Sosiaalityöntekijät eivät kuulemma nykyisin halua ottaa mitään riskejä suhteessa biologisiin vanhempiin. Mutta suhteessa sijaishuoltoon otetaan kaikki riskit- ja väärinkäytösten paljastumista yritetään jopa estää.
Oikeusasiamiehen mukaan sijaishuollon valvonta on edelleen retuperällä. Oikeusasiamies joutui myös huomauttamaan sosiaalitointa laittomista mutta rutiiniksi muodostuneista lasten ja vanhempien tapaamisrajoituksista, joiden ainoa perustelu on lapsen parempi kiinnittyminen sijaishuoltoon, jonka edunvalvonnan sosiaalityöntekijät kokevat ensisijaisena tehtävänään:
http://vanhemmat.com/phpbb/viewtopic.php?t=7569
Oikeusasiamiehen mukaan sijaishuollon valvonta on edelleen retuperällä. Oikeusasiamies joutui myös huomauttamaan sosiaalitointa laittomista mutta rutiiniksi muodostuneista lasten ja vanhempien tapaamisrajoituksista, joiden ainoa perustelu on lapsen parempi kiinnittyminen sijaishuoltoon, jonka edunvalvonnan sosiaalityöntekijät kokevat ensisijaisena tehtävänään:
http://vanhemmat.com/phpbb/viewtopic.php?t=7569
Vastaukset 30
Vanhimmat
Katsopa kerrankin peiliin ja mieti, kenessä on syy lastesi huostaanottoon ja tilanteeseesi. Mieti myös, paljonko kuluja olet aiheuttanut yhteiskunnalle ja miksi veronmaksajien pitäisi maksaa sinun virheistäsi.
Juuri niin. Tuolla energiamäärällä ne omatkin asiat saisi kuntoon. Sijaishuollon ihmiset joutuvat huolehtimaan lapsista joiden vanhemmista ei siihen ole. Avaajan kannattais keskittyä vaihteeksi omien asioiden hoitamiseen.
Jos yleensä haluaa keskustella kannattaisi 1)tietää jotain asiasta, josta keskustelee ja 2)opetella argumentoinnin perussäännöt. Viesteillä 2 ja 3 lentäisi ulos mistä hyvänsä keskustelusta. Ad hominem- argumentit ovat huonon ja epäeettisen keskustelijan merkki.
Lastensuojelun ongelma ei ole lakien tai suositusten puute, vaan laeista ja suosituksista piittamaton työkulttuuri, jonka suitsimiseksi ei ole vastuu- tai korvausvelvoitteita eikä mitään toimivia oikeustoimi- tai muita keinoja.
Laatu- unelmoinnin sijaan lastensuojelussa tulisi keskittyä siihen ,että työntekijät tuntevat, noudattavat ja kunnioittavat lastensuojelulakia, perustuslakia, sosiaalihuollon asiakaslakia, ihmisoikeussopimuksia ja hyvää hallintotapaa. Laadusta puhumisen ja haaveilemisen sijaan tulisi keskittyä lastensuojelun asiakasperheille aiheuttamien haittojen minimointiin , ehkäisyyn ja korvaamiseen.
Lastensuojelun laatusuositukset vilisevät yltiöidealistista mutta sisällöllisesti toivottoman tyhjää ja konkretisoimatonta kasvatustieteen opiskelijoiden appron töistä lainattua olisi, pitäisi, tulisi- jargonia.
Linjaus on täysin tietoinen ja tahallinen. On helpompaa maalailla idealistisia haavekuvia kuin paneutua käytännön ongelmien ja väärinkäytösten kartoittamiseen ja korjaamiseen. Sijaishuollon kumppanit saattaisivat vaikka syyllistyä ja suuttua moisesta tutkimustoiminnasta.
On turha kuvitella, että lastensuojelussa voisi olla laatua, kun työmenetelmistä ,-käytännöistä ja -prosesseista puuttuu tutkimustieto, asiakaspalaute, ammattitaito, eettisyys, laillisuus, valvonta ja vastuu- ja korvausvelvoitteet virheistä.
Työryhmällä ei selvästikään ole edes perustietoa olemassaolevista korjaustarpeista eikä tätä tietoa myöskään haluta, kuten otakantaa.fi:n sensurointilinjaukset todistavat.
Laatusuositusten laatijat eivät tiedä eivätkä tunnista lastensuojelun toimintakäytäntöjen eettisiä tai oikeusturvaongelmia ja jättävät jälleen kerran liikaa harkinnanvaraa ja valvomatonta valtaa sosiaalityöntekijälle. Vaikka juuri tämä valinta on lastensuojelukriisin ja laadunpuutteen alkuperäinen syy.
Jopa Lastensuojelun Keskusliitto itse myöntää, että sosiaalityön aika- ja henkilöstöresurssien lisäyksellä EI saavuteta lisäystä asiakkaiden hyvinvoinnissa tai pienennetä asiakasmääriä. Hanna Heinonen 26.9.2012 LSKL
Näyttöä on vain päinvastaisesta eli sosiaalityöntekijöiden lisääminen lisää lasten tuentarpeita. Ei siis vähennä niitä.
Olemassaolevan tutkimustiedon ja -näytön vastaisesti työryhmä kuitenkin uskoo sosiaalityöntekijöiden lisäyksen ratkaisevan lastensuojelun laatuongelmat. Todellisuudessa lisäys tulee lisäämään laatu- ja oikeusturvaongelmia ja syventämään lastensuojelun kriisiä.
Suositukset eivät tule myöskään parantamaan lastensuojelun sattumanvaraisia käytäntöjä. Niistä ei ole edes ehkäisemään jatkuvia ja toistuvia lastensuojelun asiakkailleen tuottamia haittoja ja oikeusturvaongelmia.
Laatusuositukset kertovat lukijalle, että "lastensuojelussa on kysymys vuorovaikutuksesta" ja maalailevat, että "Hyvään vuorovaikutukseen sisältyy välittäminen. Asiakkaiden kohtaamisessa arvostus, inhimillisyys ja empatia korostuvat" (laatusuositukset, s..
