Mikä on "dynamiikka", eli mitä se oikein tarkoittaa?

Huom kameran kenno ei yksin ratkaise valmiin kuvan dynamiikkaa, iso osuus on mm. bittisyydellä ja tulostimella.

ps. kirjoitti:

Huom kameran kenno ei yksin ratkaise valmiin kuvan dynamiikkaa, iso osuus on mm. bittisyydellä ja tulostimella.

Riippuu varmaan missä kohtaa ja miten dynamiikka mitataan. Lopullisesta kuvasta vai sitä ennen kun tieto on vielä digitaalisena.

Mene ja tiedä kirjoitti:

Riippuu varmaan missä kohtaa ja miten dynamiikka mitataan. Lopullisesta kuvasta vai sitä ennen kun tieto on vielä digitaalisena.

Niinpä
Kennon dynamiikka on ihan eria asia kuin tulostetun kuvan dynamiikka.

Ensinnäkin on kohteen dynamiikka, jos kohde on esim valkoinen niin kuvassakaan ei pitäisi olla mitään dynamiikkaa vaan yksi ainoa sävy (se ei yleensä kuitenkaan toteudu käytännössä.

Jos mittaamme dynamiikkaa kameran videoulostulosta niin sillä on eri dynamiikka kuin muistikortille tallentuneessa kuvassa.

Muistikortille tallentuvan tiedoston dynamiikka on se jota voimme käyttää tulostetussa kuvassa

Kennojen vertailussa dynamiikka pitäisi tietysti mitata kennolta (vaikka se ei ratkaise kuvan dynamiikkaa).
Sama kenno tuottaa erilaisen dynamiikan erilaisissa kameroissa. Esim joissakin Sonyn ja Nikonin kameroissa on sama Sonyn valmistama kenno mutta kuvan dynamiikka ei ole sama (johtunee kameran softasta).

Kuvankäsittelijä hyötyy eniten suuresta dynamiikasta (työvaraa)
HDR-kuvankäsittelyllä voi helposti kokeilla onko kamerassa riittävästi dynamiikkaa.

Kuvan katsojalle on merkitystä vain sillä dynamiikalla jonka hän näkee kuvassa.

"Online experts worry themselves sick over cameras' dynamic ranges.

Real photographers don't care. We adjust our lighting so the subject's dynamic range fits within the range of the camera. With digital, we do this by looking at the playback and making any needed changes. 99% of the time, simply popping-up a built-in flash solves any problem! "

Propellihatut ja pikselipiipertäjät, repikää siitä.

Yllättävän vähällä ymmärryksellä pääsee filmaisteriksi.

Kuten musiikissa äänen dynamiikka eli hiljaisten ja voimakkaiden kohtien ero desibeleinä on hyvä ja ymmärrettävä ilmaisu ja samoin se on kennon suhteen kun halutaan ilmaista monenko aukon verran sitä valotusvaraa on mustan ja kirkkaan välillä.

En oikein ymmärrä mitä fil.maist. lausumallaan tarkoittaa mutta arvelen jottei hän ymmärrä asiasta höykösen pölähtävää. Tuskin hän edes on fil.maist. vaan pikemminkin vain maistellut.

Melkein noin, mutta pillkua viilaten kysymys ei ole signaaleista vaan kennoon syötetyn jännitteen noususta.

”Käytännössä” kysymys on siis kennoon tulevan ja siitä lähtevän jännitteen suurimmista mahdollisista eroista. Muussa tapauksessa dynamiikka olisi sama kaikilla ISO-arvoilla.

Taustavalaistussa kennossa asiaan vaikuttaa vielä taustavalaisun aiheuttama jännitteen nousu.

amis itse kirjoitti:

Melkein noin, mutta pillkua viilaten kysymys ei ole signaaleista vaan kennoon syötetyn jännitteen noususta.

”Käytännössä” kysymys on siis kennoon tulevan ja siitä lähtevän jännitteen suurimmista mahdollisista eroista. Muussa tapauksessa dynamiikka olisi sama kaikilla ISO-arvoilla.

Taustavalaistussa kennossa asiaan vaikuttaa vielä taustavalaisun aiheuttama jännitteen nousu.

Lue lisää

"Melkein noin, mutta pillkua viilaten kysymys ei ole signaaleista vaan kennoon syötetyn jännitteen noususta."


Suhdelukua tuolle ei tietenkään ole olemasssa:-)
Eikä se ole signaali.
Se on vaan jännitenousu.

HEH.

Mä luulin, että kennoon muodostuu varaus.
Varaus ei ole jännitettä.

Vai onko?


"”Käytännössä” kysymys on siis kennoon tulevan ja siitä lähtevän jännitteen suurimmista mahdollisista eroista. Muussa tapauksessa dynamiikka olisi sama kaikilla ISO-arvoilla."

No eikä olisi.


"Taustavalaistussa kennossa asiaan vaikuttaa vielä taustavalaisun aiheuttama jännitteen nousu. "

Mitä sitten?
Sehän sen tarkoitus juuri on.

EskoPiljo kirjoitti:

"Melkein noin, mutta pillkua viilaten kysymys ei ole signaaleista vaan kennoon syötetyn jännitteen noususta."


Suhdelukua tuolle ei tietenkään ole olemasssa:-)
Eikä se ole signaali.
Se on vaan jännitenousu.

HEH.

Mä luulin, että kennoon muodostuu varaus.
Varaus ei ole jännitettä.

Vai onko?


"”Käytännössä” kysymys on siis kennoon tulevan ja siitä lähtevän jännitteen suurimmista mahdollisista eroista. Muussa tapauksessa dynamiikka olisi sama kaikilla ISO-arvoilla."

No eikä olisi.


"Taustavalaistussa kennossa asiaan vaikuttaa vielä taustavalaisun aiheuttama jännitteen nousu. "

Mitä sitten?
Sehän sen tarkoitus juuri on.

Lue lisää

Kennolle taidetaan syöttää vain Vcc eli käyttöjännite mutta kuvasignaali muodostetaan kuvan alkiodiodeihin muodostuneista varauksista joka on jännite. Valon määrä määrää sen jännitteen suuruuden. Tuo varauksen aiheuttama jännite kuten myös varauksen sähkömäärä on varsin vähäinen ja niinpä se luetaan CMOS piirissä omalla vahvistimellaan eteenpäin toimitettavaksi. Tässä kohden jokaisen alkion signaali on vielä analoginen mutta muutetaan hetimiten ADC:llä digitaaliseen muotoon CMOS piirillä se tapahtunee samassa piirissä johon on integroitu AD muuntimia tarpeellinen määrä.

Nykyiset kamerat tehnevät 12 tai 14 bittistä kuvaa/väri joka karsitaan 8 bittiin/väri jos ollaan jpg modessa.

En tarkkaan tunne asiaa mutta tuo taustavalaistus lienee tarpeen jotta saadaan lineaarisempaa signaalia heti mustasta lähtien eikä sinne mustaan päähän synny porrasta.

Se dynamiikka kertonee mikä on heikoimman signaalia antavan valon määrän ja suurimman ei ylivalottavan valomäärän ero tai suhde.

EskoPiljo kirjoitti:

"Melkein noin, mutta pillkua viilaten kysymys ei ole signaaleista vaan kennoon syötetyn jännitteen noususta."


Suhdelukua tuolle ei tietenkään ole olemasssa:-)
Eikä se ole signaali.
Se on vaan jännitenousu.

HEH.

Mä luulin, että kennoon muodostuu varaus.
Varaus ei ole jännitettä.

Vai onko?


"”Käytännössä” kysymys on siis kennoon tulevan ja siitä lähtevän jännitteen suurimmista mahdollisista eroista. Muussa tapauksessa dynamiikka olisi sama kaikilla ISO-arvoilla."

No eikä olisi.


