Kasvot

~neverend~ kirjoitti:

Ei katso kohden.
Se olisi sama kuin antaisi toiselle avaimen suoraan sydämeen.
Ajatuksiin, kaikkeen.
Liikaa kuvastuu valkoisen naamion läpi.
Sen, mikä on opeteltua, väkisin väännettyä.
Hymyjä ja sanahelinää.
Joitakin pettävät totuudenkaltaisella harsollaan.
Valheet.

Valkoinen iho
Liian virheetön ollakseen todellinen.
Niin puhtaana ei maailmassa säily yksikään, joka on elävä.
Kirkkaat silmät, pelkät heijastukset.
Katse on kuollut, silmät sammuneet.
Niin kuin ikkunat, joihin joku on pannut raudoitetut luukut.
On vaarallista avata silmät, katsoa avoimesti.
Ne kertovat liian paljon, sellaistakin, mitä ei saisi.
Joku on joskus sanonut,silmät ovat sielun peili.
Mutta millaisen sielun?
Sitä varten ovat lukot.

Ne kasvot ovat nähneet kaikenlaista.
Joskus kai itkeneetkin, hajonneet, tummuneet.
Käyneet helvetissä, nähneet pahan.
Pedon merkki on yhä otsalla, peitettynä taitavasti.
Niiden nähdä, jotka näkevät.
Valheilla saa paljon muutettua, mutta ei lopullisesti.
Jossain on kuitenkin joku,
Joka pesee pois kätkevän, maalatun maskin ja murtaa lukot.
Sitten nähdään,
kuka on. Ja mitä.
Olevan ja ei-olevan raja on määrittämätön.
Ja kasvoilla on monta kieltä.
Täytyy osata tulkita.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä