Hei! Mulle on tullu tälläinen ongelma olen siis rv33 6 raskaana ja täytän tässä kuussa 19v. Eli siis aluksi halusib pitää lapsen todella paljob ja vahvasti kaikki tavarat on hankittuna vaunut yms vaatteet yms. Mutta nyt mulle on iskeny joku kauhea kadutu tästä öisin en saa unta kun mietin tätä asiaa. Haluisin antaa lapsen adoptioon mutta pelkään mitä muut sukulaiset tähän suhtautuisi. Lapsen isälle olen puhunut ja hän sanoi olevansa tukena mitä ikinä päätänkään. Eli eniten mua tässä pelottaa sukulaisten auhtautuminen kun kaikki on innolla odottanut tätä ja jos en nyt aijokkaan pitää tätä. Mielipiteitä toivoisin mutta en halveksumista.
olen rv33+6 raskaana ja nyt mietin adoptiota
nuoriraskaana
10
594
Vastaukset
- Elli4
Hei,
Adoptioon voi myös antaa lapsen ns. avoimena adoptiona. Eli lasta voi tavata esim. Pari kertaa vuodessa ja kuulumisia (valokuvia, kirjeitä) voi myös saada. Ajattele lapsen etua. Jos sinä et voi antaa hänelle sitä mitä mielestäsi lapsi ansaitsee, voi hän saada ne adoptioperheesssä, jolle hän on todellinen aarre.
Adoptioneuvonnassa voi miettiä ja harkita asiaa. Lapsen voi antaa suoraan synnytyssairaalasta hoitoperheeseen, jossa häntä voit käydä katsomassakin. Synnytyksestä 8 viikon päästä voit tehdä lopullisen päätöksen, että luovutatko adoptioon. Tänä aikana saat pelastakaa lapset ry:ltä adoptioneuvontaa, joka auttaa sinua tekemään sinulle ja sinun lapsellesi oikean päätöksen. - Taruwq
Suku ei kasvata lasta, vaan vastuu on sinulla. Paras lapsen kannalta päästä adoptioperheeseen, eikä lastensuojelulapseksi jos sinulla ei ole vielä elämä kunnossa lasta varten. Pohdi rauhassa. Iso päätös, johon ei muiden mielipide saa vaikuttaa.
- mieti vielä
Älä tee elämäsi virhettä. Älä anna adoptioon. Oletko varma, ettet tule katumaan adoptiopäätöstä myöhemmin?
Asumme kuitenkin Suomessa ja sinulla on mahdollisuus kaikkeen taloudelliseen ja sosiaaliseen tukeen, mitä maa päällään kantaa. Vaikka elämäsi ei olisi kunnossa lasta varten, niin apua on aina tarjolla. Puhu asiasta neuvolassa. Sinua ei jätetä yksin lapsen kanssa, vaan saat ihan käytännönkin apua perhetyöntekijöiltä, osaavilta ihmisiltä.
Älä anna adoptioon. Kyse on kuitenkin omasta lapsesta. SINUN lapsesta.
Olen itse ollut samassa tilanteessa ja harkinnut adoptioon antamista, käynyt jopa adoptioneuvonnassa. Lopulta tulin järkiini, peruin koko prosessin ja se oli elämäni paras päätös.- Lapsella rahastusta
Mielestäni jokainen syntyvä lapsi tarvitsisi kypsät vanhemmat, jotka rakastavat häntä sellaisenaan, riippumatta siitä onko kaikkea mahdollista taloudellista ja sosiaalista tukea saatavilla vaiko ei.
- äiti86
Lapsella rahastusta kirjoitti:
Mielestäni jokainen syntyvä lapsi tarvitsisi kypsät vanhemmat, jotka rakastavat häntä sellaisenaan, riippumatta siitä onko kaikkea mahdollista taloudellista ja sosiaalista tukea saatavilla vaiko ei.
Raskaana ollessa tunteet myllertää ja mono kypsäkin äiti saattaa yön pimeinä tunteina miettiä,että haluanko tätä oikeasti ja osaankohan minä.
Ei ole olemassa täydellistä äitiä.
Luota itseesi ja koeta saada ajatuksesi kasaan. Joillakin äidin rakkaus herää myöhemmin. Voi myös olla mahdollista,että hormonit aiheuttavat sinulle näitä tuntemuksia. Kannattaa myös keskustella neuvolassa näistä tuntemuksista. Baby blues saattaa vaivata sinua jo näin etukäteen,mutta siihenkin on hoito ja tukiryhmiä.
Ja sanoisin,että suvun ja muun tukiverkoston merkitys on korvaamaton. Vaikka totta on,että päävastuu on aina sinun,mutta isovanhemmat ym.ovat tärkeässä roolissa tulevan lapsesi elämässä.
Mieti tarkoin! Voimia sinulle tulevaisuuteen.
- Pepsinext
Se on sinun päätös. Älä mieti miltä heistä tuntuu kun kyse on vain sinun elämästäsi ja lapsen tulevaisuudesta. Luulen että kun olet saanut lapsesi syliin ekaa kertaa niin et halua edes ajatella antaa lastasi adoptoitavaksi. Olet aikuinen iältäsi ja jos epäilet olevasi epäkypsä äidiksi mutta haluat olla hyvä äiti niin varmasti olet hyvä äiti, kasvat lapsesi mukana.
Raha on vain rahaa ja suomessa selviää kun saa tukea lasta ei helposti saa takaisin. En halua sinulle sitä että kadut sitä kun annoit lapsesi pois. Mutta jos lapsen pitäminen tuntuu ylivoimaiselta niin muista että suomessa on paljon lapsettomia . Teet jostain ihmisestä tai pariskunnasta maailman onnellisimman. - mukavuusennenkaikkea
Ja kaikki kannustaa taas elämään sossutuilla, ei hohhoijaa... Kaveri luotti tukiverkostoon ja antaa lapsensa pois nyt kun lapsi on vasta 2v, kun ei pää kestänytkään äitiyttä.
http://www.voice.fi/ilmiot/sinkkujen-ja-perheellisten-vapaapaivat-eroavat-toisistaan-kuin-yo-ja-paiva-samaistutko/8/64040
^ Mietittävää - nainen123
Hei mihin päätökseen tulit. Voisit laittaa minulle meiliä [email protected]
Olisin halukas juteleen asiasta. - adoäiti
Mihin päätökseen tulit?mitä kuuluu?
- kiuytrewq
Mitä kuuluu?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vain vasemmistolaiset rakennemuutokset pelastavat Suomen
Kansaa on ankeutettu viimeiset 30+ vuotta porvarillisella minäminä-talouspolitiikalla, jossa tavalliselta kansalta on ot533532Persut huutaa taas: "kato! muslimi!"
Persut on lyhyessä ajassa ajaneet läpi kaksi työntekijöiden oikeuksien heikennystä, joita se on aiemmin vastustanut. Pe312949- 282594
- 762534
- 522232
- 182231
- 561901
- 581706
KL: Mari Hynynen avoimena - Jouni-rakkaan ja Joel-pojan välit ovat nämä!
Mari Hynynen (ent. Perankoski) on naimisissa Jouni Hynysen kanssa. Marilla on edellisestä liitosta yksi lapsi, Joel Vola111603- 171515