Kerronpa teille miksi ihminen elää kuoleman jälkeenkin

Tietoisuus

Kun ihminen kuolee, voi käydä niin, että kuvitteluprosessi ei lakkaa. Tämä on yleinen käytäntö, ja tyypillistä ihmismielelle.

Kun ollaan ulkona kehosta ja kuvittelu jatkuu, niin mieli luo kehon tilalle uuden kehon. Tämä uusi keho on yleensä ulkoisesti saman näköinen kuin oli aiempi fyysisempi keho. Uusi keho on aiemman keho kopio, mutta kun ulottuvuus on loistavampi, se rakentuu tuon ulottuvuuden loistavammasta materiasta.

Olen tämän itse kokenut jo maan päällä eläessäni, kun kadotin suurelta osin sidonnaisuuden fyysiseen kehoon meditaation kautta. Tuon fyysisen kehon rinnalle ilmestyi loistava keho, joka on samanlainen kuin kuolleilla.

Kos auusi keho on kuviteltu, sen saa palaamaan alkutilaan kun hallistee mielensä eikä kuvitele olevansa jonkun näköinen. Kun pääsee tästä uudestakin kehosta irti, niin ollaan itse tietoisuudessa.

Ihminen itse on tietoisuus ilman erityistä kehoa. Vaikka ollaan tietoisuus, niin voidaan elä kuten ennenkin. Yksi selkeä uusi asia on, että on lähes mahdotonta haluta enää intohimoisesti. Se olisi niin vaikeaa, ettei sitä lähde enää yrittämään. Haluaminen muuttuu abtraktiksimmaksi tahtomiseksi, jossa ei ole enää lainkaan raskasta tunnetta mukana. Fyysiselle keholle ei enää voi haluta mitään, mutta sitä tietenkin ylläpitää ruokkimalla sitä.

No, kuvailin tässä, minkälaiseksi ihmisten elämä muuttuu kaikilla ajan kanssa. maallisesta elämästä tulee enempi järkiperäistä, intohimot poistuu kaikilla tietoisuuden ilmentyessä. On kuin raskaat verhot ympäriltä kauemmaksi liudentuisivat, olo on todella kevyttä.

12

194

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tietoisuus

      Niin ja lisäänpä teosofeille yhden jutun. Tuo raskas huntu, joka on tunnekeho, on ns. alempi kynnyksenvartija. Se liudentuu hitaasti ympäriltä kuin supernovaräjähdyksessä tähden ympäriltä liudentuu kaasukehä. Verhot koetaan kirjaimellisesti materiaksi, ei pelkästään tämä fyysisin materia ole materiaa.
      Ihminen kokee olevansa tällöin jo taivaassa, joka on ääretön kirjaimellisesti. Mutta matka jatkuu edelleen, ja meidän on vielä joskus kohdattava oma taivaallinen enkeliminämme eli ylempi kynnyksenvartija.

      Vasta tällöin on matka ihmisenä päättynyt. Emme kuvittele tuossa tilassa itseämme edes äärettömyydeksi, niinkuin tässä taivastilassa, joka sinällään on jo vapautus kärsimyksistä. Ylempi kynnyksenvartija olemme me itse taivaallisessa asussamme, ja sekin jätetään aikanaan.

      On oleellista huomata, että kaikkien kehitys vie tuohon kausaalikehoon eli ylempään kynnyksenvartijaan ainakin. Sillä elämämme muodostuu niin raskaaksi, että muuta vaihtoehtoa ei ihmisellä ole. Se voittaa materian. Tämä on huojentavaa varmastikin kuulla.

    • elämällä ei oo rajaa

      Minä olen mieli,minä olen ikuisuus!

    • shyyyyyyssssss

      Siis "jok'ikinen kundi hikinen", eli langenneista tietoisuuksista kaikki käyvät ihan kaiken ihaite lävitse.

      Itse asiassa(ei kuultuna vaan koettuna) tuo miten analysoit asiaa,,, se on selvästi koettua, huomaan sen minun/sinun jutuista.

