Vaatetusliikkeen takahuoneesta kuului ahkera naputus. Työpäivä oli jo ohi, mutta päätteen äärellä istui nainen. Hän oli aivan liian suurikokoinen yllään oleviin vaatteisiin, mutta naisen mielestä se oli vain muodikasta. Ja tokihan hän sisäänostajana tiesi, mikä muotia on.
Nainen mutristeli suutaan ja nyppi persilja silppua hampaiden välistä. Lounaaksi nautittu salaattiin oli mokomia heitelty. Kuinka hän odottaakaan illan mässäily/oksennus sessiotaan.
Nainen kirjoitteli deitti-ilmoitusta. Itsensä kuvaileminen ei todellakaan ollut helppoa, etenkään kun totuudessa pysyminen vaati melkoista itsetuntoa. Sellaiset sanat kuin ”matalajalkainen, riskivittuinen” tai ”ahkera, mutta yksinkertainen” eivät kenties vakuuttaisi. ”Sporttinen, menestynyt ja uhkea” kuulostivat paljon paremmilta. Myös professorin mainitsemin jutuissa antoi itsetuntoa ja antoi ymmärtää, että sivitystäkin löytyy.
Eikä hän edes kauheasti yleensäkään valehdellut, sillä hän rakasti Formula 1:ä ja uhkea hän totisesti oli. Menestynyt… aivan varmasti, jos vertasi siskoon, joka istui parhaillaan turkkilaisessa vankilassa salakuljetuksesta.
Nainen painoi entteriä ja ilmoitus singahti bittiviidakkoon. Nainen sulki tietokoneen ja lukitsi ovia poistuessaan. Hän oli matkalla päivälliselle, jolle hänet oli työtoveri Matti kutsunut. Ravintola oli kävelymatkan päässä ja hän suunnisti sitä kohti nilkat korkeakorkoisissa saappaissa muljahdellen.
Nainen oli Heini Makkonen. Tai nykyisin Heini McCone, sillä hän muutti nimensä oitis muuttaessaan Hämeenlinnaan parikymmentä vuotta sitten. Hän pyrki kaikin tavoin peittelemään maalaistaustansa, sillä eihän ollut sopivaa, että hänen kaltaisensa maailmankansalainen olisi kotoisin syvältä maaseudulta. Ympäristössään Heinin rooli herätti hilpeyttä ja jos asiasta hänelle vihjaisi, sylki Heini suunnattoman solvausryöpyn tätä tietämätöntä ja ymmärtämätöntä poloista kohti.
Heini saapui ravintolaan. Matti oli jo paikalla ja ohjasi Heinin pöytään auttaen takin tämän yltä. He istuutuivat alas ja jutustelivat niitä näitä ruokalistoja silmäillen.
-Siis.. mä oon kyl ihan täys.., sanoi Heini kumpuilevaa vatsaansa taputellen, jossa kangas oli ratketa vartalon paineesta.
-Heini, mies alkoi..
-Se sanotaan toisin tiukaisi Heini ja siemaisi viiniä ryystäen kuuluvasti.
-Ehkä tämä talon salaatti.. vaikuttaa oikein hyvältä.., mies ehdotti. Heini nyrpisteli huokaillen nenäänsä, mutta myöntyi lopulta.
-Onpa nuhjunen mesta, Alli sanoi ja sytytti savukkeen kuin tukkijätkä tuiskutuulessa. Mies myötäili ja katseli hymyillen Heiniä. Matti ei ollut hullumman näköinen. Itse asiassa työpaikan naiset puhuivatkin usein Freshmann-Matista, joka todella oli sulavakäytöksinen ja miellyttävä mies.
-Heini ..ööö…Äli, mies sanoi pitkän hiljaisuuden jälkeen ja jatkoi,
-Olet minusta viehättävä ja kiinnostava nainen. Pidän sinusta… pidän todella paljon..
Heini tuijotti miestä kuin vähä-älyinen Kauniita ja Rohkeita, tumppasi tupakkansa ja sanoi kulmiaan kohotellen ja persilja-hampaitaan väläytellen:
-Vittuiletsä?
Mies hätkähti hieman, vaikka osasi odottaakin Heiniltä aikamoista ulosantia.
-Ei..en ollenkaan.. minä vaan.. siis.., mies etsi sanoja lautasliinaa puristellen.
