Hometta/rihmastoa betonin alapinnassa

Eikä myrkkyjä vaan mekaaninen poisto.

kotitoksikoloogi kirjoitti:

Eikä myrkkyjä vaan mekaaninen poisto.

Kerkisin valamaan aiemmin lattiassa olevan reijän ja en muoveja siihen laittanut. Ne muovit ei tosiaan sinne kuulu vaikka -70 luvulla on laitettu.

Talo on valesokkelitalo ja kellariosalla lattia on jotain 30cm korkeammalla.
Nyt suunnitelmissa tehdä salaojakaivo kellarin lattiaan. Saven päälle kertyi jonkun verran vettä lattian keskikohdalla. Kellarin lattialle asti vettä ei kumminkaan ole tullut.

Pahalta näyttää.

En osta kirjoitti:

Pahalta näyttää.

Kellarien seinän valkoista kalkkihärmää taas ei tarvi pelätä eikä niitä seiniä saa vanhassa talossa muovilla tms sulkea että hengittää. Nykyään pumppausasemiakin on suht halvalla kun vessanpyttyjä tahdotaan padotusrajan alle.

PO
www.lamminvesivaraaja.fi

"Toinen mikä tuli mieleen on se, että onko valetun kellarin ja ulkoseinän välissä lämpökatko? Jos ei, siitä syntyy kondenssiriski yläkerran lattiaan."

Tarkotin siis valettua kellarin kattoa.

missUnderstood kirjoitti:

"Toinen mikä tuli mieleen on se, että onko valetun kellarin ja ulkoseinän välissä lämpökatko? Jos ei, siitä syntyy kondenssiriski yläkerran lattiaan."

Tarkotin siis valettua kellarin kattoa.

Lue lisää

Ilmanvaihto on -70 luvulta. Kahdessa makuuhuoneessa katossa poisto. 7 ikkunassa ilmanvaihtoluukku. Liesituulettimessa poisto hormiin. Vessassa/pesuhuoneessa huippuimuri (-99). Kellarin saunassa jonkulainen poisto. Kellarin pannuhuoneessa kaksi reikää seinässä. Eli tuloja ei oikein ole.

Valesokkeli katottiin kun pari lastulevyä on kulmasta pois. Ei löytynyt kun ampiaspesä toisen levyn takaa. Siinä urakkaa tehdä kulma takasin ehkäksi ja pitäväksi. Siinä kulmassa oli jäänyt höyrynsulkumuoviin kolo kulmaan seinän keskikorkeudella.

Valesokkeli näkyy myös talon etupuolelta sisältä mistä purin kaapin ja kaapin betonista valetun korotusrappusen. Rappusessa oli styroks jonka päälle valettu. Lisäksi talossa on kaksi melkein samanlaista betonirappua ja toista olen siirtänyt pois seinästä.

Kellarin ulkoseinässä 20.5 cm betonia, 2.5 styroksia, 7.5 tiili reijät sivullepäin, rappaus. Kellarin sisäseinässä pelkästään 15cm betonia.

Talon jo puretusta vanhasta keittiostä on saattanut päästä vähän kosteutta matalamman ja korkeamman lattian osan väliin. Lastulevy menee kahden betonin väliin. Lastulevyn takapuolella muovi ja kellariosan kattoa. Siinä onkin miettimistä mitä keksii tuolle lastulevyn kololle.

Matalamman lattian ja kellariosan lattian korkeusero 31cm. Kuvassa väliseinän betonia on 21cm. Lastulevy on mennyt vielä alemmas betonien väliin koloon. Tuosta betoniosasta on varmaan jotain kosteutta mennyt lastulevyynkin, kun on niin erikoinen rakenne. Muovi on ollut betonissa kiinni ja itse leikkasin tuon palan muovista pois.
Seinän toisella puolella oleva lastulevy on varmaankin vaihdettu -82 kun seinän toiselta puolelta on purettu pesuhuone ja sauna pois. Tilalla on keittiö.

Kuva vanhan keittiön seinästä:
http://aijaa.com/4P5V7s

Toisessa kuvassa kellarin ulkoiseinä. Alapuolella näkyvää styroksia on 15cm korkasti. Sisäseinää ei oikein näy (paksuus 15cm). Ulkopuolella on betoni huopa laasi ja sitten alkaa tiiliseinä.

Kellarin seinät on tosiaan kylmät ja katto lämmin. Ei tosiaan kuulosta kovin hyvältä.
Kuvassa näkyy myös kellarin seinän ulkopuolelle lisätty ovi oikealla.
http://aijaa.com/hVSBQc

Ei sen tarvii olla ihan mitoissa, kunhan mulla menee jakeluun miten noi teidän "kerrokset" menee.

Jo seitkytluvulla osattiin ajatella tota kapillaarisuutta ja diffuusiotakin ja niitä vastaan on sitte lähetty noilla muoveilla taistelemaan. Eipä noista älynväläyksistä vielä nykyäänkään olla eroon päästy kun edelleen törmää jatkuvasti kysymyksiin voiko kellaria eristää (lisää) laittamalla muovia väliin.

Kuva näyttäis ihan oikealta. Voi siinä vasemmalla kylmäsilta olla. Seinä ei ole ollut auki, mutta seinän liittymä on samanlainen kun siinä toisessakin kuvassa. Bitumisively, huopa, puu. Ulkopuolella vaan puun tilalla tiili.
Vettä tosiaan alhaalta ja sivuilta. Varsinkin edestä ja oikealta sivulta. Ei niin paljoa että lattialle asti olisi tullut, mutta kosteutta tietysti liikaa.
Valesokkelia on tosiaan ne 3 sivua. Ja neljäs kellarin sivu on sekasikiö kun kellarin yläseinässä on muovi ja vanhan keittiön seinän lastulevy menee valessokkelilattian alapuolelle.
Mielestäni muovia ja lastulevyä ei saisi olla.
Yks lastulevyn alareuna näytti pahalta. Se oli ollut myös vanhan keittiön betoniportaankin takana muhiintumassa.
Lastulevy ei ollut kulmassa vaan keskemmällä seinää.
Vanhan keittiön takana on olohuone ja siinä myös lastulevyjen alareuna piilossa. Lastulevy näyttää kunnossaolevalta kun ottaa listan pois edestä.

