Mietin tässä, kun muistan jostakin lukeneeni tällaisen ehdotuksen, että eronneiden lapset asuisivat omassa kodissaan ja viikonloppuvanhemmat reissaisivat tapaamaan lapsiaan. Siis lapset pysyisivät paikoillaan ja vanhemmat vaihtaisivat kotia joka toinen viikonloppu. Hyvä idea, koska miksi lasten pitää kärsiä siitä, että vanhemmat tyhmyydessään eroavat! Reissatkoon vanhemmat! Miettikää, mikä stressi lapselle on ensinnäkin menettää toinen vanhempansa viikonloppuvanhemmaksi ja sitten vielä matkustaa usein pitkiäkin matkoja joka toinen viikonloppu omasta kodistaan! Eli LAPSIA pitäisi ajatella eikä vaan itseään. Mieti olisitko valmis viikonloppureissaajaksi. Jos et, niin miksi lapsesi pitää olla?!
ei vkl-lapsia
äiti
16
1243
Vastaukset
- taas...
Hyvä idea, mutta varmasti huonosti toteutuva. Kuinka moni oikeasti haluaa ex:n lastenkaan takia kotiinsa? Ja entä uudet puolisot/ perheet jne. Minä ainakin haluan, että lapseni tuntevat myös sisarpuolensa.
Ja tottakai on täysin selvää, että kaikki eroavat TYHMYYDESSÄÄN!!!! Ihmiselämä saattaa muuttua eri syistä perhehelvetiksi, joka ei ole hyvä lapsille eikä aikuisille....
Mutta ole onnellinen mahtavan loistavassa parisuhteessasi. Samaa olisin minäkin halunnut, mutta kun kaikkea haluamaansa ei saa... :(- äiti
Kuka sinulle on sanonut, että elän "mahtavan loistavassa parisuhteessa"? En todellakaan elä! Viestini tarkoitus oli herättää ajatuksia, ja jos joku, kuten sinä, siitä ärsyyntyy niin anteeksi vaan. Kyllä siihen eroon liittyy todellakin AINA tyhmyyttä; joko molempien tai toisen osapuolen suhteen. Joko toinen hölmöilee tai molemmat. Kukaan järkevä ihminen ei eroa toisesta järkevästä ihmisestä, se on fakta. Jos perheessä on väkivaltaa, kuka hullu siihen jäisikään! Mutta tyhmiä ovat ne ihmiset jotka eroavat "kasvettiin vain erillemme" -syistä. Siinä tilanteessa on AINA jotakin tehtävissä, mutta ihmisiltä puuttuu tahto, ja lapset siitä kärsii eniten.
- nimimerkki
Viesti ja herjaava vastaus vaikuttavat tekaistuilta (taas).
On hyvä ajatus samaistua lapsen olotilaan ja miettiä miltä reissaaminen ja kodinvaihto tuntuu. Tuollaisia tuntemuksia voi kysyä lapselta itseltäänkin, oman asiansa parhaalta asiantuntijalta.
Ajattelin aikoinaan, että tapaamismatkustelut vastaisivat sitä, kun jotkut perheet menevät lähes joka viikonloppuna ja lomalla mökille.
Aikuiset ovat liian itsekkäitä vaihtaakseen kotia lapsen puolesta. Mutta voisivat pyrkiä asumaan kohtuullisen lähellä toisiaan.
Mitään mahtavan loistavia parisuhteita ei ole olemassa, samaa elämä on parisuhteessa tai ilman, niin että ihan turhia keskusteluja syntyy ylläolevan kaltaisilla viesti ja ilkeävastaus - keskustelunaloituksilla.
Tehkää keskustelut älykkäämmiksi, ettei suomi enää enempää tyhmene.- äiti
Kiitos, nimimerkki, ASIALLISESTA vastauksestasi. Anteeksi, että en tehnyt toivomaasi "älykästä" keskustelunavausta mutta ei voi kauhalla ottaa jos on lusikalla annettu...Toivottavasti tänne saa tällaiset tyhmemmätkin kirjoitella. Ja viesti oli kyllä ihan aito. Arvasin, että joku vetää herneet nenäänsä mutta eihän sille mitään voi. Se koira älähtää jne. Se niistä kliseistä.
