Tuli mieleen kun näitä keskusteluja lukee ja vertaa joihinkin nuoriin naisiin joita itse tunnen tosielämästä, että tällaisia tyyppejä on hirveän paljon, jotka eivät tiedä mitä ovat. En siis tarkoita kokeilunhaluisia tai viehätysvoimaansa testaavia heteroita, enkä myöskään perus bissejä.
Tarkoitan niitä, kenellä ei ehkä ole kokemusta muista kuin miessuhteista, mutta jotka eivät tiedä pitävätkö miehistä ollenkaan. Nämä ovat mun kokemuksen mukaan usein niitä kilttejä ja kunnollisia tyttöjä, jotka ei harrasta yhden illan juttuja tai muutakaan "sopimatonta". Hoitavat opiskelunsa hyvin ja ovat joskus seurustelleet miehen kanssa ehkä osittain sosiaalisten paineiden takia.
Sitten olen minä, lesbo ja lähes sataprosenttisen varma siitä. Kaapista ulkona kaikille kavereille ja melko sinut itseni kanssa. Jotenkin musta tuntuu, että vedän puoleeni näitä heteroelämää eläneitä epävarmoja tyyppejä. Eikä kyse ole mistään teineistä, vaan kaikki 0n 20-30 v. Osa ihastuu muhun ja osaavat myös olla aika helvetin flirttejä. Musta tuntuu, että vielä näiden lisäksi tällaisia naisia on olemassa PALJON.
Tiedän, että osa tajuaa jossain vaiheessa olevansa sittenkin heteroita, ja osa taas kääntyy pysyvästi naisiin. Bissejä unohtamatta. Mutta minkälaisia teidän kokemuksen mukaan nämä "ei mitään hajua mikä olen" -naiset ovat? Jos sellaiseen sattuu tykästymään, käykö lopulta itselle huonosti?
Tarkoitan niitä, kenellä ei ehkä ole kokemusta muista kuin miessuhteista, mutta jotka eivät tiedä pitävätkö miehistä ollenkaan. Nämä ovat mun kokemuksen mukaan usein niitä kilttejä ja kunnollisia tyttöjä, jotka ei harrasta yhden illan juttuja tai muutakaan "sopimatonta". Hoitavat opiskelunsa hyvin ja ovat joskus seurustelleet miehen kanssa ehkä osittain sosiaalisten paineiden takia.
Sitten olen minä, lesbo ja lähes sataprosenttisen varma siitä. Kaapista ulkona kaikille kavereille ja melko sinut itseni kanssa. Jotenkin musta tuntuu, että vedän puoleeni näitä heteroelämää eläneitä epävarmoja tyyppejä. Eikä kyse ole mistään teineistä, vaan kaikki 0n 20-30 v. Osa ihastuu muhun ja osaavat myös olla aika helvetin flirttejä. Musta tuntuu, että vielä näiden lisäksi tällaisia naisia on olemassa PALJON.
Tiedän, että osa tajuaa jossain vaiheessa olevansa sittenkin heteroita, ja osa taas kääntyy pysyvästi naisiin. Bissejä unohtamatta. Mutta minkälaisia teidän kokemuksen mukaan nämä "ei mitään hajua mikä olen" -naiset ovat? Jos sellaiseen sattuu tykästymään, käykö lopulta itselle huonosti?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oma kohtaisesti voin sanoa, että tielleni on eksynyt kolme samanmoista naista. Kaikille olen antanut mahdollisuuden, koska ei ole koiraa karvoihin katsomista(eipä).. Naiset olivat tosiaan kamalan epävarmoja "omasta itsestään". Omalla kohdalla kävi niin, että jokainen noista naisista koki sosiaalisen paineen liian suurena, eikä pystynyt enää jatkamaan mun kanssa. Halusivat lapsia ja "normaalin" parisuhteen. Määrittele nyt sitten normaali parisuhde, meillä meni hyvin. Oli mukavia aikoja nuo. Tuo pisin noista suhteista kesti melkein 5 vuotta, enkä koko aikana tavannut hänen vanhempiaan. Aina siirsi ja siirsi. Toisaalta olin tyhmä ja luotin siihen, että hän ei ole valmis vielä tulemaan kaapista ulos kokonaan, vaikka kaverit kyllä tiesivät.