Lisäksi tuossa vanhassa keittiössä oli lastulevyn päällä laudoitus. Ehkä sekin on eristänyt tuota muutenkin omituista seinää lisää.

Kuva 1 on siitä ja siinä on ollut se vanha keittiö. Kellarin päällä on uusi keittiö. Tuo uuden keittiön sisäilma on ihan hyvä. Lattia on lämpimämpi kun muualla, kellarin ja kellarissa olevan pannuhuoneen välillä. Kellari osan puolelta lähtee 7 reikäinen savupiippu.

mitä teillä on sokkelin halkaisun eristeenä, onko varma että on kuivaa?

Valesokkelin eristeenä 12.5cm villaa. Valesokkeli katottu 7 kohtaa ja on kuivaa ja kovaa. Katotut väliseinät on kunnossa.
Kellarin ulkoseinällä on se lämpökatko. Kellarin pääty ja sisäseinällä ei ehkä ole mitään eristettä.

-82 kellarin lattiaa on säretty ja valettu todella huonosti umpeen. Samaan kellarihuoneeseen on laitettu aika tehokas takka jossa leivinuuni. Kellarin sisäseinään on laitettu styroks ja puupaneeli. yläkerrassa se vanha alkuperäinen keittiö mistä on voinut kosteuttakin tulla. Kellarin katon ja keittiön lattian välissä muovi ja lastulevy lattian sisällä. Lisäksi keittiön kaapit varmaan aika tiiviisti edessä. Rupesin miettimään että ehkä nämäkin on jotain vaikuttaneet.

Tuossa vanhassa keittiössä on ollut tiskipöytä tuolla seinällä ja viemäri. Jos tiskipöydältä olisi valunut vettä tiskipöydän takaa lastulevyä pitkin alas ja lattian sisälle.

http://aijaa.com/4P5V7s
Katsoin tuossa kuvassa olevaa vanhan keittiön rakennetta tarkemmin. Alaosa betonista on kellarin seinää ja yläosa kellarin kattoa. Kellaristapäin katsottuna seinän ja katon rajakohdassa on muovi. Muovia ei muualtapäin näy ja muovi näkyy kellarin sisäseinällä.

Vanhan keittiön kulmassa on oikea höyrynsulkumuovi. Keittiöseinällä näkyy roskamuovia. Karhulevy eristevillan päällismuovit. Muovi on kaksinkerroin umpinainen taitos ylöspäin. Yhdessä kohtaa limitetty ja on neljä muovia päällekäin.

100% varmuudella siellä lattian alla on jotain. Tässä muutama viikko sitten koitin haistella kaikki nurkat ja kolot. Vanhan keittiön toisen patteriputken kohalta tuli viemärimäistä hajua. Lattiassa oli pieni halkeama myös. Purin nurkkakaapin korotuslattiabetonin pois ja kaapin. Valesokkeli oli nurkasta hyvässä kunnossa. Etuosalla ei ole tiiliverhousta vaan tuulensuojalevy, ilmaväli, puupaneeli.
Nyt katselin sitä roskamuovia ja koitin nostaa muovin toisen taitoksen pois. Samanlainen viemärimäinen haju taisi tulla. Lattia tosiaan menee purkuun että näkee mitä siellä on.

Tuli mieleen että talosta puuttuu se neljäs valesokkeliseinä. Se että kuinka aluslaatta on liitetty kellarin seinään kiinni. Epäilen että liitoksessa olisi jotain hämärää. Tai jos talo olisi jollain lailla liikahtanut. Talon takaa on sokkeli ja tiiliseinä ehjiä. Edessä on upotettu kuisti ja kellarin portaat tulee muuta seinää ulommaksi. Edessä valesokkelikaan ei ole betonista, mutta sokkelissa ei vikaa näy. Lattia purkamalla pitäisi selvitä miten se on tehty.

seitkytluku kirjoitti:

Tuli mieleen että talosta puuttuu se neljäs valesokkeliseinä. Se että kuinka aluslaatta on liitetty kellarin seinään kiinni. Epäilen että liitoksessa olisi jotain hämärää. Tai jos talo olisi jollain lailla liikahtanut. Talon takaa on sokkeli ja tiiliseinä ehjiä. Edessä on upotettu kuisti ja kellarin portaat tulee muuta seinää ulommaksi. Edessä valesokkelikaan ei ole betonista, mutta sokkelissa ei vikaa näy. Lattia purkamalla pitäisi selvitä miten se on tehty.

Lue lisää

Näyttäisi että kosteus on tullut ylhäältäpäin. Keittiön lattialta tai lastulevyn pintaa pitkin valumalla.
Siinä aluslaatan ja kellarin seinän välissä on styroks. Hiekka näyttää puhtaalta ja on kuivaa. Päällisbetoni on päältä ja alta ok, mutta reunalta homeessa. Betonia vasten on ollut se huonoksi mennyt lastulevy ja 2 tai 4 kerrosta roskamuovia. Kellarin seinän betonissa ei silmämääräisesti näy mitään vikaa. Siinä kellarin seinän lähettyvillä menee yksi patteriputki ja siksi hajua oli siitä toisesta patterin haarasta.