Ajatus kyllä oli ja on se, että ero ei ole lapsen valinta. Viikonloppureissut eivät ole lapsen valinta, vaikka kuinka ihanaa onkin toista vanhempaa tavata. Vertaus viikonloppu mökkireissusta oli kyllä hyvä. Niinhän se on. Mutta jos aikuiset pystyvät aikuisten tavalla keskustelemaan näistä asioista, niin miksi sitten kannattaa erota? Varmaan he pystyvät keskustelemaan niin hyvin, että saavat asiat luistamaan avioliitossakin. - täältä
Mielenkiintoista seurata, miten ihmisille ottaa välillä elämä koville :)
Meidän lapset (3 kpl) näkevät isäänsä sekä kotonaan että mummolassa ja joskus entisessä kodissaan. Mutta kaikki tämä vain näin hankalasti, että isällä paha alkoholiongelma eikä saa lapsia yksin tavata kuin viikonloppuisin päivällä. Muuten vapaa vierailuoikeus. Asumme noin 100 km päässä, joten pääsee halutessaan myös viikolla lapsiaan tapaamaan. Harvoin vain haluaa :(
Nyt vuosi tätä rumbaa pyöritetty ja vielä ainakin lapset ihan hyvin jaksaneet (ovat alle 10v.) ja innokkaasti kassinsa aina pakkaavat kun on "reissuviikonloppu". - täältä
äiti kirjoitti:
Kiitos, nimimerkki, ASIALLISESTA vastauksestasi. Anteeksi, että en tehnyt toivomaasi "älykästä" keskustelunavausta mutta ei voi kauhalla ottaa jos on lusikalla annettu...Toivottavasti tänne saa tällaiset tyhmemmätkin kirjoitella. Ja viesti oli kyllä ihan aito. Arvasin, että joku vetää herneet nenäänsä mutta eihän sille mitään voi. Se koira älähtää jne. Se niistä kliseistä.
Ajatus kyllä oli ja on se, että ero ei ole lapsen valinta. Viikonloppureissut eivät ole lapsen valinta, vaikka kuinka ihanaa onkin toista vanhempaa tavata. Vertaus viikonloppu mökkireissusta oli kyllä hyvä. Niinhän se on. Mutta jos aikuiset pystyvät aikuisten tavalla keskustelemaan näistä asioista, niin miksi sitten kannattaa erota? Varmaan he pystyvät keskustelemaan niin hyvin, että saavat asiat luistamaan avioliitossakin.En olisi voinut kuvitellakaan enää jääväni avioliittoon alkoholisoituneen ja pettävän puolison kanssa vaikka edelleen pystymme keskustelemaan. Mutta riitely ei paranna mitään, ei minun ja lasten tai isän ja lasten välejä eikä mahdollisuutta sopia sovussa lapsia koskevia asioita. Turhaa energian tuhlausta, sitä voi käyttää paljon hyödyllisempäänkin.
- nimimerkki
äiti kirjoitti:
Kiitos, nimimerkki, ASIALLISESTA vastauksestasi. Anteeksi, että en tehnyt toivomaasi "älykästä" keskustelunavausta mutta ei voi kauhalla ottaa jos on lusikalla annettu...Toivottavasti tänne saa tällaiset tyhmemmätkin kirjoitella. Ja viesti oli kyllä ihan aito. Arvasin, että joku vetää herneet nenäänsä mutta eihän sille mitään voi. Se koira älähtää jne. Se niistä kliseistä.
Ajatus kyllä oli ja on se, että ero ei ole lapsen valinta. Viikonloppureissut eivät ole lapsen valinta, vaikka kuinka ihanaa onkin toista vanhempaa tavata. Vertaus viikonloppu mökkireissusta oli kyllä hyvä. Niinhän se on. Mutta jos aikuiset pystyvät aikuisten tavalla keskustelemaan näistä asioista, niin miksi sitten kannattaa erota? Varmaan he pystyvät keskustelemaan niin hyvin, että saavat asiat luistamaan avioliitossakin.että ihmisellä on vain yksi elämä. Jos ei viihdykään puolison kanssa, eikä se toinenkaan osapuoli tunnu viihtyvän, niin miten siihen suhteeseenkaan voi loppuelämäkseen jäädä virumaan.