      Otan esille asiaan liittyen yhden vaiheen, sen että vieläkin "edempänä tuota" saatika ihmisyyttä, kaikenmoinen seliselikin avautuu lopulta järjettömäksi, mutta
      Elämän selittämättömyys ei silti vaivaa vaikka kaikki asiat vaikuttaa(ja tieto)kumoutuvan,, koska on elämä(toisin kuin elämää) ja on rohkeus joka perustuu Rakkauteen jossa ei ole lainkaan pelkoa sattu ja tapahtuu mitä tahansa.

      Pitkästymiseen ja tarpeellisuutensa seliseli auttaa, mutta aivan hyvin voi ja saa olla ihan hiljaa.

    • jpoij

      Tuli tässä mieleen, kun olin parikymmentä vuotta sitten vakavassa tapaturmassa ja selvisin siitä ihmeellisten sattumien kautta, että jos kuolinkin silloin ja olen kuvitellut tämän elämän jatkon sen jälkeen. Tai sitten olen maannut koomassa pari päivää ja kuvitellut kaiken. Kohta herään ja on vuosi 1987, mikä olisi hyvin mukavaa ;D Toisaalta kuviteltuahan tämä elämä todennäköisesti on joka tapauksessa.

    • Todisteita

      Jaah. Mites tästä voisi vakuuttua niinkuin käytännössä?

      • Tietoisuus.

        Kysymällä aidosti ja sanattomasti: Kuka minä olen?, ja ymmärtämällä. Jäämällä tuohon tilaan, joka avautuu. Jos jotain epätyydyttävää avautuu vastauksena, joka ei poista kärsimystä, niin se ei ole oikea vastaus kysymykseen: kuka minä olen?


      • Tietoisuus. kirjoitti:

        Kysymällä aidosti ja sanattomasti: Kuka minä olen?, ja ymmärtämällä. Jäämällä tuohon tilaan, joka avautuu. Jos jotain epätyydyttävää avautuu vastauksena, joka ei poista kärsimystä, niin se ei ole oikea vastaus kysymykseen: kuka minä olen?

        Eli todisteita ei löydy:)


      • ,jujpllji
        code_red kirjoitti:

        Eli todisteita ei löydy:)

        Ei harhoihin perustuvasta keksitystä p*skasta tietenkään löydy todisteita.


    • Tamagau

      Todisteiden vaatiminen asiasta joka on jokaisen henkilökohtaisesti koettava ei ole mielestäni järkevää.

      • Samanlaisiakin löyty

        Näin on. On asioita, joihin ei saada todisteita kuin vasta omakohtaisen kokemuksen kautta. Tieteellinen menetelmä on hyvä, mutta sen rajoituksena on intersubjektiivisuuden vaatimus. Se ei yllä subjektiiviseen saakka. Tiedeuskovaisuuden määrittelisin ei-propagandistisin termein uskomuksena, että kaikki tosiasiat voidaan intersubjektiivisesti todistaa tieteellisellä menetelmällä.

        Muuten on kiva havaita, että täällä palstalla on samoin ajattelevia tai ilmeisesti jopa tietäviä kuin mitä itsekin olen. Olen luullut olevani melko ainoa palstahöppänä, jolla on samanlaisia näkemyksiä. Itsellänihän nämä näkemykset on vielä paljolti uskonvaraisia, ja vain kevyesti koettuja, tietoisuuden liikkuessa "vähän siellä päin", jollei mukaan sitten lasketa ilmeistä kuolemaani lapsena, jolloin yöllä sairauden päättäneen kokemukseni aikana kohosin tilaan, jota saatoin kuvata vain sanoilla "tiesin kaiken". Mutta muuten tuota tietoa en palattuani sitten kyennyt kuvaamaan sanallakaan, enkä sen sisältöä edes muistamaankaan.