Makuuhuoneesta otettiin aiemmin vanha muovimatto irti. Vihreä matto jossa ruskea karvapohja. Tilalle laitettiin uusi muovimatto ja saumasta liimattiin kiinni. Nyt tuo makuuhuone haisee pistävälle. Otin tuon uuden muovimaton siitä pois. Haju ehkä vähän lieveni, mutta on edelleen. Ilmeisesti betonin pinta pitää hioa että karva-muovimaton jäänteet ja liiman saa siitä pois?
Tuo haju on siitä aika salakavala että ei ole helppo tietää hajun syytä. Sellainen pistävä katku että voimakaskin se on. Itse en olisi mattoa irroittanut, mutta sellanen oli tähän tehty.
Samaa vanhaa vihreää karvamuovimattoa on muistaakseni ainakin olohuoneen lattiassa. Siihen on päälle laitettu harso ja laminaatti. En ole huomannut että siitä olisi mitään hajua tullut.

http://www.baumedi.fi/sisailmaongelman-tunnistaminen/pistava-tai-imela-haju

Tuolta nettisivulta taisin lukea siitä matosta, hajusta ja sen vaaroista. Sekin huone on teipattu kiinni, että hajut ei pääse sekoittumaan muihin huoneisiin. Löytää niitä mahdollisia vikakohtia paljon helpommin. En oo nyt enää keksinyt että missä niitä voisi olla. Alkuperäinen vessakin on korjattu joskus, että märkätilat on katottu. Paitsi -82 tehdyt pesutilat kellariin, mutta niitä ei ole oikein käytetty.

Kellarissa olikin onneksi rivinteeraus seinissä paitsi yhdessä oli se styroks.

Mikähän olisi oikeaoppinen korjaustapa yläkerran seinille vai onkohan niille mitään korjaustapaa? Seinissä siis tiiviisti tiili, villa, muovi, lastulevy. Hankala muuttaa erilaiseksi miten se on alunperin tehty. Muovin ilmavuoto nurkissa olisi hyvä tarkistaa.

Siellä alapuun alla on se huopa ja bitumia.

Ps. Löytyykö mitään tuuletusyrityksiä, kuten avattuja saumoja alavarvista tms.?

miss.007 kirjoitti:

Ps. Löytyykö mitään tuuletusyrityksiä, kuten avattuja saumoja alavarvista tms.?

Melkein koko styroksiseinän purin. Oli aika helppo, mutta tuo loppuosa vaatii enemmän voimaa. Saa nähdä kylmeneekö kellari paljonkin talvella, mutta pakko ne oli tiputtaa alas.

Hiiren oli päässeet seinän reijästä seinän sisälle. Yhdessäkohtaa alhaalla oli kosteutta/märkää. Sitä kalkkijuttua meni alhaalla ja vähän ylempänäkin, kun seinä ei ollut päässyt mihinkään kuivamaan.

Niin niissä yläkerran seinissä ei mitään tuuletusyrityksiä ole. -99 tehdyssä pienessä laajennuksessa on joka kolmas sauma auki.

Ulkoseinät ja muut on ne -72. Huonosti tuli laitettua niistä seinistä. Tuulensuojalevyä ei ole. Paikallaan muurattu ja pieni kynsirako on tiilen ja runkotolpan välissä. Paitsi laastistahan sekin on tukossa. Runkotolppa on 10cm. Villa 12.5cm. Eli villa on siellä puristuksissa. Räystäiltä villojen päällä on kantava katon osa. Jotain roskaa saattaa olla tiilien kynsiraossa että huonosti tuulettuu sieltä. Päädyissä seinävillat menee yhtenäisenä melkein peltikattoon asti. Siellä ei mahdu kynsirakoa olemaan.

Villat on kunnossa, mutta tällaisessa patenttiseinässä ne villat kaiketi menee vanhaksi jonkun ikävuoden jälkeen. Ja varsinkin nurkkien huonosti tehdyistä höyrynsuluista pääsee vuotoilmaa.

Ei tosiaan ole tuulensuojalevyä eikä tuuletusrakoa. Avattuja puskusaumoja tai reikiäkään ei ole, mutta niistä tuskin olisi mitään hyötyä.
Sellaista valkoista on yhdelläkohtaa vanhan vessan kohdassa seinässä. Taitaa olla aika pysyvästi siinä. Samalla seinällä on vähän sammalta ja toisella pimeällä seinällä on myös. Kahdella aurinkoisella seinällä ei ole.
Valesokkeli on sisäpuolelta musta varmaankin bitumista. Sokkelin päällä se huopakaista ja tiilet.
Tiilien värissä ei ole eroa ja sokkelissä on maalit pysyneet. Valesokkeli on korkea 30cm menee yli lattian tasosta. Valesokkeli on aavistuksen sisempänä kun tiilet. Ei kumminkaan seinätolpissa kiinni. Ehkä joskus myöhemmin saan jotain piirrettyä.
Tuo seinän tuulettumaton rakenne siinä askarruttaa. Valesokkelissa ei mitään katastrofaalista vikaa ole.

Sinne vanhaan vessaan ei tule vesiä ja siinä on uudet vesiputket ja uusi betonilattia.

Ei mennyt ihan nappiin talon piirrustukset. Siinä kulmassa missä härmää on niin ei olekaan vessaa. Siinä etuoven sisennyksen kulmassa on kaappi jossa on yksi ovi. Kaapin ovi aukeaa makuuhuoneeseen.

