Uudemmat Buntut vaativat pae-laajennuksen eli eivät toimi vanhoissa koneissa joihin muuten kevyinä sopisivat hyvin :(
Eipä silti, ei toiminut vanhemmassa Lubuntussa repository-lisäyskään ... Lisäystä (OpenLP) ei tarvitsisi uudemmissa versioista, mutta uutta konetta en osta. Joten ThinkPad 51:een windows-kiintolevy takaisin ...
Eipä silti, ei toiminut vanhemmassa Lubuntussa repository-lisäyskään ... Lisäystä (OpenLP) ei tarvitsisi uudemmissa versioista, mutta uutta konetta en osta. Joten ThinkPad 51:een windows-kiintolevy takaisin ...
Vastaukset 95
Vanhimmat
onkos joku kokeillut allaolevaa Googlen löytämää
http://people.canonical.com/~diwic/12.04-nonpae/
Aina ihmetyttää, kuinka hankalaa tiedonhankinta eräillä on:
http://wiki.ubuntu-fi.org/PAE
Linux-sana pyöri kaikkien huulilla kymmenkunta vuotta sitten. Tätä Pingviini-symboolia käyttävää käyttöjärjestelmää pidettiin tulevaisuuden vaihtoehtona Microsoftin Windowsille ja toiveikkaimmat jopa uskoivat (ja muutama uskoo vieläkin) että Linux syrjäyttää Windowsin pc-käyttöjärjestelmänä hetkenä minä hyvänsä..... mutta kuinkas siinä on näin käynytkään...!!!!!>>????
Käytin Linuksia Wintoosan rinnalla vuosia 50/50 mutta nyt valitsin vain toisen ja se ei ala L-kirjaimella
Ja vaihtoehtohan se onkin, ilmainen sellainen. Itselläni Ubuntu syrjäytti windowsin vuonna 2010, puolen vuoden rinnakkaiselon jälkeen, jolloin pikkuhiljaa tutustuin kaikessa rauhassa uuteen käyttöjärjestelmään ajan kanssa.
En edes uskonut siirtyväni Linux-käyttäjäksi, piti vain kokeilla, mutta niin vain kävi. Ubuntun asentamisen jälkeen tuntui, kuin olisi saanut uuden tehokkaamman koneen. Vista oli tuon aikaisessa koneessani vähän tahmaileva kokemus.
En usko enää siirtyväni windowsiin, kaikki kodin koneiden rutiinit on automatisoitu linux-ympöristössä toimiviksi, liian työlästä alkaa säätämään uusiksi windowsille ja opettelemaan uusia ohjelmia.
Sinä edustat pientä prosenttimäärää tuolla tavalla. Vain todella harvat luopuvat Windowsista kokonaan!
Sellaista käyttöjärjestelmää ei ole ikinä ollutkaan kuin Linux.
Linux on kerneli, ja se on ylivoimaisesti suosituin.
"Linux" kulttuuria viedään osittain väärään suuntaan. Kun katselee Distrowatchia niin siellä jatkuvasti ilmoitellaan uusista versioista ikäänkuin ainoana tarkoituksena olisi tuottaa mahdollisimman monta distroa!
Eihän sen näin pitänyt mennä, linuxdistrojen kehittelijät nyt unohtivat tärkeimmän eli mahdollisimman vakaiden ja helposti ylläpidettävien distrojen merkityksen.
Ei sillä suurella distrojen lukumäärällä saavuteta voittoa. Laadulla se voitto saavutetaan eikä lukumäärä kilpailulla.
Mutta, eipä tämä korkean tuote laadun idea ole uponnut näihin kaikkiin distrojen julkaisijoihin. Olisi jo ottaa askeleet oikeaan suuntaan ja keskittyä tuotteiden laadun parantamiseen. Kuka niitä keskeneräisiä epävakaita "beta" (testi) versioita oikein kaipaa, ne kuuluvat tuotekehittelylaboratorioon EIKÄ suinkaan markkinoille. Markkinat tarvitsee vakaita ja helposti ylläpidettäviä linuxdistroja.
"Eihän sen näin pitänyt mennä, linuxdistrojen kehittelijät nyt unohtivat tärkeimmän eli mahdollisimman vakaiden ja helposti ylläpidettävien distrojen merkityksen."
Distrowatch on joku harrastelijasivusto, ei mitään merkitystä mitä siellä on. Ne Linuxia käyttävät käyttöjärjestelmät mitä yritysmaailmassa ja julkisella puolella käytetään ovat vakaita ja helposti ylläpidettäviä.
Linux on tunnetusti niissä huipputekniikoissa millä tätä maailmaa pyöritetään.
Katsos kun se Linux on niin supersuosittu, että se teknologia on otettu moniin harrastusprojekteihinkin mukaan. Sekoitat nyt sen harrastelijasivuston kertovan jotain Linuxin yleisestä käytöstä, mikä on tietysti naurettavaa.
Tällä logiikalla esim. Windowsin todellinen käyttö ja laatu olisi se troijalaisilla varustettu versio jostain piratebaystä. Siellä on paljon Windows-jakeluja ja sillä perusteella melkein kaikki Windowsit on haittaohjelmia täynnä olevia laittomia virityksiä.
Tietoturvan kannalta juuri näin sen pitikin mennä: Jos laitekanta on ohjelmistokannan kanssa heterogeeninen, menee virusten kehittäminen hyvin hankalaksi. Lisäksi niihin jää hyvin selvä jälki (trace), jonka perusteella torjuntaohjelmat toimivat tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.
Sen sijaan jos kaikki käyttävät "standardoitua" laitteistoa ja ohjelmistoa, ei tarvitse kehittää kuin yksi versio viruksesta - ja kaikki koneet saastuvat! Viruksen poistaminenkin menee hankalaksi, koska ohjelmat täytyy käytännössä ajaa - jotta tietäisi, missä niistä on virus - vähmennän koodia on helpompi piilottaa..
Mitä väliä sillä on, että Distrowatch on harrastelijasivusto? Se kertoo kumminkiin sen tosiasian, että linuxdistroja on aivan liikaa ja tämän vuoksi suuri osa jakeluista on enemmän tai vähemmänb "keskeneräistä" laatua .
Kyllä tuo sivusto tuntee ne sun "ammattilais" distrotkin. Ongelmana on yksinkertaisesti se, että linuxdistroja on liikaa lukumääräisesti laskettuna. Uuden distron julkaiseminen on helppoa ja sitten unohtuukin sen "ylläpito" kun kiinnostus lopahtaa.
Samantapainen ongelma on nyt myös Windows puolella, tässä jokin aika oli monta liki samankaltaista Windowsia: XP, Vista, 7, 8 ja 8.1 ja tietysti sitten lukumäärää laskettiin alaspäin eli XP:n tuki lopetettiin. Järjestelmien ylläpitäjälle VOI olla ongelmana samankaltaisten versioiden liiallinen lukumäärä SAMANAIKAISESTI.
