Haluaisin kysyä mielipiteitänne, ovatko nämä ruotsinlaivoilla havaitsemani asiantilat mielestänne täysin laillisia? Havainnot on kerätty useiden risteilyiden aikana. En yleistä- Kaikki epäkohdat eivät välttämättä koske kaikkia laivoja:
-Ruotsinlaivoilla on yleistä, että viinaa saa ostaa yli virallisesti sallitun kiintiön. Pitää vain valita "oikea" kassa. "Väljemmän" kassan luo opastaa kuka tahansa myyjä. Pieniin kiintiön ylityksiin ei puututa muillakaan kassoilla.
-Ruotsinlaivojen diskoissa ei ole turvallisuuden takaajia. Jos tappelu tai kimppuunkäyminen tulee, saavat osapuolet pärjätä pahimmassa tapauksessa pärjätä omillaan- kukaan ei tule väliin, jos eivät toiset matkustajat. Joskus joku merimies kiertää, mutta aivan liian harvoin.
-Ruotsinlaivoilla "vaaditaan" viinattomuutta hytteihin ja käytäville (jonkun lain pakottamana?). Käytännössä tätä ei kuitenkaan valvota, päin vastoin, koko ruotsinlaivoille menemisen ideaan kuuluu erottamattomana osana hytissä juominen. Tätä varten on olemassa tölkinkeräyspisteitä kaikkialla käytävillä.
-Tupakointi on monissa paikoissa (paloturvallisuusmääräysten vuoksi?) "kielletty", vaan silti juuri kieltomerkin alta löytyy tuhka-pönttö. Ohikulkeva merimies ei tule kieltämään tupakointia.
-Ruotsinlaivoilla on puutteita suomenkielisistä teksteistä, mm. eräät etiketit ja kuitit ovat vain ruotsiksi -myös Suomen aluevesillä.
-Alaikäiset voivat ostaa alkoholia melko helposti. Jos eivät kuitenkaan saa ostettua, voivat kuitenkin aivan avoimesti juoda muiden ostamia juomia baarin tai diskon pöydässä. Jopa 12 vuotiaat.
-Osa ruotsinlaivoista on aika vanhoja. Kupeet ovat kupruilla. Kestävätkö ne varmasti kovaa merenkäyntiä?
-Ruotsinlaivoilla on yleistä, että viinaa saa ostaa yli virallisesti sallitun kiintiön. Pitää vain valita "oikea" kassa. "Väljemmän" kassan luo opastaa kuka tahansa myyjä. Pieniin kiintiön ylityksiin ei puututa muillakaan kassoilla.
-Ruotsinlaivojen diskoissa ei ole turvallisuuden takaajia. Jos tappelu tai kimppuunkäyminen tulee, saavat osapuolet pärjätä pahimmassa tapauksessa pärjätä omillaan- kukaan ei tule väliin, jos eivät toiset matkustajat. Joskus joku merimies kiertää, mutta aivan liian harvoin.
-Ruotsinlaivoilla "vaaditaan" viinattomuutta hytteihin ja käytäville (jonkun lain pakottamana?). Käytännössä tätä ei kuitenkaan valvota, päin vastoin, koko ruotsinlaivoille menemisen ideaan kuuluu erottamattomana osana hytissä juominen. Tätä varten on olemassa tölkinkeräyspisteitä kaikkialla käytävillä.
-Tupakointi on monissa paikoissa (paloturvallisuusmääräysten vuoksi?) "kielletty", vaan silti juuri kieltomerkin alta löytyy tuhka-pönttö. Ohikulkeva merimies ei tule kieltämään tupakointia.
-Ruotsinlaivoilla on puutteita suomenkielisistä teksteistä, mm. eräät etiketit ja kuitit ovat vain ruotsiksi -myös Suomen aluevesillä.
-Alaikäiset voivat ostaa alkoholia melko helposti. Jos eivät kuitenkaan saa ostettua, voivat kuitenkin aivan avoimesti juoda muiden ostamia juomia baarin tai diskon pöydässä. Jopa 12 vuotiaat.
-Osa ruotsinlaivoista on aika vanhoja. Kupeet ovat kupruilla. Kestävätkö ne varmasti kovaa merenkäyntiä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Apua saa milloin vain Respasta hälytetään laivan järjestysmiehet tarvittaessa mihin kellonaikaan tahansa.
Alkoholin käyttöä ja häiritsevää käyttäytymistä
valvotaan laivan järjestysmiesten(vahtimiehet)
taholta.
Tulli valvoo alkoholin tuontia maahan,ei ole varsinaisesti varustamon asia.
