Minä tiedän nyt.
Mitä syvempi
tummempi lähde
sitä makeampi vesi
ja sinun syvästä
tummasta join
join niin kuin jano ei sammuisi
join ja humalluin
nuolin pisaratkin huuliltasi
kuin koiranpentu
kuin nälästä kirkuva lapsi
makeasta huokailleen.
Vasta sitten näin sinut.
Tartun sinua kasvoista
sormet tukassasi
huuleni sinun huulillesi
juo, kulta, humallu ja juo
suolaista, parantavaa vettä
Juo. Kuin merirosvo rommia
juo kuin kuiva maa sadetta
minua on merellinen.
Mitä syvempi
tummempi lähde
sitä makeampi vesi
ja sinun syvästä
tummasta join
join niin kuin jano ei sammuisi
join ja humalluin
nuolin pisaratkin huuliltasi
kuin koiranpentu
kuin nälästä kirkuva lapsi
makeasta huokailleen.
Vasta sitten näin sinut.
Tartun sinua kasvoista
sormet tukassasi
huuleni sinun huulillesi
juo, kulta, humallu ja juo
suolaista, parantavaa vettä
Juo. Kuin merirosvo rommia
juo kuin kuiva maa sadetta
minua on merellinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tämä on sairaan hyvä! Loistava.
Juoda ja tulla juoduksi, mutta taisin tulla juovkshhiksiin että meniköhän viimeinen rivi kieliopillisesti oikein...
Kiitos Mak
Minäkin pidin!! Mahtavaa voimakkuuta ja samalla särkyvää herkkyytä.
Kiitos Liona :) Ei tuosta taaskaan pitänyt tulla tuollainen, siitä piti tulla runo lähteestä, ja kuinka hyvin sen tunnen, jokaisen hiekanjyvän ja kylmän kiven sen pohjalla. Ja miten en tiennyt olevani janoinen ennen kuin maistoin sen vettä. Ja tuollainen siitä sitten tuli. Olen suht tyytyväinen muuten tuohon runoon, sinne tuli se tunne jota halusin. Mutta siinä mielessä harmittaa että minun on vieläkin erittäin vaikeaa saada runoa aikaiseksi minulle tärkeistä asioista. Ne ei tule tilauksesta, ne tulee ihan miten sattuu.