Tarkoitus kai on tehdä omasta ja toisenkin elämästä riittävän hyvä.
Vanhempien välinen parisuhde on tärkeä vanhemmille, ei lapsille.
Lapsille riittää (kai), että he tietävät ja tuntevat äitinsä ja isänsä ja saavat olla heidän (toivon mukaan hyvässä) seurassaan riittävästi.
Kunnioitan kyllä niitä ihmisiä, jotka ovat yhdessä koko elämänsä, enkä pysty ymmärtämään, miten he siihen kykenevät, miten he ovat pystyneet sopeutumaan kaikkiin elämänkulussa toisen taholta tulleisiin pettymyksiin.
Osaa taitaa pitää yhdessä vain käytännöllisyys = yhteiset rahavarat ja ympäristön erovastaiset asenteet. - Mun ajatuksia
äiti kirjoitti:
Kiitos, nimimerkki, ASIALLISESTA vastauksestasi. Anteeksi, että en tehnyt toivomaasi "älykästä" keskustelunavausta mutta ei voi kauhalla ottaa jos on lusikalla annettu...Toivottavasti tänne saa tällaiset tyhmemmätkin kirjoitella. Ja viesti oli kyllä ihan aito. Arvasin, että joku vetää herneet nenäänsä mutta eihän sille mitään voi. Se koira älähtää jne. Se niistä kliseistä.
Ajatus kyllä oli ja on se, että ero ei ole lapsen valinta. Viikonloppureissut eivät ole lapsen valinta, vaikka kuinka ihanaa onkin toista vanhempaa tavata. Vertaus viikonloppu mökkireissusta oli kyllä hyvä. Niinhän se on. Mutta jos aikuiset pystyvät aikuisten tavalla keskustelemaan näistä asioista, niin miksi sitten kannattaa erota? Varmaan he pystyvät keskustelemaan niin hyvin, että saavat asiat luistamaan avioliitossakin.Nämä ovat vain ilmaan heitettyjä ajatuksia.... On totta, että ero ei ole lasten valinta. eihän ole kuitenkaan vanhempien parisuhdekaan (sehän alkaa jo ennen lapsia). Itse lasten olemassaolo ei ole heidän valinta, vaan vanhempien. Lasten koti (kerrostalo, rivari, kaupunginosa, kaupunki, maaseutu jne.) ei ole lasten valinta, vaan vanhempien. Päivähoito ja koulu eivät ole lasten valinta, vaan aikuisten. Aineet koulussa, harrastukset ja kaveritkin (pienillä lapsilla) ovat aikuisten valintaa. Lapset ovat erittäin sopeutuvaisia!! Paljon sopeutuvaisempia kuin me aikuiset. Joten, jos aikuiset hoitavat eronsa fiksusti (lue: jättävät lapset riitojen ulkopuolelle), muistavat molemmat ajtella lapsen parasta ja ennen kaikkea lapsi saa pitää molemmat vanhempansa, lapsi selviää erosta ihan hyvin. Kriisin jälkeen lapsi voi hyvin ja on tasapainoinen. Aikuisilla menee paljon kauemmin selviytyä erosta, vielä kauemmin menee opetella ja hyväksyä uusi tapa elää.
- Jaana
Vanhemmat luovat lapsen kodin - ja näin ollen tällainen systeemi missä lapset tavallaan asuisivat yksin ja vanhemmat vierailisivat heidän luonaan loisi turvattomuutta. Jos kodit ovat lähellä toisiaan niin eihän se siirtyminen ole ongelma. Tärkeämpää on että lapsi saa olla paljon kummankin luona. Joka-toinen-vkl on aivan liian vähän - mieluummin vaikka 1-2 viikon jaksoja vuorotellen. Lapsi tarvitse sekä äidin että isän - myös eron jälkeen.