Tämä vaikuttaa myös sovellusten kehittelijöiden työhön.
Riittääkö tämä "rautalanka" malli nyt it-asiantuntijalle (!) vai pitääkö vielä yrittää tehdä toinen yksinkertaisempi malli ?
Vertaa tätä autokorjaamoiden varaosa tarpeisiin, on hallittava samanaikaisesti monien automallien (vuosimallien) erot. Versioita on yksinkertaisesti paljon. Tämähän on seurausta runsaista vaihtoehdoista lukumäärinä. Ja harvinaisempien mallien varaosia ei yleensä pidetä lainkaan omassa varastossa vaan ne ovat tilaustavaraa joilla on oma toimitusaikansa.
Tätä sanotaan autojen myynnin (markkinoinnin) jälkeiseksi "jälkihuolloksi" ja tämä aiheuttaa omat kustannukset. Liian monet julkaistut versiot aiheuttaa aina lisäkustannuksia. Tai ne osoittautuvat virhepäätökseksi kaikille osapuolille.
"Mitä väliä sillä on, että Distrowatch on harrastelijasivusto? Se kertoo kumminkiin sen tosiasian, että linuxdistroja on aivan liikaa ja tämän vuoksi suuri osa jakeluista on enemmän tai vähemmänb "keskeneräistä" laatua ."
Pointti on se, että niitä käyttöjärjestelmiä ei oikeasti ole kovinkaan montaa. Se mitä distrowatch sivustolla on, koostuu suurimmaksi osaksi jostain harrastusprojekteista millä ei ole mitään merkitystä minkään kanssa.
Maailmassa on muuten todella paljon itse kasattuja tietokoneita. Tällä perusteella tietokonemalleja on aivan liikaa ja tietokoneet ovat keskeneräisiä kun jotkut ropelipäät rakentavat itse pelikoneita.
Jos nyt puhutaan oikeista käyttöjärjestelmistä, niitä on varsin vähän. Linuxia käyttäviä on lähinnä Android, Red Hat Enterprise/CentOS, Debian, Montavista, Ubuntu, Slackware ja Suse. Eli 7kpl. CentOS:ia vähän vaikea sanoa omaksi käyttöjärjestelmäksi kun se on lähes 1:1 Red Hat Enterprise, logot vaihdettuna.
Sinä sitten kaivat esiin jonkun harrastelijasivuston jossa on käyttöjärjestelmiä joita käyttää ehkä käyttöjärjestelmän tekijä itse ja sen kaverit, tai sitten on joku erikoistapaukseen tehty "käyttöjärjestelmä" joka ei tee mitään muuta kuin hoitaa palomuurin virkaa jossain vanhassa tietokoneessa.
"Ongelmana on yksinkertaisesti se, että linuxdistroja on liikaa lukumääräisesti laskettuna."
Millä perusteella 7kpl on liikaa? Varsinkin kun jokainen näistä käyttöjärjestelmistä hyvin vahvasti erikoistuu omille markkina-alueille.
"Uuden distron julkaiseminen on helppoa ja sitten unohtuukin sen "ylläpito" kun kiinnostus lopahtaa."
Oman tietokoneen kasaaminen jostain verkkokauppa.com:sta tilatuilla osilla on helppoa ja sitten unohtuukin sen "ylläpito" kun kiinnostus lopahtaa?
"Samantapainen ongelma on nyt myös Windows puolella, tässä jokin aika oli monta liki samankaltaista Windowsia: XP, Vista, 7, 8 ja 8.1 ja tietysti sitten lukumäärää laskettiin alaspäin eli XP:n tuki lopetettiin."
Missä se ongelma on?
"Järjestelmien ylläpitäjälle VOI olla ongelmana samankaltaisten versioiden liiallinen lukumäärä SAMANAIKAISESTI."
Ei niitä järjestelmiä ole missään organisaatioissa kaikkia mahdollisia. Nehän vakioidaan, on vaikka se Windows 8 jokaisessa työasemassa. Joissakin organisaatioissa taas uusitaan aina puolet laitteista kerralla, vuorotellen ja silloin voi ehkä olla kahta versiota samanaikaisesti.
"Tämä vaikuttaa myös sovellusten kehittelijöiden työhön."
Ei millään tavalla. Samalla tavalla ohjelmistoja tehdessä tehdään vakiointia. Tyypillisesti otetaan esim. se Red Hat Enterprise 6, tehdään se softa tasan tarkkaan sille. Sitä ohjelmaahan sitten voi käyttää tietysti miltä laitteelta tahansa kun se WWW on standardi.
"Vertaa tätä autokorjaamoiden varaosa tarpeisiin, on hallittava samanaikaisesti monien automallien (vuosimallien) erot."
Ei niiden autokorjaamojen tarvitse välittää itse rakennetuista peltoautoista, eikä tietokonefirman tarvitse välittää itse kasatuista pelikoneista eikä ohjelmistofirman tarvitse välittää itse kasatuista käyttöjärjestelmistä. Niillä ei ole mitään merkitystä.
"Tämähän on seurausta runsaista vaihtoehdoista lukumäärinä."
Mutta kun niillä peltoautoilla, itse kasatuilla pelikoneilla ja harrastusviritys käyttöjärjestelmillä ei ole mitään väliä. Niitä ei tarvitse huomioida millään tavalla. Sen lisäksi, mainitsemani seitsemän Linuxia käyttävää käyttöjärjestelmää ovat todellakin erikoistuneet erilaisiin tarpeisiin, eli jos pitää valita tarpeeseen X käyttöjärjestelmä, niin vaihtoehtoja ei välttämättä ole kuin vain 2kpl kun ovat ainoat mitkä on kyseiseen käyttöön suunnattu.
Sen lisäksi se Linux ei siellä vaikuta juuri millään tavalla mihinkään. Linuxettomat käyttöjärjestelmät ovat tasavertaisia vaihtoehtoja kun valitaan käyttöjärjestelmä tarpeeseen X.
"Pointti on se, että niitä käyttöjärjestelmiä ei oikeasti ole kovinkaan montaa. Se mitä distrowatch sivustolla on, koostuu suurimmaksi osaksi jostain harrastusprojekteista millä ei ole mitään merkitystä minkään kanssa."
No huh huh! Kyllä niillä on merkitystä sikäli että esim. Puppy Linuxia SINÄ et laske miksikään mutta moni muu voi olla hyvillään kun se HYVIN toimii koneissa joihin Ubuntu ei suostuis edes asentumaan!
Samaten ottaa pattiin se että SINÄ VÄHÄTTELET TOISTEN HARRASTUSTA! Minäkin kuulun niihin joita haukut propellipäiksi, eli kasaan itse koneeni! Läppäriä lukuunottamatta koska ei ole mitään vakio-osia läppäreihin.
Siinähän harrastelet sitten. Sitä varten se distrowatch sivusto on. Mikään IT-ylläpitäjä tai ohjelmistokehittäjä ei kuitenkaan välitä jostain Puppystä yhtään. Sitä ei huomioida millään tavalla.