Alaikäisten alkoholista senverran,että se on järjestyssäännöissä vanhempien tai valvojan asia myöskin.
Järjestyssäännöt
1. Päihtynyt tai laivalla järjestyshäiriötä aiheuttava matkustaja voidaan käännyttää lähtösatamassa tai poistaa aluksesta seuraavassa satamassa.
2. Aseet, varusteet, laitteet ja esineet jotka voivat tuottaa vaaraa matkustajille, miehistölle tai laivalle ovat kiellettyjä ilman varustamon lupaa. Näiden hallussapidosta pitää aina ilmoittaa henkilökunnalle lähtöselvityksen yhteydessä. Sääntöjen rikkomisesta rangaistaan.
3. Aluksen vahtimiehet pidättävät ja pitävät säilössä päihtyneen tai laivalla järjestyshäiriötä aiheuttavan matkustajan.
4. Hyttiosastolla häiriötä aiheuttava matkustaja voi menettää oikeuden käyttää hyttiään ja hänet voidaan poistaa hyttiosastolta.
5. Omien musiikkilaitteiden käyttäminen hyttiosastolla on kielletty. Vahtimiehillä on oikeus tilapäisesti takavarikoida tällaiset laitteet.
6. Mukana olevaa tai laivan taxfree-myymälästä ostettua alkoholia ei saa nauttia laivalla. Mikäli matkustaja rikkoo tätä sääntöä, alkoholi takavarikoidaan.
7. Kaikki laivoilla tapahtunut vahingonteko aiheuttaa korvausvelvollisuuden. Vahingonteosta tehdään rikosilmoitus, mikäli vahinkoa ei korvata paikan päällä.
8. Laivan turvavarusteiden vahingoittaminen johtaa aina siihen, että syyllinen pidätetään sekä luovutetaan poliisille ensimmäisessä satamassa. Näissä tapauksissa tehdään aina rikosilmoitus.
9. Näpistys ilmoitetaan aina poliisille. Alaikäisten osalta ilmoitetaan lisäksi holhoojalle.
10. Nuorisoryhmien johtajat vastaavat ryhmästään laivalla. Tämä vastuu sisältää mm. valvontavelvollisuuden siitä, että yllä mainittuja järjestyssääntöjä noudatetaan. Mikäli joku ryhmän jäsenistä aiheuttaa järjestyshäiriötä, ryhmänjohtajan tulee avustaa aluksen miehistöä sekä noudattaa miehistön antamia ohjeita. Ryhmänjohtajan tulee luovuttaa aluksen informaatioon luettelo ryhmän jäsenistä sekä heidän hyttinumeroistaan.
11. Nuoren henkilön on pyydettäessä todistettava henkilöllisyytensä.
12. Matkustajien tai henkilökunnan valokuvaaminen ilman kyseisten henkilöiden lupaa on kielletty ja rangaistava teko.
"12. Matkustajien tai henkilökunnan valokuvaaminen ilman kyseisten henkilöiden lupaa on kielletty ja rangaistava teko. "
Silti laivan oma henkilökunta kuvaa ilman kuvattavan lupaa jo laivaan sisään astuessa...
Toisin sanoen laivan omat säännöt on tehty rikottaviksi.
"12. Matkustajien tai henkilökunnan valokuvaaminen ilman kyseisten henkilöiden lupaa on kielletty ja rangaistava teko."
Omaan silmäänikin osui tuo kuvaamiskielto. Laivanvarustaja voi toki kieltää valokuvaamisen, mutta ei se silti ole rangaistava teko, jos kuvaaja itse on läsnä tilanteessa, missä kuvaus tapahtuu. Salakatselu on sitten eri asia eli jos kuvaa niin, että kuvaaminen tapahtuu hytissä ilman, että kohde voi varautua kuvattavana oloonsa (so. kamera kätkettynä jonnekin hytissä).
Hytissä ei saa kuvata ilman kuvattavan lupaa. Hytti kuuluu kotirauhan piiriin (aivan kuten hotellihuone). Näin ollen ei-salainenkin kuvaaminen on hytissä laitonta salakatselua, jos kuvattava ei ole antanut siihen lupaa.
Laivan yleisissä tiloissa saa toki kuvata samoin rajoituksin, kuin vaikkapa ravintolassa maissa.
Vastaan tähän kohtaan, koska osa noista järjestysssäännöistä on sinänsä mitättömiä, mutta:
"-Ruotsinlaivoilla on yleistä, että viinaa saa ostaa yli virallisesti sallitun kiintiön."
