Hei!
Kyselisin mielipiteitä asiaan jota olen pohdiskellut jonkin aikaa. Omistin joku aika sitten tyttökanin joka mielestäni kesyyntyi ja rohkaistui alun arkuuden ja ihmetyksen jälkeen ihan mukavasti. Jollakin tapaa menetin kuitenkin tämän "kontaktin" kun hommasin tytölle kaveriksi poikakanin (uros kastroitiin tietenkin) Poikakani oli alunalkaen paljon villimpi kuin tyttö eikä leikkauksen jälkeenkään paljoa rauhoittunut vaan oli tosi hankala saada syliin yms. Alusta saakka tuntuikin siltä ettei poikakaniin tullut minkäänlaista kontaktia ja loppukin kontakti tyttöön meni kaverin astuttua kuvioihin. Olin tosi pettynyt tähän koko hommaan koska aiemmin omistin yhden poikakanin joka oli todella kiintynyt minuun ja oli todella luottavainen ja kaikin puolin ihana..liiankin ihana ainakin siinä mielessä että odotin samaa nyt ja jouduin pettymään. Tietenkin ajattelin kaksi kania hankkiessani että niistä on toisilleen seuraa, mutta kaikessa tiimellyksessä sain huomata ettei tällainen kani enää sitten ihmisseuraa kaipaakaan. Olenko ihan pihalla vai millaisia kokemuksia muilla on kanikaveruksista? Olen päättänyt että seuraava kanini on uros ja otan sen yksin omaksi seurakseni...itsekästäkö? Ei varmaan jos voin luvata että sen kanssa vietetään paljon aikaa!
Kyselisin mielipiteitä asiaan jota olen pohdiskellut jonkin aikaa. Omistin joku aika sitten tyttökanin joka mielestäni kesyyntyi ja rohkaistui alun arkuuden ja ihmetyksen jälkeen ihan mukavasti. Jollakin tapaa menetin kuitenkin tämän "kontaktin" kun hommasin tytölle kaveriksi poikakanin (uros kastroitiin tietenkin) Poikakani oli alunalkaen paljon villimpi kuin tyttö eikä leikkauksen jälkeenkään paljoa rauhoittunut vaan oli tosi hankala saada syliin yms. Alusta saakka tuntuikin siltä ettei poikakaniin tullut minkäänlaista kontaktia ja loppukin kontakti tyttöön meni kaverin astuttua kuvioihin. Olin tosi pettynyt tähän koko hommaan koska aiemmin omistin yhden poikakanin joka oli todella kiintynyt minuun ja oli todella luottavainen ja kaikin puolin ihana..liiankin ihana ainakin siinä mielessä että odotin samaa nyt ja jouduin pettymään. Tietenkin ajattelin kaksi kania hankkiessani että niistä on toisilleen seuraa, mutta kaikessa tiimellyksessä sain huomata ettei tällainen kani enää sitten ihmisseuraa kaipaakaan. Olenko ihan pihalla vai millaisia kokemuksia muilla on kanikaveruksista? Olen päättänyt että seuraava kanini on uros ja otan sen yksin omaksi seurakseni...itsekästäkö? Ei varmaan jos voin luvata että sen kanssa vietetään paljon aikaa!
Vastaukset 4
Vanhimmat
mä oon kans kuullu et jos kanilla on kaveri niin se ei "ystävysty" niin hyvin ihmisen kanssa. Ehkä se ei kaipaa lajitoverinsa rinnalle muita ystäviä... Mulla on leikkaamaton uros joka elelee asunnossamme aivan vapaana, häkki on avoinna koko ajan ja yöksi suljemme sen häkkiin. Muuten se elelee koko ajan meidän kanssamme. Se asuu kesätkin sisällä (kerrostalo) ja nauttii olostansa täysin. Ei ole käynyt mielessäkään et ottaisin sille kaverin, koska en haluu leikkauttaakaan. Ei kani todellakaan lajitoveria tarvitse jos se saa elää kuten ihmisetkin.
Eli oisin vaa kysyny et ku sul on leikkaamaton uros niin eikö se merkkaile? Mä oon täs hankkimassa luppista ja oon ajatellu tytön ottaa ku ne pojat usein merkkailee... Mutta ilmeisesti kaikki ei?
Ajattelin vastailla kysymykseeesi kun mullakin on kokemusta leikkaamattomasta poika-pupusta. Ainakin meidän Niki oli tosi kova merkkailemaan ja pissasuihkuja sai todellakin varoa kun sitä meni silittämään. Sinänsä ikävä tapa vaikkakin tiedän että pupu haluaa vain merkata sen mikä on sen mielestä omaa. Ja omistaja kuuluu tähän "ryhmään". Kanit ovat yksilöitä joten merkkailukin on tapauskohtaista. Jotkut pojat "harrastaa" sitä useammin ja toiset harvemmin. Jos haluat että kanisi ei merkkaa valitse naaras. Uroksenkin merkkaaminen loppuu jos sen leikkuttaa mutta silloin on tiedettävä ettei sitä käytetä jalostukseen ja toisaalta kastrointi ei ole ihan halpaa. Naaras on kokemani mukaan hieman itsenäisempi ja viihtyy omissa oloissaan enemmän kuin uros ja on hanakkaampi puolustamaan reviiriään (tässäkin löytyy yksilöllisiä eroja) Mutta muuten siitä saa yhtä mukavan kaverin kuin uroksesta.
minulla on kaksi tyttö kania. Aluksi kun ne tuli meille ne pelkäsivät yli kaiken.nyt kun ne ovat 1½ vuotiaita ne nuolevat käsiä ja ovat muutenkin kesyjä ja ihania. Ystävälläni taas oli uroskani yksin ja se kuoli. Varmaan, koska sen kanssa ei oltu paljoa ja sillä oli virikkeetön ja pieni häkki. Eli yritän sanoa että jos otatte kanin ja haluatte, että se on onnellinen otaakaa toinenki. Nyt ne ottavat turvaa toisistaan ja selviävät monista henkisistä asioista paremmin kun niillä on joku tukena. Voit totta kai olla itsekin tuki henkilö, mutta joudut olemaa yksinäisen kanisi kanssa noin 20 h päivässä.