Muille maailman ihmisille paitsi harrastusporukalle, Puppyä ei käytännössä ole olemassakaan.
Unohdat siis kokonaan harrastelijoiden innovaatiot. Kai nyt sen tiedät, että Linus Torvaldskin aloitti linuxin kehittelyn aluksi "harrastuspohjalta" (oli vielä yliopiston opiskelija).
Myös Bill Gates aloitti "harrastelijapohjalta" ja sitten eteni Microsoftin perustajaksi.
Moni tunnettu tietokone alan ammattilainen on aloittanut toimintansa harrastelijapohjalta. Ja mitähän se Steve Jobs teki aloittaessaan uransa?
Taidat olla maailman ainoa tietokone alan ammattilainen joka on heti synnyttyään ollut täysi ammattilainen - siis heti 1. vuorokautenakin kun synnyitte!
Minulla ura alkoi teollisuusautomaation koulutuksesta, enkä väheksy ollenkaan harrastelijoiden innovaatioita. Nyt puuhaillaan reaaliaikaisten käyttöjärjestelmien (RTOS) parissa ihan noin vaan ammatiksi.
"Unohdat siis kokonaan harrastelijoiden innovaatiot."
En tietenkään. Mutta niin kauan kun homma järjestymätöntä harrastelua niin sillä ei ole paljoakaan merkitystä.
Pitää muistaa että Linuxikin alkoi harrastuksesta ja on yhä sitä! Miksi siis dissaat toisten harrastuksia? Samoin Debian on harrastuspohjalta tehty distro.
Itseasiassa ei... Debianin kehittäjät saavat useinkin palkkaa työstään ja koko projekti saa muutenkin kivasti rahoitusta, ja Debian on varsin hyvin organisoitunut.
Harrastuksella ja yhteisöllisyydellä on iso ero. GCC esimerkiksi on yhteisöllinen projekti jossa yhteisöön kuuluu käytännössä kaikki siruvalmistajat. Linux on yhteisöllinen projekti jossa kehittäjäyhteisöön kuuluu lukemattomia ihmisiä joilla on intressejä Linuxin kehittämiseen. Suurin osa lienee erilaisia komponenttivalmistajia sekä sitten joku Red Hat/Monta Vista ketkä tuovat uusia toimintoja kerneliin joilla myyvät omia tuotteittaan.
Sitten on näitä harrastusjuttuja missä porukka ei käytännössä saa rahaa työstään ja koko projektia hoitaa vain muutama ihminen tai vaikka vain yksi. Ja tältä kun lähtee pää pois niin se siitä projektista sitten.
Onneksi Linuxia ei ole pakko käyttää. Rahalla saa Windows-koneen tai Mäkin. Niitä käyttöjärjestelmiä ei kukaan muuntele. Siitä koodin omistaja pitää huolen.
Kuma väite. Juuri käyttöjärjestelmän omistaja on vähän väliä hylännyt järjestelmän toisensa jälkeen ja lopettanut ohjelmien tukia. Käyttäjien on ollut - ja on - pakko alkaa taas alusta - myöskin kaikesta uudelleen maksamisen.
Toinen sekoittaja - ja paha - on Google. Paitsi että se ostaa kaiken itselleen, se jättää heitteille sellaisten valmistajien tuotteita, joita se ei ole kahminut itselleen.
Kylmää kyytiä.
Vain harrastajapohjalla toimiva yhteisö voi taistella tuollaista kehitystävastaan. Ja niin sen tuleekin tehdä. ASina vaan lisää panoksia peliin. Gigantit sortuvat suuruuteensa kuten kautta historiannäette käyneen.
Nyt sain neljännessä kokeilemassani distrossa "forcepae" -valitsimen toimimaan.
Sattui vaan tuosta Lubuntu 14.04:stä puuttumaan ModemManager.
Hankala saada lisäosia netistä kun nettiyhteyttä ei ole
xubuntu 14.04 sentään osaa "forcepae"n lisäksi mobiililaajakaistan. Käyttö vaan kankeata ja Firefox monta versiota vanhentunut :(
" Firefox monta versiota vanhentunut :("
Päivitä. On se IE:kin monta versiota vanhempi windowsin asennuksen jälkeen.
Firefox päivittyy uudempaan 1.5kk välein Ubuntussa.
> sain neljännessä kokeilemassani distrossa "forcepae" -valitsimen toimimaan
Sattui vaan tuossa neljännessä oleman Unity
ThinkPad R51:n nopeus putosi kymmenesosaan :(
Ja tosi lämpimästi ajattelen niitä XFCE- ja LDXE-distrojen kaikkitietäviä koodipiruilijoita, joiden mielestä mobiililaajakaistan käyttömahdollisuutta ei tarvitse tarjota
_ _ _
Apropos se Firefox: eikö ladattavia levykuvia koskaan päivitetä kun 14-04 -julkaisuissa on ikivanhat versiot ... Päivitysten imurointia sitten tuntitolkulla
> Sattui vaan tuosta Lubuntu 14.04:stä puuttumaan ModemManager.
Ei puutu. Kokeilepa hakea tuo DEB-pakettina vaikka muistitikulla. Kun kokeilet asentaa, ilmoittaa Lubuntu olevan jo asennettuna. Puuttuu vain hallinta-appletti
Puutteen Canonical huomasi jo jossain 2012:n versiossa ja lupasi korjata asian. Korjasikin, mutta puuttuu taas
Välinpitämättömästi suhtautuvat käyttäjiin
> ... ja lupasi korjata asian. Korjasikin, mutta puuttuu taas
Tuoreehko bugikirjaus tästä ja myös päivitysilmoittimesta:
https://bugs.launchpad.net/ubuntu/ source/lxsession/ bug/1308348
_ _ _ _ _
kommenteissa on nm-appletti käynnistetty fiksusti tausta-ajoon eli pääsee pääteikkunassa puuhaamaan muuta: dbus-launch nm-applet &
Tietysti Ubuntun levykuvia päivitetään, 6kk välein ja ensimmäisen kerran vielä tänä kesänä. Päivityksiä ei tarvitse montaa minuuttia ladata.
"Sattui vaan tuossa neljännessä oleman Unity
ThinkPad R51:n nopeus putosi kymmenesosaan :("
kytke se unity pois, niin ehkä nopeus palautuu aiemmalle tasolle.
unityn poiskytkentätapa on jakelusta riippuva asia, joten en osaa neuvoa, miten se unity käyttämässäsi jakelussa kytketään pois, mutta knoppix 7.2:ssa näin:
buuttiriville ( jota isännöi isolinux ) kirjoitetaan:
knoppix no3d ( muut optiot tähän, kuten esim. lang=fi )
tuo no3d buuttiparametri knoppixissa estää turhat RAM -muistia ja CPU -aikaa tuhlaavat vilkkuvälkky -toiminnot.
Kantakaa tuo Pentti Nelonen sinolipönttönsä luo.