Alkoholin ostorajoitukset ovat tullin ongelma. Se, että laivayhtiön ystävällisyydessään eivät edesauta asiakkaan maahantuontirikkomusta, on vain hyväntahtoisuutta. Laivayhtiö ei tosiaankaan valvo alkoholin maahantuontia, vaan sen tekee tulli.
-Ruotsinlaivoilla "vaaditaan" viinattomuutta hytteihin ja käytäville (jonkun lain pakottamana?).
Tullimääräysten vuoksi laivalta Tax-Freestä ostettuja alkoholeja ei saa nauttia ennen kuin ne on tuotu Tullin ohi, koska muutoin tulli ei voi tietää paljonko verotonta alkoholia olet hankkinut. Periaatteessa sama koskee myäs vaikkapa verottomasti ostettuja karamellejä ja hajuvesiä, eli niitäkään ei oikeastaan saisi käyttää/kuluttaa ennen kuin tullilla on olut mahdollisuus todeta meneekö niistä veroja. Koska niillä ei kuitenkaan ole tuontirajoituksia, niin veroja ei mene ostipa miten paljon tahansa, jten asia ei kiinnosta ketään.
Maista laivaan mukaan tuotua alkoholia sen sijaan SAA NAUTTIA laivan hytissä, eikä sitä voida tosiasiallisesti kieltää. Hytti on kotirauhan piirissä, ja siellä asiakas saa juoda omia alkoholejaan kaikessa rauhassa. Sitä ei voida valvoa eikä siihen voida puuttua. Maista tuotujen alkoholien nauttiminen ei myöskään ole sellainen järjestystä tai turvallisuutta laivalla vaarantava teko, että laivan päällikkö voisi siihen puuttua, sillä samalla tavalla sitä kännätään laivan anniskelupisteilläkin. Sitten on eri asia, jos hytissä ryyppäääminen aiheuttaa häiriöitä...
-Tupakointi on monissa paikoissa (paloturvallisuusmääräysten vuoksi?) "kielletty",
Tupakkalaki kieltää tupakoinnin asiakkaiden tiloissa tai henkilökunnan yhteistiloissa. Käytännössä tämä koskee siis koko laivaa, lukuunottamatta hyttejä ja ravintola-alueiden tupakointialueita. Hyteissä tupakointi on yleensä kielletty paloturvallisuusmääräysten vuoksi.
-Ruotsinlaivoilla on puutteita suomenkielisistä teksteistä, mm. eräät etiketit ja kuitit ovat vain ruotsiksi -myös Suomen aluevesillä.
Aluevesillä ei ole mitään merkitystä. Jos laiva on rekisteröity Ruotsiin, eli seilaa Ruotsin lipun alla, voivat kaikki sen kyltit ja laput olla ruotsiksi koska laivaa koskevat Ruotsin lait eivätkä Suomen. Ja silloin myöskään nuo tuohon yläpuolelle kirjoittamani alkoholi- ja tupakka-asiat eivät välttämättä pidä paikkaansa, koska Ruotsin laki voi olla asiassa toisenlainen. Tai jos laiva on vaikkapa rekisteröity Bahamansaarille, voivat kaikki Bahamansaarien lain vaatimat kyltit olla englanniksi. Se, että osa kylteistä ja lapuista on suomeksi ulkomaisella aluksella, on vain hyvää asiakaspalvelua. Ja lisäksi ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli, joten suomalaisellakin aluksella voi olla vain ruotsinkielisiä kuitteja.
>>Hytissä ei saa kuvata ilman kuvattavan lupaa. Hytti kuuluu kotirauhan piiriin >>
Kotirauhan piirissäkin saa kuvata ilman kuvattavan lupaa, kunhan on itse läsnä siinä tilanteessa, missä kuvaaminen tapahtuu. Se tekeekö tämän tällöin salaa tai ei, ei ole merkityksellinen asia.
Mistään maratoneista en tiedä.
Salakatselu jakautuu joka tapauksessa kahteen osaan:
1) Kotirauhan piirissä ihmisten kuvaaminen on aina ilman lupaa kiellettyä. Kuten HE 1997:239 sanotaan:
1"Ehdotettu 1 kohdan säännös suojaisi jokaista luvallisesti kenen tahansa kotirauhan piirissä oleskelevaa henkilöä yhtä hyvin salaa kuin avoimesti teknisellä laitteella tapahtuvalta katselulta. Tämä vastaa voimassa olevaa oikeutta.