Härmää olen nähnyt mutta olen luullut sitä joksikin liaksi. Siinä kaapissa on tietysti ovi ollut, mutta olen ottanut sen pois. Ja nyt ovi on paikoillaan mutta auki.
Tässä kun se kaappiongelma oli niin arvelen että tuosta kaapista löytyy jotain autoa kanssa. Ehkä valesolleli sekä seinäkin pilalla. Kaapissa on samanlainen oma betonilattia kun rivikaapeissa.

Linkki ei tainnut toimia.

Täytyy koittaa juuriharjaa jos se on kalkkihärmää.
Valesokkelin alapuu on makuuhuoneessa 43cm päässä valesokkelin yläosasta. Tuossa kaapissa taas 38cm ja siinä on alla styroks, bitumia ja alapuu. Ei taida olla kantava alapuu.

Ei ollut kaapin valesokkelissa vikaa. Valesokkelissa sisäpuolella tais näkyä vähän sitä härmää.
Vanhan vessan jostain vesivahingosta oli vessan lastulevy mennyt piloiksi. Sitä lastulevyä ei siinä enää ollut. Mutta kaapin betonilattian reuna oli sen kostuneen lastulevyn takia homeessa. Samoin homeessa oli kaapin takaseinän lastulevy alareunasta. Läikästä näkyi että kosteus oli tullut vessastapäin. Kaapin vasenta seinää en vielä purkanut. Alareunan pala oli kumminkin aika hyvä.
Hiiret oli jotenkin päässeet kaapin lattian alle ja seinälle. Yks raato löytyi.
Ilmavuotoa oli aika paljon tiiliseinän ja puuseinän kulman liitoksessa.
Linkin sainkin luettua.

Viisi vuotta. Ei ollut alkuperäisten edellisten omistajien kanssa puhetta vessasta kovin tarkasti. Vessa oli alkuperäiskunnossa ja vessanpönttö rikki. Pysyi kuivana kun vessanpöntön hana oli kiinni.
Vesiputket oli vaihtokunnossa ja samalla laitettiin lattiakaivo vessaan. Tästä sama 5 vuotta. Vessan seinien lastulevyn alaosat sahattiin silloin pois.
Vessan takaseinä ja kaapin sivuseinä oli samaa lastulevyä. Eli kaapin betonilattia ja takaseinän lastulevy on olleet myös hyvin lähellä vuotokohtaa.

seitkytluku2 kirjoitti:

Viisi vuotta. Ei ollut alkuperäisten edellisten omistajien kanssa puhetta vessasta kovin tarkasti. Vessa oli alkuperäiskunnossa ja vessanpönttö rikki. Pysyi kuivana kun vessanpöntön hana oli kiinni.
Vesiputket oli vaihtokunnossa ja samalla laitettiin lattiakaivo vessaan. Tästä sama 5 vuotta. Vessan seinien lastulevyn alaosat sahattiin silloin pois.
Vessan takaseinä ja kaapin sivuseinä oli samaa lastulevyä. Eli kaapin betonilattia ja takaseinän lastulevy on olleet myös hyvin lähellä vuotokohtaa.

Lue lisää

Eli viisi vuotta on täynnä. Tehtiinkö asuntoon kuntotarkastus? Siinä raportissa on varmaankin eritelty näitä riskejä ja annettu korjausehdotuksia tai esitetty lisätutkimustarpeet. Sen pohjalta olisi helpompi toimia.

miss.007 kirjoitti:

Eli viisi vuotta on täynnä. Tehtiinkö asuntoon kuntotarkastus? Siinä raportissa on varmaankin eritelty näitä riskejä ja annettu korjausehdotuksia tai esitetty lisätutkimustarpeet. Sen pohjalta olisi helpompi toimia.

Lue lisää

Ei tehty. Terveystarkastaja on käynyt ja sen perusteella on ruvettu etsimään vikoja. Hän toimii näytteidenottajana. Lappu löytyy jostain. Oli mm. Valesokkelirakenne, tuutetusreikien puuttuminen tiiliseinästä, ei salaojia, ei korvausilmaventtiileitä, tunkkainen haju. Sillähetkellä kellarissa oli ihan hyvä ilma hänen mielestään. Talo oli lainassa aiemmin ja huomasin että kellarin lattialle oli jäänyt karvapohjainen muovimatto. Muivimatto ja lattia oli homeessa. Huomasin tämän siis myöhemmin tarkastajan käynnin jälkeen. Yhdestä makuuhuoneesta paikansin sen pistävän hajun.
Hänen mielestään tuuletusreijät tiiliseinässä ehkä auttaisi vaikka tuulensuojalevyä ei ole. Mutta niistä tosiaan olisi vaan haittaa. Niin ja talon päätyihin ilmanvaihtoritilät yläpohjaan. Piipun hattu puuttuu. Korjaussuunnitelma ammattilaisella. En muista oliko vielä jotain muuta.
Sanoi myös että tutkimukset maksaa aika paljon ja aika paljon saa itse tutkimalla, että ei mene kaikki rahat siihen särkemiseen. Hän toimii puolueettomana näytteiden ottajana. Kaupan purusta mainitsi, mutta hänen mielestään ongelmana se että kuntotarkastusta ei ole tehty. Taisi puhua 10 vuodesta, mutta se taisi mennä väärin. Lisäksi hinta oli 25te että siitä ei kauhean isoa hinnan alennusta voi saada.

seitkytluku2 kirjoitti:

Ei tehty. Terveystarkastaja on käynyt ja sen perusteella on ruvettu etsimään vikoja. Hän toimii näytteidenottajana. Lappu löytyy jostain. Oli mm. Valesokkelirakenne, tuutetusreikien puuttuminen tiiliseinästä, ei salaojia, ei korvausilmaventtiileitä, tunkkainen haju. Sillähetkellä kellarissa oli ihan hyvä ilma hänen mielestään. Talo oli lainassa aiemmin ja huomasin että kellarin lattialle oli jäänyt karvapohjainen muovimatto. Muivimatto ja lattia oli homeessa. Huomasin tämän siis myöhemmin tarkastajan käynnin jälkeen. Yhdestä makuuhuoneesta paikansin sen pistävän hajun.
Hänen mielestään tuuletusreijät tiiliseinässä ehkä auttaisi vaikka tuulensuojalevyä ei ole. Mutta niistä tosiaan olisi vaan haittaa. Niin ja talon päätyihin ilmanvaihtoritilät yläpohjaan. Piipun hattu puuttuu. Korjaussuunnitelma ammattilaisella. En muista oliko vielä jotain muuta.
Sanoi myös että tutkimukset maksaa aika paljon ja aika paljon saa itse tutkimalla, että ei mene kaikki rahat siihen särkemiseen. Hän toimii puolueettomana näytteiden ottajana. Kaupan purusta mainitsi, mutta hänen mielestään ongelmana se että kuntotarkastusta ei ole tehty. Taisi puhua 10 vuodesta, mutta se taisi mennä väärin. Lisäksi hinta oli 25te että siitä ei kauhean isoa hinnan alennusta voi saada.

Lue lisää

"Hänen mielestään tuuletusreijät tiiliseinässä ehkä auttaisi vaikka tuulensuojalevyä ei ole. Mutta niistä tosiaan olisi vaan haittaa."
- Näin on. Jopa kuntokartoittajat antavat virheellisesti ohjeita reikien tekoon, koska päältäpäin on mahdotonta todeta onko takana tuuletusväli. Tällöin puuttuu nimenomaan kokemus ja tieto eri aikakausien rakennuksista ja annetaan ohjeita kuten uudempiin rakennuksiin.

"Niin ja talon päätyihin ilmanvaihtoritilät yläpohjaan. Piipun hattu puuttuu. Korjaussuunnitelma ammattilaisella. En muista oliko vielä jotain muuta."
- Onko välikattoon olemassa tarkastusluukku? Mikäli katto on loiva ja tuuletus on puuttunut n.30 vuotta niin katolla tuskin on puhtaat paperit. Tällöin tunkkainen haju on usein pahempi matalapaineella ja kosteilla keleillä. Haju saattaa tulla pihalle saakka. Tuuletusritilät saattavat kuivattaa jo vaurioituneita materiaaleja, mutta aina kun ilmankosteus kasvaa, mikrobit lähtevät elämään. Ja tämä kaikki siis liittyy oletukseen että räystäiden alta tuuletus on ollut olematon ja päädytkin ummessa. Lisäksi on olemassa muitakin riskejä, kuten läpivientien tiivistämättömyys tai ilmanvaihtoputkien tms. putkien eristeiden vääränlainen toteutus.

"Sanoi myös että tutkimukset maksaa aika paljon ja aika paljon saa itse tutkimalla, että ei mene kaikki rahat siihen särkemiseen. Hän toimii puolueettomana näytteiden ottajana."
- On totta että kun itse avelee paikkoja, pääsee perille asioista. Tämä hakuammunta on mielestäni hyvä aloittaa itse jos työkalut pysyvät hyppysissä, koska siinä säästää rahaa. Mutta, kun on päässyt asioista vihille ja varsinkin tälläisessä kohteessa jossa on useampi eri osa-alue vakavuudeltaan kyseenalainen, säästää aikaa ja hermoja ottaa paikalle ammattilainen, jolta saa ajantasalla olevat korjausohjeet.

"Kaupan purusta mainitsi, mutta hänen mielestään ongelmana se että kuntotarkastusta ei ole tehty. Taisi puhua 10 vuodesta, mutta se taisi mennä väärin. Lisäksi hinta oli 25te että siitä ei kauhean isoa hinnan alennusta voi saada."
- Onko kyseessä siis kohde joka myytiin rehellisesti kertoen vioista? En tiedä sijaintia, enkä ole kiinteistövälittäjä, mutta hinta kuullostaa siltä että asunto on myyty remonttitaitoiselle henkilölle ja kerrottu vioista. Myyjän vastuu on 5 vuotta.

Tässä tapauksessa korjattavaa on paljon. Mutta tärkeintä on että kaikki tehdään kunnolla ja oikein, oikealla tavalla ja oikeassa järjestyksessä. Säästät rahaa nyt kun nuuskit nurkat tarkkaan yksiksesi, jolloin välistä jää pois erilaiset kartoitukset. Siltikin ammattilaisen avulla on hyvä tutkia materiaalien kunto niiltä osin kun jotain epäillään. Korjaussuunnitelmia ei myöskään kannata tehdä itse, jos ei ole alan ammattilainen. Olen siinä mielessä vähän tuhma, että uskon että muutamat korjauksetkin voi tehdä itse, kunhan saa kunnollisen korjaussuunnitelman ammattilaiselta. Tämä ei koske esim. kellarianne, joka tulee alipaineistaa, koska urakka pöllyttää mikrobit koko rakennukseen. Muutenkin terveytenne kannalta harkitisisin onko rakennuksessa järkevää asua tällä hetkellä, mutta itsekin vastaavassa tilanteessa ymmärrän, että se ei ole niin yksiselitteistä, että lähtee vain pois.