Antaa vain käyttäjien kertoa kokemuksistaan!
Mutta kun ne ei ole edes aitoja kokemuksia vaan jonkun windows-trollin sepustuksia! Aidot kokemukset on asia erikseen!
Lubuntu 4,4 GB
Kubuntu 5,8 GB
Mint Mate 7,9 GB
Kovasti tilaavieviä ovat
windows 20-25GB
> windows 20-25GB
Useimmat Puppy Linuxit jakelupaketit viidesosa gigaa. Yllättävän monenlaista mahtuu siihenkin. Eksoottisemmat softat haetaan .pup -paketteina
http://www.mbnet.fi/artikkeli/tietokoneet/hylkasiko_hp_microsoftin_kehittaa_omaa_linux_pohjaista_kayttojarjestelmaa
Rautaa valmistava teollisuus on löytänyt mahdollisuuden tehdä LISÄÄ rahaa .. ja muut seuraavat perässä.
Eipä tuo konkurssilta näytä:
"Linux Mint 17 "Qiana" tarjoaa kauneutta, keveyttä ja laajan ohjelmistopaletin"
http://www.mbnet.fi/artikkeli/tietokoneet/linux_mint_17_qiana_tarjoaa_kauneutta_keveytta_ja_laajan_ohjelmistopaletin
"Ensimmäinen Ubuntu-puhelin näki päivänvalon Mobile Asia Expossa"
http://www.mbnet.fi/artikkeli/mobiili/ensimmainen_ubuntu_puhelin_naki_paivanvalon_mobile_asia_expossa
> ... Kokeilepa hakea tuo DEB-pakettina vaikka muistitikulla. ...
> ilmoittaa Lubuntu olevan jo asennettuna. Puuttuu vain hallinta-appletti
nm-applet -lisäys toi tehtäväpalkkiin kuvakkeen (kaksi kuvaruutua)
nettitikun toimivuuteen tarvittiin "1 1"n muussa ketjussa kertoma:
"Kopioi päätteeseen nämä komennot kotihakemistossa (viivetiedosto menee /etc/modprobe.d-hakemistoon, huom: jos viive=3 ei toimi, kokeile =4)
sudo echo "options usb-storage delay_use=3" > usb-storage.conf
sudo cp -f usb-storage.conf /etc/modprobe.d/
sudo reboot (buuttaa kone, kytke mokkula vasta buutin jälkeen, viiveen pitäisi kyllä toimia mokkula kytkettynä buutissakin)
"Network Connections"in "General"-välilehdelle lisäsin automaattikäynnistysruksin, ehkä turhaan kun sittemmin sinne oli viran puolesta joku pistänyt sen seuraavankin ruksin
"dbus-launch nm-applet" tuli lisätyksi "LXSessionin oletussovellukset" -menuvalinnan välilehdellä "Autostart". Liekö tarpeen...
_ _ _
Nyt olen netissä Lubuntulla ja Huaweilla mutta vähän nyreänä.
Unity-sekoiluunko Canonical voimansa kuluttaa?
Lukutaidoton tsuppari kasaa Lubuntu- ja Xubuntu-distroja?
Serverilläkö vanhenunut jakelupaketti?
(Kubuntussa, raskaassa Unitydistrossa ja Mint'issä mokkulakäyttö on ok)
> ... repository-lisäyskään ... Lisäystä (OpenLP) ei ..
Canonical käynyt parit YT-neuvottelut? Osaava porukka potkittu pois?
Siivoojat kahvitauollaan hosuvat kasaan mm Lubuntu-distroja?
Mokkulan käyttövalmiuden ohella kuulemmat tipahtanut pois automaattiset ilmoitukset päivityksistä
Lubuntussa ei ole (mm. OpenLP:lle) työpöytälaajennusta projektoriin!
Joka eilen todettu toimivan Unity-Ubuntussa, Xubuntussa ja Mint'issä.
(Joissa pienenä rajoituksena että saavat olla yhteensä 2048 pikseliä.)
Mutta onneton Lubuntu 14.04 näyttää vain samaa kuvaa projektorissa
Tästähän saa hyvän salaliittoteorian: Canonical siis joutunut häviäjäksi. Mokkuloissa on softana mitä? Veikkaan että "3G" hakusanalla selvität sen. Nyt kun Microsoft on hankkinut älypuhelinliiketoiminnan, on em. laitokselta varmaan potkittu linux-myötämieliset ihmiset pois. Oiskohan mahdollista, että tämä aiheuttaa rahoitukseen tietyn loven?
Lubuntu on käyttäjäyhteisön juttu, Ubuntua ei arvioida sen mukaan mitä käyttäjät itse ovat kyhäilleet.
> Lubuntussa ei ole (mm. OpenLP:lle) työpöytälaajennusta projektoriin!
Googlaustulos tyly: Ei ole. Ehkä tulossa. Alustava harkinta vasta käynnissä.
Siis LXDE:n kehittäjillä. Harmi, tuosta tykkäsin enemmän kuin Unitystä
Toimiin olen jo ryhtynyt: Mint 17 Mate asennettu Lubuntun pälle
"Uudemmat Buntut vaativat pae-laajennuksen eli eivät toimi vanhoissa koneissa joihin muuten kevyinä sopisivat hyvin "
Kyllä ne vaan toimii, kunhan vain saat asennettua.
Oikean linuxdistron valinta ei aina ole helppoa. Itse olen kokeillut liki pariakymmentä "live linux" versiota ja ainoastaan neljää niistä voisin suositella vakituiseen käyttöön. Ne muut voivat olla kyllä mielenkiintoisia "kokeiluprojekteja".
Itsellä on nyt kokeilussa kaksi linuxdistroa: ZevenOS ja Salix. Ja aiemmin kokeilin Slitazia.
Vakituisessa käytössä on Linux Mint vaikka jotkut väheksyvät sitä. Olen myös kokeillut FreeBSD:tä, OpenBSD:tä ja Minix 3:ta.
Työpäivistä saa aivan tarpeeksi kun käyttelee Windowsia joten se ei ainakaan pilaa omaa vapaa-aikaa.
> eivät toimi vanhoissa koneissa joihin muuten kevyinä sopisivat hyvin
Unity on joissain vanhoissa koneessa kelvottoman raskas ja hidas.
LDXE ja XFCE toimivat ok.
Joku kokeillut uusia Gnome-versioita?
Miksi aina pitää olla graafinen käyttöliittymä (GUI) ? Kokeilkaa joskus tekstipohjaisia (TUI) liittymiä, ne ovat todella "kevyitä" ja sopii vanhaan koneeseen. Itse olen kokeillut "Finnix" nimistä linuxdistroa, siihen ei edes tarjota "gui" liittymää lainkaan.
Olen kokeillut myös "kevyttä" Salix linuxia "Ratpoison" liittymällä. Ihan toimiva se on kunhan pääsee liittymästä "jyvälle" eli miten se toimii.
Nämä TUI liittymät ovat oiva mahdollisuus jos mikään GUI ei tyydytä mieltä.