"Taustavalaistussa kennossa asiaan vaikuttaa vielä taustavalaisun aiheuttama jännitteen nousu. "

Mitä sitten?
Sehän sen tarkoitus juuri on.

Lue lisää

Suhdelukua tuolle ei tietenkään ole olemasssa:-) Eikä se ole signaali. Se on vaan jännitenousu.
—eihän se jännitteen nousu mukään signaali ole vaan tieto, sitä tetoa käytetään kuvasignaalin muodostamiseen

HEH.
Mä luulin, että kennoon muodostuu varaus. Varaus ei ole jännitettä.
Vai onko?
—kyllä sähkövaraus on aina jännitettä

sama kaikilla ISO-arvoilla."
No eikä olisi.
—kyllä se olisi

"Taustavalaistussa … "
Mitä sitten? Sehän sen tarkoitus juuri on.
—ei ole vaan seuraus. Tarkoitus on parantaa kohinasuhdetta (satunnaista vaihtelua) pienillä arvoilla (kohina vähenee).

Perustele!

Työeläkeläinen kirjoitti:

Kennolle taidetaan syöttää vain Vcc eli käyttöjännite mutta kuvasignaali muodostetaan kuvan alkiodiodeihin muodostuneista varauksista joka on jännite. Valon määrä määrää sen jännitteen suuruuden. Tuo varauksen aiheuttama jännite kuten myös varauksen sähkömäärä on varsin vähäinen ja niinpä se luetaan CMOS piirissä omalla vahvistimellaan eteenpäin toimitettavaksi. Tässä kohden jokaisen alkion signaali on vielä analoginen mutta muutetaan hetimiten ADC:llä digitaaliseen muotoon CMOS piirillä se tapahtunee samassa piirissä johon on integroitu AD muuntimia tarpeellinen määrä.

Nykyiset kamerat tehnevät 12 tai 14 bittistä kuvaa/väri joka karsitaan 8 bittiin/väri jos ollaan jpg modessa.

En tarkkaan tunne asiaa mutta tuo taustavalaistus lienee tarpeen jotta saadaan lineaarisempaa signaalia heti mustasta lähtien eikä sinne mustaan päähän synny porrasta.

Se dynamiikka kertonee mikä on heikoimman signaalia antavan valon määrän ja suurimman ei ylivalottavan valomäärän ero tai suhde.

Lue lisää

Tyypillistä sinulta. Mitään et ymmärrä po. asiasta, mutta olet taas tietävinäsi jotakin.

Muistithan tarkistaa deprewn sivuilta onko testitulos julkaistu?

Työeläkeläinen kirjoitti:

Perustele!

Ei sen tarvitse. Sinä kirjoituksissasi olet jo todistanut asian.

Et kai tyhmeliini luule, että joku viitsii sun hourehöpinöitäsi tänne kopioida malliksi?

Ainahan sinä voit väittää ne muiden tekemiksi tai kuten tässäkin pariin otteeseen poistaa.. haa ahaaaa .... haaaa

"Heikoin signaali on aina musta ja vahvin signaali on aina valkoinen kuvassa. Mustan ja valkoisen ero ei mitenkään riipu kennon dynamiikasta vaan se on kaikissa sama."

Dynaaminen alue on pienimmän ja suurimman kirkkauden suhde tai erotus riippuen mitä mittayksikköä haluaa käyttää, siis sellaisen kirkkauden, missä erotuskyky säilyy. Eli kun valon määrä laskee pienimmän tason alle, minkä kamerajärjestelmä erottaa, niin kamera tulkitsee sen aina mustaksi, ( vaikka tosimaailmassa se ei välttämättä olisikaan täysin pimeää, tai jos menet yli kirkkaiman tason, kamera tulkitsee sen aina täydeksi kirkkaudeksi, vaikka tosimaailmassa sellaista rajaa ei luonnollisestikkaan siinä kohtaa ole ).

