Osakkeiden hnkintahinta?

Periaatteessa jokaiselle ammoin ostetulle erälle voi laskea nykyisen määrän, joka on syntynyt antien kautta. Lähdetään jokaisen erän kanssa alkuperäisestä hinnasta ja määrästä. Lasketaan paljonko kyseisten osakkeiden perusteella on voinut merkitä annissa uusia osakkeita ja paljonko ne ovat maksaneet. Tämän jälkeen alkuperäiseen erään lisätään uudet ja niiden hankintahintaan antihinta. Sitten vain kohti seuraavaa antia, ja näin jatketaan kunnes päästään myyntipäivään. Pääomanpalautukset pitää tietenkin ottaa huomioon vähentämään hankintahintaa.

Kun annissa merkitään uusia osakkeita vanhojen perusteella "normaalilla" suhteella, uusien hankintapäiväksi tulee vanhojen hankintapäivä. Mutta jos olet tehnyt ylimääräistä merkintää, niiden osakkeiden hankintapäivä on antipäivä. Ja niiden perusteella seuraavassa annissa merkittyjen osakkeiden hankintapäivä on taas tämä ensimmäinen antipäivä...

Itse olin turhautua, kun laskin keväällä sukulaiseni veroilmoitukseen parikymmentä vuotta sitten hankittujen OKO:n osakkeiden myyntivoittoa. Alkuperäiset osakkeet olivat tuplautuneet annissa kolme kertaa ja lisäksi kahdessa annissa oli merkitty pieni määrä ylimääräisiä osakkeita. Kun merkintäsuhteet olivat epätasaisia, lopputuloksena oli jopa eri aikoina hankittuja osakkeen seitsemäsosien kokoisia eriä. Onneksi välittäjä oli pystynyt laskemaan näille hankintamenon tiedoistaan. Alkuperäiset ja niistä kertautuneet osakkeet menivät hankintameno-olettamalla, mutta pitihän oikeat hinnatkin laskea vertailua varten.

Toivotan menestystä ja kärsivällisyyttä.

Herää kysymys miksi välittäjän ilmoittama keskihita ei sellaisenaan olisi validi (lähtien ajatusesta, että sen laskelma on oikea)?

Monissa maissa on lisäksi myyntivoittojen veroaste porrastettu hallinta-aikaan, jossa hankintahinnasta voi vähentää tietyn prsenttiosuuden hallanta-ajasta riippuen, vaikapa 20% 30% 50% jne. ja lopusta progressiivinen tai kiinteä veronpidätys.

Tai veroaste ilman edellä manittuja vähennyksiä voi olla useammassa postaassa riippuen hallinta-ajasta.

Jotta homma ei menisi liian helpoksi, niin myös tappioiden laskennassa on vastaava hallinta-aikaan perustuva käänteinen kaava jolla tapioita saa vähentää. Mitä pidemmät tappiot, sitä vähemmän voi vähentää.

Sitten teoreettisessa vaikkapa 1500 osakkeen myynnissä saattaisi olla monen eri verokategorian osakkieta, eri aikoina, eri määriä ja eri hinnoilla hankittuina ja myös vastaavasti erikategorioisia tappioita vähennettäviksi. Hommasta tulee megaluoka laskenallinen ja kirjanpidollinen painajainen.

Tulee väistämättä mieleen, että verolakeja sorvaavat eivät itse ole koskaan olleet sijoitamisen kanssa tekenmisissä.

Milestäni pelisäännöt tulisi luoda mahdollisimman yksinkertaisiksi, joka säästäisi kustannuksia myös verohallinnoinnin tasolla yhteiskunassa.

Kaikessa yksinkertaisudessaan kiinteä veroprosentti voitoista, joka lasketaan laskennallisesta keskihinnasta. Muutama toni myyntivoittoja vuodessa voisi olla verovapaatakin ja sen ylittävät voitot verollisina. Kannustaisi piensijoittajia.

Sama osingoissa. Kiinteä veroprosentti ja vaikkapa ensimmäiset 3000e vuodessa verovapaana.

Siinä olis kannustimia sijoittamiseen, jossa osinkoverotuksella samalla kannustettaisiin hieman holdaamiseenkin.

Keskihinnasta vielä. Laskin itse sen niin, että laskin yhteen kaikki rahasummat (otin toki välityspalkkiot huomioon), joilla olin ostanut Outokummun osakkeita ja jaoin sen nyt omistamieni osakkeiden määrällä. Sain osakkeen hinnaksi monta senttiä enemmän per osake kuin mitä välittäjä oli laittanut keskihinnaksi.