> Miksi aina pitää olla graafinen käyttöliittymä (GUI) ?
Aika vajaaksi jää nettiselailun ilo tekstimoodissa.
Sähköposti kyllä hoituisi
"Miksi aina pitää olla graafinen käyttöliittymä (GUI) ?"
Pornonkatsominen jää muuten visualisesti tälle (|) tasolle.
Ilonaihekin tuli vastaan: slacko-5.7-no-pae.iso
Eli vanhaan koneeseen sopiva Puppy Linux kaikin perusominaisuuksin.
Mokkulan tunnistus toimiva ja selaimena Firefox
(puppy-precise_5.7.1.iso osasi mokkulan. Selaimet Opera ja Seamonkey)
Joskus vuodenvaihteessa Puppy Linuxit repivät hermoja kun piilottelevat tuoreustietojaan. Juuri tuo mokkulatuki on virtaviivaistettu vasta näinä vuosina. Alussa mainittu Slacko on alkuvuodelta 2014, tuo Precise vuotta vanhempi.
SourceForge seuraa LxPup'ia jonka uusin LxPup-14.03-s-pae-sp1.iso on toukokuulta 2014. Kylläkin pae-versio eli vain uudempiin koneisiin
Onhan jossain LxPup'ista non-paekin. Näin kerrotaan kuudesta versiosta:
"there are 2 flavours (pae and non-pae) with Slackware14.0 compatibility, 2 Ubuntu Precise flavours 1 Ubuntu Raring flavour 1 Debian Wheezy flavour - all
> Onhan jossain LxPup'ista non-paekin
Tätä juuri kokeilen, tosin tehokkaassa EliteBook'issa
Mokkula tunnistui jo ennen kielen ja aikavyöhykkeen syöttöä
Tosin jonkun toisen puppylinuxin tapaan välissä väitti muuta.
*99***# soittonumero, Saunalahden APN ja Firefoxilla nettiin
Mulla on tuo Puppy Precise ja se on aivan MAHTAVAN hyvä! :)
Tosiaan ilahduttavia nämä uusimmat (ja tuoreiksi myös tiedetyt) Puppy Linuxit
Surkeata mutta totta täällä jossain mokkulaongelmakeskustelussa kuultu tokaisu: "Kokeile useita distroja". Tosiaan niin huolimattomasti koottuja ovat, että hakuammunnaksi menee. Buntuillakin.
Puppy oli tästä kärjistetty esimerkki. Kehittäjä Barry vielä lähimenneisyydessä kuittasi koko mobiililaajakaistan: "EVVK, en tarvitse, minulla on lankanetti". Kyllähän "pupdial" sittemmin alkoi satunnaisesti tunnistaa 3G-modeemit muuksikin kuin massamuisteiksi :(
"Surkeata mutta totta täällä jossain mokkulaongelmakeskustelussa kuultu tokaisu: "Kokeile useita distroja". Tosiaan niin huolimattomasti koottuja ovat, että hakuammunnaksi menee. Buntuillakin."
Missä se huolimattomuus nyt sitten näkyy?
Mokkuloilla ei ole mitään standardoitua rajapintaa, joten oletusarvoisesti ei pidä odottaa sellaisten toimivan missään ellei erikseen luvata. Mikäli käyttöjärjestelmässä ei nimenomaan luvata yhteensopivuutta johonkin mokkulaan niin se ei silloin ole käyttöjärjestelmän vika jos se ei toimi.
Standardoimattomat viritykset eivät ikinä ole huolimattomuutta.
> Missä se huolimattomuus nyt sitten näkyy?
- mokkulatuen unohtuminen
- päivitysilmoitustuen loppuminen
- sekopäiset versionumeroinnit
- älyvapaa näytönohjaus remasteroinneissa
Minuutin miettimisellä varmaan muistuisi muitakin
"- mokkulatuen unohtuminen"
Ei ole unohtunut. Ubuntussa on tuki mobiililaajakaistalle ja tukee myös paria mokkulamallia. Mitään muuta yleistä mokkulatukea ei ole olemassakaan koska edelleenkin ei ole olemassa mitään standardia tähän. Jokainen mokkulamalli on ihan oma erillinen tukensa jos sellaista tekee eikä ole mahdollista tehdä mitään "mokkulatuki" toimintoa millä automaattisesti toimisi kaikki.
"- päivitysilmoitustuen loppuminen"
Huuhaata. Ubuntu ilmoittelee kyllä päivityksistä.
"- sekopäiset versionumeroinnit"
Perustuen MIHIN? Ubuntussa on ollut aina versiointi muotia vuosi.kuukausi.point release, ei ole mitään epäloogisuuksia ollut tässä.
"-älyvapaa näytönohjaus remasteroinneissa"
Mitä tämä on suomeksi?
"Jokainen mokkulamalli on ihan oma erillinen tukensa jos sellaista tekee eikä ole mahdollista tehdä mitään "mokkulatuki" toimintoa millä automaattisesti toimisi kaikki."
Niin, Windowsissa kaikki mokkulat toimii, vieläpä helposti.
Ei tietenkään toimi. Windowsissa saatiin mobiililaajakaistatuki vasta Windows 8:ssa. Sen lisäksi niissä on välillä yhteensopivuusongelmia koska kaikki ei toimi.
Kuten Ubuntu, Windows ei tosiaankaan tue kuin joitakin mokkulamalleja. Tämän asian voit helposti tarkistaa täältä: https://sysdev.microsoft.com/en-us/hardware/lpl/
Kyllä ne vaan toimii. Kokeile itse niin huomaat.
Työkseni olen asentanut lukemattomia mokkuloita ja niissä on yhteensopivuusongelmia Windowsin kanssa. Ne mokkulat joihin Microsoft on luvannut yhteensopivuuden, toimivat kyllä hyvin Windows 8:n kanssa mutta muiden kanssa on harmeja. Välillä väärä service pack, väärä versio 32-bit/64-bit, väärä versio mokkulan firmwaresta jne. Kaikenlaista säätämistä tullu vastaan. Naurettavin tapaus oli varmaankin Huaweit jotka eivät toimineet muuten kuin pääkäyttäjän tilillä.
Huaweita olen asentanut ihan lankamodeemin tempuin Puppy Linuxeihin.
Pikiirikkistä osaamista ja googlaamista tarvittiin. Ei varsinaisesti vaikeata
Hyvin toimii myös Bodhi non pae. Kevyt ja muunneltavissa itselle sopivaksi. Toimii sis ikivanhassa rakkineessa hyvin.
Muita vaihtoehtoja on linux zorinos, xubuntu, sparkylinux, linux lite, simplicity linux, makulu linux. mikäli sinun tietokoneesi on ibm thinkpad 51.