Mutta siis: Kun nyt saat selville ongelmat, tarvitset jokaiseen vakavaan asiaan tutkmuksen ja korjaussuunnitelman ammattilaiselta. Voit kuitenki ajatella asiaa niin, että olette saaneet asunnon hyvin edullisesti, et olet teettänyt kuntokartoitusta tms. Homekoirankin asioita olet itse hoitanut ja joitakin korjauksia voi tehdä itsekin. Eli säästöä on syntynyt, mutta älä missään nimessä säästä korjauksen suhteen. Ja hyvä korjaussuunnitelma edellyttää valitettavasti näitä kosteus- ja mikrobitutkimuksia.

miss.007 kirjoitti:

"Hänen mielestään tuuletusreijät tiiliseinässä ehkä auttaisi vaikka tuulensuojalevyä ei ole. Mutta niistä tosiaan olisi vaan haittaa."
- Näin on. Jopa kuntokartoittajat antavat virheellisesti ohjeita reikien tekoon, koska päältäpäin on mahdotonta todeta onko takana tuuletusväli. Tällöin puuttuu nimenomaan kokemus ja tieto eri aikakausien rakennuksista ja annetaan ohjeita kuten uudempiin rakennuksiin.

"Niin ja talon päätyihin ilmanvaihtoritilät yläpohjaan. Piipun hattu puuttuu. Korjaussuunnitelma ammattilaisella. En muista oliko vielä jotain muuta."
- Onko välikattoon olemassa tarkastusluukku? Mikäli katto on loiva ja tuuletus on puuttunut n.30 vuotta niin katolla tuskin on puhtaat paperit. Tällöin tunkkainen haju on usein pahempi matalapaineella ja kosteilla keleillä. Haju saattaa tulla pihalle saakka. Tuuletusritilät saattavat kuivattaa jo vaurioituneita materiaaleja, mutta aina kun ilmankosteus kasvaa, mikrobit lähtevät elämään. Ja tämä kaikki siis liittyy oletukseen että räystäiden alta tuuletus on ollut olematon ja päädytkin ummessa. Lisäksi on olemassa muitakin riskejä, kuten läpivientien tiivistämättömyys tai ilmanvaihtoputkien tms. putkien eristeiden vääränlainen toteutus.

"Sanoi myös että tutkimukset maksaa aika paljon ja aika paljon saa itse tutkimalla, että ei mene kaikki rahat siihen särkemiseen. Hän toimii puolueettomana näytteiden ottajana."
- On totta että kun itse avelee paikkoja, pääsee perille asioista. Tämä hakuammunta on mielestäni hyvä aloittaa itse jos työkalut pysyvät hyppysissä, koska siinä säästää rahaa. Mutta, kun on päässyt asioista vihille ja varsinkin tälläisessä kohteessa jossa on useampi eri osa-alue vakavuudeltaan kyseenalainen, säästää aikaa ja hermoja ottaa paikalle ammattilainen, jolta saa ajantasalla olevat korjausohjeet.

"Kaupan purusta mainitsi, mutta hänen mielestään ongelmana se että kuntotarkastusta ei ole tehty. Taisi puhua 10 vuodesta, mutta se taisi mennä väärin. Lisäksi hinta oli 25te että siitä ei kauhean isoa hinnan alennusta voi saada."
- Onko kyseessä siis kohde joka myytiin rehellisesti kertoen vioista? En tiedä sijaintia, enkä ole kiinteistövälittäjä, mutta hinta kuullostaa siltä että asunto on myyty remonttitaitoiselle henkilölle ja kerrottu vioista. Myyjän vastuu on 5 vuotta.

Tässä tapauksessa korjattavaa on paljon. Mutta tärkeintä on että kaikki tehdään kunnolla ja oikein, oikealla tavalla ja oikeassa järjestyksessä. Säästät rahaa nyt kun nuuskit nurkat tarkkaan yksiksesi, jolloin välistä jää pois erilaiset kartoitukset. Siltikin ammattilaisen avulla on hyvä tutkia materiaalien kunto niiltä osin kun jotain epäillään. Korjaussuunnitelmia ei myöskään kannata tehdä itse, jos ei ole alan ammattilainen. Olen siinä mielessä vähän tuhma, että uskon että muutamat korjauksetkin voi tehdä itse, kunhan saa kunnollisen korjaussuunnitelman ammattilaiselta. Tämä ei koske esim. kellarianne, joka tulee alipaineistaa, koska urakka pöllyttää mikrobit koko rakennukseen. Muutenkin terveytenne kannalta harkitisisin onko rakennuksessa järkevää asua tällä hetkellä, mutta itsekin vastaavassa tilanteessa ymmärrän, että se ei ole niin yksiselitteistä, että lähtee vain pois.

Mutta siis: Kun nyt saat selville ongelmat, tarvitset jokaiseen vakavaan asiaan tutkmuksen ja korjaussuunnitelman ammattilaiselta. Voit kuitenki ajatella asiaa niin, että olette saaneet asunnon hyvin edullisesti, et olet teettänyt kuntokartoitusta tms. Homekoirankin asioita olet itse hoitanut ja joitakin korjauksia voi tehdä itsekin. Eli säästöä on syntynyt, mutta älä missään nimessä säästä korjauksen suhteen. Ja hyvä korjaussuunnitelma edellyttää valitettavasti näitä kosteus- ja mikrobitutkimuksia.

Lue lisää

On tarkastusluukku välikattoon. Joskus olen kaikki kolot ryöminyt ja mitään silminnähtävää ei näkynyt. Yläpohjassa villaa ja purua. Talon ympäriltä olin ottanut yhden räystäslaudan lappeilta pois. Tämä ei oikeastaan ollut vielä auttanut. Niin pienet ne tuuletusvälit oli. Juuri tuota kuvailemaasi hajua joinakin eri aikoina huomaa pihalle päin. Nyt kun otin jotkut ihmeen tuulenestolaudat pois ja lisäsin räystäille isomman tuuletusvälin niin alkoi ilma kiertää ja sitä jostain säätilasta riippuvaa hajua en ole huomannut. Tuuletusta lisäämällä hajua tuli hetken enempi. Ehkä jotain purulle haisevaa.