-Tarjoilija! Kossukola..triplana!, kailotti Heini kuuluvasti salin poikki.
Heini kiskoi kaksin käsin juomaa kurkkuunsa. Hän tutkiskeli miehen sanoja mielessään jokseenkin järkyttyneenä. Toki häntä oli ylistetty, palvottu ja himoittu, mutta tuo kaikki oli tapahtunut chatissa. Virtuaali- Heini oli rakastettu ja himoittu nainen, sähköisen maailman ruhtinatar. Koko aikuisuutensa hän oli peilannut tunteen purkaukset pois itsestään, antanut kuorensa lujittua. Ja nyt tämä Matti oli päässyt yllättämään ja saanut kilven särölle.
Matti siirsi tuolinsa lähemmäs Heini Matti hymyili pehmeästi ja laski kätensä Allin käden päälle. Sormet koskettivat Heinin tupakan kellastamia sormia ja silittivät hiljaa ihoa. Hitaasti Heini käänsi katseensa Mattiin ja ensi kertaa vuosiin hän todella katsoi toista ihmistä silmiin.
Heini kaivautui Matin tummiin silmiin, tutki pieniä naururyppyjä silmäkulmissa ja tunsi armeliaan tunteen valtaavan koko kehon. Suupielet liikahtivat ja hymy levisi hitaasti Heinin punakoille kasvoille.
Heinin vuosia kovettunut ulkokuori mureni kuin meikkikerros hänen kasvoillaan. Heini laski kätensä Matin käden päälle ja kumartui eteenpäin. Hän painoi huulensa Matin huulille ja suuteli miestä.
Heini vetäytyi aavistuksen, kietoi kätensä Matin niskan taakse ja sanoi hiljaa: Mie tykkäään susta Matti. Lähdetäänkö meille?
Ei aikaakaan kun kaksi onnellista ja toisensa löytänyttä häipyivät Hämeenlinnan pimenevään iltaan.
Nainen mutristeli suutaan ja nyppi persilja silppua hampaiden välistä. Lounaaksi nautittu salaattiin oli mokomia heitelty. Kuinka hän odottaakaan illan mässäily/oksennus sessiotaan.
Nainen kirjoitteli deitti-ilmoitusta. Itsensä kuvaileminen ei todellakaan ollut helppoa, etenkään kun totuudessa pysyminen vaati melkoista itsetuntoa. Sellaiset sanat kuin ”matalajalkainen, riskivittuinen” tai ”ahkera, mutta yksinkertainen” eivät kenties vakuuttaisi. ”Sporttinen, menestynyt ja uhkea” kuulostivat paljon paremmilta. Myös professorin mainitsemin jutuissa antoi itsetuntoa ja antoi ymmärtää, että sivitystäkin löytyy.
Eikä hän edes kauheasti yleensäkään valehdellut, sillä hän rakasti Formula 1:ä ja uhkea hän totisesti oli. Menestynyt… aivan varmasti, jos vertasi siskoon, joka istui parhaillaan turkkilaisessa vankilassa salakuljetuksesta.
Nainen painoi entteriä ja ilmoitus singahti bittiviidakkoon. Nainen sulki tietokoneen ja lukitsi ovia poistuessaan. Hän oli matkalla päivälliselle, jolle hänet oli työtoveri Matti kutsunut. Ravintola oli kävelymatkan päässä ja hän suunnisti sitä kohti nilkat korkeakorkoisissa saappaissa muljahdellen.
Nainen oli Heini Makkonen. Tai nykyisin Heini McCone, sillä hän muutti nimensä oitis muuttaessaan Hämeenlinnaan parikymmentä vuotta sitten. Hän pyrki kaikin tavoin peittelemään maalaistaustansa, sillä eihän ollut sopivaa, että hänen kaltaisensa maailmankansalainen olisi kotoisin syvältä maaseudulta. Ympäristössään Heinin rooli herätti hilpeyttä ja jos asiasta hänelle vihjaisi, sylki Heini suunnattoman solvausryöpyn tätä tietämätöntä ja ymmärtämätöntä poloista kohti.
Heini saapui ravintolaan. Matti oli jo paikalla ja ohjasi Heinin pöytään auttaen takin tämän yltä. He istuutuivat alas ja jutustelivat niitä näitä ruokalistoja silmäillen.
