Nykyinen nuori aikuinen..

Lähdetään siitä olettamuksesta liikkeelle, että tämä ei ole provoiluviesti. Niitä on meinaan ihan liikaa.

Eli tuossa tilanteessa et voi oikein tehdä mitään. Hän ei ole vaaraksi itselleen tai muille. Mikäli hän on itse tyytyväinen omaan elämäänsä noin, niin paha siihen on muiden puuttua. Joku perimmäinen syy hänellä kuitenkin on, miksi on eristäytynyt muusta maailmasta, ja kokee helpommaksi olla kaiken ulkopuolella.

Ihan todellisesta elämästä on kyse. En lähtisi pelleilemään tälläisellä asialla.

Todellakin hän on onnellinen omassa pienessä piirissään. Minä koen että olen hänelle se jokin linkki sosiaaliseen elämään. Aivan normaalina lapsena kasvatin ja kannustin. Jossain vaiheessa vain kaikki tämä tapahtui.. Ei sellaisia ns. normaaleja "teinisekoiluja" kasvuiässä. Hän on hyväkäytöksinen. Mutta muiden mielestä outo kun ei juopottele ja tunge päätänsä joka paikkaan niinku "normaalit" nuoret. Ollaan juteltu kyseisistä asioista ja aivan fiksun vastauksen olen saanut ja koen että kaikkien ihmisten EI tarvitse mennä saman kaavan mukaan.

Mutta siis pohjimmiltani olen huolissani et pärjääkö noilla taidoilla ja elämänkokemuksella kuitenkaan loppuelämää......

Eihän tuollainen tietokoneriippuvuus ihan normaalia ole, toisaalta ei me kaikki olla samasta puusta tehtyjä. Jokainen nauttii eri asioista. Pidemmässä juoksussa tuollainen erakoituminen on vaarallista, ja saattaa johtaa voimakkaisiin sosiaalisten tilanteiden pelkoon tai vaikka paniikkihäiriöön. Raaka totuus vain on se, että ilman koulutusta pärjääminen nykymaailmassa on vaikeaa. Tai siis pärjää, mutta mahdollisuus saada töitä on nolla. Hän on kuitenkin aikuinen ihminen, ja tekee itse päätökset, mikäli hän kokee olevansa onnellinen eläessään tuollaista elämää, niin siihen on paha puuttua.

Poikasi tarvitsee luultavasti ammattiapua. Riippuvuus koneesta on ilmeinen ja se on jo hälyttävää ettei hän mitään muuta enää tee eikä tunnu oikein edes pitävän tarpeellisenakaan.

Oletteko keskustelleet hänen kanssaan? Onko hänellä mitään suunnitelmaa tulevaisuudesta? Jos ei ole, miksi ei ole? Siitäkin aiheesta hänen kanssaan pitää keskustella.

Olennaisin juttu on saada pojastani jotakin irti. Mikäli hän normaali ihminen on, hänen on itsekin ymmärrettävä, että jotakin on mennyt pieleen. Mikäli hän ei käsitä oman tilanteensa omgelmallisuutta, ammattiapu on todellakin tarpeen.

Helppoa asian käsittely ei tule olemaan. Poikasi reaktio on luonnollisesti "Olen aikuinen ja teen mitä haluan!" Sen seurauksena joudut mahdollisesti muistuttamaan häntä siitä ettei velvollisuutenne vanhempina ole loputtomasti häntä elättää, sillä siihenhän tilanne johtaa vääjäämättä, jos mitään ei tehdä. Konflikti on takuuvarma ja mitään pehmeää tapaa ei ole sanoa toiselle tuon tyyppisiä asioita.

Viime kädessä kysymys on siitä, onko teillä vanhemmilla pokkaa lähteä puuttumaan poikanne elämään. Pulma piilee siinä, että jos ETTE puutu, seuraukset voivat olla pitkällä tähtäimellä todella ikävät. Mikäli taas puututtu, seuraukset ovat lyhyellä tähtäimellä riitoja, kiukkua ja itkua. Yhteinen linja teillä vanhemmilla on oltava. Tuon tyyppisestä asiasta on kuitenkin kyettävä puhumaan.

Kommentoijien kanta on vähintäänkin kummallinen. Mitäänkö ei voi tehdä, koska kyseessä on aikuinen ihminen? Höpön höpön. Ihminen on aikuinen, mikäli elättää itse itsensä. Sitä poika ei tee, jos käyttää aikansa kotona lorvaillen! Ympäröivillä läheisille on pikemminkin velvollisuus tehdä jotakin. Tässä maassa on aivan riittämiin ihmisiä, jotka ovat eläkeläisiä parikymppisinä.

Helppoa puuttuminen ei tule siis olemaan. Asioita kuitenkin on tehtävissä paljon, koska kyseessä on noin nuori mies. Tavalla tai toisella hänet on vain saatava heräämään todellisuuteen.

Käy lukemassa täällä, toiv löydät ohjeita ja vinkkejä:

http://www.paihdelinkki.fi/tietoiskut/413-nettiriippuvuus