Kun ajaa syyspimeässä fillarilla metsätietä, niin tuntuu että menis valtavan lujaa, paljon nopeemmin kun päivällä- mistä johtuu?
Minkä tähden?
9
467
Vastaukset
- jmjmjmmj
Koska pimeällä aaveet antavat sinulle lisäpotkua persuuksille. Tästä syystä voit ajaa melko hurjasti. Jos aaveet ovat homoja, voi vauhti kasvaa vielä huomattavasti
- raksu
Sulla on silloin kiintopisteet lähempänä, joihin nopeuttasi vertaat. Tällöin näyttää, että menisit kovempaa...
Sama kun jos kattelet auton ikkunasta jonnekin pellon toiselle puolelle metsään, niin et huomaa liikkuvasi juuri lainkaan. Mut jos tuijotat tienreunaa, niin meinaa tulla huono olo, ku kaikki vilisee niin nopeasti ohi...- Minä poljen
Jotain tällaista epäilinkin, näköhavainnon kepposta...
Minä poljen kirjoitti:
Jotain tällaista epäilinkin, näköhavainnon kepposta...
Mistä se taas johtuu, että jos on pyörällä liikkeellä liukkaalla talvikelillä, niin pimeällä ei tunnu läheskään niin liukkaalta kuin päivänvalolla?
- Minä poljen
Jäärä kirjoitti:
Mistä se taas johtuu, että jos on pyörällä liikkeellä liukkaalla talvikelillä, niin pimeällä ei tunnu läheskään niin liukkaalta kuin päivänvalolla?
Tämä minuakin vaivannut kysymys ei näemmä saa vastausta, tälläkään kertaa. On ehkä todettava kuten Pertti Jotuni aikoinaa 1960- luvulla Uri Gellerin taivutellessa lusikoita suorassa TV-lähetyksessä: "On asioita joita ihmisjärki ei pysty selittämään!"
- raksu
Minä poljen kirjoitti:
Tämä minuakin vaivannut kysymys ei näemmä saa vastausta, tälläkään kertaa. On ehkä todettava kuten Pertti Jotuni aikoinaa 1960- luvulla Uri Gellerin taivutellessa lusikoita suorassa TV-lähetyksessä: "On asioita joita ihmisjärki ei pysty selittämään!"
Oletko tuo minä poljen?
- raksu
Jäärä kirjoitti:
Mistä se taas johtuu, että jos on pyörällä liikkeellä liukkaalla talvikelillä, niin pimeällä ei tunnu läheskään niin liukkaalta kuin päivänvalolla?
Ajattele tilannetta, jossa kävelet 20cm leveää puomia pitkin joka on maassa. Eikös olekin helppoa.
Entäs kun se puomi on vaikka 50m korkealla. Onko enää helppoa?
Käveleminen maassa olevaa puomia pitkin on helpompaa, koska on vähemmän aistihavaintoja. Ja mitä et havaitse, et pelkää.
Valoisalla näet liukkauden ja alat varomaan sitä. Hermostut ja teet virheitä. Jos et tiedä, että on liukasta, ajat silloin rennommin ja varmemmin...
Aika helppoja kyssäreitä mun mielestä... oliko lisää? - Minä poljen
raksu kirjoitti:
Ajattele tilannetta, jossa kävelet 20cm leveää puomia pitkin joka on maassa. Eikös olekin helppoa.
Entäs kun se puomi on vaikka 50m korkealla. Onko enää helppoa?
Käveleminen maassa olevaa puomia pitkin on helpompaa, koska on vähemmän aistihavaintoja. Ja mitä et havaitse, et pelkää.
Valoisalla näet liukkauden ja alat varomaan sitä. Hermostut ja teet virheitä. Jos et tiedä, että on liukasta, ajat silloin rennommin ja varmemmin...
Aika helppoja kyssäreitä mun mielestä... oliko lisää?Kannattaako sateessa ajaa kovempaa? Tuntuu siltä että ajoipa saman matkan tihkussa millä nopeudella tahansa, niin aina on vaatteet yhtä märät.
- raksu
Minä poljen kirjoitti:
Kannattaako sateessa ajaa kovempaa? Tuntuu siltä että ajoipa saman matkan tihkussa millä nopeudella tahansa, niin aina on vaatteet yhtä märät.
Joku viisas oli tähän kerran jossakin jo vastannu.
Jos ajat hiljaa, suhun osuu vähemmän pisaroita ajassa delta, mutta sateessa vietetty aika on suurempi. Jolloin pisaroiden kokonaismäärä on X.
Jos ajat lujaa, osuu suhun pisaroita enemmän ajassa delta, mutta sateessaoloaika on lyhyempi. Pisaroiden kokonaismäärä on Y.
Kuinka lähellä X ja Y ovat toisiaan onkin vaikea kymysys...
Jos ajat pisaroiden liikkeen vaakavektorin vauhdilla myötätuuleen, nii silloinhan pisarat osuvat suhun suoraan ylhäältä. Ja samalla kuitenkin etenet nopeammin. Tällöin optimi lienee se, että ajat tuulen nopeudella myötätuleen, niin se on parasta. Mut sitten toki tulee mukaan se, että löytyykö myötätuulen suunnalta sadesuojaa yhtäkaukaa kuin muualta? Ja miten kaukana se saa olla, jotta kauempaan suojaan kannattaa myötätuulessa hakeutua?
Mä käyttäisin sateenvarjoa ja nauttisin sateesta...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen markka otettiin käyttöön vuonna 1860
Suomi käytti vuoteen 1840 asti rahayksikkönään rinnakkain Ruotsin riikintaalareita ja Venäjän ruplaa. Tämän jälkeen oli459726Kaivatullesi viesti ensi vuoteen?
Kerro meneekö naiselle vai miehelle ja vähintään yksi tunniste, esim. kirjain.1035147"Mä elän vieläkin"
Ikurin turbiini vetäisi taannoin lainabiisin Topin (RIP också) ja kumppaneiden kanssa. Toivottavasti on yläkerrassa kunn594347Pate Mustajärvi on kuollut
Ihan pari tuntia sitten. Että sellaista. https://www.is.fi/viihde/art-2000011715177.html1382907Yksityinen sektori aiheuttanut Suomen taantuman
Investointien sijasta nostaneet voitot osinkoina omistajille. Ehdotan korjausliikkeenä yksityisen sektorin sosialisoimi1372699Nyt Yle otti silmätikukseen sisäministeri Rantasen
Aivan erinomaista työtä tehnyt sisäministeri Mari Rantanen on saanut paljon aikaiseksi. Maahanmuuttoon ja maahanmuuttaji1782538Miten ikinä kelpaisin sulle
Sinä saat niiltä muilta naisilta paljon enemmän, mitä minulta... Tai mihin minä olisin valmis. Enkä edes olisi niin tait281942- 201677
Edes vitamiinit eivät taanneet loputonta elämää
Nimittäin niistä rahaa itselleen taikonut tohtori siirtyi tuonpuoleiseen.361550Liikaa vauhtia
Nuorukainen 17v. on ajanut 114 km/h 60 km:n alueella Nesteen kohdalla ja onneksi poliisi oli paikalla ja hurjastelu lopp191035