-Siis.. mä oon kyl ihan täys.., sanoi Heini kumpuilevaa vatsaansa taputellen, jossa kangas oli ratketa vartalon paineesta.
-Heini, mies alkoi..
-Se sanotaan toisin tiukaisi Heini ja siemaisi viiniä ryystäen kuuluvasti.
-Ehkä tämä talon salaatti.. vaikuttaa oikein hyvältä.., mies ehdotti. Heini nyrpisteli huokaillen nenäänsä, mutta myöntyi lopulta.
-Onpa nuhjunen mesta, Alli sanoi ja sytytti savukkeen kuin tukkijätkä tuiskutuulessa. Mies myötäili ja katseli hymyillen Heiniä. Matti ei ollut hullumman näköinen. Itse asiassa työpaikan naiset puhuivatkin usein Freshmann-Matista, joka todella oli sulavakäytöksinen ja miellyttävä mies.
-Heini ..ööö…Äli, mies sanoi pitkän hiljaisuuden jälkeen ja jatkoi,
-Olet minusta viehättävä ja kiinnostava nainen. Pidän sinusta… pidän todella paljon..
Heini tuijotti miestä kuin vähä-älyinen Kauniita ja Rohkeita, tumppasi tupakkansa ja sanoi kulmiaan kohotellen ja persilja-hampaitaan väläytellen:
-Vittuiletsä?
Mies hätkähti hieman, vaikka osasi odottaakin Heiniltä aikamoista ulosantia.
-Ei..en ollenkaan.. minä vaan.. siis.., mies etsi sanoja lautasliinaa puristellen.
-Tarjoilija! Kossukola..triplana!, kailotti Heini kuuluvasti salin poikki.
Heini kiskoi kaksin käsin juomaa kurkkuunsa. Hän tutkiskeli miehen sanoja mielessään jokseenkin järkyttyneenä. Toki häntä oli ylistetty, palvottu ja himoittu, mutta tuo kaikki oli tapahtunut chatissa. Virtuaali- Heini oli rakastettu ja himoittu nainen, sähköisen maailman ruhtinatar. Koko aikuisuutensa hän oli peilannut tunteen purkaukset pois itsestään, antanut kuorensa lujittua. Ja nyt tämä Matti oli päässyt yllättämään ja saanut kilven särölle.
Matti siirsi tuolinsa lähemmäs Heini Matti hymyili pehmeästi ja laski kätensä Allin käden päälle. Sormet koskettivat Heinin tupakan kellastamia sormia ja silittivät hiljaa ihoa. Hitaasti Heini käänsi katseensa Mattiin ja ensi kertaa vuosiin hän todella katsoi toista ihmistä silmiin.
Heini kaivautui Matin tummiin silmiin, tutki pieniä naururyppyjä silmäkulmissa ja tunsi armeliaan tunteen valtaavan koko kehon. Suupielet liikahtivat ja hymy levisi hitaasti Heinin punakoille kasvoille.
Heinin vuosia kovettunut ulkokuori mureni kuin meikkikerros hänen kasvoillaan. Heini laski kätensä Matin käden päälle ja kumartui eteenpäin. Hän painoi huulensa Matin huulille ja suuteli miestä.
Heini vetäytyi aavistuksen, kietoi kätensä Matin niskan taakse ja sanoi hiljaa: Mie tykkäään susta Matti. Lähdetäänkö meille?
Ei aikaakaan kun kaksi onnellista ja toisensa löytänyttä häipyivät Hämeenlinnan pimenevään iltaan.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Muuten Ok, mutta Heini on "hoitoalalla".
Huu tö fak is heini?
Heini kirjoitti elämästään ja taas vieraalla nimmarilla. Ujo mutta tyylin tuntee!
Niin tuntee ;) et malttanut olla kommentoimatta nytkään.
Hääähille, heini(kirjoitetaan pienellä) on vanha stara Häsan sivuilta, jonne hän päätyi puolustamaan kaikkea nykyhallintoa ja mollaamaan persuja kommentoimatta itse asioita, ns trolli. Henkilöllisyydekseen on arvuuteltu erinäisiä tyyppejä. Sama meno jatkuu nyt täällä miljoonalla nimmarilla, kuten "Kiva rakkaus!".
