eli miks tarvitsee olla lakimies . eikö käy joku hyvä tuttukin. minä perillisenä jaoin kyllä vanhempieni jäämistön sisarten kanssa . ei mitään lakimiestä tarvinnut. paitsi nyt .siis eri perinnöstä kysymys.2 perijää kun toinen perijä pitää toisen perintöä eikä suostu jakoon. vie vuokratulot . hävittää irtaimistot. pimittää tiedot. . tuntuu tyhmältä sitten palkata kallis lakimies joka vie sen kumminkin. ajattelin itse sotkeentua asiaan ja mennä ronskin tyypin kanssa ja vaatia heti jokoa. ja selvitystä paikanpäällä. missä pimittäjä asuu. eli mikä laki tulee vastaan?
eikö pesänjakaja voi olla perillinenkin.
oikeutta ets.
6215
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Rikoslaki.
Tottakai perinnön saa jakaa sovussa ihan niin kuin perilliset haluavat. Pesänjakajaa tarvitaan vasta, kun sopujakoa ei synny. Eikä jakajan tarvitse olla lakimies eikä ole pakko hakea oikeuden määräämää pesänjakajaa. Saa sen jakohomman antaa kenelle tahansa, mutta jaon pätevyys/lainvoimaisuus riippuu silloin siitä, hyväksyvätkö osakkaat jaon vai eivätkö hyväksy.
Jos nyt ajattelit mennä "pimittäjän" asunnolle, ota nyt kuitenkin huomioon kotirauhan rikkomista ja laitonta uhkausta koskevat rikoslain pykälät. Siis ainakin ne.
Pitääkö kuolinpesän kaikkien osakkaiden hyväksyä jakaja (siis kun yritetään sopujakoa)? Olen osakkaana pesässä, jossa yksi osakas on pyytänyt kaveriaan (ei lakimies) tekemään jaon, eikä ole siitä mitenkään ilmoittanut muille osakkaille.
Minä kuulin tuosta jakajakaverista vain mutkan kautta, kuten muutama muukin pesän osakas. Sitä en tiedä, ovatko loput osakkaat kuulleet asiasta edes mutkan kautta. Pesässä on osakkaita enemmän kuin kourallinen, jaettavaa muutama satatuhatta.
Pesänjakajan määrää käräjäoikeus, eikä silloin tarvita osakkaiden hyväksyntää. Jakajan toimittaamaa jakoa kutsutaan toimitusjaoksi. Tällöin pesänjakaja allekirjoittaa jakokirjan yksin. Todistajiakaan ei tarvita.
Toinen vaihtoehto on sopimusjako, jolloin osakkaat sopivat jaosta keskenään. Eri asia on sitten se, kuka tarvittavan asiakirjan laatii. Jotta sopimusjako toteutuisi, kannattaa toki sopia yhdessä tuosta jakokirjan laatijastakin. Sopimusjaossa kaikki osakaat allekirjoittavat jakokirjan ja kahden esteettömän todistajan pitää todistaa allekirjoitukset.
Vastauksesi on hyvä, mutta oikeastaan osakkaat hyväksyvät tai hylkäävät myös käräjäoikeudelle ehdotetun pesänjakajan, koska hakemukseen yhtymättömiltä osakkailta oikeus kysyy lausuntoa/toista ehdotusta ja sen jälkeen oikeus tekee ratkaisunsa.
Osakkaille on toki annettava mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta, mutta käräjäoikeus voi määrätä pesänjakajan vastustuksesta huolimatta. Tällöin asia ratkaistaan riita-asiana oikeuden istunnossa, ei hakemusasiana.
Jakoa hoitaessaan pesänjakajan on ensisijaisesti pyrittävä saamaan osakkaat sopimaan jaosta. Vasta tämän jälkeen jakaja tekee oman ratkaisunsa ja jakaa pesän.