Ihmisten asenteet ufoja kohtaan voivat olla hyvinkin erilaisia. Monet, jotka ovat todistaneet omakohtaisesti ufohavaintoa, ovat havainneet, että on runsaastikin ihmisiä, jotka eivät halua kuulla ensikäden ufohavainnostakaan mitään.
Mistä pohjimmiltaan on kyse? Onko se leimautumisen pelkoa, joka voi johtaa pahimmillaan esimerkiksi sosiaaliseen eristämiseen, vai pelkoa tuntematonta uhkaavaksi koettua todellisuutta kohtaan, vai sekä että?
Yleensä on niin, että mitä rehellisempi ja totuudelle avoimempi ihminen on, niin sitä vähemmän hän pelkää totuutta ufoista tai henkimaailmasta. Jossain määrin kyseessä on psykologinen projektio, eli ihmiset näkevät kanssaihmisissään omia negatiivisia ominaisuuksiaan...ja sama pätee ufoihin ja et-olentoihin...ja myöskin Enkeleihin, joiden olemasaoloon yllättävän moni ei edelleenkään halua uskoa lukemattomista todistuksista huolimatta. Hyvin kielteinen suhtatuminen ufoihin tarkoittaakin usein kielteistä suhtatumista myös Enkeleitä ja Henkimaailmaa (Jumalaa ja Taivashallintoa) kohtaan.
Henkimaailma ja ufot selvästikin liittyvät toisiinsa, kuten tunnetut uskonnolliset ilmestykset osoittavat, mutta miksi leimaamisen ja kieltämisen sijaan ei pyrittäisi ymmärtämään kokonaisuutta? Asian ymmärtäminen ja hyväksyminen selventäisi uskonnollisuutta ja uskontojen juuriakin (mm. ilmestykset). Se ei kaikkia ateisteja ehkä miellytä, mutta ainakin aitoja uskonnollisia ja totuutta arvostavia ihmisiä se kiinnostanee.
Katolilaisuudessa ilmestyksiä ja ihmeitä ei muuten salailla millään tavalla, päinvastoin.Luterilaisuudessa taas enkelikokemuksiakaan ei aina pidetä myönteisenä asiana.
Olisikohan niin, että pohjimmiltaan kyse on ihmisen ja TODELLISUUDEN ja TOTUUDEN suhteesta? Otsikko olisi voinut siten olla myös "asenteet totuutta kohtaan". Ihminen voi olla avoin tosiasioille ja totuudelle, tai hänellä voi olla suuriakin ongelmia totuuden joidenkin osa-alueiden kanssa...ja suurimmat ongelmat näyttävät liittyvän hengellisyyteen ja henkisyyteen, jonka tärkeä
osa-alue ufotkin ovat.
Mistä pohjimmiltaan on kyse? Onko se leimautumisen pelkoa, joka voi johtaa pahimmillaan esimerkiksi sosiaaliseen eristämiseen, vai pelkoa tuntematonta uhkaavaksi koettua todellisuutta kohtaan, vai sekä että?
Yleensä on niin, että mitä rehellisempi ja totuudelle avoimempi ihminen on, niin sitä vähemmän hän pelkää totuutta ufoista tai henkimaailmasta. Jossain määrin kyseessä on psykologinen projektio, eli ihmiset näkevät kanssaihmisissään omia negatiivisia ominaisuuksiaan...ja sama pätee ufoihin ja et-olentoihin...ja myöskin Enkeleihin, joiden olemasaoloon yllättävän moni ei edelleenkään halua uskoa lukemattomista todistuksista huolimatta. Hyvin kielteinen suhtatuminen ufoihin tarkoittaakin usein kielteistä suhtatumista myös Enkeleitä ja Henkimaailmaa (Jumalaa ja Taivashallintoa) kohtaan.
Henkimaailma ja ufot selvästikin liittyvät toisiinsa, kuten tunnetut uskonnolliset ilmestykset osoittavat, mutta miksi leimaamisen ja kieltämisen sijaan ei pyrittäisi ymmärtämään kokonaisuutta? Asian ymmärtäminen ja hyväksyminen selventäisi uskonnollisuutta ja uskontojen juuriakin (mm. ilmestykset). Se ei kaikkia ateisteja ehkä miellytä, mutta ainakin aitoja uskonnollisia ja totuutta arvostavia ihmisiä se kiinnostanee.
Katolilaisuudessa ilmestyksiä ja ihmeitä ei muuten salailla millään tavalla, päinvastoin.Luterilaisuudessa taas enkelikokemuksiakaan ei aina pidetä myönteisenä asiana.