"Valo ei aiheuta kennossa mitään signaalia vaan pelkästään jännitteen nousun korkeammaksi kuin kennoon syötetty jänite. "

Kyllä se on signaali, jos se välittää tietoa. Signaali on mikä tahansa asia, millä välitetään tietoa. Yleisesti tässäkin yhteydessä esimerkiksi oppikirjoissa, kennon pikseleistä luetusista jännitteistä käytetään nimitystä signaali.

"Kuvan dynamiikan ratkaisee ensisijassa kohde. "

Tässä oli varmaankin tarkoitus keskustella siitä dynaamisesta alueesta, mihin kamera parhaimmillaan kykenee.

Silloin kohde testausta varten on siis valittava niin, että se ylittää reippaasti oletetut kameran kyvyt, jotta rajat saadaan esille.

Kenno tosiaan on vain yksi osa koko ketjussa ja lopullisen kuvan dynamiikkaan vaikuttaa koko järjestelmä.

102030405060 kirjoitti:

"Heikoin signaali on aina musta ja vahvin signaali on aina valkoinen kuvassa. Mustan ja valkoisen ero ei mitenkään riipu kennon dynamiikasta vaan se on kaikissa sama."

Dynaaminen alue on pienimmän ja suurimman kirkkauden suhde tai erotus riippuen mitä mittayksikköä haluaa käyttää, siis sellaisen kirkkauden, missä erotuskyky säilyy. Eli kun valon määrä laskee pienimmän tason alle, minkä kamerajärjestelmä erottaa, niin kamera tulkitsee sen aina mustaksi, ( vaikka tosimaailmassa se ei välttämättä olisikaan täysin pimeää, tai jos menet yli kirkkaiman tason, kamera tulkitsee sen aina täydeksi kirkkaudeksi, vaikka tosimaailmassa sellaista rajaa ei luonnollisestikkaan siinä kohtaa ole ).

"Valo ei aiheuta kennossa mitään signaalia vaan pelkästään jännitteen nousun korkeammaksi kuin kennoon syötetty jänite. "

Kyllä se on signaali, jos se välittää tietoa. Signaali on mikä tahansa asia, millä välitetään tietoa. Yleisesti tässäkin yhteydessä esimerkiksi oppikirjoissa, kennon pikseleistä luetusista jännitteistä käytetään nimitystä signaali.

"Kuvan dynamiikan ratkaisee ensisijassa kohde. "

Tässä oli varmaankin tarkoitus keskustella siitä dynaamisesta alueesta, mihin kamera parhaimmillaan kykenee.

Silloin kohde testausta varten on siis valittava niin, että se ylittää reippaasti oletetut kameran kyvyt, jotta rajat saadaan esille.

Kenno tosiaan on vain yksi osa koko ketjussa ja lopullisen kuvan dynamiikkaan vaikuttaa koko järjestelmä.

Lue lisää

Kenno on todella vain ketjun yksi osa mutta ratkaiseva. Sen dynamiikasta eli tässä kohden ehkä valonsietokyvystä lähtee koko homma liikkeelle. Se miten pienessä valossa siitä saa luettavan signaalin ja miten kirkkaassa valossa se palaa puhki signaalin suhteen on se väli jota dynamiikaksi ainakin minä ajattelen. Se parhaimmillaan lienee suuruusluokkaa 14 aukkoa. ( 1 aukko = valomäärän tuplaantuminen tai puoliintuminen, kumpaan suuntaan sitten ollaankaan menossa)

Kun se valo on vähäistä niin käytetään vahvistusta jota ISO arvoiksi kutsutaan filmiperinteen mukaan. Voisihan se muutoin olla 1x (ISO100) tai 128x (ISO12800) tai siitä väliltä.

Kun pientä signaalia vahvistetaan niin signaalikohinasuhde kasvaa ja siksi isoilla ISO arvoilla kuvaan helpostu tulee kohinaa. Tosin siinä suhteessa kennot ovat parantuneet ja ehkä se elektroniikkakin siinä perässä joten kohinat isoilla ISO:illa ovat aika paljon paremmin kurissa kuin vielä 2000 luvun alussa. Olen itse kuvannut ISO18000 arvolla Nikon D500 rungolla hyvin vähässä valossa ja saanut varsin kelvollisia kuvia. Muistan joskus alkuaikoina kun ei juurikaan yli ISO400 kannattanut kurkottaa.

