesti lukenut liian hosuen läpi.. Mutta ei yhtään kysymystä Weberistä, Durkheimista, Marxista, Tönniesistä, Goffmanista eikä Giddensistä :/ Bourdieu sentään oli ja se kirotun Levi-Strauss.. rauha hänen sielulleen.. noh eihän ne kaikki voi mukaan mahtua.
No juu, mulla meni kait muut ihan kohtalaisesti, mutta veikkaan että menee aika tiukille, kun kakkosesta saan pahimmillaan 0/5 pistettä. Levi-Straussin onneksi muistin, ja ne kaksi muutakin aineistotehtävää menivät kait ihan ok, vaikken kummastakaan kovin pitkiä vastauksia kirjoittanut. Käsitteet tosiaan olivat melko yksinkertaiset eikä kolmonenkaan tuntunut kovin vaikealta.
Kakkoseen sen sijaan en osaisi vastata kovin hyvin edes kirjan kanssa :D. Sanooko Riesman edes kulutuksesta muuta kuin että "toisjohteisesta luonteenmallia suosivassa median, kulutuksen ja korkean teknologian kulttuurissa arkielämä aika- ja tila tilajärjestykset muuttuvat erilaisiksi kuin teollisena aikana" ja että "myös kulutuskäyttäytymisen luonne muuttuu. Tavaroiden ja palveluiden kulutuksen rinnalle nousevat heterogeenisistä aineksista rakentuvien esteettisten miljöiden, kaupunkispektaakkeleiden, symbolimaailman, elämäntyylien ja elämäntapaohjeiden kulutus"?
Kyl mun mielestä se on aikalailla tossa ton Riesmanin osalta. Mun mielestä se puhu pääasiassa just noista sisältäpäin/toisjohteisesta. Oisko siel ollu vähän jotain mediasta ja elämysteollisuudesta? Mä tyydyin osittain päästä keksimään, että tuotteet mitä on tarjolla ja kulutetaan kunakin aikana voi vaikuttaa persoonallisuuden rakenteeseen mutta myös toisinpäin ja heitin sinne villinä korttina viittauksen rakenteistumisteoriaan :D pakko oli jotain laittaa. jätin tosiaan sen tehtävän vikaks ja siinä ku muut oli tehty ni kattelin sitä paperia et "ei helvetti miten mä saan tähän riviikää annetusta aiheesta". Mites muuten toi Levi-Strauss, mitä pointteja pistit siihen? Eli mitähän multa jäi puuttumaan :P
Itse ainakin näkisin Riesman-tehtävän nimenomaan sisä- ja toisjohteisen luonnemallin kuvailuna ja mikä niiden syntyyn on vaikuttanut. Pääsykoekirjassahan sanotaan jotenkin että "miten tietylle aikakaudelle tyypilliset kulutustottumukset ja median käyttö ovat yhteydessä kyseisen ajan suosimaan persoonallisuustyyppiin", jonka jälkeen esitellään näitä Riesmanin persoonallisuustyyppejä.
Levis tehtävään siis just näitä, että eri paikoissa syödään eri ruokia; tekstissä oltiin Italiassa joten ruoka on erilaista kuin vaikka Suomessa; ihmisten ruuaksi kelpaava ruoka riippuu siis kulttuurista. Ruoka jakautuu vastakohtapareiksi raaka-valmistettu ja ihmisen valmistama-luonnon valmistama (esim. se ahven oli ihmisen ja viini luonnon). Sitten myös ruokalajit asettuvat hierarkkiseen järjestykseen, jossa käsittelemättömät (tekstissä oli salaatti) ovat yleensä alempana kuin valmistetut (ahven), tosin hierarkkiasta voidaan kiistellä esim. eettisten kysymysten perusteella.
Eipä kait tossa kirjassakaan hirveästi muuta ollut (s. 133-135). Lähinnä siis vertailin noita Leviksen juttuja siihen romaanikatkelmaan.
Joo! no mulla ei noista Levi-Straussin mitä luettelit ni jääny pois kun toi kaikista ilmeisin :| eli et eri maissa syödään eri ruokia. kai mä pidin sitä liian itsestään selvyytenä.. mut siel ei ilmeisesti sit paljoo muuta siis teistäkää ollu, eli oisko se sit tosiaan niin et noistaki saa jo jonkun verran pojoja. no toivotaan parasta :)
Kirjoititteko muuten siihen sosiologian suhde muihin tieteisiin -kysymykseen vain ne jutut joita oli siinä kyseissä kappaleessa kirjassa (luonnotieteet, historia, kaunokirjallisuus)? mä liitin siihen myös lyhyesti Comten näkymyksen tieteiden hierarkiasta, ja toivon ettei siitä ainakaan miinuspisteitä tulisi...
Joo noi kolme ja loppuun mainitsin myös kulttuuritieteet. Itekin laitoin Comtesta jotain, ainakin sen positiivisen tieteenfilosofian. Sen sijaan en tajunnut vertailla sosiologiaa muihin yhteiskuntatieteisiin ollenkaan...
Tosi ikävä odotella vielä reilu kuukausi että mitähän syksyllä tekee. Tänä vuonnahan valitaan vain 34 aikaisemman 36:en sijaan; hakijoita oli 419 kuten viime vuonnakin. Siinä salissa missä olin ei mun mielestäni ollut ainakaan edes hirveen montaa tyhjää paikkaa... Ja toisaalta koe tuntui aika helpolta, joten pisterajatkaan tuskin ovat hirveästi 30 alapuolella. Inhottavaa kun voi hyvin jäädä parista pisteestä kiinni.