Tyyliin kuuluu myös reipas oman kirjoituksen plussaaminen :)
Todennäköisesti miehen puutteessa, ei sen vakavampaa.
Huomenta Heini!
Hyvää tekstiä. Ainesta vaikka kirjalijaksi.
Heini moniosaaja!
...ja taas itselle plussa :)
Heini sinä sen osaat :) !!!
Sitten he kulki salakäytävää pitkin Hämeenlinnasta Turun linnaan ja tulivat ulos vankityrmästä, jossa Jaakko Ilkka oli virunut. Pariskunta päätti linnareissunsa ilman Väinöä. Hän oli heidän poikansa, joka ei koskaan syntyisi. Nyt Väinö ja kumppanit vain kattelivat Highlander leffaa laulaen "It's a kind of magic" - Heini ja kumppaninsa halusivat juhlistaa Turkuiltaa Aurakadun viikinkiravintola Haraldsissa, mutta hintataso oli aika huima ja siitä possupaistin pienestä koosta tuli vain vihaiseksi. Niinpä Heini ja Matti jatkoivat matkaa Kauppiaskadun Gringoon ja tilasivat tortillan viidellä egellä. Paikan pitäjä, Pia totesi Matille, että tässä isossa hienostoravintolassa ei sitten pissitä pöntön reunoille. Matti ja Heini hieman pelästyivät sitä särmää, jolla Pia piti yökerhossaan kuria. Syötyään tortillat he kuulivat Madonnan La is la Bonita-biisin jota asiakkaat tanssivat. Siiderit siemaistuaan pariskunta lähti takaisin kadulle ja heitä tuli vastaan pitkänhuiskea vaalea mies, jolla kuulokkeet päässä. Mies heilui puolelta toiselle ja hänellä selvästi meno päällä. Heini kysyi, "Mistä tulosa?" "Whiskybaarista" oli miehen vastaus. Niinpä Heini ja Matti päättivät romanttisen iltansa Ortodoksikirkon viereisessä Whiskyssä soittaen jukeboksista Helloweenin "I want out"-biisin. Ostettuaan Whiskybaari T-paidat pariskunta puki ne päälleen, jotta kaikki huomaisivat heidän yhdessäolonsa. Whiskystä piti vielä Rennossa käydä kadun toisella puolen. Heini ja Matti kysyivät jotain whiskypohjaista ikäisilleen sopivaa drinkkiä. Myyjä sanoi, että meitil olis tällanen 7 egen drinkki nimeltä 45. "Yhdet semmoset" - kiitos. Drinkin juotuaan alkoi jo sormenpäissä kutittaa. Sen verran alkoi olla nousuhumalaa. Matti päätti tässä tilanteessa tilata taksin, ja siinähän oli vastapäätä kauppatorilla taksipysäkki. Matti hyppäsi Mustan Mersun eteen ja ei huomannut, että rekkari oli keltaisella pohjalla jossa numero 666-XXX - Kuitenkin pääsivät Mersun kyytiin ja Heini kysyi, voisko palata Hämeenlinnaan? Matti siihen "Torigrillin kautta" - Grillillä Mersu odotteli parkissa ja Matti samalla osti makkaraperunat näyttelijälle, jonka rooli katukerjäläisenä oli jäänyt päälle.Sitten matka Hämeenlinnaan jatkui. Tosin kun herkkä hetki oli alkamassa Mersun takapenkillä, Heini muisti, että 007 Bondissa Vaaran vyöhykkeellä oli avaimenperä, joka räjähti flirttausvihellyksestä. Hän päätti humalassa vislata ja sen jälkeen Mersu 666-XXX lensi taivaan tuuliin. Heini jäi tosin henkiin, mutta Matti ei selvinnyt. Hautajaisissa miehen veli mietti huolissaan, "Pääsiköhän se meitin Matti edes Taivaaseen?" - "Sinne päin se ainakin lähti", tokaisi Heini ja hurautti pois paikalta lilalla Corollalla kuunnellen Samin räppibiisiä nimeltä Putinin Suomi
https://www.youtube.com/watch?v=hXtuESz6Ock
