kyykyssä
jatkan niin kuin kaistaviiva
päällä tai pois päältä
päätän ikkunanreunalta
hyppyni
mädäntyneet lehdet eivät
asvaltin kovikkeella
suurin piirtein kuulen kuinka
oksat soivat
jyrkät niin kuin sulkuviivat
renkaiden ja maan väliin
käännän kasvoni
että pelko näkyy
alhaalla on vielä kaunista
katsoessani ikkunasta
suurin piirtein haistan
kuinka lehdet voivat
jatkan niin kuin kaistaviiva
päällä tai pois päältä
päätän ikkunanreunalta
hyppyni
mädäntyneet lehdet eivät
asvaltin kovikkeella
suurin piirtein kuulen kuinka
oksat soivat
jyrkät niin kuin sulkuviivat
renkaiden ja maan väliin
käännän kasvoni
että pelko näkyy
alhaalla on vielä kaunista
katsoessani ikkunasta
suurin piirtein haistan
kuinka lehdet voivat
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sinulla on mielenkiintoisia runoja, hra Ese.
"suurin piirtein kuulen kuinka
oksat soivat"
"suurin piirtein haistan
kuinka lehdet voivat"
Aika taidokkaasti tähänkin ladattu tuntoja. Sanat kietoutuvat hyvin yhteen, mutta rehellisesti sanottuna mietin myös, miten tässä vähän niin kuin tasapainoillaan syksy-kliseiden ja ... nojaa, ehkä ainakin alkukappale on minusta himpun niin sanotusti tekotaiteellinen. Ehkä en vain itse osaa oikein tykätä runoista abstraktina taiteena.