Olisikohan niin, että pohjimmiltaan kyse on ihmisen ja TODELLISUUDEN ja TOTUUDEN suhteesta? Otsikko olisi voinut siten olla myös "asenteet totuutta kohtaan". Ihminen voi olla avoin tosiasioille ja totuudelle, tai hänellä voi olla suuriakin ongelmia totuuden joidenkin osa-alueiden kanssa...ja suurimmat ongelmat näyttävät liittyvän hengellisyyteen ja henkisyyteen, jonka tärkeä
osa-alue ufotkin ovat.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Eräs perustavaa laatua oleva kysymys on edelleenkin se,että mitä hittoa ne täällä tekevät ja mitä hyötyä niille siitä on?
En ole aloittaja, mutta oma alkuperäni ei ole maassa. Täällä on siksi joitakin tarkkaavia tahoja, koska meitä ulkoavaruudesta tulleita on muitakin.
Meidän opettajamme tarkkailevat meitä useimmiten ei-näkyvästi, mutta toisinaan myös näkyvillä aluksilla. Nuo alukset ovat toisinaan heidän valokehojaan, siksi ne ovat niin kirkkaita.
Toisinaan alukset ovat aluksen näköisiä ja muodostuvat karkeammasta materiaalista.
Olen ollut ihminen jo monta elämää. Esi-isäni ovat toiselta planeetalta. Voin palata sinne, kun kokemuksia ihmiselämästä tulee riittävästi.
He ovat täällä tarkkailutehtävissä, osa on vain ohikulkumatkalla.
Onko kertomistasi asioista muuta todistetta kuin sanasi?
Ei näitä voi todistaa.
Näitä ei voi tieteellisesti todistaa. Kävin kuitenkin testauttamassa aikoinaan itseni Hengen ja Tiedon messuilla yhdellä selvänäkijällä, sellaisella joka piirtää sielunkuvia.
En kertonut mitään planeetoista tai alkuperästäni.
Tuo selvänäkijä kertoi kesken piirustushetkeä, että olen yhteydessä ulkoavaruuteen.
Yllätyin, koska tätä ei pitäisi kenenkään tietää.
Hän näki, että yhteyteni menee sellaista valkoista lankaa pitkin tämän aurinkokunnan ulkopuolelle. Sanoi, että saan informaatiota ulkoavaruudesta. Pyysin häntä näkemään uudestaan, ja hän kertoi taas, että todellakin, olen ulkoavaruudesta.
En ole kuitenkaan mikään kontaktihenkilö, osaan ajatella itsekin. En kanavoi.
Tuo selvänäkijän lausunto oli minulle itselleni yksi hyvä vakuutus, että muistini ei erehtynyt. Hän sai saman tiedon kuin olin itsekin tiennyt jo kauan.
Ok. Uskon että olet vakuuttunut asiasta.
Tähän voisi vastat näin, että mitä hittoa sinä teet täällä palstalla ja mitä hyötyä siitä sinulle on?? tämä jo varmaan vastaa kysymykseesi. Jos osaat yhtään ajatella.
Tuo kaikki johtuu siitä että toiset ovat taikauskoisia ja toiset eivät.
Mielestäni.
Tällaisia asioita ei koskaan ole voitu todistaa,eikä niitä koskaan voida todistaakaan.
Mutta taikauskoisille kaikki on mahdollista.
Jopa sekin että noidat,kuten Milla Magia,lentävät ja tarkkailevat meitä.
Kognitiivinen dissonanssilla tarkoitetaan suunnilleen sitä, että kun tieto ja asenteet ovat ristiriidassa, niin silloin pyritään vähentämään ristiriitaa muuttamalla omaa käyttäytymistä ja ajattelua. Tämä pätee ilmeisesti kuitenkin vain silloin kun ihminen arvostaa tietoa ja totuutta. Mistäkähän mahtaa olla kyse silloin kun torjutaan ja kielletään kokonaan tosiasioita. jotka eivät ole itselle mieluisia? Psykologiset defenssit selittänevät asiaa, eli silloinhan torjutaan ja kielletään tietoa ja tosiasioita, jotka aiheuttavat ahdistusta, pelkoa tai muita epämiellyttäviä tunteita. Hyvä käytännön esimerkki tästä ovat ns. uskonnolliset ilmestykset, joita yllättävän monet ihmiset eivät millään näytä hyväksyvän tosiasioiksi.
Tietoa ufojen olemassaolostakin selvästikin usein torjutaan, jotta ei tarvitse muuttaa omia ASENTEITA, omaa ajattelua ja maailmankuvaa. Sama koskee henkimaailman ja Enkelien olemassaoloa.Mutta, miksi jotkut kokevat Enkelit ja Korkemmat Voimat niin negatiivisena asiana, että kieltävät ne usein kokonaan?
Tosiasiahan on, että ihmiset sanovat näkevänsä ilmestyksiä ja jotkut sanovat kuulevansa Jumalan äänen puhuvan päässään.
Minunkin isoisä näki lipputangon ja väitti sitä jättiläiseksi.
