Olen valmistunut ylioppilaaksi merkonomiksi ja työskennellyt kaksi vuotta myyjänä. Pidän kyllä myyjän työstä, mutta tulevaisuudessa haluaisin haastavamman ja parempi palkkaisen työn sekä ehdottomasti säännölliset työajat! Tradenomi (suuntautuminen taloushallintoon) ja luokanopettaja (ja siitä mahd. jatkamaan erityisopettajaksi) ovat päällimmäisenä mielessä olevat koulutukset.
Haluaisin kuulla teidän ajatuksia kyseisistä ammateista, kumpaan kannattaisi hakeutua? Tradenomikoulutuksessa mietityttää (heikko?) työllisyystilanne ja luokanopettajan työssä ovatko nykyajan lapset oikeasti niin hirveitä mitä olen kuullut monen sanovan. Pidän kyllä lapsista ja tulen heidän kanssaan hyvin toimeen. Olen nuorempana työskennellyt paljonkin alle kouluikäisten parissa sekä puolivuotta kouluavustajana. Opettajilla olisi luultavasti parempi työllisyystilanne, erityisopettajilla vielä parempi, mutta onko työ henkisesti kamalan raskasta?
Haluaisin kuulla teidän ajatuksia kyseisistä ammateista, kumpaan kannattaisi hakeutua? Tradenomikoulutuksessa mietityttää (heikko?) työllisyystilanne ja luokanopettajan työssä ovatko nykyajan lapset oikeasti niin hirveitä mitä olen kuullut monen sanovan. Pidän kyllä lapsista ja tulen heidän kanssaan hyvin toimeen. Olen nuorempana työskennellyt paljonkin alle kouluikäisten parissa sekä puolivuotta kouluavustajana. Opettajilla olisi luultavasti parempi työllisyystilanne, erityisopettajilla vielä parempi, mutta onko työ henkisesti kamalan raskasta?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kun mielipidettä kysyt, niin luokanopettajaksi ja mahdollisesti sitten erityisopettajaksi. Mukulat eivät vielä ala-asteella ole pahoja, päinvastoin. (EIkä ne oikeastaan myöhemminkään ole pahoja.)
Jos olet jo työskennellyt kouluavustajana, niin sinulla pitäisi olla pientä tuntumaa alaan etkä olisi ihan tuntemattomaan syöksymässä.
Kannattaisiko pyrkiä molempiin molempiin, koska ei ole kirkossa kuulutettu, että kaikki pääsisivät luokanopettajakoulutukseen. Tradenomipuolelle on luultavasti helpompi päästä, mutta varjopuoli on, että työllistyminen ei välttämättä ole ihan helppoa.
Nykyajan lapset ovat oikeasti aivan hirveitä, mutta jotenkin niiden kanssa sentään tulee toimeen. Hankalampia sen sijaan on osa nykyajan vanhemmista.
Kaikin puolin helpommalla pääset, kun opiskelet taloushallinnon tradenomiksi. Heille löytyy usein töitäkin.
Tuota olenkin juuri kuullut, että lasten kanssa kyllä tulisi vielä toimeen, mutta vanhempien kanssa toimiminen aiheuttaa stressiä.
Totta tuokin, että tradenomina pääsisi "helpommalla". Kouluun olisi helpompi päästä, opiskelu veisi vähemmän aikaa ja merkonomipohjasta olisi hyötyä.
Joku tuossa lasten parissa työskentelyssä kuitenkin kiehtoo, mutta mietityttää myös olisinko kuitenkin liian empaattinen sille alalle -> stressaisinko liikaa työasioista, koulukiusaamiset yms.?
Ääni luokanopettajalle ( se erityisope). Tradenomeja riittää (minäkin, taloushallinto kylläkin myös englannin FM ja opettaja).
Toki jos koet, ettei luonne kaikilta osin ehkä sovellu opettajan ammattiin, niin asiaa kannattaa harkita huolella.
Taloushallintoon/laskentatoimeen erikoistunut tradenomi saa todennäköisesti näprätä melkolailla yksin ja itsekseen numeroiden kanssa vaikkapa verovirkailijana tai tilintarkastajana (kunhan on hieman lisäopintoja), kun taas luokanopettajan on oltava reippaasti sosiaalisempi.
Puolensa ja puolensa molemmissa. Luonteeltani olen kuitenkin ihmisläheinen ja erityisesti psykologia on aina kiinnostanut. Vaikka olenkin melko rauhallinen niin pärjään hyvin asiakaspalvelussa ja esimiehet ovat antaneet aina hyvää palautetta. Joku pankki tms.kiinnostaisi myös työpaikkana. Olen myös luova, joten mietityttää tylsistyisinkö jossain tilitoimistossa..Työnä se kyllä varmasti passaisi tälläiselle rauhalliselle persoonalle.
"Joku pankki tms.kiinnostaisi myös työpaikkana."
Olin itse jonkin aikaa pankki- ja vakuutusalalla töissä osa-aikaisesti, kun viimeistelin FM-tutkintoa. Tuli tuo verovirkailija tilintarkastus mieleeni oikeastaan siitä, että tein työharjoittelun joskus aikoinaan verovirastossa.
Mutta mikäli pankkialaa mietit, niin silloin pitää olla myös jossain määrin myyjän luonnetta (ja pitää jaksaa "tyrkyttää"), sillä pankin palveluita pitää myydä olipa ammattinimike palveluneuvoja tai mikä tahansa, ja myyntituloksia myös mitataan jatkuvasti. Itselläni ei moista puolta niin hirveästi ole, joten työ ei sen takia maittanut, vaikka olisi ollut vakituinen ja noin muuten ihan hyvä ja mukava työpaikka.