- Maksumies
Ehdotin tätä samaa aikoinani X:lle, mutta hän ei suostunut tällaiseen ratkaisuun. No, hankin sitten asunnon vajaan kilometrin päästä entisestä paikasta, joten lasten reissaaminen on nyt melkein minimoitu. Eikä koulumatkakaan pidentynyt juuri lainkaan. Enkä ole huomannut, että tämänvertainen reissaaminen olisi heihin mitenkään erityisesti vaikuttanut, kyselevät vain, että milloin he tulevat seuraavan kerran luokseni.
- nainen
Lapset kyllä nykyään joutuvat muutenkin aika paljon "reissailemaan"...koulumatkat joilleki lapsille ovat "yhtä reissua",jos pitää bussilla kulkea...reissut mummolaan,reissut mökille,reissut harrastuksiin,reissut sinne ja tänne ja tuonne - edestakaisin.Noilta reissuiltahan lapset voi etävanhempi hakea tapaamisviikonlopuille.
Vähentäkää TE,lähivanhemmat niitä lapsen reissuja:viettäkää PALJON aikaa lapsen kanssa kahden kesken, ei niin että lapsi kulkee väsyneenä koulun jälkeen harrastuksesta toiseen ja viikonloppuina etävanhemmalle.Jokin harrastus on hyvä olla olemassa mutta nykyään kun niitä tuppaa olemaan melkein joka sormelle... - Iskän elinkummpani
Ei todellakaan ole stressaantunut. Poika nauttii täysin siemauksin, kun hänen kanssaan ollaan ja tehdään. Tosin matka ei ole pitkä (vartti autolla). Meillä on kivoja keskustelua ja välillä taas kokeillaan rajoja, kuten kotonakin.
Sunnuntai-iltana poika on kovasti murheissaan suuret kyyneleet silmissä, kun pitää palautua äidille. Yritä siinä sitten kertoa, että äiti odottaa kovasti häntä ja on ikävissään. Äiti saa näinä viikonloppuina rentoutua, käydä lekkeilemässä, ystävillään, ravintolassa tms. eikä tarvitse huolehtia lapselleen hoitopaikkaa. Hän tietää, että poika viihtyy ja on hyvissä käsissä koko viikonlopun. Äitikin jaksaa paremmin, kun on saanut levätä pari kolme päivää. - tähän
Jokainen malli millä lapsi saa säilyttää molemmat vanhempansa ja pitkät kiintymyssuhteensa on arvokas. Ja se ettei avioero olisi lapsen kehityksen riskitekijä kuten aikuiset haluavat usein omaa kyvyttömyyttään peitelläkseen ajatella on valitettavasti perätön uskomus.
Lea Pulkkinen, Akatemiaprofessori elämänkaaren tutkimuskeskuksesta pääkirjoituksessaan Duodecim -lehdessä (Pulkkinen, L. 2003. Lapsuusiän kasvatusilmapiiri ja aikuisiän sosiaalinen toimintakyky. Duodecim, 119(19), 1801-1803.) toteaa: Aikuisiän hyvän sosiaalisen toimintakyvyn kannalta kehitystausta sisälsi lapsuusiässä omaksuttuja sosiaalisia taitoja ottaa toiset huomioon. Keskeisiksi myönteistä kehitystä tukeviksi kasvuolojen piirteiksi todettiin vanhempien hyvä keskinäinen suhde, erityisesti lapsen hyvä suhde isäänsä ja äidin huolehtivuus ja kannustavuus sekä kielteinen suhde väkivaltaan ja ruumiilliseen kuritukseen.