Elikkä yhden subjektiivinen kokemus ei tee asiasta objektiivista todellisuutta.
>>Tosiasiahan on, että ihmiset sanovat näkevänsä ilmestyksiä ja jotkut sanovat kuulevansa Jumalan äänen puhuvan päässään.
Minunkin isoisä näki lipputangon ja väitti sitä jättiläiseksi.
Elikkä yhden subjektiivinen kokemus ei tee asiasta objektiivista todellisuutta
Oletko nähnyt lipputankoja viime aikoina?
"...Hän näki, että yhteyteni menee sellaista valkoista lankaa pitkin tämän aurinkokunnan ulkopuolelle. Sanoi, että saan informaatiota ulkoavaruudesta. Pyysin häntä näkemään uudestaan, ja hän kertoi taas, että todellakin, olen ulkoavaruudesta...."
Osaatko valkoisen langan avulla tulkita peltokuvioiden sanomaa ?
>>Mistäkähän mahtaa olla kyse silloin kun torjutaan ja kielletään kokonaan tosiasioita. jotka eivät ole itselle mieluisia? Psykologiset defenssit selittänevät asiaa, eli silloinhan torjutaan ja kielletään tietoa ja tosiasioita, jotka aiheuttavat ahdistusta, pelkoa tai muita epämiellyttäviä tunteita. Hyvä käytännön esimerkki tästä ovat ns. uskonnolliset ilmestykset, joita yllättävän monet ihmiset eivät millään näytä hyväksyvän tosiasioiksi>>
Kyse on loppujen lopuksi siitä, että mitä tosiasioita ihminen haluaa uskoa ja mitä ei halua, eli kun me olemme tottuneet ajattelemaan jollakin tietyllä tavalla( esim luottamaan viranomaisten oikeudenmukaisuuteen) niin moni pitää tiukasti kiinni uskomuksestaan..ja usein jopa siten, että hylkää tosiasiat jotka osoittavat muuta. Ufot ovat ehkä ääriesimerkki, mutta monet, jotka ovat nähneet ufoja ja kertoneet asiasta tuntemilleen henkilöille, ovat tämän havainneet.
>>Kyse on loppujen lopuksi siitä, että mitä tosiasioita ihminen haluaa uskoa ja mitä ei halua, eli kun me olemme tottuneet ajattelemaan jollakin tietyllä tavalla, niin moni pitää tiukasti kiinni uskomuksestaan..ja usein jopa siten, että hylkää tosiasiat, jotka osoittavat muuta
Pelko tuntematonta kohtaan, varsinkin tieteen kautta tapahtumia tutkiville. Ei ole helppoa mennä oman mukavuusalueen/ajatuslaatikon ulkopuolelle. Näkökulmaa muuttamalla asia näyttää erilaiselta. Vuoren huipulta näkee enemmän kuin alhaalta juurelta.
Miksi en saisi nauttia korkeamman ulottuvuuden onnesta?
Siksikö että te ette halua muutosta?
mystikko kirjoitti:
Miksi en saisi nauttia korkeamman ulottuvuuden onnesta?
Siksikö että te ette halua muutosta?
Kenelle olit viestisi tarkoittanut?
Onko joku estänyt sinua kokemasta korkeamman ulottuvuuden onnea?
Jos olet balanssissa, ei sitä kukaan ulkopuolinen voi estää.
Muutos tapahtuu väistämättä, halusimme sitä tai emme. Asioita tapahtuu koko ajan vaikka eivät ilmenny aivan yhtä nopeasti ns. fyysisille tasoille.
Muutos alkaa meistä ja tavastamme nähdä asioden taakse.
Itse en ainakaan ole vastustamassa muutosta, päinvastoin, toivotan sen tervetulleeksi.
" Jos sinua pitävät uskovaiset ateistina,
ja ateistit uskovana, niin ajattele:
All right " :)
On jokaisen oma asia se,että millaisen asenteen "ufoja" kohtaan omaksuu vai omaksuuko ollenkaan.
Se on täysin vapaa valinta.
Täysin vapaa valinta on myös se,että uskooko johonkin "muutokseen" vai ei.
Tämä sama vapaa valinta koskee tietysti myös kontakteja,outoja ääniä yms.asiaan kuuluvia juttuja,eikä näidenkään asioiden ymmärtämiseksi tarvitse kiivetä vaikkapa pyramidin huipulle.
Vai onko tällaiset asiat hyväksyttävä hyväksymättä ja ymmärrettävä ymmärtämättä?
Jospa ei tarvitakkaan enempää todisteita,
vaan jo olemassa oleville todisteille
-julkisuutta
Jurpo kysyi mikä on omatunto. Kaveri kertoi Jurpolle että se on kuin tunne vatsanpohjassa, ikäänkuin ääni sisältä. Jurpo mietti hetken ja sanoi: -Mutta tuohan on pieru.