Hidas_Nikon_kuvaaja kirjoitti:

Kenno on todella vain ketjun yksi osa mutta ratkaiseva. Sen dynamiikasta eli tässä kohden ehkä valonsietokyvystä lähtee koko homma liikkeelle. Se miten pienessä valossa siitä saa luettavan signaalin ja miten kirkkaassa valossa se palaa puhki signaalin suhteen on se väli jota dynamiikaksi ainakin minä ajattelen. Se parhaimmillaan lienee suuruusluokkaa 14 aukkoa. ( 1 aukko = valomäärän tuplaantuminen tai puoliintuminen, kumpaan suuntaan sitten ollaankaan menossa)

Kun se valo on vähäistä niin käytetään vahvistusta jota ISO arvoiksi kutsutaan filmiperinteen mukaan. Voisihan se muutoin olla 1x (ISO100) tai 128x (ISO12800) tai siitä väliltä.

Kun pientä signaalia vahvistetaan niin signaalikohinasuhde kasvaa ja siksi isoilla ISO arvoilla kuvaan helpostu tulee kohinaa. Tosin siinä suhteessa kennot ovat parantuneet ja ehkä se elektroniikkakin siinä perässä joten kohinat isoilla ISO:illa ovat aika paljon paremmin kurissa kuin vielä 2000 luvun alussa. Olen itse kuvannut ISO18000 arvolla Nikon D500 rungolla hyvin vähässä valossa ja saanut varsin kelvollisia kuvia. Muistan joskus alkuaikoina kun ei juurikaan yli ISO400 kannattanut kurkottaa.

Lue lisää

Jäi sanomatta, ISO oli aiemmin ASA jota ennen käytettiin DIN luokitusta filmin herkkyydelle. ISO ja ASA ovat lineaarisia mutta DIN on logaritminen. ASA100 = ISO100 = 21DIN, ASA200 = ISO200 = 23DIN vai oliko 24DIN?

Hidas_Nikon_kuvaaja kirjoitti:

Kenno on todella vain ketjun yksi osa mutta ratkaiseva. Sen dynamiikasta eli tässä kohden ehkä valonsietokyvystä lähtee koko homma liikkeelle. Se miten pienessä valossa siitä saa luettavan signaalin ja miten kirkkaassa valossa se palaa puhki signaalin suhteen on se väli jota dynamiikaksi ainakin minä ajattelen. Se parhaimmillaan lienee suuruusluokkaa 14 aukkoa. ( 1 aukko = valomäärän tuplaantuminen tai puoliintuminen, kumpaan suuntaan sitten ollaankaan menossa)

Kun se valo on vähäistä niin käytetään vahvistusta jota ISO arvoiksi kutsutaan filmiperinteen mukaan. Voisihan se muutoin olla 1x (ISO100) tai 128x (ISO12800) tai siitä väliltä.

Kun pientä signaalia vahvistetaan niin signaalikohinasuhde kasvaa ja siksi isoilla ISO arvoilla kuvaan helpostu tulee kohinaa. Tosin siinä suhteessa kennot ovat parantuneet ja ehkä se elektroniikkakin siinä perässä joten kohinat isoilla ISO:illa ovat aika paljon paremmin kurissa kuin vielä 2000 luvun alussa. Olen itse kuvannut ISO18000 arvolla Nikon D500 rungolla hyvin vähässä valossa ja saanut varsin kelvollisia kuvia. Muistan joskus alkuaikoina kun ei juurikaan yli ISO400 kannattanut kurkottaa.

Lue lisää

Kyllä, juuri näin.