Lamppujen sähköt oli rikkoneet höyrynsulkumuovin oikein kunnolla ja melkein kaikki lastulevykatot on purettu ja höyrynsulku tiivistetty. Kolme ilmanvaihtoputkea oli eristämättömänä yläpohjassa ja ne on eristertty.

Mitä nyt muistelen niin myyjän mielestä talossa ei pitänyt olla mitään vikaa. Hinta oli alhaisin mahdollinen kun kiinteistö oli panttina ostohinnalla. Myyjä oli asunut/käynyt talossa viimeksi jotain -95 ja talossa asui hänen vanhemmat.
Huono katto oli ostettaessa tiedossa. Vessakin taisi olla kun pöntön hana oli varmaan kiinni.

Katon naulat ei pysyneet tiukasti kiinni ja nauloja oli harvassa. Pellin saumat avattiin ja puhdistettiin liasta. Ruuveja tuli kolminkertainen määrä jokaiseen lautaan kiinni. Katto maalattiin. Aluskatetta siinä ei vieläkään ole muutakun pienellä osalla kattoa laajennusosan takia.

Myynnin syy oli kuulemma että omistaja halusi myydä. Välittäjälläkin oli kai pitkään myynnissä jollain aivan liian suurella hinnalla 65-80. 50 voisi olla kunnossa olevasta sopiva. Jossain vaiheessa sen tarttuvan hajun huomasi ja sitten paljon muutakin. Niin siis nyt se haju taas ei ole tarttunut mutta tiedä sitten että milloin. Lisäksi sitten ne myrkyt mitä ei haista.

seitkytluku2 kirjoitti:

On tarkastusluukku välikattoon. Joskus olen kaikki kolot ryöminyt ja mitään silminnähtävää ei näkynyt. Yläpohjassa villaa ja purua. Talon ympäriltä olin ottanut yhden räystäslaudan lappeilta pois. Tämä ei oikeastaan ollut vielä auttanut. Niin pienet ne tuuletusvälit oli. Juuri tuota kuvailemaasi hajua joinakin eri aikoina huomaa pihalle päin. Nyt kun otin jotkut ihmeen tuulenestolaudat pois ja lisäsin räystäille isomman tuuletusvälin niin alkoi ilma kiertää ja sitä jostain säätilasta riippuvaa hajua en ole huomannut. Tuuletusta lisäämällä hajua tuli hetken enempi. Ehkä jotain purulle haisevaa.

Lamppujen sähköt oli rikkoneet höyrynsulkumuovin oikein kunnolla ja melkein kaikki lastulevykatot on purettu ja höyrynsulku tiivistetty. Kolme ilmanvaihtoputkea oli eristämättömänä yläpohjassa ja ne on eristertty.

Mitä nyt muistelen niin myyjän mielestä talossa ei pitänyt olla mitään vikaa. Hinta oli alhaisin mahdollinen kun kiinteistö oli panttina ostohinnalla. Myyjä oli asunut/käynyt talossa viimeksi jotain -95 ja talossa asui hänen vanhemmat.
Huono katto oli ostettaessa tiedossa. Vessakin taisi olla kun pöntön hana oli varmaan kiinni.

Katon naulat ei pysyneet tiukasti kiinni ja nauloja oli harvassa. Pellin saumat avattiin ja puhdistettiin liasta. Ruuveja tuli kolminkertainen määrä jokaiseen lautaan kiinni. Katto maalattiin. Aluskatetta siinä ei vieläkään ole muutakun pienellä osalla kattoa laajennusosan takia.

Myynnin syy oli kuulemma että omistaja halusi myydä. Välittäjälläkin oli kai pitkään myynnissä jollain aivan liian suurella hinnalla 65-80. 50 voisi olla kunnossa olevasta sopiva. Jossain vaiheessa sen tarttuvan hajun huomasi ja sitten paljon muutakin. Niin siis nyt se haju taas ei ole tarttunut mutta tiedä sitten että milloin. Lisäksi sitten ne myrkyt mitä ei haista.

Lue lisää

Joopa niin ei ne vielä mitään mitkä haisee mutta se se vasta mikä ei haise.
Myrkyt mistä mainitset. "65-80" ihan kelpo hintahan tuo jos oma tontti. Mutta jos sitä mustaa paksua "juurta" kovasti, niin hintaa kyllä alas ja roimasti.

seitkytluku2 kirjoitti:

On tarkastusluukku välikattoon. Joskus olen kaikki kolot ryöminyt ja mitään silminnähtävää ei näkynyt. Yläpohjassa villaa ja purua. Talon ympäriltä olin ottanut yhden räystäslaudan lappeilta pois. Tämä ei oikeastaan ollut vielä auttanut. Niin pienet ne tuuletusvälit oli. Juuri tuota kuvailemaasi hajua joinakin eri aikoina huomaa pihalle päin. Nyt kun otin jotkut ihmeen tuulenestolaudat pois ja lisäsin räystäille isomman tuuletusvälin niin alkoi ilma kiertää ja sitä jostain säätilasta riippuvaa hajua en ole huomannut. Tuuletusta lisäämällä hajua tuli hetken enempi. Ehkä jotain purulle haisevaa.

Lamppujen sähköt oli rikkoneet höyrynsulkumuovin oikein kunnolla ja melkein kaikki lastulevykatot on purettu ja höyrynsulku tiivistetty. Kolme ilmanvaihtoputkea oli eristämättömänä yläpohjassa ja ne on eristertty.