Yleensä ottaen linux työpöydistä vanhempiin koneisiin sopivia ovat xfce, lxde, fluxbox(vaikea käyttää omasta mielestäni). Ovat todella kevyitä työpöytiä eivätkä vaadi paljoa resursseja tietokoneelta. Ensimmäisenä suosittelisin sinua noista kokeilemaan linux zorinos.
http://zorin-os.com/
kde(ehkä raskain), gnome, mate, cinnamon ovat sitten vähän raskaampia työpöytiä eivätkä välttämättä sovellu enää joihinkin vanhempiin koneisiin.
Yleensä ottaen kun noita erilaisia linuxeja kokeilee niin kannattaa kokeilla ns liveversiota ensin jolloin pääset kokeilemaan haluamasi linuxin toimintaa, eli käytät linuxia suoraan levyltä tai muistitikulta ennen asentamista kiintolevylle. Näin säästyt mahdollisilta suuremmilta ongelmilta mikäli valitsemasi linux distro ei olekaan yhteensopiva sinun tietokoneesi kanssa. Toki levyltä käynnistettäessä linux huomattavasti hitaampi kuin kiintolevylle asennettuna.
Kuollut vastaa
http://www.serverwatch.com/server-news/top500-supercomputer-remains-stuck-at-33.86-petaflops.html
> "Kokeile useita distroja". Tosiaan niin huolimattomasti koottuja
> ovat, että hakuammunnaksi menee. Buntuillakin."
Joku lukutaidoton tuolla ylempänä ei ole huomannut, että buntuperheeseen kuuluu muutakin kuin Ubuntu. Jossa on yliraskas Unity
Sama lukutaidoton ei ole jaksanut lukea mitään niistä tuoreista viestiketjuista, joissa ihmetellään mokkulatuen tipahtamista (taas kerran) pois Lubuntusta
Ubuntun perusversio, se missä on Unity, on oikeastaan ainoa Ubuntu millä on väliä pois lukien palvelinasennus. Ne muut ovat aika pitkälti harrastelijavirityksiä.
Haista nyt pitkä paska, kyllä niillä rinnakkaisversioillakin on merkitystä, ehkei sinulle mutta muille kyllä! Kaikki ei halua käyttää perus-Ubuntua Unityllä!
Niitä rinnakkaisversioita ei oikein tueta Canonicalin toimesta kun se ei sitä kiinnosta. Jos ei halua käyttää perus-Ubuntua Unityllä niin sitten kannattaisi ennemmin käyttää jotain toista käyttöjärjestelmää, esim. Debian 7 Xfce:llä tai CentOS 6 Gnome 2:lla. Ubuntua ei yksinkertaisesti kannata käyttää muulla kuin Unityllä ja jos ei kelpaa niin sitten on väärän merkkinen käyttöjärjestelmä.
Niin sinä jaksat aina jauhaa siitä Canonicalin tuesta mutta on muitakin käyttiksiä joita tuetaan yhteisön avulla! Eli parjaamiesi harrastelijoiden avulla! Ne harrastelijat vaan sattuu olemaan linuxille tuiki tärkeät, ilman niitä mitään linuxeja ei olisi olemassakaan!
Niin, esimerkiksi Debian. Se on paras Linuxia käyttävä käyttis jos haluaa yhteisöllisesti tuetun ja kehitettävän käyttöjärjestelmän. Ja se käyttäjä/kehittäjäyhteisö muuten yleensä on jonkun palkkalistoilla ja Debian itsessään saa rahoitusta ja tukea yhteisöön kuuluvilta yrityksiltä.
Muita hyviä yhteisöllisesti tuettuja ja kehitettyjä käyttöjärjestelmiä on esimerkiksi OpenBSD, FreeBSD ja NetBSD.
CentOS taas on käytännössä sama käyttis kun Red Hat Enterprise, että se varsinainen tuki mitä tehdään turvapäivitysten muodossa tulee Red Hatilta, mutta pieni porukka sitten kääntää ne samat päivitykset CentOS:iin. Tämä on myös hyvä käyttöjärjestelmä.
Ubuntun rinnakkaisversioissa ja Mintissä sitten ne peruspalikat ovat Canonicalilta ja niitä tuetaan vastaavalla tavalla kun CentOS:ia. Ei silleen valittamista mutta kaikki muu sitten on mitä sattuu. Sen lisäksi, Canonical vie Ubuntua rajusti omaan suuntaan, vaihtaa parhaillaan ikkunointijärjestelmää yms. ja sitä ei oleellisesti kiinnosta se miten toimii muilla kuin Unityllä, joten rinnakkaisversioissa se kaikki säätö ja tuki jää todella pahasti harrastajien varaan, eikä kenelläkään ole rahaa kiinni siinä että homma tulisi tehtyä kunnolla.
Eli jos sitä Xfce:tä haluaa niin olisi parempi vaan käyttää sitä Debiania. Asensin juuri yhteen koneeseen Debian 7 Xfce:llä ja on kyllä hyvä käyttis.
Jos Ubuntu häiritsee niin onhan niitä varmoja ja vakaita vaihtoehtoja. Itse olen käytellyt linuxdistroja kymmenkunta vuotta eikä vielä ole ollut tarvetta siirtyä Ubuntuun. Näin on, koska muitakin vaihtoehtoja on.
Kyllä kymmenessä vuodessa oppii paljon linuxista ja unixista joten ei edes tarvitse pelätä "harrastelijavirityksiäkään". Ei se omatoiminen "konffauskaan" niin ylettömän vaikeaa ole, ei sitä aina tarvitse hakea toisten apua kun itsekin osaa jo paljon.
Missä teidän oppimiskykynne on?
Kyllä osaava vielä pärjää aika pitkälle omatoimisestikin ettei joka asiassa tarvita auttavaa ja rahastavaa taluttajan kättä. On tyhmää väittää "Unity Ubuntu on ainoa millä on jotain väliä". Kun hallitsee perustiedot unixin (linuxdistron) arkkitehtuurista niin sillä jo pärjää aika pitkälle. Ainakaan oma tietokone ei mene sekaisin kun tietää mitä se tekee milloinkin. (käyttäjällä prosessit hallinnassa)
"On tyhmää väittää "Unity Ubuntu on ainoa millä on jotain väliä"."
Vain kun puhutaan Ubuntusta. Xubuntu, Lubuntu, Hubuntu, Kubuntu jne. on roskaa. Ennemmin sitten ottaa vaikka CentOS 6:n tai Debian 7:n jos Unity ei kiinnosta.
Vai että Kubuntu, Xubuntu jne. on roskaa?????? NE EI KYLLÄ OLE MITÄÄN ROSKAA VAAN VARTEEN OTETTAVIA VAIHTOEHTOJA PERUS-UBUNTULLE!
Haista sinä vittu, sinä ja sun mielipitees on täyttä roskaa!
Toivottavasti kukaan ei tule ostamaan sulta tai firmaltasi ainuttakaan tietsikkaa saati tukipalveluja, sen verran paskaa sinä jauhat täällä!
Harrastusvaihtoehtoja, ei normaalikäyttöön.