Todelllisuudessa suomalaisilla sosiaalityöntekijöillä on skandinavian kovimmat asenteet asiakkaisiinsa.Suomalaiset sosiaalityöntekijät pitävät huomattavasti muita pohjoismaisia kollegoitaan useammin sosiaalituen hakijaa syyllisenä omiin vaikeuksiinsa.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288358812540.html
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Sosiaalityötäkin ohjaavat asenteet/1135262804224
Tutkimustietoa on myös siitä, että hyväosaiset ovat muita ahneempia ja
empatiakyvyttömiä. Tutkittavaksi jää, periytyykö tämä ahneus ja
empatiakyvyttömyys.
http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/08/09/rikkaat-ovat-ahneempia/201010937/139
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/tutkimus todistaa raha tekee tylyksi/20110886947
Lastensuojelun laatusuositusten keskiössä tuntuu olevan sijaisvanhempien ja byrokraattien osallisuus lastensuojeluprosesseissa, ei lasten ja heidän vanhempiensa.
"Sijaisvanhempien, perheen ja työntekijän välille syntyy aidosti 1) mahdollisuus yhteistyöhön ja 2) yhteiseksi näkökulmaksi lapsen edun toteutuminen. Sijaisvanhemmille syntyy kokemus osallisuudesta.
"Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että: Lastensuojelun sosiaalityöntekijä huolehtii, että sijaisvanhemmat ovat osallisena lapsen tilanteessa kaikissa vaiheissa. Sijaisvanhempien näkemys lapsen tuen tarpeesta koetaan sosiaalitoimes- sa/lastensuojelussa tärkeänä ja se huomioidaan. Sijaisperheen kanssa käydään huolellisesti läpi mitä tukea sijaisperhe itse tarvitsee (s.10)."
Uusi perhehoitolaki on entisestään heikentänyt lasten ja vanhempien mahdollisuutta lakisääteisiin tapaamisiin ja yhteydenpitoon.
"1.1.2008 voimaan tulleen lastensuojelulain muutokset, lastensuojeluilmoituksen kynnyksen alentaminen, asiantuntijuuden korostaminen yhdistettynä varhaisen puuttumisen leimaamispyrkimyksiin olivat lähtölaukaus vanhempien kasvatusvallan murenemisesta. Ne ovat mahdollistaneet viranomaisten keskinäisen asioinnin ohi lapsen vanhempien ja samalla vaikeuttaneet vanhempien mahdollisuuksia ottaa vastuuta lapsestaan.
Perhehoitolinjaus mahdollistaa tulonsiirrot lapsen omasta perheestä toiselle, jota nimitetään sijaisperheeksi. Lain valmistelun yhteydessä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavina olivat lakia laadittaessa mm. sosiaali- ja terveysministeriön virkamies, kansanedustaja Aila Paloniemi (Perhehoitoliitto ry:n puheenjohtaja), lapsiasiavaltuutettu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustaja, Valviran edustaja, aluehallintoviraston edustaja, sosiaalitoimen virkamiehiä, Perhehoitoliitto ry:n toiminnanjohtaja, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja, yliopiston professori ja oikeustieteen tohtori sekä viisi sijaishuoltoa tarjoavaa yhteisöä.
Ketään lastensuojelun palveluja käyttävää tahoa tai huostaanotettujen lasten perheiden edustajaa ei kuultu. Lainvalmistelun yhteydessä ei tutkittu sen vaikutuksia lapsiin ja lapsiperheisiin.
Puutteellinen lainvalmistelu johti siihen, että eduskunta päätyi keskustelemaan suomalaisen lapsen tulevasta asuinpakasta: laitos vaiko naapurin perhe? Se päätti, että tavallisesta äidistä ja tavallisesta isästä voidaan pikakoulutuksella luoda ylivertainen vanhempi, joka saa yhteiskunnan kaiken tuen.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon mukaan valtakunnallisia sijaisperheiden rekrytointikampanjoita tulee jatkossakin toteuttaa ja että niitä tulee rahoittaa valtion varoista. Näitä kampanjoita on sittemmin toteutettu laajasti.
Suomi panostaa massiivisesti sijaisperheisiin ja näiden jaksamiseen. Mitä saataisiin perheille, jos hallituksen esityksen mukaiset kustannukset, noin 17 000 000 euroa, suunnattaisiin tavallisten lapsiperheiden hyväksi?
Perhehoidon lisääntymisen myötä myös lasten ja vanhempien väliset tapaamiset ja yhteydenpito näyttävät entisestään vaikeutuneen. "
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/50-vieroitusta
Kun kansalaisia puhuttaa sosiaalityöntekijöiden ja sijaisvanhempien heikko valikointi ja ammattitaito, mielivaltaiset oikeusprosessit, lastensuojelun rutiiniksi muodostuneet laittomat tapaamisrajoitukset ja perheiden jälleenyhdistämisvelvoitteen jatkuva laiminlyönti laatusuositusten tekijät keskittyvät sosiaalityöntekijöiden ja sijaisvanhempien osallisuuden lisäämiseen
Kuulin juuri tapauksesta, jossa PRIDE- pikakoulutetut (24h koulutus pätevöittää) karjatalousammattilaiset olivat estäneet hatarin perustein huostattujen lasten vanhempien tapaamiset lähes viideksi vuodeksi ilman rangaistusseuraamuksia ja vaipattavat 11- vuotiaan sijaistyttönsä mielummin kuin päästävät vessaan yöllä. Vastaavia tapauksia on Suomi pullollaan eikä lapsia ja bioperheitä auta kukaan.
http://www.vauva.fi/keskustelu/1758297/ketju/pride_sijaisperhevalmennus_rikkoo_lastensuojelulak
Ennaltailmoittamattomia tarkastuskäyntejä tehdään lähinnä bioperheiden koteihin. 24:n tunnin PRIDE- koulutus voi tuottaa sijaisperheille ikuisen syyte- ja koskemattomuussuojan ja jättää lapsen vaille suojelua.
"Kansalle on kerrottu, että 24 tunnin pikakoulutuksella osasta maamme vanhemmista muokkautuu ylivertaisia lastenkasvattajia sijaisvanhempina. Kansanedustajille on uskoteltu, että näille ylivertaisille kannattaa maksaa korotettua kotihoidontukea ja mahdollistaa heille jopa kotiin jääminen pois työelämästä. Suomalaisia vanhempia on näin jaettu jyviin ja akanoihin, sattumanvaraisesti.
