Olen hyvin karppina!

Tota...onko tämä se kesän satuhetkeily, retkeilypalsta? Minäkin ostin eilen marketista virossa valmistettua sauhuhailia öljyssä. Se pikkurasia menee mukavasti lisukkeena kertakäyttönä.

Unohtamatta niitä skepon satuja!

Karppi

Cyprinus carpio.jpeg
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1]
Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu

Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Karppikalat Cypriniformes
Heimo: Särkikalat Cyprinidae
Suku: Cyprinus
Laji: carpio

Karppi (Cyprinus carpio) on suurikokoinen makean veden särkikala. Suomessa karppi menestyy vain istutettuna, sillä Suomen ilmasto on liian viileä sen lisääntymiseen luonnossa. Maailmanlaajuisesti karppi on kalanviljelyssä eniten tuotettu kala, vuosituotanto on kolmen miljoonan tonnin luokkaa.[2]

Alkuperä ja levinneisyys[muokkaa wikitekstiä]

Karppi lienee alun perin kotoisin Vähän-Aasian ja Kaspianmeren väliseltä seudulta, mistä se on varhain levinnyt laajalti sekä itään että länteen. Kiinassa sitä viljeltiin jo ennen täkäläisen ajanlaskun alkua. Euroopassa viljely alkoi Tonavan alueella esiintyneistä villeistä kannoista ja levisi ympäri maanosan munkkien toimesta.[3] Altaissa viljellyt karpit olivat oleellinen osa keskiajan ruokakulttuuria varsinkin paastonajalla. Nykyään karppia esiintyy kaikilla mantereilla. Euroopassa sitä istutetaan enimmäkseen urheilukalastuksen tarpeisiin. Luontaisen elinalueensa ulkopuolelle siirretyistä karpeista on paikoitellen tullut uhka alkuperäisille lajeille, minkä vuoksi karppia pidetään nykyisin yhtenä maailman sadasta haitallisimmasta vieraslajista[4].

Karppi Suomessa[muokkaa wikitekstiä]

Suomeen keskieurooppalainen karppi saapui 1950-luvulla Ruotsista tuotuna, 1960-luvulla tuotiin toinen kanta Venäjältä.[5] Istutettua karppia esiintyy nykyään vesistökohtaisesti Oulun korkeudelle asti. Lisääntyminen ei kuitenkaan onnistu, koska poikaset eivät selviydy ensimmäisestä talvestaan, vaan kuolevat ravinnonpuutteeseen. Karppi on kuitenkin Suomen särkikaloista suurimmaksi kasvava. Suurin Suomesta 2000-luvulla pyydetty karppi oli Lohjan Hormajärvestä tuulastamalla saatu 21,4-kiloinen kala.[6]

Ravinto ja elintavat[muokkaa wikitekstiä]

Ravinnokseen karppi syö vesistön pohjasta kotiloita, simpukoita ja toukkia.

Karppimuodot[muokkaa wikitekstiä]

Karppien ulkonäkö vaihtelee paljon vuosisatoja kestäneen jalostuksen takia. Kalanviljelyssä samoista vanhemmista otetuista sukusoluista syntyy kolmenlaisia karppeja:, peilikarppeja, nahkakarppeja ja tavallisia suomuisia yksilöitä, suomukarppeja. Nahkakarpilla ei ole suomuja lainkaan, peilikarpin suomut ovat hyvin suuret ja rivikarpilla on suomurivi kyljissä. Koristekaloiksi ja puutarha-altaisiin on lisäksi jalostettu monenkirjavia koriste- eli koikarppeja.

Peilikarppi
Suomen luonnonvesissä (istutettuna) tavataan suomukarppeja ja peilikarppeja. Suomukarppeja esiintyy noin kaksi kertaa niin paljon kuin peilikarppeja. Peilikarpit voidaan vielä jakaa kolmeen tyyppin: täysimittainen peilikarppi (fully scaled mirror carp), jossa on kauttaaltaan suuria suomuja, rivipeilikarppi (linear mirror carp), jolla suomuja on rivissä selässä ja kyljissä, sekä tavallinen peilikarppi (mirror carp), jolla suomuja on kyljissä ja evien lähellä rypäinä.[7]

Nahkakarppi on pääasiassa suomuton karppimuoto. Jonkin verran suomuja voi kuitenkin esiintyä selässä. Selkäevässä on 20–25 ruotoa. Nahkakarpin uskotaan olevan kalanjalostuksen tulos. Jalostuksen tavoitteena lienee ollut helppoon perkaamiseen päätyminen.[8]

Koikarppi[muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Koikarppi

Koikarppi

Karppeja kalanäyttelyssä, Prahassa, Tsekissä
Koikarppi tai koristekarppi on alun perin ruokakalaksi kasvatetun tavallisen karpin värimuunnos, joka levisi Kiinan kautta Japaniin ja sieltä toisen maailmansodan aikana myös Eurooppaan. Nykyään koikarppia pidetään Suomessakin koristelammikoissa tai lammikkoharrastajien lemmikkinä. Kala kesyyntyy helposti, syö suoraan kädestä ja oppii tunnistamaan ruokkijansa. Hyvin hoidettuna koikarppi saattaa elää ihmisiän, saavuttaa yli 60 cm:n pituuden ja painaa useita kiloja.[9] Karppi tarvitsee terveenä pysyäkseen paljon tilaa uidakseen, tehokkaan vedensuodatuksen, sopivat vesiarvot ja oikeanlaista ravintoa. Koristekarppeja on kahta laatua: lammikkolaatuisia ja näyttelyihin sopivia valiokarppeja.[10] Valiolaadun eri värimuunnoksista käytetään suomessakin niiden japaninkielisiä nimityksiä.

Suurin osa Suomen koikarpeista on lammikkolaatuisia, sillä Japanista tuotujen näyttelykelpoisten karppien hinnat ovat lammikkolaatuisiin verrattuina moninkertaisia.[11] Alankomaissa järjestetään vuosittain suuri koikarppinäyttely, jossa koulutetut tuomarit pisteyttävät valiokarppeja koiranäyttelyiden tapaan.[12] Talveksi useimmat harrastajat majoittavat koristekarppinsa jättikokoiseen akvaarioon, jossa saattaa olla jopa 3 000 litraa vettä. Keväällä karpit siirretään suuriin lammikoihin, joissa ne saavat olla syksyn ensimmäisiin kylmiin päiviin saakka.