Nuo nimenomaan ON NORMAALIKÄYTTÖÖN! Mulla sekä tutuillani on Xubuntu ihan normaalikäytössä, eivät ole kukaan mua lukuunottamatta mitään propellipäitä/nörttejä vaan hyvä että osaavat tietsikkaa käyttää! Siksi esim. Xubuntu on loistava vaihtoehto perus-Ubuntulle!
Noissa harrastusvirityksissä on niin paljon vikoja, käännökset puutteellisia jne. että ei ne oikein normaalikäyttöön sovellu.
Käännökset puutteellisia? Paljon vikoja? Mitä skeidaa sä taas heität? Itse en ole huomannut mitään pahempia vikoja enkä puutteellisia käännöksiä! Ihan täyssuomenkielinen tämäkin Xubuntu on millä tätäkin viestiä kirjoitan!
Enemmän ne harrastusversiot bugittavat. Tuen puute on myös selkeämpi, turvapäivitykset loppuvat aiemmin ja on vaikeampi saada ostettua palveluja, tai edes saada ketään auttamaan jos on harmia.
90% porukalle on helpompaa mennä sillä perus Ubuntu LTS:llä jos Ubuntua haluaa. Se 10% sitten on todennäköisesti parempi mennä Debianilla.
Ja höpöhöpö, taas jauhat skeidaa. Okei, tuki on lyhyempi, Xubuntussa 3v kun perus-Ubuntussa 5v mutta ei mitään pahoja bugeja ole esiintynyt! Xubuntu toimii muutaman vuoden kokemuksella suorastaan loistavasti enkä enää palaa perus-Ubuntuun! Sitäpaitsi kyllä ihmiset auttaa jos olisi harmia, tää kun on konepellin alla lähes sama kuin Ubuntu ja Ubuntun korjauskeinot auttaa myös tähän! Vaikka toistaiseks ei ole mitään avuntarvetta tullut.
"Okei, tuki on lyhyempi, Xubuntussa 3v kun perus-Ubuntussa 5v"
Tiesitkö sitä, että kuluttajatekniikan pitäisi olla toimivaa ja tuettua vähintään 2v myyntihetkestä?
3v tuki 2v julkaisusyklillä tarkoittaa sitä, että tuki jää helposti vajaaksi.
Siksi kannattaakin käyttää Linux Mintiä, 5v tuki ja kahden vuoden julkaisusykli. Ei mitään turhaa työtä teettäviä 9kk tuen väliversioita.
Tai sitten 10v tuen CentOSia.
Mintin tuessa varsinainen työ tehdään Canonicalilla. Ottavat Canonicalin tekemät päivitykset ja siirtävät niitä Minttiin, ja tämä on täysin muutaman harrastajan varassa.
CentOS:n tuki ei ole 10v, vaan noin 9v.
Ubuntu LTS:ssä on 5v tuki ja tämän takana on ihmisiä ja rahaa riittävästi.
PerusUbuntu Unityllä ja muutenkin on syvältä.
> PerusUbuntu Unityllä ja muutenkin on syvältä.
Jep. Monipuolisesti onkin.
Joskus muinaisina vuosikymmeninä riemuittiin "kevyestä" Linuxista. Esim. koulut voivat silloin hakea uudelleen käyttöön vintille poistettuja tietokoneita. Entäs tänään?
Alussa mainittu pae-vaatimus ja rajusti kasvaneet konetehovaatimukset edellyttävät tietämystä ja kieli keskellä suuta etenemistä, jotta voidaan toimia vanhemmilla tietokoneilla
Mitä tietämättömät haukutta! Minä olen jo yli 9 vuotta käyttänyt kouluilta ostamiani "vanhoja" tietokoneita ja vain Ubuntulla. Nyt on tämäkin entinen koulussa käytetty läppäri(2009) ja uusin 14.04 Ubuntu ja ei ole kyllä raskas, vaan toimii pirun keveästi. Tässä on 4GB ramia, että ei löydy käyttöjärjestelmää jolle ei piisaisi. Luuletko idiootti että asentasin tähän jonkun riivityn version, no en!
Kouluihin ei vanhoja tietokoneita oteta käyttöön, koska uusivat tiheään kalustoa windowsin takia. Eli mene ja syytä sitä microsoftin kurttausta joka alkaa iän myötä temppuilla ja särkeä laitteita.
HUOM! Sanoit että koneessasi on 4G ramia, miten luulet Ubuntun toimivan koneessa jossa sitä on vain 1G?
Ihan hyvin.
Ubuntu kyllä tarvitsisi 2Gt. On yhdellä gigalla ihan tukossa jos työpöytää kaipaa.
Palvelimessa sitten pärjää 256 megalla.
"Se mitä distrowatch sivustolla on, koostuu suurimmaksi osaksi jostain harrastusprojekteista millä ei ole mitään merkitystä minkään kanssa. "
Tämä on täysin älyvpaa väittämä. Kyllä siellä Distrowatchista löytyi myös RedHatin linuxversio. Eikö silläkään ole "mitään merkitystä minkään kanssa". Tuota RedHattiahan tarjotaan myös yrityskäyttöön.
Itse olen käytellyt aika pitkään Scientifix Linuxia ja se tuntuu varsin toimivalta joten sillä on todella merkitystä (se on Fedora klooni) työkäytössäkin.
Linuxin historia on aika mielenkiintoinen, sen kehitys alkoi harrastuspohjalta. Tuskinpa LInus Torvalds edes odotti miten laajaan käyttöön se linux tulee. Eräiden "huhujen" mukaan Torvalds käyttänee Fedoraa? Pitäneekö tämä paikkansa, en todellakaan tiedä. Samapa tuo mitä versiota käyttää.
Kyllä linuxdistroilla on merkitystä, ainakin serverikäytössä. Kyllä nyt "asiantuntijamme" puhuu ihan omaa puuta heinää.
Itse olen kokeillut liki 20 eri linuxdistroa joten jotakin voin kyllä sanoa täydellä varmuudella: linuxilla on merkitystä tietotekniikassa. Monet ihmiset tekevät työtä linuxin parissa, tuskin he sitä työtään tekisivät jos sillä ei ole mitään merkitystä.
"Tämä on täysin älyvpaa väittämä. Kyllä siellä Distrowatchista löytyi myös RedHatin linuxversio."
Niin löytyy. Suurimmaksi osaksi siellä on melko epäolennaisia kyhäelmiä.
"tse olen käytellyt aika pitkään Scientifix Linuxia ja se tuntuu varsin toimivalta joten sillä on todella merkitystä (se on Fedora klooni) työkäytössäkin."
Scientific Linux on tietääkseni käytännössä sama käyttis kuin Red Hat Enterprise, vähän niinkuin on CentOS ja se Oraclen versio. On vaan se cernin tutkijoiden käyttöön muokattu.
"Linuxin historia on aika mielenkiintoinen, sen kehitys alkoi harrastuspohjalta."
Ei siinä mitään outoa ole. Moni yritys tai ammatti tulee harrastuksen kautta.