Asiantuntijoita huolettaa erityisesti se, että tässä jaottelussa lasten suojelun kohde, lapsi, voi jäädä kokonaan vaille suojelua joutuen elämään koti-ikävissään ilman hoivaa ja huolenpitoa. Sijaisvanhempien pikakoulutus näet tuottaa sekä sijaisvanhemmille että perheessä asuville lapsille miltei täydellisen koskemattomuuden eikä pikakoulutettujen toimintaan yleensä puututa."
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/49-parhaat-asiantuntijat
Suomessa ( toisin kuin esim. Virossa ) tarkastuskäynneistä laitoksiin ilmoitetaan etukäteen. Sijaiskodeissa ja sijaishuoltolaitoksissa sosiaalityöntekijä tapaa lapset- ei kahdenkesken- vaan sijaisvanhempien ja laitoshenkilökunnan läsnäollessa. Osa sijaisperheistä ei päästä sosiaalityöntekijöitä kotikäynnille lainkaan.
"Sijaisperheitä kunnat valvovat tekemällä kotikäyntejä kerran tai kaksi vuodessa. Erityisesti sijaisperheiden valvonta vaikuttaa tarkastushavaintojen perusteella kuitenkin riittämättömältä. Osalla haastatelluista lastensuojelun työntekijöistä oli perhehoidosta huonoja kokemuksia, ja heitä mietitytti perheiden motiivit ryhtyä sijaisperheiksi. Joissain tapauksissa perheiden valinnan katsottiin epäonnistuneen täysin. Ongelmaksi koettiin myös se, että kaikki perheet eivät päästä lastensuojelun työntekijöitä kotikäynnille."
Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus- Dnro 321/54/2010
Sosiaalityöntekijät eivät havaitse sijaishuollon ongelmia eivätkä puutu niihin
"Sijoittajakuntien lausunnoista ilmenee, että sijoittajakunnat ja lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät eivät olleet havainneet samanlaisia
ongelmia ja epäkohtia kuin määräämässäni tarkastuksessa itse havaitsin.
Lähes kaikissa lausunnoissa katsottiin, että sosiaalityöntekijän ja lapsen välille oli muodostunut luottamuksellinen suhde. Sosiaalityöntekijöillä oli valtaosin se näkemys, että lapset olivat tyytyväisiä elämäänsä, hoitoonsa ja huolenpitoonsa laitoksessa.
En sinänsä epäile sitä, etteikö sosiaalityöntekijöitten ja lasten välillä olisi syntynyt luottamuksellista ja avointa suhdetta, kuten saamissani lausunnoissa ja selvityksissä on korostettu. Lapsille ei ole mielestäni kuitenkaan riittävällä tavalla kerrottu heidän oikeuksistaan ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän roolista heidän etujensa ajajana. Lapset näyttivät mieltäneen laitoksen lainvastaiseksi toteamani käytännöt sallittuina siitä huolimatta, että he ovat pitäneet niitä epäoikeudenmukaisina. Lapset eivät ole myöskään ymmärtäneet, että he olisivat voineet kertoa epäkohdista sosiaalityöntekijälleen. Tämä saattaa johtua myös siitä, ettei lapsilta ole kysytty laitoksen käytännöistä tai kysymyksiä ei ole tehty tai keskusteluja käyty luottamuksellisesti ja lasten ymmärtämällä tavalla. "
Tarkastuksen perusteella minulle syntyi vahva vaikutelma siitä, että lapset olivat tietämättömiä omista oikeuksistaan, laitoksen oikeuksista ja velvollisuuksista tai heille nimetyn lapsen asioista vastaavan oman sosiaalityöntekijän velvollisuuksista ja tehtävistä. Lapset eivät siis mieltäneet sosiaalityöntekijän roolia heidän etujensa ajajana. " Tarkastuspöytäkirja dnro 1001/3/12
Vain yksi kymmenestä kunnasta valvoo sijaishuoltoa
"Valtiontalouden tarkastusviraston johtava tuloksellisuustarkastaja Sari Hanhinen on samaa mieltä valvonnan riittämättömyydestä. Ongelman laatu ja suuruusluokka tuli hänelle yllätyksenä viime vuonna julkaistua lastensuojelun tarkastuskertomusta tehdessä.Alan valvontaan ei ollut tarkoitus juurikaan puuttua, koska Hanhisen ja hänen kollegansa olettamus oli, ettei niin monen tahon vastuulle ulottuva valvonta voi olla riittämätöntä. Lopulta puutteita löytyi kuitenkin kaikilta tasoilta, niin kunnissa kuin aluehallintovirastoissakin.
VTV:n tarkastuskertomuksen teossa selvisi, että vain yksi kymmenestä kyselyyn vastanneesta kunnasta valvoi järjestelmällisesti lastensuojelun yksiköitä."
Tarkastuksia vain joka 10. vuosi ja pelkästään paperilla
Epäkohtailmoitukset ja lupa-asiat vievät leijonanosan tarkastajien ajasta, joten oma-aloitteisia valvontakäyntejä tehdään harvoin. Aluehallintoviraston käyntien väli voikin siksi venyä kohtuuttoman pitkäksi, jolloin kuntien valvontavastuun merkitys korostuu entisestään.
- Tosiasiahan on se, että kun kerkiämme 10 prosenttia vuodessa valvomaan, niin siinä voi mennä 10 vuotta pahimmassa tapauksessa, kun me seuraavan kerran käydään. Se tilannehan on siellä lasten sijaishuoltolaitoksessa saattanut muuttua aivan toisenlaiseksi, Uusitalo sanoo.
Tarkastuksia tehdään jopa pelkästään paperilla
Itä-Suomen aluehallintovirasto ei kamppaile yksin voimavarojen vähyyden kanssa, vaan myös muissa aluehallintovirastoista päästään tarkastuskäynneille harvoin.
Esimerkiksi Lounais-Suomessa varsinaisia tarkastuskäyntejä oli viime vuonna lopulta vain kaksi.
Marita Uusitalo on huolissaan ennen kaikkea huostaan otettujen lasten ja nuorten asemasta, jos valvontaketju pettää.