Katselu tai kuvaaminen teknisellä laitteella ei tulisi oikeutetuksi sillä perusteella, että tallennettaisiin vain se, mikä omin silmin muutenkin on nähtävissä."
Lisäksi:
"Rangaistavan teon kohteena olevan henkilön olisi oleskeltava tietyssä, pykälässä tarkoitetussa paikassa. Sillä seikalla, tarkkaillaanko henkilöä teknisellä laitteella lainkohdassa määritellystä paikasta vai sen ulkopuolelta ja missä tarkkailulaitteistoa pidetään, ei sen sijaan olisi merkitystä."
2) Julkisella paikalla kuvaaminen (avoin tai salainen) on salakatselua vain, jos kuvattavan yksityisyyttä loukataan (HE 1997:239) Tämä on erona kotirauhan piiriin.
"Kotirauhan piirissäkin saa kuvata ilman kuvattavan lupaa, kunhan on itse läsnä siinä tilanteessa, missä kuvaaminen tapahtuu. Se tekeekö tämän tällöin salaa tai ei, ei ole merkityksellinen asia."
Tämä väite on siis virheellinen.
Korkein oikeus on ratkaisussaan ottanut kantaa salakatseluun, kun kuvaaminen on tapahunut kuvaajan läsnäollessa. Mainittu ratkaisu on edelleen voimassa olevan oikeuden mukainen, vaikka lain sanamuotoa on tarkennettu.
KKO 1990:36
"C on kutsuttu Polvijärven nimismiespiirin virkahuoneeseen poliisikuulusteluun. A ja B ovat kieltäneet C:tä videolaittein tallentamasta kuulustelua. C on kuitenkin salaa tallentanut asianosaisten tämän jälkeen käymää keskustelua. C on kuvannut ja äänittänyt vain sellaista, mistä hän luvallisesti virkahuoneessa ollessaan on A:n ja B:n tieten voinut omin aistein tehdä havaintoja. Teknisen laitteen avulla hän ei ole siten tallentanut keskustelutilanteesta mitään muita A:n ja B:n yksityisyyden kannalta merkityksellisiä seikkoja. Hän ei siten menettelyllään ole loukannut A:n ja B:n yksityisyyttä. C ei näin ollen ole syyllistynyt rikoslain 24 luvun 3 b §:ssä tarkoitettuun salakatseluun tai -kuunteluun."
>>"Kotirauhan piirissäkin saa kuvata ilman kuvattavan lupaa, kunhan on itse läsnä siinä tilanteessa, missä kuvaaminen tapahtuu. Se tekeekö tämän tällöin salaa tai ei, ei ole merkityksellinen asia.">>
Asia on siis kuten aiemmin totesin.
Mainitsemasi tapaus koskee julkisrauhaa. Tällöin tulee arvioitavaksi, onko yksityisyyttä loukattu. Julkisella paikalla henkilö ei voi siis syyllistyä salakatseluun, jos ei ole loukannut kenenkään yksityisyyttä.
Kotirauhan piirissä yksityisyyttä ei kuitenkaan tarvitse loukata. Kyseessä voi siis olla salakatselu, vaikka kenenkään yksityisyyttä ei loukattaisi.
Esittämäsi ratkaisu on näin ollen täysin irrelevantti arvioitaessa kuvaamista kotirauhan piirissä eli nyt laivan hytissä.
Ratkaisua KKO 1990:36 ei voi myöskään lukea siten, että sellainen kuvaaminen ei olisi ikinä salakatselua, jonka omin aistein voisi havaita. Henkilö ei voi esimerkiksi kuvata puistossa toisten suutelua, jos ei ole saanut siihen lupaa.
Ratkaisussa KKO 1990:36 on puhuttu omin aistein havainnoimisesta vain siksi, että on osoitettu, että henkilö ei ole voinut tallentaa mitään sellaisia seikkoja, joilla voisi olla jonkun yksityisyyden kannalta merkitystä. Se on vain perustelu, miksi kyseessä ei ole yksityisyyden loukkaaminen. Jo HE:n nojalla sillä ei ole merkitystä siihen, onko kyseessä salakatselu. Merkitystä tällä seikalla on vain silloin, kun arvioidaan teon luonnetta yksityisyyden kannalta.
"Kotirauhan piirissäkin saa kuvata ilman kuvattavan lupaa, kunhan on itse läsnä siinä tilanteessa, missä kuvaaminen tapahtuu. Se tekeekö tämän tällöin salaa tai ei, ei ole merkityksellinen asia"
Tämä on siis väärin.