Sitten he kulki salakäytävää pitkin Hämeenlinnasta Turun linnaan ja tulivat ulos vankityrmästä, jossa Jaakko Ilkka oli virunut. Pariskunta päätti linnareissunsa ilman Väinöä. Hän oli heidän poikansa, joka ei koskaan syntyisi. Nyt Väinö ja kumppanit vain kattelivat Highlander leffaa laulaen "It's a kind of magic" - Heini ja kumppaninsa halusivat juhlistaa Turkuiltaa Aurakadun viikinkiravintola Haraldsissa, mutta hintataso oli aika huima ja siitä possupaistin pienestä koosta tuli vain vihaiseksi. Niinpä Heini ja Matti jatkoivat matkaa Kauppiaskadun Gringoon ja tilasivat tortillan viidellä egellä. Paikan pitäjä, Pia totesi Matille, että tässä isossa hienostoravintolassa ei sitten pissitä pöntön reunoille. Matti ja Heini hieman pelästyivät sitä särmää, jolla Pia piti yökerhossaan kuria. Syötyään tortillat he kuulivat Madonnan La is la Bonita-biisin jota asiakkaat tanssivat. Siiderit siemaistuaan pariskunta lähti takaisin kadulle ja heitä tuli vastaan pitkänhuiskea vaalea mies, jolla kuulokkeet päässä. Mies heilui puolelta toiselle ja hänellä selvästi meno päällä. Heini kysyi, "Mistä tulosa?" "Whiskybaarista" oli miehen vastaus. Niinpä Heini ja Matti päättivät romanttisen iltansa Ortodoksikirkon viereisessä Whiskyssä soittaen jukeboksista Helloweenin "I want out"-biisin. Ostettuaan Whiskybaari T-paidat pariskunta puki ne päälleen, jotta kaikki huomaisivat heidän yhdessäolonsa. Whiskystä piti vielä Rennossa käydä kadun toisella puolen. Heini ja Matti kysyivät jotain whiskypohjaista ikäisilleen sopivaa drinkkiä. Myyjä sanoi, että meitil olis tällanen 7 egen drinkki nimeltä 45. "Yhdet semmoset" - kiitos. Drinkin juotuaan alkoi jo sormenpäissä kutittaa. Sen verran alkoi olla nousuhumalaa. Matti päätti tässä tilanteessa tilata taksin, ja siinähän oli vastapäätä kauppatorilla taksipysäkki. Matti hyppäsi Mustan Mersun eteen ja ei huomannut, että rekkari oli keltaisella pohjalla jossa numero 666-XXX - Kuitenkin pääsivät Mersun kyytiin ja Heini kysyi, voisko palata Hämeenlinnaan? Matti siihen "Torigrillin kautta" - Grillillä Mersu odotteli parkissa ja Matti samalla osti makkaraperunat näyttelijälle, jonka rooli katukerjäläisenä oli jäänyt päälle.Sitten matka Hämeenlinnaan jatkui. Tosin kun herkkä hetki oli alkamassa Mersun takapenkillä, Heini muisti, että 007 Bondissa Vaaran vyöhykkeellä oli avaimenperä, joka räjähti flirttausvihellyksestä. Hän päätti humalassa vislata ja sen jälkeen Mersu 666-XXX lensi taivaan tuuliin. Heini jäi tosin henkiin, mutta Matti ei selvinnyt. Hautajaisissa miehen veli mietti huolissaan, "Pääsiköhän se meitin Matti edes Taivaaseen?" - "Sinne päin se ainakin lähti", tokaisi Heini ja hurautti pois paikalta lilalla Corollalla kuunnellen Samin räppibiisiä nimeltä Putinin Suomi
https://www.youtube.com/watch?v=hXtuESz6Ock mutta jäi ikuiseksi arvoitukseksi, kuka oli nimeltään Akentti 2008...eli se selviää kyllä kun miettii
heini veti hiukan hernettä vaihteeksi nekkuun, hauska aloitus.
Heini on klassikko.
Toivottavasti et loukkaantunut väsyneestä jatkokirjotuksestani. On ihan hyvä tuo juttusi. Minulla ei itsellä enää kielioppi hallussa. Meitil oli koulussa tapana kirjottaa jotain ja joku toinen oppilas jatkoi tarinaa. Se kiersi koko luokan läpi. Kirjotukset koottiin sen jälkeen
Perzuikki Heinin jorinat silkkaa jaskaa.