- Tässä on kysymys heidän tulevaisuudestaan ja heidän hoidostaan ja kasvatuksestaan. Että olisi ihmisiä, jotka tämän huostaanoton jälkeen seuraisivat ja olisivat mukana siinä lapsen sijaishuoltoprosessissa, että lapsi ei ole ihan yksin siinä maailmassa."
http://yle.fi/uutiset/lastensuojelun_valvonta_retuperalla_pelonsekaisella_tunteella_miettii_mita_kaikkea_siella_on/6532573
Yksi lastensuojelumielivaltaa ylläpitävistä "hyvistä käytännöistä" on sijaishuollon valvonnan jatkuva ja tahallinen vuosikymmeniä jatkunut laiminlyönti. "Kuntoutusta" , "lastensuojelua" tai "erityistä huolenpitoa" lapsille harkitsevien kannattaa muistaa, että noin. 100. 800 e -150. 480 e/ lapsi / vuosi maksavia "hoitopaikkoja" ei koske minkäänlainen valvonta.
http://karviainen.tjhosting.com/kokous/201181-5.PDF
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10527627
Sijaishuollon päällikko: sijaishuollon valvonta retuperällä
"Kouvolan sijaishuollon päällikön Sanna-Riitta Junnosen kokemuksen mukaan kunnat hoitavat sijaishuollon valvontaa varsin vaihtelevasti, kukin omalla tavallaan tai jättävät sen jopa kokonaan hoitamatta."Olen joskus miettinyt, kuinka kauan joku yksikkö on voinut olla valvonnan ulottumattomissa." Sosiaalitieto 8/2010 sivu 13.
Lapsiasiavaltuutettu Aula: lapsia tavataan sattumanvaraisesti
Lapsiasiavaltuutettu on selvittänyt aluehallintovirastojen toimintatapoja sijaishuollon laitosten tarkastuksissa. Tässä on käynyt ilmi, että lapsia ja nuoria tavataan vain satunnaisesti. Kuntien valvonnan menettelytavoista tai toimintayksiköiden tavoista selvittää lasten ja nuorten omia mielipiteitä toiminnan laadusta ei ole tietoa. .Useimmiten lapset ja nuoret tuovat esille yhteydenpidon vaikeuden asioistaan vastaavaan sosiaalityöntekijään. Joidenkin kohdalla sosiaalityöntekijä on saattanut vaihtua useita kertoja saman vuoden aikana eikä heillä ole aina tietoa, kuka heidän asioitaan kulloinkin hoitaa ja miten työntekijän tavoittaa.http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/view/1553196
Kuntaliiton Rousu: sijaishuollossa ei riippumatonta valvontaa
Meiltä puuttuu kokonaan riippumaton ulkoinen valvonta.Ulkoinen, täysin ed.kuvatusta lasu-järjestelmästä riippumaton valvontahan meiltä kokonaan siis puuttuu. Kun valvonta on vain järjestelmän sisällä toimivien valvontaa, on eri maista aika kammottaviakin esimerkkejä jo 1980-luvun lopulta alkaen siitä, että järjestelmän sisälle voi päästä pesiytymään vaikkapa pedofiili-renkaat. "
http://lastensuojelija.blogspot.com/2011/11/lastensuojelun-valvontajarjestelma-ja.html
Talentia: sijaishuollon valvonta sattumanvaraista
"Toinen selvityksen esiin nostama ongelma on valvonta. Lastensuojelulaitosten ja ammatillisten perhekotien valvonta on sattumanvaraista. Vastaajista vain noin puolet kertoi sijoituskunnan työntekijän käyneen tarkastuskäynnillä. Lääninhallituksen valvontakäynnit olivat vielä harvinaisempia, sillä vain kolme kymmenestä kertoi valvontakäynnistä.
Raportti ”Sijaishuolto sisältä päin – tekijät tietäjinä” löytyy Talentian kotisivuilta klo 12: www.talentia.fi > uutiset.
http://www.akava.fi/ajankohtaista/uutisia_liitoista/uutisia_liitoista_-arkisto/sosiaalialan_korkeakoulutettujen_ammattijarjesto_talentia_br_kuka_valvoo_sijoitettujen_lasten_etua.html
Hoidon sijaan hallintaa ja varastointia
Asenteelliset , tarkoitushakuiset ja stigmatisoivat seulat, arvioinnit ja ideologiat, joissa lasten ja nuorten oireilun syytä lähdetään aina etsimään kodista, vanhemmista ja kaltoinkohteluolettamasta ovat tuottaneet valtaisan määrän turhia ja laittomia huostaanottoja, joiden seurauksia kukaan ei ole tutkinut ja joiden olemassaolonkin LSKL myöntää vasta nyt.
Esimerkiksi laittomia hoidollisia huostia on tehty ja tehdään edelleen paljon:
Poimintoja erinomaisesta keskustelusta:
http://yle.fi/uutiset/kun_lapsen_mieli_jarkkyy__paaseeko_silloin_hoitoon/7012761?ref=leiki-uu
"Olen erityisopettajana ja tätä tosiasiaa olen katsellut kymmenisen vuotta eli tämä uutinen ei sinänsä ole uutinen vaan vanha totuus. Asianmukaista lastenpsykiatrista hoitoa ei ole tarjolla riittävästi ainakaan täällä Pohjois-Savossa, koska kunnat eivät ole halukkaita rahoittamaan sitä. Sen sijaan huostaanotto tai määräaikainen sijoittaminen on monien kuntien suosima tapa hoitaa psyykkisesti oireilevia lapsia ja nuoria.
Olen nähnyt vierestä kuin monen lapsen tila vain huononee erilaisissa ammatillisissa ja muissa perhekodeissa. Erilaisisa suunnitelmissa kyllä lapsen psyykkiset vaikeudet mainitaan, mutta niille ei haluta tehdä mitään - ei haluta maksaa asianmukaisesta hoidosta, sosiaalitoimi on halukas syytämään rahaa lastensuojelunisnekseen (kytkokset olis myös mukava tietää).
Ainakin niissä sisjaiskodeissa, joiden lapsia ja nuoria olen seurannut, ei asioista huolehdita. Lapsia ei toimiteta kouluun eikä hoitoon, vaan heitä säilötään eikä edes oppivelvollisuus tule suoritetuksi."