Lopuksi voit ajatella tilannetta, jossa kaveri kuvaa salaa hytissä toisten kavereidensa räsypokeria. Kai nyt ymmärrät, että kyseessä täytyy olla salakatselu?
>>Mainitsemasi tapaus koskee julkisrauhaa. Tällöin tulee arvioitavaksi, onko yksityisyyttä loukattu.>>
No, eipä koske. Tapaus on tapahtunut vanhan salakatselusäännöksen aikana, jolloin nykyisen lain erottelua 1- ja 2-kohtiin ei ollut. KKO:n ratkaisu on täysin sovellettavissa nytkin ja ulotettavissa myös kotirauhan piiriin. Mitään perustetta toisenlaiselle tulkinnalle ei ole löydettävissä.
>>Julkisella paikalla henkilö ei voi siis syyllistyä salakatseluun, jos ei ole loukannut kenenkään yksityisyyttä.>>
Nykyisen rikoslain "julkisrauha" ei tarkoita säännöksen soveltamista julkisiin paikkoihin vaan RL 24:3 :ssa mainittuihin paikkoihin. Sinulla on puurot ja vellit täysin sekaisin!
Jos kohde on julkisella paikalla, kuvaaja EI VOI KOSKAAN syyllistyä salakatseluun. Huoh!!
>>Kotirauhan piirissä yksityisyyttä ei kuitenkaan tarvitse loukata. Kyseessä voi siis olla salakatselu, vaikka kenenkään yksityisyyttä ei loukattaisi.>>
Juu, näin lain sanamuoto antaa ymmärtää, mutta tässäkin asia on monimutkaisempi kuin luulet. 24:6 :n 2-kohtaan lisättiin viittaus yksityisyyden loukkaukseen sen vuoksi, että julkisrauhan piirissä lainsäätäjä halusi rajata salakatselun ulkopuolelle kameravalvonnan, jota manitun kohdan alaisissa paikoissa yhä enemmän harjoitetaan. Kameravalvonta on siis sallittu, jos kenekään yksityisyyttä ei sillä loukata.
Edellä sanotusta huolimatta, yksityisyyden loukkaamisella on merkitystä myös kotirauhan piirissä. Hallituksen esityksestä löydät tästä esimerkkejä.
>>Ratkaisua KKO 1990:36 ei voi myöskään lukea siten, että sellainen kuvaaminen ei olisi ikinä salakatselua, jonka omin aistein voisi havaita. >>
Ei voikaan. Jos esim. laivan hytissä kuvaa siten, että loukkaa toisen yksityisyyttä kuvaamalla raollaan olevasta WC:n ovesta tyttöä toimittamassa tarpeitaan, syyllistyy salakatseluun, vaikkakin kuvaaja tämän olisi voinut havaita omin aisteikin (ovenraosta).
>>Henkilö ei voi esimerkiksi kuvata puistossa toisten suutelua, jos ei ole saanut siihen lupaa.>>
Eih!!. Taas sama sotku julkisesta paikasta ja julkisrauhasta. Siis julkisella paikalla saa kuvata mitä ikinä tahtoo. Salakatselusäännös ei sovellu julkisella paikalla. Toinen asia on se, että ko. kuvamateriaalin julkaiseminen voi toteuttaa yksityiselämän loukkaavan tiedon levittämisen tunnusmerkistön.
>>Lopuksi voit ajatella tilannetta, jossa kaveri kuvaa salaa hytissä toisten kavereidensa räsypokeria. Kai nyt ymmärrät, että kyseessä täytyy olla salakatselu?>>
Mainitsemasi tilanne on hyvin tulkinnanvarainen. Sama pätisi myös kun joku kuvaisi pariskunnan seksuaalista aktia hytissä "salaa". Ratkaisevaa on, voivatko kuvauksen kohteet odottaa olevansa kuvattavina. Jos he tekevät toimensa avoimesti hytissä, mitenkään pitämättä toimintaansa epätavanomaisena osana sosiaalista kanssakäymistä, olisi kuvaus sallittua. Näin epäilemättä olisi asia erittäin harvoin. Yleensä räsypokan pelaajat tai seksin harrastajat eivät pidä toimiaan normaalina sosiaalisena vuorovaikutustilanteena, jossa odottaisivat olevansa kuvattavina.
Siis mainituissa tilanteissa kuvaaja loukkaisi yksityisyyttä ja teko olisi salakatselua (aivan kuten WC esimerkissäni).
Tämä tästä, en aio kirjoittaa uutta maratonia. Kaiva aiempi keskustelu esiin ja opiskele asiaa lisää. Aina voit oppia uutta!!