"Eräiden "huhujen" mukaan Torvalds käyttänee Fedoraa?"
Ainakin joskus käytti. Sehän on se Red Hatin kehittäjäversio missä koeajellaan uusinta tekniikkaa. Tämän Fedoran pohjalta sitten tehdään se valmis Red Hat Enterprise josta sitten on tehty se CentOS "kommuuniversio" ja muut rinnakkaiset versiot. Teknisesti kyseessä se on sama käyttöjärjestelmä kuin Red Hat Enterprise ja sille tehdyt ohjelmat näihin muihin versioihin sellaisenaan.
"Kyllä linuxdistroilla on merkitystä, ainakin serverikäytössä."
Ei kai kukaan sitä ole kieltänytkään. Sen sijaan se distrowatch sivusto sisältää valtavasti harrastusvirityksiä, tai kuten tämän Red Hat Enterprisen tapauksessa käytännössä saman käyttöjärjestelmän rinnakkaiset versiot moneen kertaan.
Sitten sitä hihhulit kuvittelee, että maailmassa olisi satoja eri käyttöjärjestelmiä jotka käyttää Linuxia vaikka todellisuudessa sitä on vain muutama millä on jotain merkitystä ja loput on harrastusväännöksiä tai käytännössä samaa käyttistä lasketaan moneen kertaan.
"Sitten sitä hihhulit kuvittelee, että maailmassa olisi satoja eri käyttöjärjestelmiä jotka käyttää Linuxia vaikka todellisuudessa sitä on vain muutama millä on jotain merkitystä ja loput on harrastusväännöksiä tai käytännössä samaa käyttistä lasketaan moneen kertaan."
Väärin. Operating-system.orgin nettisivulla on lista käyttöjärjestelmistä. Muita käyttöjärjestelmiä on lueteltu nimen mukaan 592 kpl:tta ja linuxdistroja on lueteltu nimen mukaan 611 kpl:tta.
EI ole "hihhulointia" se, että tietoja kerätään ja julkaistaan käyttöjärjestelmistä. Menemättä linuxdistrojen erojen selvittämiseen voitanee vain todeta se, että käyttöjärjestelmilläkin on OMA historiansa jota kannattaa ja pitää tutkia jo pelkästään tiedon säilyttämistäkin varten. Tuo linuxdistrojen julkaisujen lukumäärä kertonee jotakin järjestelmän joustavuudesta erilaisiin tarkoituksiin, mukaanlukien ne kehityksessään keskeytetyt ja lopetetut distrot.
Ei ole järkevää sanoa "käytännössä samaa käyttistä lasketaan moneen kertaan". Kyllä käyttöjärjestelmän käyttötarkoituksilla voi olla selvä ero (mm. matkapuhelimet, sulautetut laitteet, tabletit, läppärit, pöytäkoneet, prosessiautomaatio ja serverilaitteet). "Yhtä ja samaa" käyttöjärjestelmää EI voi sellaisenaan käyttää kaikissa käyttötarkoituksissa. Eri versioita tarvitaan käyttö tarkoituksen mukaan. Ei tämä ole "hihhulointia" vaikka mukana on ne kehityksessään keskeytetyt ja lopetetut versiotkin. Se on vain osa käyttöjärjestelmien historiaa. Ja historia kertonee sen mikä on käytännössä kestävää ja mikä ei. Historia vasta osoittaa sen onko ne "ammattilaisten" vai "harrastelijoiden" tuotokset kestäviä vai ei. Molemmista löytyy kestäviä ja epäonnisia ratkaisuja. Näin "ammatilaisuus" ei ole suoraan laadun mittari.
"Väärin. Operating-system.orgin nettisivulla on lista käyttöjärjestelmistä. Muita käyttöjärjestelmiä on lueteltu nimen mukaan 592 kpl:tta ja linuxdistroja on lueteltu nimen mukaan 611 kpl:tta."
Siellä on valtavasti päällekkäisyyksiä tai sitten on jotain harrastelijoiden väännöksiä joita ei käytetä oikeasti missään. Esim. CentOS ja Red Hat Enterprise ovat käytännössä sama käyttöjärjestelmä.
"Kyllä käyttöjärjestelmän käyttötarkoituksilla voi olla selvä ero"
Niin voi olla, mutta sitten on käyttöjärjestelmiä joista on vaihdettu nimi, logo ja taustakuva. Oikeampi termi olisi saman käyttöjärjestelmän rinnakkaisversio tai joku "rebranding".
"Historia vasta osoittaa sen onko ne "ammattilaisten" vai "harrastelijoiden" tuotokset kestäviä vai ei."
Slackware taitaa olla ainoa harrastussysteemi joka on kestänyt. Kaikissa muissa ollut selvästi rahaa takana tai pidemmälle vietyä organisointia.
"Siellä on valtavasti päällekkäisyyksiä tai sitten on jotain harrastelijoiden väännöksiä joita ei käytetä oikeasti missään. Esim. CentOS ja Red Hat Enterprise ovat käytännössä sama käyttöjärjestelmä."
Näistä "päällekkäisyyksistä" voisi sanoa tämän verran. Harvemmin tiellä näkee "harrastelijoiden" rakentamia autoja, kyllä ne autot useimmin ovat "ammattilaisten" rakentamia. Ja sitten me ihmiset kyllä luokittelemme autoja niiden merkin ja mallin mukaan välittämättä siitä onko niillä yhtenäisyyksiä. Esim. käytännössä kyllä Opel Corsa ja Opel Meriva ovat eri autoja vaikka niillä on paljon yhtenäisyyttä, muutakin kuin se nimessä oleva "Opel". Molemmat kyllä ovat "autoja".
Näin me voimme myös luokitella käyttöjärjestelmiä niiden "markkinanimen" mukaan eli linuxdistrot ovat eri käyttöjärjestelmiä vaikka niillä onkin yhtenäisyyksiä kuten se Linux kernel. Näin se Operating-system.org tekeekin, siellä luokitellaan eri käyttöjärjestelmiksi myös Windowsin eri versiot vaikka ne tuleekin yhdestä "tuutista" eli Microsoftilta. Ei tätä luokittelujärjestelmää kannata alkaa saivartelemaan. Se "markkinanimi" eli levitys(jakelu)nimi on vain yksi tapa luokitella asioita. Ei tässä huomioida sitä kuinka paljon näissä on sitten sitä yhtenäisyyttä (rinnakkaisuutta).
Onhan meillä erikseen Valion ja Arlan maidotkin vaikka ne molemmat ovat lehmien maitoa. Kyllä me ihmiset tunnistamme ja erottelemme asioita niiden markkinanimen (jakelunimen) mukaan. Näin se on myös käyttöjärjestelmissäkin.
Onko tuo M-Kar ammattijänkkääjä?
Distrowatchin sivuilla on kylläkin paljon linkkejä eri distrojen sivustoille ja latauspaikkoihin.
"Onko tuo M-Kar ammattijänkkääjä?"
ON!