Itselläni ei siis ole oikeastaan mitään hyvää sanottavaa, aina olen näppejä jäänyt nuolemaan. Lievästi aiheuttaa suhteen perustamista, koska pelkään että seuraavakin naiseni kääntyy miesten puoleen, vaikka väittää olevansa lesbo. Tiedän tiedän, kaikki ei ole samanlaisia. Mutta vaikea olla yleistämättä kun eivät nämäkään ole ainoita tapauksia joita tiedän, sillä kaveripiirissäni on myös samanlaisia tapauksia nähty.
Ota sitten selvää. Itse en ainakaan tuohon ralliin lähtisi enää.
Siis vaikeuttaa suhteen perustamista..
Olen Bi, mutta vastaan silti jos sopii. Ei keneltäkään tietty voi odottaa että on seppä syntyessään, mutta kaikenlainen epävarmuus parisuhteessa minusta aiheuttaa ongelmia. Ja ahdistusta. Alkuvaiheessa ok, mutta sitten kun saa kosketusta siihen hommaan niin pitäisi osata tehdä valintoja ja itsetutkiskelua. Tai minusta ainakin on ehkä "itsekästä" roikottaa myös partneria epävarmuudessa. Lähinnä tulee mieleen että tämä epävarma nainen pitää toista niin itsestäänselvyytenä että voi olla "epävarma". Parisuhde sellaisen kanssa, joka on liikuteltavissa sosiaalisten paineiden mukaan on seurustelua tuuliviirin kanssa. Et oikeastaan seurustele kenenkään koska tämä aina sattuu olemaan sitä mitä ympäristö vaatii. Siksi itsevarmuus on viehettävä piirre, koska silloin ihminen tuntee itsensä ja on läsnä parisuhteessa myös muille kuin itsellensä. Olen otettu jos "hetero" nainen tuntee tiettyjä tunteita minua kohtaan, mutta se ei ole peruste parisuhteelle. Cheers.
Itse tuli kaapista 21-vuotiaan eli yksitoista vuotta sitten. Koskaan miehen kanssa ollut muuta kuin teiniä kädestä pitänyt. Naisia ja rakkautta. Se oli mun motto ja on vieläkin. Mut nyt tuli mies joka eka lauseella veti mun jalat alta. Totaalinen ihastuminen ja tiedän et jätkä on muhun myös ihastunut. Mut tuntuu et en voi tehdä asialle mitään, koska ahdistaa se, et vaihtaisin yhtäkkiä tiimii. Kaveritkin on 90% lesboporukkaa. Mikä skandaali tulis! ;D Ja ahdistaa koko tilanne, koska se identiteetti mihin olen itteni perustanut ja kasvanut alkoi eka kertaa murenee. En usko,et sitä askelta ottaisin et miehen kanssa olisin fyysisesti, mut nautin siitä henkisestä asiasta mitä irti saan.
Kelläpä ei olis kokemusta näistä epävarmoista tapauksista. Mun viimeisin suhde oli sellaiseen naiseen, joka vei multa totaalisesti jalat alta. Vaikutti varmalta itsestään, mutta ei ollut niinkään itsevarma.
Ongelmaksi muodostui se, että hän ei tykännyt puhua lesboudestaan. Hermostui jos otin aiheeksi, että koska on ns. löytänyt itsensä, tajunnut olevansa naisiin päin. Näähän on ihan luonnollisia juttuja, joita monet juttelee ilman suuttumista.
Myös eräs hänen hyvistä lapsuuden ystävistään oli todennut saman, ettei tää nainen vain tykännyt puhua lesboudesta ja itsestään samassa lauseessa.
Ja ei ymmärtänyt miesten välisiä suhteitakaan. Sekin on aika hassua.
No epävarmuus hänestä alkoi paistaa, kun oltiin tapailtu vain muutama kuukausi ja luulin, että se on vain jotain hölmöä huomionkeruuta. Hänen käytöksensä ajoi mut kuitenkin vainoharhaiseksi ja aloinkin jo epäillä, että hän ehkä pitää myös miehistä, koska aihe on niin suututtava. Yritin ymmärtää ja halusin ymmärtää, mutta kyllä sitä sai itsekin elää täydessä epävarmuudessa.
Loppujen lopuksi nainen lopetti suhteen yksipuolisesti. Jäin kirjaimellisesti nuolemaan näppejäni.