"Tämä tilanne on ollut todellisuutta jo koko 2000-luvun, kun lastensuojelu on ottanut "vallan" kaikessa lapsia ja nuoria koskevissa asioissa. Lastensuojelu on oikein markkinoimalla markkinoinut ja suorastaan yllyttänyt eri tahoja ja toimijoita ja eritoten lasten ja nuorten kanssa toimivia virallisia tahoja mm. päivähoitoa, koulumaailmaa, nuorisotoimia jne, tekemään lastensuojeluilmoituksia ns. poikkeavista lapsista ja nuorista. Ja tähän poikkeavuuteenhan on riittänyt kaikki ihmislajin käyttäytymisen ja mielen kirjo. Milloin on tehty lastensuojeluilmoitusta hiljaisesta, vetäytyvästä, riehujasta, vilkkaasta jne, kaikki lajityypit ovat siis lastensuojeluilmoituksen ilmoituksen teon syyksi käyneet. Ja onpa jopa oikein kehoitettu ja yllytettykin tekemään lastensuojeluilmoituksia, jos perheen lapselle ei saada esimerksi terveydenhuollosta tarvittavaa palvelua! Nytkö se siis voidaan jo julkisestikin tunnustaa, mitä lapsille ja nuorille on lastensuojelussa tehty koko vuosikymmen: PUOSKAROINTIA!"
"Minulla on itsellä kaksi lasta jotka ovat "hoidossa" lastenpsykiatrisessa, sen lisäksi tiedän useita samassa tilanteessa olevia.
Tällä hetkellä HUSin (Hyksin) lastenpsykiatria EI pysty vastaamaan lasten hoitotarpeeseen, ei poliklinikoilla eikä varsinkaan osastohoitoa ole tarjolla likimainkaan tarpeeksi. Ja koska oireilevat lapset voivat ERITTÄIN huonosti perheissään vanhemmat ja sisarukset eivät saa tarvitsemaansa tukea ja lopputulos on huostaanotto. Joka ei oikeastaan ratkaise mitään vaan lapset voivat vieläkin huonommin. Sillä kuten todettu, laitoksissa oleva henkilöstö ei osaa hoitaa psyykkisesti oireilevia lapsia.
Tähän oikea ratkaisu olisi tehokas ja matala kynnyksinen perusterveydenhuolto. Ja meille jotka olemme taistelluiden jälkeen päässeet poliklinikoiden hoitoon, tehokas hoito niissä ja tukitoimet kotona.
Osa huostaan otetuista lapsista on oireillut myös psyykkisiä ja neurologisia sairauksia (esim. ADHD, Asperger ym.) jotka vain jäävät diagnosoimatta."
"Olen lastensuojelussa töissä, ja järkyttyen olen todennut, että sijoitettuna on psyykkisesti oireilevia lapsia ilman asiamukaista tehokasta hoitokontaktia. Yle on täysin oikeilla jäljillä. Toimittajat, nostakaa asiasta meteli, että huonosti voivat nuoret saisivat muutakin apua, kuin vankilamaisia laitosolosuhteita, joilla rajattomia nuoria hallitaan, ei hoideta"
Mikset lainannut tuolta keskustelusta niitä mielipiteitä, jotka ovat eri linjoilla?
Tämän aamun uutisissa ilmoitettiin , että kuritusväkivalta on vähentynyt tasaisesti jo monta vuotta. Päihdetutkimukset osoittavat, että sekä aikuisten että nuorten alkoholinkulutus vähenee. Myös nuorten rikollisuus on laskusuunnassa. Perhebarometrin mukaan vanhemmat viettävät enemmän aikaa lastensa kanssa kuin koskaan ennen. Huostaanottojen tutkijoiden mukaan huostaanotot eivät korreloi positiivisesti esim. lapsiin kohdistuvan väkivallan kanssa.
Miksi siis huostaanottoluvut kasvavat vuosi vuodelta, vaikka kaikki indikaattorit osoittavat, että perheiden tilanteessa ei ole tapahtunut mitään lukujen kasvua selittävää muutosta?
Pitäisikö huostaanottolukujen kasvun syytä etsiä perheiden tilanteiden sijaan varhaisen puuttumisen ideologiasta, jonka lanseeramisen myötä huostaluvut lähtivät räjähdysmäiseen kasvuun, lastensuojelukertoimesta, jonka perusteella valtio maksaa kunnille vain huostaanotoista , kontrolliin painottuvasta lastensuojelulain soveltamisesta ja perheiden puuttuvasta oikeusturvasta?
Huostalukuja taatusti lisää myös se, ettei lastensuojelussa ja sijaishuollossa edes pyritä perheiden jälleenyhdistämiseen. Uusia lapsia huostataan lisää ja vanhat pidetään sijaishuollon asiakkaina vaikka väkisin.
Pitäisikö yrittää ymmärtää sitä että pienellä osalla suomalaisista menee koko ajan huonommin? Se kansanryhmä työllistää niin sosiaalipuolta, terveydenhuoltoa kuin poliisejakin. Lapsiperheiden kurjistuminen ja ongelmat ovat olleet selviä jo vuosikaudet. Jos kausaalisuudella on esittää erilaisia tutkimustuloksia, antaa tulla vain.
Mainitse lähde uskomukseesi lapsiperheiden tilanteen kurjistumisesta. Mikään tietämäni tutkimustulos ei tue väitettäsi. Jos sinulla on esittää jotakin evidenssiä , ole hyvä.
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/189184-lapsiperheiden-ongelmat-riipaisevat-leipajonoissa
Saisiko nyt lähteitä niihin tutkimuksiin, joiden mukaan lapsiperheiden tilanne onkin parantunut?
http://www.stm.fi/hyvinvointi/osallisuuden_edistaminen/syrjaytymisen_ja_koyhyyden_ehkaiseminen
http://anupalosaari.blogspot.fi/p/lapsiperheiden-koyhyys-suomessa_12.html
http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20130217/urn_nbn_fi_uef-20130217.pdf
http://www4.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/stop_koyhyys/nakokulmia/lapsikoyhyys_on_suomessa_kasvussa
Tämä keskustelu käsittelee huostaanottoa edellyttävää kurjistumista esim. usein toisteltuja väitteitä vanhempien lisääntyneestä väkivallasta ja päihdeongelmista. Köyhyys sinänsä ei ole eikä saa olla huostaanoton peruste.
Huostaanottoja vaativa kurjistuminen
Miksi siis huostaanottoluvut kasvavat vuosi vuodelta, vaikka kaikki indikaattorit osoittavat, että perheiden tilanteessa ei ole tapahtunut mitään huostaanottolukujen kasvua edellyttävää tai selittävää negatiivista muutosta?
