Etsin rotua itselleni.
Olen pian 14 v tyttö. Minulla on kokemusta useista koirista, ja tälläkin hetkellä meillä on yksi vanha, sekarotuinen narttukoira. Minulla on myös kaksi koiriin tottunutta kissaa, sekä pikkusisko 9 v ja pikkuveli 12 v. Asumme pikkukaupungissa rivitalossa, jossa on iso piha, jonka voisi aidata. Meillä on myös maalla omakotitalo, jossa vietämme lomat ja muutaman viikonlopun kuukaudessa, ja jossa koiria voi pitää irti.
Haluaisin koiran lenkki- ja harrastuskaveriksi ja tuomaan sisältöä elämään. En tällä hetkellä harrasta mitään kodin ulkopuolella, eikä minulla ole juurikaan kavereita tai tekemistä koulun jälkeen. Vanhemmilleni olisi ok, että ottaisin aikuisen, rauhallisen koiran (niin kuin nykyinen koiramme), mutta pentuun en ole aivan vielä saanut heitä suostumaan, emmekä ole päässeet yksimielisyyteen rodusta. Yhtenä ehtona olisi myös toisesta kissasta luopuminen, sillä heidän mielestään neljä lemmikkiä rivitalossa on liikaa.
"Vaatimukset" koiralle:
-Tarvittaessa aktiivinen, mutta osaa myös rauhoittua omiin oloihinsa
-Koiran koolla ei väliä
-Turkki max pari kertaa viikossa harjattava, ei trimmattavaa tai nypittävää, pituudella ei väliä
-Ei riista- tai saalisviettiä
-Suht. koht. helposti motivoitava
-Haukahtelu esim. leikkiessä tai ovikellon soidessa on ok, mutta mitä vähemmän haukkuu, sitä parempi
Koira saisi n. 1h-2,5h lenkkejä päivässä, tai enemmän, mikäli se vaatii. Tällä hetkellä lenkkeilen koiramme kanssa lähinnä kaupunkimaisemissa ja kytkettynä. Tarkoitus olisi kuitenkin uuden tulokkaan kanssa opetella kävelemään mahdollisimman paljon ilman remmiä, ja etsiä vaihtelevampia lenkkimaastoja.
Haluaisin harrastaa koiran kanssa tokoa, joitain pk-lajeja esim. jälkeä ja hakua, ja mahdollisesti näyttelyitä tai ainakin mätsäreitä. Täälläpäin ei juurikaan ohjattuja harrastusmahdollisuuksia ole, mutta voisin mennä lähipaikkakunnille koiran kanssa bussilla tai junalla treenaamaan.
Rotuja joita olemme harkinneet: suomenlapinkoira, japaninpystykorva, kultainennoutaja ja islanninlammaskoira.
Mikä soveltuisi meille parhaiten?
Edellä mainittujen rotujen omistajat, kävisikö mikään noista?
Olen pian 14 v tyttö. Minulla on kokemusta useista koirista, ja tälläkin hetkellä meillä on yksi vanha, sekarotuinen narttukoira. Minulla on myös kaksi koiriin tottunutta kissaa, sekä pikkusisko 9 v ja pikkuveli 12 v. Asumme pikkukaupungissa rivitalossa, jossa on iso piha, jonka voisi aidata. Meillä on myös maalla omakotitalo, jossa vietämme lomat ja muutaman viikonlopun kuukaudessa, ja jossa koiria voi pitää irti.
Haluaisin koiran lenkki- ja harrastuskaveriksi ja tuomaan sisältöä elämään. En tällä hetkellä harrasta mitään kodin ulkopuolella, eikä minulla ole juurikaan kavereita tai tekemistä koulun jälkeen. Vanhemmilleni olisi ok, että ottaisin aikuisen, rauhallisen koiran (niin kuin nykyinen koiramme), mutta pentuun en ole aivan vielä saanut heitä suostumaan, emmekä ole päässeet yksimielisyyteen rodusta. Yhtenä ehtona olisi myös toisesta kissasta luopuminen, sillä heidän mielestään neljä lemmikkiä rivitalossa on liikaa.
"Vaatimukset" koiralle:
-Tarvittaessa aktiivinen, mutta osaa myös rauhoittua omiin oloihinsa
-Koiran koolla ei väliä
-Turkki max pari kertaa viikossa harjattava, ei trimmattavaa tai nypittävää, pituudella ei väliä
-Ei riista- tai saalisviettiä
-Suht. koht. helposti motivoitava
-Haukahtelu esim. leikkiessä tai ovikellon soidessa on ok, mutta mitä vähemmän haukkuu, sitä parempi
Koira saisi n. 1h-2,5h lenkkejä päivässä, tai enemmän, mikäli se vaatii. Tällä hetkellä lenkkeilen koiramme kanssa lähinnä kaupunkimaisemissa ja kytkettynä. Tarkoitus olisi kuitenkin uuden tulokkaan kanssa opetella kävelemään mahdollisimman paljon ilman remmiä, ja etsiä vaihtelevampia lenkkimaastoja.