        Nykyisin sitten tietoisuus ja käsitys tietoisuudesta perimmäisenä todellisuutena vain kiinnostaa tavattomasti, enkä voi mitenkään uskoa materialismin totuuteen edes sen vähäisen kokemuksen pohjalta, mikä minulla on. Enkä edes haluakaan niin uskoa, koska tietoisuudentilan lätistäminen materialistiselle tasolle tekee kipeää. Tätä ei voi materialisti tietenkään ymmärtää. Hänen täytyisi asia kokea ensin itse, jotta hän voisi mitenkään tietää, mitä nämä sanat tarkoittavat ja mistä ylipäätään on puhe.


      • Kokemukset kaavoiksi
        Samanlaisiakin löyty kirjoitti:

        Näin on. On asioita, joihin ei saada todisteita kuin vasta omakohtaisen kokemuksen kautta. Tieteellinen menetelmä on hyvä, mutta sen rajoituksena on intersubjektiivisuuden vaatimus. Se ei yllä subjektiiviseen saakka. Tiedeuskovaisuuden määrittelisin ei-propagandistisin termein uskomuksena, että kaikki tosiasiat voidaan intersubjektiivisesti todistaa tieteellisellä menetelmällä.

        Muuten on kiva havaita, että täällä palstalla on samoin ajattelevia tai ilmeisesti jopa tietäviä kuin mitä itsekin olen. Olen luullut olevani melko ainoa palstahöppänä, jolla on samanlaisia näkemyksiä. Itsellänihän nämä näkemykset on vielä paljolti uskonvaraisia, ja vain kevyesti koettuja, tietoisuuden liikkuessa "vähän siellä päin", jollei mukaan sitten lasketa ilmeistä kuolemaani lapsena, jolloin yöllä sairauden päättäneen kokemukseni aikana kohosin tilaan, jota saatoin kuvata vain sanoilla "tiesin kaiken". Mutta muuten tuota tietoa en palattuani sitten kyennyt kuvaamaan sanallakaan, enkä sen sisältöä edes muistamaankaan.

        Nykyisin sitten tietoisuus ja käsitys tietoisuudesta perimmäisenä todellisuutena vain kiinnostaa tavattomasti, enkä voi mitenkään uskoa materialismin totuuteen edes sen vähäisen kokemuksen pohjalta, mikä minulla on. Enkä edes haluakaan niin uskoa, koska tietoisuudentilan lätistäminen materialistiselle tasolle tekee kipeää. Tätä ei voi materialisti tietenkään ymmärtää. Hänen täytyisi asia kokea ensin itse, jotta hän voisi mitenkään tietää, mitä nämä sanat tarkoittavat ja mistä ylipäätään on puhe.

        Kaikkitietoon liittyen. Werner Heisenberg saavutti ns. kaikkitiedon. Kaikkitieto koskee yleisiä periaatteita, maailman luonnetta ja sitä, kuka minä olen. Kuka ihmisen sisäinen minä kokemuksellisesti on. Heisenberg ymmärsi mistä on kysymys ja käsitti oikean vastauksen kysymykseen kuka minä olen. Ensin hän oli saavuttanut lapsenmielisyyden, jolloin kykeni paneutumaan perimmäisiin kokemuksiin ja kysymyksiin. Heisenbergin ajatuksia on hindulaisuus-palstalla.

        Werner oli uuden ajan mystikko, joka osasi loogistaa suunnatonta näkemystään kaavoiksi. Epätarkkuusperiaate ehkäpä tunnetuin Wernerin luovuuden tuotos.

        Materiaan ja tieteeseen liittyen Heisenberg antoi ymmärtää, ettei fysiikalla ole merkitystä. Tietoisuus ratkaisee, ei kaavat.

        Einstein oli noviisi Heisenbergin rinnalla. Einstein ei ymmärtänyt, että maailmankaikkeus katoaa, kun katselija katoaa. Werner ymmärsi ehkä yhden vaikeimmin tajuttavista salaisuuksista eli sen, että ilmiö on näennäisesti olemassa vain, kun katselija sen havaitsee. Silloinkin se on olemassa vain näennäisesti. Tämä oivallus liittyy nirvikalpa samadhia (joka on jo vapautus kärsimyksistä) seuraavaan syvempään syventymisen asteeseen.

        Maailma on kyllä hyvä ymmärtää todeksi niin kauan kunnes tulee tuo oivallus.