Jos lisääntyneiden huostien syitä lähdetään hakemaan perheistä syiden tulisi sopia huostaanoton kriteereihin:
- kodin olosuhteisiin liittyvät syyt, joiden voidaan katsoa VAKAVASTI vaarantavan lapsen kasvua ja kehitystä
- se, että lapsi itse vaarantaa vakavasti kasvuaan ja kehitystään tai tekee muun kuin vähäisenä pidettävän rikoksen
Lisäksi syiden on täytettävä samanaikaisesti tämä määritelmä:
-JA joiden korjaamiseen avohuollon tukitoimet eivät ole riittäviä, tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia.
Tämä määritelmä sulkee ulos köyhyyden, jota voidaan korjata ttt:llä, hyvällä asunto- ja työllisyyspolitiikalla ja toimivilla peruspalveluilla.
Lähdepyyntö on siis edelleen voimassa.
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3191477/lasten-kokema-vakivalta-vahentynyt
Tuossahan se uutinen onkin. Ei tukinta aivan noin yksioikoista ole kuin kausaalisuus antaa ymmärtää.
"...Kokonaisuutena tarkastellen lasten ja nuorten väkivaltakokemukset ovat vähentyneet, mutta kehityssuunta vaihtelee väkivaltatyypistä riippuen. Esimerkiksi kuritusväkivalta on vähentynyt, ryöstöjen kohteeksi joutuminen on pysynyt ennallaan ja varkaudet ovat jopa yleistyneet.
Kyselyn tiedot rikollisuuden kehityksestä eivät välttämättä ole yhdensuuntaisia poliisin tietoon tulleiden rikosten kanssa. Esimerkiksi poliisin tietoon tulleiden lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten määrä on kasvanut viime vuosina, mutta vastaava kehitys ei näy kyselyaineistossa.
– Tämä viittaa siihen, että nämä rikokset tulevat aiempaa useammin viranomaisten tietoon, vaikka niiden määrä sinänsä ei olisi lisääntynyt, tutkija Monica Fagerlund arvioi..."
"...Vanhempien lapsiinsa kohdistama kuritusväkivalta vähentyi huomattavasti vuodesta 1988 vuoteen 2008, ja muutos parempaan suuntaan on jatkunut edelleen.
– Näyttää siltä, että suhtautumisessa kuritusväkivaltaan on tapahtunut merkittävä muutos, joka näkyy aikuisille tehtyjen asennekyselyiden lisäksi myös suoraan lasten ja nuorten kokemuksissa. Esimerkiksi tukistamista kokeneiden osuus on pudonnut noin puoleen kuuden vuoden takaisesta, Fagerlund sanoo.
Edelleen useampi kuin joka viides yhdeksäsluokkalainen on kokenut lievää fyysistä väkivaltaa vanhempiensa taholta. Henkistä väkivaltaa kuten puhumasta kieltäytymistä, haukkumista tai väkivallalla uhkaamista on kokenut melkein puolet yhdeksäsluokkalaisista ja useampi kuin joka neljäs kuudesluokkalainen..."
Uutinen kertoo lähinnä väkivallasta ja se että tuosta lähtee vetelemään johtopäätöksiä huostaanottoihin, menee vähän...yksinkertaiseksi.
Huostaanottojen räjähdysmäistä kasvua selittäviä negatiivisia muutoksia perheistä ei löydy.
1693043/Perhebarometri 2011_Web.pdf
http://www.sosa.fi/upload/päihdebarometri09.pdf
http://www.porttivapauteen.fi/tietoa/tietopankki/2457/nuorisorikollisuus
http://www.lskl.fi/files/1990/
Ehkä syitä kannattaisikin etsiä palvelujärjestelmästä:
Lapset ja perheet jäävät ilman tukea
Vaikka sijaishuollon väliaikaisuus ja perheen jälleenyhdistäminen ovat lähtökohtaisesti läsnä olevia tavoitteita kaikkien kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kohdalla, olemassa olevan tiedon ja käytännön tietämyksen perusteella asia näyttää olevan paljon monisyisempi. Lastensuojelun kokonaiskehitys antaa viitteitä siitä, että vanhempien tukeminen ja läheisverkoston hyödyntäminen ei aina toteudu lastensuojelulain edellyttämällä tavalla. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on jatkanut kasvuaan lähes vuosittain (Las- tensuojelu 2011). Varsinkin teini-ikäisten lasten määrällinen osuus ja kiireelliset sijoitukset ovat lisääntyneet.
Viimeaikaisissa lastensuojelun nykytilaa koskeneissa tutkimuksissa ja selvityksissä rapor- toidaan jatkuvasti siitä, että lastensuojelun piirissä olevat perheet jäävät vaille kokonaisval- taista ja jälleenyhdistämistä pitkäjänteisesti kannattelevaa tukea (esimerkiksi Pitkänen 2011; STM 2013; Valtiontalouden tarkastusvirasto 2012). Käytännössä perheiden jälleenyhdistä- minen näyttääkin toteutuvan harvoin.
https://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/0ac84234827b033885a2fd5d881321f9/1403692237/application/pdf/Samalla_puolella_Nakokulmia_perheiden_jalleenyhdistamiseen_lastensuojelussa.pdf
Lastensuojelukerroin lisäsi huostia
Lastensuojelukerroin kirjattiin lakiin vuonna 2006. Se jakaa rahaa kunnille sitä runsaammin, mitä enemmän lapsia sijoitetaan kodin ulkopuolelle.
http://yle.fi/uutiset/huostaanotoista_kunnille_maksettava_valtionapu_muuttuu_-_lastensuojelukerroin_poistuu_kaytosta/7037672
Puuttuvat asiakassuunnitelmat lisäävät huostia estämällä perheiden jälleenyhdistämisen
Lastensuojelujärjestö Pelastakaa Lapset katsoo, että huostaanotoissa ei noudateta lakia. Järjestö vaatii kunnille lisää voimavaroja lastensuojeluun.
Pelastakaa Lapset on huolissaan vanhempien asemasta lasten huostaanottotilanteessa. Järjestö toteaa julkilausumassaan, että jos vanhemmat jäävät vaille tukea, lasten sijoitusajat pidentyvät ja perheen yhdistäminen uudelleen ei toteudu.
Kun huostaanotetulle lapselle tehdään hoitosuunnitelma,
lastensuojelulain mukaan myös vanhempien tuen ja avun tarve on kirjattava suunnitelmaan. Pelastakaa Lapset katsoo, että lakia ei tällä hetkellä noudateta.
