Maakasperä Vilppulassa

menisit pois näine maakaperse juttuinesi

mielenkiintonen juttu =/

Maakasperä juttu on keksittyä huuhaata.

Olipas jännä tarina ja ennen kaikkea mukava että tää juttu heräs taas henkiin.
Luulin koko jutun jo olleen kokonaan haudattu kun mitään uutta ei asiasta ilmaantunut pitkiin aikoihin.
Minkähänlainen trafiikki tuolla kylällä alkaa syksyllä. Taitaa paikallisilla heinähatuilla rittää mailtaan hätisteltävää, hih.

Mikä ihme ihmisiä ja erityisesti nuoria vaivaa ja viehättää kun ehdoin tahdoin pitää mennä kyseiseen metsään ja vielä yöllä. Siellä on paljon karhuja ja muutakin mutta se muu ei totisesti kuulu keillekään muille kuin maanomistajille. Päivällä voitte mennä kun karhut on hereillä mutta yöllä kun metsässä liikutaan ja hiippaillaan niin alueen karhut lähtevät liikkeelle ja tulevat ihmisten pihoihin ja sitten paikallisille tulee vaaratilanteita aikaisin aamulla.
Yhtenä yönä oli joukko nuoria tyttöjä ja poikia tullut itkien ja pelästyneenä hakkaamaan yhden vanhuksen ulko-ovea kun olivat metsässä pelästyneet näkemiänsä asioita. Ajatelkaa miltä siitä vanhuksesta mahtoi tuntua tuollainen herätys keskellä yötä. Minä en ymmärrä miksi ihmisiä kiehtoo etsiä paholaista kun kerran vapahtajaahan meidän tulisi ennemmin etsiä. Ja sitten kun se paha kohdataan niin juostaan itkien turvaan vanhusten pihoihin. Miksi siis sinne mennään jos sitä pelätään. Miksi nykyajan ihmiset on niin kiinnostuneita kaikesta mikä liittyy yliluonnollisiin asioihin. Ei ihme että maailmasta tulee kokoajan pahempi paikka kun ihmisetkin juoksevat pahan perässä ehdoin tahdoin. TV:stä tulee kaiken maailman vampyyri- ja kummitussarjaa toinen toisensa perään ja sitten niitä tullaan etsimään vielä metsistä. Paikkoihin, joissa on joskus tapahtunut kauheita, liittyy yleensä kummittelua ja kun te sen sieltä sitten tapaatte niin kysynpä vain että mitä sitten teette? Kannattaisiko pohtia asiaa myös tältä kantilta ennen kuin niitä etsii? Pelottavien ja yliluonnollisten asioiden näkeminen tai kokeminen voi jättää pysyvät traumat jotka piinaavat koko elämän.
Toivon koko sydämestäni että ne nuoret ovat päässeet tasapainoon mutta samalla ihmettelen että miksi pitää leikkiä niin kamalilla asioilla.

Täällä Maghasperassa olhaan ja hilijaasta on, ei ejes karhuja saatika karjuja. Tuon tytön tarinan laatinut henkilö osaa kirjoittaa ja tuntee Vilppulaa ja lähikuntia (Mänttää) hyvin.. voisinpa jopa vannoa että tarinankertoja on *****

Kävin eilen skotlannissa ja Loch Nessin järvellä katsomassa josko näkisin sen hirviön.
Oli ihan hiljaista eikä mitään näkynyt.
Viime viikolla kävin Himalajalla enkä nähnyt lumimies Jetiä vaikka kuinka vuoria menin ristiin rastiin.
Edellisellä viikolla olin Ateenassa mutta Minotaurosta en nähnyt vaikka kuinka kävin katakombeissa.
Kuukausi sitten kävi Utahissa ja Area 51:llä eikä siellä hitto sentään näkynyt avaruusolentoja.
Sitä ennen kävin Tukholmassa ja ajelin ristiin rastiin sen maaseutuja mutta en löytänyt katoavaa liftaria vaikka kuskasin sataa ihmistä sinne tänne.
Viikon vietin New Yorkin viemäreissä enkä tavannut alligaattoreita vaikka kuinka toivoin.
Musta on vähän alkanut tuntuun että noi jutut on jonkun ihmisen kirjoittamaa potaskaa.
On se vaan kurjaa kun kirjoitellaan tollasia urbaanilegendoja.
Me tosikot ihmiset ei tykätä yhtään tollasista jonkun ihmisen kirjoittamista paskajutuista.
Me halutaan vaan elää maailmassa missä mielikuvitukselle ei anneta yhtään tilaa.

Löysin netistä tällasen jutun: http://fi.wikipedia.org/wiki/Romulus_ja_Remus
Mä kovasti luulen että tää on jonkun keksimää potaskaa.
Kyllä susia ja pieniä poikia on olemassa mutta tää legenda on kyllä jonkun keksimää paskaa.
Siis ei kannata uskoo romuun ja remuun.
Roomalaiset yrittää vaan kusettaa kaikkia.