Ne luovat lapsilähtöistä kasvatusilmapiiriä. Kuten pulkkinen toteaa, perhe-elämä rakentuu vanhempien suhteen laadulle. Parisuhteessa ja ihmissuhteissa selviämisen keinot opitaan pitkälti omilta vanhemmilta. Voidaan väittää mm. Pulkkisen tutkimuksiin perustuen, että jos perheen malli on (yksinhuoltaja)naisen maailma jossa isyys esiintyy liian usein vain pahan projektiokohteena ja taloudellisena elementtinä – elatusmaksuina, kuten valitettavan usein nykyisessä systeemissä tapahtuu ja sosiaalitoimen ohjaamana päästetään tapahtumaan ovat mallit sekä tytölle, että pojalle rakentaa aikuisena omaa parisuhdettaan monessa mielessä aika heikot. Avo- ja avioero on myös aina lapsen kehityksen voimakas riskitekijä, vaikka monet lapset voivatkin siitä kohtuullisesti selvitä (Chase-Landsdale, P.L., Cherlin, A., & Kiernan, K. 1995. The long-term effects of parental divorce on mental healt of young adults: A develpmental perspectve. Child Dev, 66, 1614-1634., Collins, W.A., Maccoby, E.A., Steinberg, L., & Hetherington, E.M. 2000. Contemporary research on parenting: The case of nature and nurture. American Psychology, 55, 218-232.).
Pulkkinen toteaa, että avioerojen ja tilastoimattomien avoerojen määrä on Suomessa kasvanut ja on nykyisin Euroopan suurimpia, minkä takia entistä harvemmat saavat kokea isän ja äidin pysyvän suhteen. Pulkkisen mukaan avioero aiheuttaa monia muutoksia lapsen elämään ja sen erityinen riski on, että äidin ja isän suhteen kariutuinen vaarantaa lapsen suhteen poissa olevaan vanhempaansa yleisemmin isään.- nimimerkki
Miten Pulkkinen perustelee sen, että myönteistä kehitystä tukevien kasvuolojen = ehjien perheiden jälkipolvi tänä päivänä ei jää koko elämän pituisiin parisuhteisiin, vaan eroavat.
Olemme, minä, eka aviomies ja toinen avomies olleet Pulkkisen kuvaaman ehjän ihanneperheen kasvattamia ja kaikki ollaan erottu, osa jopa kahdesti. Perheeni suhtautui kielteisesti väkivaltaan ja ruumiilliseen kuritukseen, äitini oli huolehtiva ja kannustava ja olin isän lemmikki. Anopeistakaan ei ole mitään pahaa sanottavana, eivätkä heidän poikansa sanoneet heistä koskaan mitään pahaa. Appeja en ole nähnyt, koska eivät olleet enää elossa, mutta olivat eläneet poikiensa aikuisuuteen asti. Oma isäni kuoli ollessani 12v.
- pelinappulat on noppapelissä
kärsii enemmän vanhemmista, jotka käyttävät lapsia pelinappuloina, manipuloivat heitä toista vanhempaa vastaan ja ei ota heitä luokseen vaikka lapset haluaisikin. Lapset kyllä tottuu eroon ja paikanvaihtoon kun vain heille annetaan se oikeus molempiin vanhempiin ja että he voi tavata myös molempia vanhempiaan. Toisinaan näyttää siltä, että vanhemmat ovat itse suurempia lapsia kuin omat lapsensa.
- äiti
Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille. Paljon miettimisen arvoisia asioita on tullut esille. Itse en enää ehkä miettisi kyseistä ratkaisua. Se olikin oikeastaan vain heitto. On niin monenlaisia syitä erota ja niin monenlaisia eroja. En suinkaan halunnut syyllistää ketään. Itse ratkaisuineni(mikä se sitten onkaan, en ole kertonut, ja oikeastaan en ole siihen itse voinut mitenkään vaikuttaa) en ole varmasti pekkaa parempi. Kyllä kai jokainen normaali ihminen asettaa lapsen etusijalle joka tapauksessa oli ratkaisu mikä tahansa. Mutta aina ei ole niin; monesti tosiaankin lapset on pelinappuloina vanhempien välisessä pelissä. Että me aikuiset osataan olla typeriä!!! Mutta toivon teille kaikille voimia siinä tilanteessa missä nyt olettekin. Ja lapsillenne kaikkea hyvää, kaikkea tasapainoista eroista huolimatta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 724757
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h724634Jos vedetään mutkat suoraksi?
Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar1112977Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv762883Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p222226Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia
Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.592015Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska161707- 321513
Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1121399- 1851298