Isäni kuollakupsahti äskettäin.Olen isäni ainut avioliitossa syntynyt lapsi.Isäni ei koskaan maksellut elatusmaksuja.Minulla on velipuoli,ei avioliitossasyntynyt.Hänelle isäni maksoi elatusmaksut.Isäni vaimo eli äitipuoleni kuoli muutama vuosi sitten.
Onko niin että Isäni talosta menee puolet äitipuoleni sukulaisille(hänellä ei ollut lapsia),ja 1/4 osa minulle ja velipuolelleni vai 1/3 osaa kaikille?
Meneekö isäni käteisvarat tasan minulle ja velipuolelleni?
Onko niin että Isäni talosta menee puolet äitipuoleni sukulaisille(hänellä ei ollut lapsia),ja 1/4 osa minulle ja velipuolelleni vai 1/3 osaa kaikille?
Meneekö isäni käteisvarat tasan minulle ja velipuolelleni?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sillä ei ole merkitystä, onko avioliitossa syntynyt vai ei. sillä on, että on tunnustanut lapsen (maksanut elareitakin). Joten, molemmat olette isänne perillisiä. Isäsi vaimo jos ei ole isäsi kuollessa ollut varakkaampi kuin isäsi, saa tasinkoa- siten, että kuolleen ja lesken varat lasketaan yhteen, ja summasta puolet saa leski. Näin perillisille jää puolet yhteenlasketusta jaettavaksi- tai miksei vaikka yhteisomistukseen, tai mitä ikinä, osituksen jälkeen ei tarvitse lesken kanssa neuvotella kaikesta, jos hallintaoikeus ei rasita perillisten omaisuutta.
Jos leski taas on varakkaampi, hänen ei tarvitse maksaa kuolleen perillisille tasinkoa.(mutta saa niin halutessaan tehdä)
Tasinko ei ole perimistä, vain rintaperilliset perivät, tasinko perustuu avioliittolakiin.
Eloon jäänyt leski saa pitää jäämistön hallinnassaan, ellei perillinen(perilliset) vaadi jakoa. Jota ennen siis on tehtävä ositus kuolleen ja lesken välillä.
Mutta: ihan ensiksi perunkirjoitus on hoidettava. Se on vainajan ja lesken omaisuusluettelo, samalla vainajan viimeinen veroilmoitus, ja siinä ilmenee perilliset ja lesken ilmoitukset, kuten se pitääkö jäämistön hallinnassaan.
Tarpeetonta miettiä jakoa ennen kuin se muu on selvillä- rasittaako lesken hallinta koko vainajan omaisuutta, vai haluaako leski tai pereilliset ositusta että jakoa voi tehdä.
Siitä hallintaoikeudesta: se on sitä varten että viime kädessä turvaa lesken asumisen, mutta käyttökuluista hänen pitäisi vastata. esim. kiinteistön sähkölaskut. Kiinteistöverot, sun muu vastaava... Mutta isommat remontti-, ym. omaisuuteen suoraan kohdistuvat on omistajatahon, maksettavia- ja ylipäätään sovittavia, mitään isompia ei kuolinpesissä "yksi voi tai saa päättää tehtäväksi", vaan sopimusasioita.
Selvittäkää se perunkirjoitus, ja miettikää sitten(perilliset) haluatteko jakoa.
Elatuksia on pitänyt äitisi vaatia isääsi maksamaan, ja itselläsi ei välttämättä ole tiedossa, onko äitisi saanut könttäsummana, tai muunlaisena(kiinteää om.) sinun elatuksesi. Jos äitisi on saanut elatustukea, se on peritty isältäsi, tai pahimmassa tapauksessa menee pesästä ensin päältä, ja loput on tasinko-jako asiaa.
Omaisuuden jako riippuu siitä, millaista omaisuutta puolisoilla kaiken kaikkiaan oli. Yllä oleva vastaaja ei huomannut, että puoliso oli kuollut jo aikaisemmin. Jos puolisolla ei ollut testamenttia, isäsi on perinyt hänet. Nyt kaikki isän omaisuus (mukaan lukien puolisolta mahdollisesti tullut perintö) jaetaan puoliksi isäsi perillisten (sinä veljesi) ja isäsi puolison toissijaisten perillisten kesken (käytännössä yleensä sisarukset tai näiden lapset).
Lapset ovat perimyksen suhteen yhdenvertaisessa asemassa syntyperästään riippumatta. Mitään merkitystä ei siis ole sillä, onko lapsi aviolapsi vai avioliiton ulkopuolella syntynyt.
Mahdolliset testamentit ja avioehtosopimus voivat kuitenkin muuttaa tämän kuvion ihan toisenlaiseksi. Samoin se, jos ositus isäsi ja äitisi välillä on vielä toimittamatta.
Ihan ensiksi täytyy selvittää, minkä maan laki tulee sovellettavaksi perimykseen. Ruotsin perimysjärjestelmä tosin on hyvin pitkälti Suomen järjestelmän kaltainen.