Jotta lakia pystyttäisiin noudattamaan, tarvitsisivat kunnat lisää voimavaroja lastensuojelutyöhön.
- Suunnitelma jää käytännöllisesti katsoen aina tekemättä.
Kun suunnitelmaa ei ole, huostaanoton purkamiselle ei ole edellytyksiä,
sanoo järjestön pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta.
Ilona Turtola YLE Uutiset
http://yle.fi/uutiset/lasten_huostaanotoissa_vanhemmat_jaavat_yksin/6005913
Sijaishuollosta puuttuu valvonta, joka estää lakisääteisen kotiuttamisen
http://lastensuojelija.blogspot.com/2011/11/lastensuojelun-valvontajarjestelma-ja.html
http://www.akava.fi/ajankohtaista/uutisia_liitoista/uutisia_liitoista_-arkisto/sosiaalialan_korkeakoulutettujen_ammattijarjesto_talentia_br_kuka_valvoo_sijoitettujen_lasten_etua.html
http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/view/1553196
Lastensuojelutoimet eivät perustu tutkimustietoon
– Sosiaalialalla on tällä hetkellä tarjolla paljon toimintoja, joiden vaikutuksista ei tiedetä tarpeeksi.Samanlainen toiminta ei mitenkään olisi mahdollista terveydenhuollon puolella. Syöpään tarjotaan sellaista hoitoa, minkä tiedetään vaikuttavan tehokkaimmin eikä sitä mitä sattuu olemaan tarjolla. Sosiaalialalla se on ihan normaalia, Kouvonen havainnollistaa.
Syy ei Kouvosen mukaan kuitenkaan ole toimijoissa. Valtakunnallisen koordinoinnin puute estää toimien kohdentamisen tarpeita vastaaviksi.
http://www.lskl.fi/tiedottaa/tiedotusvalineille/tiedotteet/tiedotteet_2013/tieto_ja_paatoksenteko_eivat_kohtaa_lapsiasioissa.3127.news
Lapset ja vanhemmat eivät saa tarpeenmukaista tukea
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten vanhemmat jäävät lastensuojelussa liian yksin eikä vanhemmille pystytä tarjoamaan heidän tarvitsemaansa tukea. Lasten palaamista biologisten perheidensä luokse estää myös konkreettisten tavoitteiden puuttuminen. Lastensuojelun Keskusliitto vaatii sijaishuollon ajankohtaisiin kysymyksiin liittyvän erillisen selvityksen pikaista käynnistämistä.Valtaosa kyselyyn vastanneista vanhemmista kertoi, että heille ei ole tarjottu minkäänlaista tukea tai he olivat joutuneet sitä etsimään aktiivisesti itse. Kotiin palaamista estivät vanhempien mukaan myös viranomaismielivalta, työntekijöiden negatiivinen asenne ja suuri vaihtuvuus sekä biologisten vanhempien vanhemmuuden mitätöinti.
– Tämän kyselyn valossa näyttää siltä, että vanhemmat eivät saa sijaishuollon kautta sellaista tukea mitä he tarvitsevat. Vastaavasti avohuollon puolelta riittäviä palveluita ei ole tarjolla, kertoo Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja HannaHeinonen.http://www.lskl.fi/tiedottaa/tiedotusvalineille/tiedotteet/tiedotteet_2013/liian_hajanainen_tuki_vanhemmille_estaa_perheiden_jalleenyhdistamista_lastensuojelussa.3075.news
Sijaishuollosta puuttuu valvonta, joka estää kotiuttamisen
http://lastensuojelija.blogspot.com/2011/11/lastensuojelun-valvontajarjestelma-ja.html
http://www.akava.fi/ajankohtaista/uutisia_liitoista/uutisia_liitoista_-arkisto/sosiaalialan_korkeakoulutettujen_ammattijarjesto_talentia_br_kuka_valvoo_sijoitettujen_lasten_etua.html
http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/view/1553196
Sektoroitunut palvelujärjestelmä estää auttamisen
Suomessa on jätetty lapsia heitteille jo vuosikymmeniä. Tampereen yliopiston dosentti Matti Rimpelä sanoo, että valtio ja kunnat ovat syyllistyneet rakenteelliseen välinpitämättömyyteen, kun viranomaiset eivät tee lastensuojelutyötä yhdessä vaan pompottelevat ihmisiä luukulta toiselle.
- Pohjimmainen ongelma on se, että nämä palvelut ja tiedot on jaettu erillisiin sektoreihin, yksiköihin, rekistereihin ja ammattikuntiin. Kukaan ei hallitse kokonaisuutta, mutta näissä palveluissa pyöritetään kuitenkin yli 20 miljardin euron pottia. Meidän tulee tunnustaa, että tämä rakenne ei enää toimi, ja se tulee rakentaa alusta lähtien uusiksi.
Rimpelän mukaan ongelma on ollut tiedossa 1980-luvulta asti, mutta sille ei ole tehty mitään.
http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_suomen_on_uudistettava_lastensuojelu_perustuksia_myoten/7058644
Huostaanottoa vaaditaan rutiininomaisesti psykiatriseen hoitoon pääsyn edellytyksenä
Lastensuojelun keskusliiton mukaan Suomessa on jatkunut jo pitkään ilmiö, jossa lapset joutuvat psykiatrisen laitoshoidon sijaan lastenkoteihin. Psykiatristen hoitojen kustannukset uhkaavat siirtyä lastensuojelun maksettaviksi ja lastenkodit paisuvat entisestään.Lastensuojelun keskusliitto on nyt huolissaan siitä, kuinka hoitoa tarvitsevien lasten käy, kun vaativa psykiatrinen osaaminen on lastenkodeista kaukana.
– Lastensuojelussahan ei ole osaamista samalla tavalla kuin terveydenhuollon puolella näihin pulmiin, sanoo Heinonen.
Myös Ranta epäilee lastenkotien osaamista psykiatrisessa hoidossa.