Vieläpä lisäys. Enpä tiedä, onko tradetutkinto edes kovin välttämätön, jos kerran olet jo yo-merkonomi. Jos siis esim. pankkialaa mietit. Pankkiin jos pääset töihin johonkin perushommaan (esim. palveluneuvoja), niin sisäisten koulutusten kautta alan sisäistää paljon paremmin kuin niin, että suoritat tradetutkinnon. Sisäisten koulutusten kautta on mahdollista edetä suht. hyvin esim. sijoitusneuvojaksi. Toki jos suoritat tradetutkinnon niin, että olet samalla töissä pankissa ja teet sinne päättötyösi ja työharjoittelut, niin sitten varmasti hyvä.
Niin ja nytpä huomasin aloitusviestisäsi, että oletkin ammatiltasi myyjä, joten ehkä tuo pankkialan myyntiaspekti ei sitten niin haittaa.
Hyvä, kun kerroit hieman tuosta pankkialasta. Tällä hetkellä olen siis myyjänä ihan ruokakaupassa osastoilla sekä kassalla. Opiskeluaikoina olin harjoittelussa eräässä erikoistavaraliikkeessä ja siellä lisämyyntiä vaadittiin, enkä kokenut sitä oikein omalle luonteelle sopivaksi.. Ehkä tradepuolelta joku toimistotyö olisi sitten parempi vaihtoehto?
"ja siellä lisämyyntiä vaadittiin, enkä kokenut sitä oikein omalle luonteelle sopivaksi.."
Sitten voisi melkein sanoa, ettei pankkityö välttämättä sovi.
Itse en ole käynyt konttorilla vuosiin, kun kaikki tarvittava hoituu verkossa, mutta voisinpa kuvitella, että lähes aina siellä yritetään tarjota esim. "säästämisen palveluita" tai udellaan "onko rahoitustarvetta", jotta voidaan yrittää tarjota lainoja/kulutusluottoja tai luottokorttia tai jo olemassa olevaan korttiin isompaa luottorajaa. Eli lisämyyntiä pitää saada.
"Ehkä tradepuolelta joku toimistotyö olisi sitten parempi vaihtoehto?"
Tässä voi tulla astetta helpommin vastaan se, ettei töitä löydy. Riippuu tietysti paljon siitä, mitä toimistotyöllä ylipäänsä tarkoitat ja missäpäin Suomea asut. Esim. itse asun Helsingissä, ja täällä toki riittää kaikenlaista osa- ja määräaikaista toimistohommaa. Lienee kyllä hakijoitakin jonkin verran.
Opettajankoulutuksessa on se etu, että opettajan työssä on laissa säädetyt pätevyysvaatimukset. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voisi pitää sitä, että sellaiset ammatit, joissa on jonkinlainen suoja (siis pätevyysvaatimukset), ovat astetta "turvallisempia" kuin muut.
Tradena pääset ehdottomasti helpommalla, otapas selvää kuinka suuri osa luokanopettajista vaihtaa alaa muutaman vuoden jälkeen, kun ei enää jaksa sitä hommaa. Lapset ja heidän vanhempansa tulevat vuosi vuodelta hankalammiksi jo ihan esikoulusta saakka. Jos asut Etelä-Suomessa uskoisin, että tradena työllitstyy hyvin, etenkin kun ajat tästä hiukan paranevat, 3,5 vuotta kestää opiskelu, eikä ainakaan pääkaupunkiseudun kouluhin vaan kävellä sisään, hakijoita on suuret määrät.
Kiitos vastauksista. 3,5 vuotta opiskelua ei olisi paha. Olen kyllä kuullut, että joku olisi tehnyt opinnot lyhyemmässäkin ajassa. Täytyy selvitellä tuota luokanopettajien alan vaihtoa. Totta, että siinä ammatissa täytyy olla tietynlainen luonne ja tuolla ylempänä jo pohdinkin olisinko sopiva siihen työhön..
Mielestäni sisäänpääsyprosentteja on suht. turha miettiä. Eikä luokanopettajaksikaan joka jamppa ja tytsy pääse opiskelemaan. Taitaapa olla yksi suosituimmista aloista, jos sisäänpääsyprosentteja tutkaillaan.
Tuon vielä esiin erään seikan, joka on etu opettajankoulutuksessa ja ylipäänsä yliopisto-opinnoissa. Ja itselläni on siis molemmat tutkinnot.
Lisäpätevyyksien hankkiminen ja oman osaamisen laajentaminen ja päivittäminen on yliopistopohjalta huomattavasti helpompaa kuin amk-pohjalta.
Etenkin opettajaksi valmistunut voi opiskella lisää ja saada suht. vaivatta pätevyyksiä eri aineisiin. Sinullakin oli ajatuksena tuo erityisopettajaksi pätevöityminen. Toki se täytyy myöntää, ettei opiskelu ihan vaivatonta ole enää aikuisiällä ja mitä luultavimmin työn ohessa. Helpompaa kuitenkin yliopisto- kuin amk-pohjalta - ainakin nykyjärjestelmässä vielä näin.
Ja luokanopettajan opinnotkin on kyllä mahdollista ymmärtääkseni suorittaa suht. nopeasti ja esim. neljässä vuodessa, olkoonkin että normaalimpi tahti lienee se viitisen vuotta tai enemmänkin.
Vielä ihan sivuhuomiona, että lastentarhanopettajista tuntuisi ainakin PK-seudulla ja ainakin Helsingissä olevan huutava pula. Lastentarhanopettajaksi opiskelu kestää kai sen kolmisen vuotta. Taitavat valmistua kandeiksi (mutta ilmeisesti on myös mahdollisuus jatkaa maisteriksi).