Mitä nyt muistelen niin myyjän mielestä talossa ei pitänyt olla mitään vikaa. Hinta oli alhaisin mahdollinen kun kiinteistö oli panttina ostohinnalla. Myyjä oli asunut/käynyt talossa viimeksi jotain -95 ja talossa asui hänen vanhemmat.
Huono katto oli ostettaessa tiedossa. Vessakin taisi olla kun pöntön hana oli varmaan kiinni.

Katon naulat ei pysyneet tiukasti kiinni ja nauloja oli harvassa. Pellin saumat avattiin ja puhdistettiin liasta. Ruuveja tuli kolminkertainen määrä jokaiseen lautaan kiinni. Katto maalattiin. Aluskatetta siinä ei vieläkään ole muutakun pienellä osalla kattoa laajennusosan takia.

Myynnin syy oli kuulemma että omistaja halusi myydä. Välittäjälläkin oli kai pitkään myynnissä jollain aivan liian suurella hinnalla 65-80. 50 voisi olla kunnossa olevasta sopiva. Jossain vaiheessa sen tarttuvan hajun huomasi ja sitten paljon muutakin. Niin siis nyt se haju taas ei ole tarttunut mutta tiedä sitten että milloin. Lisäksi sitten ne myrkyt mitä ei haista.

Lue lisää

Hyvä että olet lisännyt tuuletusta! Tärkeää olisi jos ilma kulkisi myös päätykolmiosta toiseen esteettömästi. Nyt kun tuulensuojalevyt puuttuvat niin on hyvä aika ajoin tarkistaa että eristeet ei lähde lipettiin ;) Tässä vielä talkooaineistoa aiheesta http://aijaa.com/zP8KV6

Homeet elävät ilmojen ja vuodenaikojen mukaan. Hometaloissa asuvat pärskivät usein silloin kun heinänuhaiset nauttivat ilman räkäliinoja: sateisilla keleillä. Ilmanpaineiden ja sääolot vaihtelut tuovat hajuttomiakin kausia. Niitä ovat kunnon pakkaskeli ja kuivat kesäpäivät jolloin ilmakosteus ei ole suuri. Silloin saattaa saada pyykistäkin hajutonta.

Mitä teille kuuluu nyt? Ihan yleisesti ottaen.. Mitä toivot teidän talonne suhteen ja mitä olet suunnitellut? Jos olet perheellinen, niin toivottavasti teillä on siellä nyt sopu ja puhallatte yhteen hiileen. Talo kuluttaa jo tarpeeksi itsessään.

Opiskeluni ja vapaaehtoistyön kohteet ovat henk.koht. asioitani joihin en halua mennä sen tarkemmin. Kiitos kannustuksesta :)

70-luvun pientalon korjausopas on mielestäni myös hyvä teos! Siinä on tosin muistaakseni yksi kohta josta olen eri mieltä. Taidettiin sokkelia eristää korjauksessa sisäpuolelta, joka on rakennusfysikaalisesti toimimaton ratkaisu. En ymmärrä sitä. Mutta muuten siitä saa kyllä hyvän kokonaiskuvan 70-luvun talojen perusongelmista ja korjaustavavoista. Niistä käy myös ilmi miksei kaikkea voi tehdä itse.

miss.007 kirjoitti:

70-luvun pientalon korjausopas on mielestäni myös hyvä teos! Siinä on tosin muistaakseni yksi kohta josta olen eri mieltä. Taidettiin sokkelia eristää korjauksessa sisäpuolelta, joka on rakennusfysikaalisesti toimimaton ratkaisu. En ymmärrä sitä. Mutta muuten siitä saa kyllä hyvän kokonaiskuvan 70-luvun talojen perusongelmista ja korjaustavavoista. Niistä käy myös ilmi miksei kaikkea voi tehdä itse.

Lue lisää

Tuolta ne kaikki oppaat ja ohjeet löytyikin jos joku etsiskelee.

http://www.hometalkoot.fi/muut-oppaat
jälleenrakennuskauden pientalon korjausopas
1960-luvun pientalojen riskirakenteita case tapauksia
70-luvun pientalon korjausopas
1980-luvun pientalojen rakenneratkaisut niiden yleisimmät ongelmakohdat ja korjausehdotukset

seitkytluku kirjoitti:

Tuolta ne kaikki oppaat ja ohjeet löytyikin jos joku etsiskelee.

http://www.hometalkoot.fi/muut-oppaat
jälleenrakennuskauden pientalon korjausopas
1960-luvun pientalojen riskirakenteita case tapauksia
70-luvun pientalon korjausopas
1980-luvun pientalojen rakenneratkaisut niiden yleisimmät ongelmakohdat ja korjausehdotukset

Lue lisää

Kyllä ja jatkoa ajatellen myös irtaimiston puhdistusohjeet. Itä-Suomen yliopiston julkaisuista tuo Tapsan opus on mielestäni tähän mennessä paras.

Ei auta muu kuin listata epäilyt ylös ja kääriä hihat! :)

Mutta eikö totta että kuka vaan voi lähteä selvittämään ongelmaa ihan itse, kunhan saa vaan neuvoja? Minun mielestäni niitä on nykyään tarjolla ihan riittämiin, mutta ongelma on se, ettei niitä löydetä. Ainakaan itselläni ei v.2007 tullut mieleen että "kas, talomme haisee, menempä googlaamaan riskirakenteet". Ei, minä pyörin netissä keskustelupalstoilla ja googlasin sanaa haju. Home oli tabu. Silloin tosin ei ollut vielä näin mahtavaa kuvitettua aineistoa kuin nykyään. Mutta tästä syystä minä olen nykyään täällä ja pyörin myös muilla palstoilla ja sivustoilla.

Jaahas, nyt täytyy mennä röihin. Mukavaa päivän jatkoa! :)

Kaikki löytyy näköjään googlesta :)