Sosiaali- ja terveysviraston pitää yhdessä HUS:n lasten ja nuorten psykiatrian kanssa varmistaa, että lastensuojelun avohuollossa oleva lapsi pääsee hoitoon ilman huostaanottoa.
http://yle.fi/uutiset/psykiatrista_hoitoa_tarvitsevia_lapsia_sysataan_lastensuojelun_hoteisiin/7011509?ref=leiki-uu
http://yle.fi/uutiset/tarkastuslautakunta_huostaanotto_ei_voi_olla_helsinkilaislapsen_psykiatrisen_hoidon_edellytys/7240523
Huostaanotto on tehty liian helpoksi
Lasten huostaanottoja on aivan liikaa, koska huostaanotto on tehty liian helpoksi, tiivistää Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden emeritus-professori J. P. Roos lastensuojelun tilanteen.– Lain toimenpidevalikoima koostuu hieman liioitellusti sanottuna huostaanotoista. Ennalta ehkäisevät toimet ovat huonoja ja nimellisiä. Vaikkapa päivähoitoa voidaan kutsua ennalta ehkäiseväksi toimeksi, jota se ei ole.
Roosin mukaan huostaanottojen ja ulkopuolisten sijoitusten kokonaiskustannukset ovat jo yli 600 miljoonaa euroa vuodessa.Roos ottaisi lastensuojelutyöntekijöiltä pakkotoimioikeudet pois ja veisi tuomioistuinkäsittelyyn heti tapaukset, joissa vanhemmat ja lapset panevat hanttiin.
– Juridinen asiantuntemus rauhoittaisi tätä tilannetta.
Roos siirtäisi myös huostaanottojen käsittelyn hallinto-oikeuksista käräjäoikeuksiin, joita olisi vahvistettu lastensuojelun asiantuntemuksella. Toinen vaihtoehto olisi erillinen perheoikeus.
– Hallinto-oikeudet eivät ole näytöstä kiinnostuneita tuomioistuimia. Ne katsovat vain, onko prosessi mennyt oikein.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/professori-lasten-huostaanotot-karajaoikeuteen/1748916
Lapsibisnestä ei valvo kukaan
– Taloudellisesti osaamattomat kunnat ovat luoneet tilanteen, jossa kysyntä ja tarjonta ovat epätasapainossa. Lapsibisnestä ei valvo kukaan.
Sijaishuolto on Rimpelän mukaan varsin luonteva liiketoiminnan kohde: kysyntä kasvaa, tehtävä on selkeä, valvonta ja laaduntarkkailu puuttuu, kunta palveluiden maksajana on takuuvarma, ja asiakkaat ovat heikkoja.
– Edelleenkään ei tiedetä, millaisia tuloksia ja vaikutuksia lasten sijoittamisella on. Valvonnan puutteen takia on mahdotonta arvioida, milloin lapset perheineen ovat toipuneet, ja sijaishuolto voitaisiin purkaa.
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2012/06/16/lapsibisnesta-ei-valvo-kukaan/201231577/137
Kiva että löysit noin paljon lähteitä. Elämälläsi on tarkoitus. Nämä samat jutut on kyllä jo muutaman kerran kuultu ja luettu. Näihin osin vanhoihin juttuihin ja blogeihin on täällä palattu jo varmaan sen tuhat kertaa. Ei mitään uutta auringon alla.
Kiitos ajankulusta. Lähden tästä terassille.
Joutava linkkiviidakko ja moni niistä ei edes aukee. Jotain rajaa vois tossakin olla.
Mistä kasvu johtuu?
Toimimaton avohuolto ja alentunut ilmoituskynnys
THL:n kehittämispäällikkö Mikko Oranen näkee kiireellisten sijoittamisen kasvun taustalla kaksi tekijää. Vuonna 2008 voimaan tulleen lastensuojelulain uudistuksen myötä epäillystä tapauksista ilmoitetaan viranomaisille entistä herkemmin. Toinen tekijä on lasten kurjuuden lisääntyminen, jonka Oranen liittää avohoidon tason laskuun.
- Käytännössä kyse on varmasti molemmista tekijöistä, Oranen sanoo.
Kehittämispäällikön mukaan on syytä epäille, että avohoito ei tällä hetkelle pysy täysin hoitamaan sille asetettuja tehtäviä.
- Avohoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet, mutta työntekijämäärät eivät ole kasvaneet samassa suhteessa. Vaikuttaa siltä, että avohoito ei kaikin osin toimi täysin suunnitellusti, Oranen sanoo.
Hänen mukaansa lastensuojelua myös rasitetaan tehtävillä, jotka kuuluisivat muille viranomaisille.
- Selvityksissä on havaittu, että muut palvelut kuten lastenpsykiatria ovat sysänneet tehtäviään lastensuojelun piiriin. Lastensuojelun asiakkuudesta on myös tullut kriteeri eri palveluiden saamiselle. Nämä organisaation liittyvät ongelmat ovat syöneet avohoidon tehokkuutta, Oranen arvio.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014010817908028_uu.shtml
Suomalaiset lapset voivat hyvin
http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/suomen-lapset-voivat-hyvin/1314943
http://www.hs.fi/kotimaa/a1365477572174
Koululaisten päihteiden käyttö vähentynyt
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/koululaisten paihteiden kaytto vahentynyt/a262907?page=7
Nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt
http://www.sininauhaliitto.fi/verkkolehti/uutiset/lue_lisaa_uutisia/uutiset_2008/nuorten_paihteiden_kaytto_vahentynyt_2000-luvulla/
Nuorten rikollisuus on vähentynyt
http://yle.fi/uutiset/yha_harvempi_nuori_syyllistyy_rikoksiin/7069937
Naisten kokema perheväkivalta vähentynyt
http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/Pages/AD1D30AADC3A63D7C22572440046EB19
Yksinhuoltajien ja ydinperheiden lapset yhtä onnellisia
http://www.iltalehti.fi/perhe/2014042818248549_pr.shtml
Yhä useampi isä pitää vauvalomaa
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288339371202.html
Lapsiperheet ovat onnellisia
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/104474-tutkimus-lapsiperheiden-vanhemmat-onnellisempia-kuin-sinkut
Jokin pakko-oire??
On uskomatonta, että oikeusvaltioksi itseään kutsuvassa maassa ensimmäinen sijaishuollon selvitys saadaan vasta sadan vuoden kuluttua valtiollisen sijaishuoltotoiminnan aloituksesta- ja tämäkin sosiaalihallinnon ankarasta vastustuksesta huolimatta- ei sen avustuksella.
Uskon, että sosiaalihallinto on niin sijaishuollon talutusnuorassa, että valvonta sijaishuoltoon järjestyy vain ulkomaisten ihmisoikeustarkkailijoiden ja -toimijoiden painostuksen tuloksena.