Haluaisin harrastaa koiran kanssa tokoa, joitain pk-lajeja esim. jälkeä ja hakua, ja mahdollisesti näyttelyitä tai ainakin mätsäreitä. Täälläpäin ei juurikaan ohjattuja harrastusmahdollisuuksia ole, mutta voisin mennä lähipaikkakunnille koiran kanssa bussilla tai junalla treenaamaan.
Rotuja joita olemme harkinneet: suomenlapinkoira, japaninpystykorva, kultainennoutaja ja islanninlammaskoira.
Mikä soveltuisi meille parhaiten?
Edellä mainittujen rotujen omistajat, kävisikö mikään noista?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Noutajilla on pieni metsästysvietti, joka voi kohdistua esimerkiksi vesilintuihin ja jyrsijöihin. Mutta ei varmaankaan ole ongelmaksi, kun sitä ei vahvista.
En omista yhtäkään mainitsemaasi rotua, mutta minusta nuo vaihtoehdot kuulostavat sopivilta. Minun ehdotuksiani tuohon lisäksi on hovawart ja eurasier (joillakin eukuilla voi esiintyä metsästysviettiä, mutta yleensä ottaen ei esiinny, hiljainen rotu!).
Kiitos vastauksesta! Luin muutaman artikkelin eurasierista ja se vaikuttaa koiralta, josta vanhempanikin voisivat pitää. Pitää harkita :)
Itse omistan kultaisennoutajan, jonka luonne on mitä parhain ei hauku juuri yhtään. Ulkoilua tarvitsee päivittäin, muttei välttämättä mitään hirmu pitkää vaikka siihen olisi energiaakin. Rotu tulee toimeen muiden koirien kanssa ja suhtautuu vieraisiin ystävällisesti ja iloisesti. Koiralle on ollut helppo opettaa temppuja eli on oikein oppivainen. Kultsut ovat suht isoja, mutta todella leppoisia ja sopii hyvin vaikka ensimmäiseksikin koiraksi. Sopii tokoon kuin moneen muuhunkin.. Rotu on suht terve, mutta kasvainsairaudet ovat yleisimpia sairauksia valitettavasti. Rotuja mitä mainitsit itse kuulostaa hyviltä muttei ole kokemusta minulla kuin kultsuista:) Onnea koiran valintaan!
Itse otin(sain) ikäisenäsi Suomenlapinkoiran(nyt 5v.) enkä ole päivääkään katunut päätöstä(toisaalta tuskin moni muukaan koiran omistaja katuu rotuvalintaansa)
On suhteellisen hankala motivoitava ruualla menee, mutta ei omaa sellaista miellyttämisen tarvetta että tottelisi(ainakaan hyvin) ilman ttä sitä olisi sille hyötyä, vähintään osoittaa mieltä parilla haukulla.
Riistaviettiä on melkoisen paljon monikäyttö koirahan lapinkoira on. Söisi mielellään kaikki oravat, jänikset, linnut ja liskot.
Turkki on helppo hoitaa, harjaus noin kerran viikossa ja karvanlähtöaikana useammin.Pohjavillainen turkki suojaa kylmältä ja myös kuumalta(tiettyyn rajaan asti) ja lapinkoirienturkki myös hylkii vettä ja likaa eli ei tarvitse kovin usein pestä.
Kesällä kun on kuumaa ja kosteaa saattaa kuitenkin turkki hautua ja koira saada ihottumaa eli kesät kannattaa katsella turkin alle tiuhaan.
Lappiksethan mielletään usein haukkuherkiksi ja sitähän ne usein ovatkin, mutta yksikään haukahdus ei ole vailla syytä. esimerkkejä miksi meillä haukutaan:
joku on ovella,
näkee esim oravan puussa
innostuessa esimerkiksi leikissä
turhautuessa, (esim. ollaan tulossa ulkoa sisälle ja pitää kuivata ennen kuin pääsee kaluamaan luuta)
Tuo lenkkeily määrä on ihan ok lapinkoiralle, irti en omaa koiraani uskalla päästää kävelemään, mutta olen kyllä kuullut että jotkin lapinkoirat eivät lähde hartoilemaan irti ollessaan.