      • second life
        Samanlaisiakin löyty kirjoitti:

        Näin on. On asioita, joihin ei saada todisteita kuin vasta omakohtaisen kokemuksen kautta. Tieteellinen menetelmä on hyvä, mutta sen rajoituksena on intersubjektiivisuuden vaatimus. Se ei yllä subjektiiviseen saakka. Tiedeuskovaisuuden määrittelisin ei-propagandistisin termein uskomuksena, että kaikki tosiasiat voidaan intersubjektiivisesti todistaa tieteellisellä menetelmällä.

        Muuten on kiva havaita, että täällä palstalla on samoin ajattelevia tai ilmeisesti jopa tietäviä kuin mitä itsekin olen. Olen luullut olevani melko ainoa palstahöppänä, jolla on samanlaisia näkemyksiä. Itsellänihän nämä näkemykset on vielä paljolti uskonvaraisia, ja vain kevyesti koettuja, tietoisuuden liikkuessa "vähän siellä päin", jollei mukaan sitten lasketa ilmeistä kuolemaani lapsena, jolloin yöllä sairauden päättäneen kokemukseni aikana kohosin tilaan, jota saatoin kuvata vain sanoilla "tiesin kaiken". Mutta muuten tuota tietoa en palattuani sitten kyennyt kuvaamaan sanallakaan, enkä sen sisältöä edes muistamaankaan.

        Nykyisin sitten tietoisuus ja käsitys tietoisuudesta perimmäisenä todellisuutena vain kiinnostaa tavattomasti, enkä voi mitenkään uskoa materialismin totuuteen edes sen vähäisen kokemuksen pohjalta, mikä minulla on. Enkä edes haluakaan niin uskoa, koska tietoisuudentilan lätistäminen materialistiselle tasolle tekee kipeää. Tätä ei voi materialisti tietenkään ymmärtää. Hänen täytyisi asia kokea ensin itse, jotta hän voisi mitenkään tietää, mitä nämä sanat tarkoittavat ja mistä ylipäätään on puhe.

        Näkemisen edellytyksenä on se, että "on niin kuin ei olisikaan". Tarkoittaa sitä, ettei tiedosta olevansa jonainen erillisenä olentona olemassa, joka jotain näkisi.

        Luultavasti tämän vapautuneisuuden ja kevytkenkäisyyden "vaatimuksen" vuoksi moni näkee lähinnä unissaan. Jonkun abstraktin periaatteen näkeminen on mahdollista myös arkitajunnassa. "Näkeminen" henkisillä tasoilla on ymmärtämistä ja järkeen sidoksissa. Pitäisi nähdä niin ettei tiedosta näkijää, silloin on olo riittävän vapautunut ja viaton.

        Tällöin ei omista tietojaan jollekin erityiselle minälle. Jos infot jollekin omistaa, niin kaikille, koko ihmiskunnalle.

        Matemaatikon näkeminen on abstraktia ajattelua ja siitä voi ottaa oppia. Abstrakti ajattelu lämpimyydellä varustettuna, se ei ole lainkaan kuivaa. Heisenberg valaistui antaumuksellisesti luonnon periaatteita tutkimalla.

        Mikäs sen mukavampaa kuin valaistua tietämättä siitä mitään ja pyrkimättä siihen. Tällöin se onnistuukin sutjakkaasti. Täynnä elämäniloa, täynnä tutkimisen iloa, täynnä antaumusta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      136
      7629
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      36
      1883
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      25
      1860
    4. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      91
      1613
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      179
      1535
    6. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      104
      968
    7. Oletko miten

      Valmis läheisyyteen?
      Ikävä
      49
      900
    8. Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme

      Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri
      Ikävä
      28
      810
    9. Muistatko hänen

      Tuoksunsa? Saako se sinut syttymään? ❤️‍🔥
      Ikävä
      31
      759
    10. Mahabharata oli ensimmäinen maailmansota

      Toinen maailmansota oli oli vuosina 1914–1918
      Hindulaisuus
      241
      747
    Aihe