Tosin kun signaalia vahvistetaan, niin signaalikohina suhde ei taida parantua, sillä signaalissa jo oleva kohina vahvistuu myös.? :)

Toisaalta ehkä se heikon signaalin signaalikohina suhde paranee siltä osin, että AD muuntimen osuus kohinasta pienenee, kun heikko signaali vahvistetaan AD muuntimen tuloalueelle paremmin sopivaksi ? :/

Joutuuko täällä ihmiset lukemaan juttujasi seuraavan vihaisten lintujen ilmestymiseen asti?
Mee itkeen tästä roviolle.

Mistä luulet tietäväsi syistä joiden vuoksi lisään tai poistan omia kommenttejani?

Mikä saa ihmisen pään noin sekaisin kuin mihin sinä olet onnistunut? Tämähän on valokuvausta käsittelevää keskustelua joten mikä on siitä sinun mielipiteesi tältä osin?

Mitä sanottavaa sinulla on kennojen dynamiikasta tai vaikka negafilmin tai dian dynamiikasta, siitähän keskustelua käydään eikä siitä miksi osallistun!

Ollessani rekisteröitynyt kirjoittaja minulla on ihan omin perustein oikeus lisätä ja poistaa kommenttejani mikä näköjään kiusaa puskahuutelijaa! Rekisteröidy niin saat samat oikeudet!

Suosittelen sinullekin Syringin harjun miedosti hiilihapotettua vettä sillä se pitää nupin kirkkaana kuin Syringin harjun vesi! Varsinkin jäähdytettynä sopivasti!

Pikselit ja dynamiikka ei merkkaa mitään. Ovat nykypäivänä ihan riittävät.

"Online experts worry themselves sick over cameras' dynamic ranges.

Real photographers don't care. We adjust our lighting so the subject's dynamic range fits within the range of the camera. With digital, we do this by looking at the playback and making any needed changes. 99% of the time, simply popping-up a built-in flash solves any problem! "

Lähde: http://www.kenrockwell.com/tech/dynamic-range.htm

Fakta on tämä kirjoitti:

Pikselit ja dynamiikka ei merkkaa mitään. Ovat nykypäivänä ihan riittävät.

"Online experts worry themselves sick over cameras' dynamic ranges.

Real photographers don't care. We adjust our lighting so the subject's dynamic range fits within the range of the camera. With digital, we do this by looking at the playback and making any needed changes. 99% of the time, simply popping-up a built-in flash solves any problem! "

Lähde: http://www.kenrockwell.com/tech/dynamic-range.htm

Lue lisää

Omassa tuttavapiirissäni vain Canonistit todistavat dynamiikan riittävän ja valovoima on kameran tärkein ominaisuus, Nikonistit nauttii resoluutiosta ja dynamiikasta, muiden merkkien omistajat korostavat osaamisen merkitystä.

Sonylla kai ymmärrettiin pikselikisan todellinen syy ja siksi vähennettiin resoluutiota rajusti kahteen edelliseen malliin verrattuna
– Sony A7 = 24,3 megaa
– Sony A7r= 36,4 —”—
– Sony A7S 12,2 —”—

Samalla saatiin mahdollisuus ennätyskorkeisiin ISO-arvoihin 100–102 400 (50–409 600), videolla 200–102 400 (200–409 600)

Rungon hinta näyttää olevan euroina tuossa lammikon vastarannalla n. 1800 (toimitukset 1.7. alkaen)

Fakta on tämä kirjoitti:

Pikselit ja dynamiikka ei merkkaa mitään. Ovat nykypäivänä ihan riittävät.

"Online experts worry themselves sick over cameras' dynamic ranges.

Real photographers don't care. We adjust our lighting so the subject's dynamic range fits within the range of the camera. With digital, we do this by looking at the playback and making any needed changes. 99% of the time, simply popping-up a built-in flash solves any problem! "

Lähde: http://www.kenrockwell.com/tech/dynamic-range.htm

Lue lisää

Näinhän se menee. Osaava kaveri saa hyvän kuvan vaikka "lelu" kameralla.