Onko 7-v. lapsen pakko mennä isälleen jos ei tahdo? Pitäisikö minun äitinä pysyä lapseni tukena vai yllyttää menemään? Olemme eronneet pari vuotta sitten ja isä nyt muutanut asumaan uuden naisen kanssa.
Itseäni asia ei vaivaa mutta lapsi kertonut, ettei isä huomaa häntä lainkaan eikä tämä nainen puhu hänelle mitään. Ei tiedä edes naisen nimeä.
Tuntuu kamalalta pakpttaa mutta toisaalta ajan myötä lapsi ehkä tottuisi tähän uuteen. Mielipiteitä? Kokemuksia?
Itseäni asia ei vaivaa mutta lapsi kertonut, ettei isä huomaa häntä lainkaan eikä tämä nainen puhu hänelle mitään. Ei tiedä edes naisen nimeä.
Tuntuu kamalalta pakpttaa mutta toisaalta ajan myötä lapsi ehkä tottuisi tähän uuteen. Mielipiteitä? Kokemuksia?
Vastaukset 24
Vanhimmat
7-vuotias lapsi se välttämättä halua pestä hampaitaan iltaisin ja haluaisi syödä karkkia joka päivä. Tuleeko vanhempien suostua siihen?
Tuon(kin) ikäinen lapsi osaa jo manipuloida vanhempiaan, eli valehdella/vääristää.
Jos olet keskusteluväleissä isän kanssa, niin voit puhua asiasta.
Saattaa vain olla että lasta pännii isän uusi tilanne. Jos eron jälkeen isä on omistautunut isän luona vain lapselle, niin nyt isän kotiin on tullut "kilpailija". Voi olla että lapsi on nyt päässyt (siis ei joutunut) takaisin lapsen asemaan isän luona, eikä lapsi tykkää siitä. Tälläinen tilanne saattaa tulla eteen myös äidin kanssa jos äiti omistautuu eron jälkeen vain lapselle ja sitten jossakin vaiheessa kuvioon tulee uusi mies.
On parempi että isä uusi on aluksi vähän etäinen ja kumpikin osapuoli tutustuu hitaasti toisiinsa, kuin että uusi nainen joka heittäytyy heti innokkasti äitipuoleksi.
Oletan, että jos isää ei oma lapsi kiinnostaisi, niin ei hän lastaan ottaisi luokseen.
Hei, haloo Se on lapsen oikeus tavata etävanhempaa, eikä ISÄn oikeus tavata lasta.
Hei haloo! Se on lapsen oma päätös tavata etävanhempaa eikä suinkaan sen katkeran lapsen mieltä manipuloivan vieraannuttaja äipän!
Ja lähivanhemman velvollisuus tukea lasta tapaamiseen ja hoitaa se, että lapsen olot ovat kunnossa. kuten etävanhemman velvollisuus huolehtia siitä, että lapsen kotiolot ovat kunnossa ja molempien vanhempien oma sairas maailma tapella kaikesta muusta, jotka ei liity millään tavalla lapseen.
Oma eksä alkoi sylkemään, kun puhuin lasten edusta, kun puhuin lasten parhaasta. Ja edelleen jokaisessa asiassa jokainen perustelu, jokainen vastaperustelu. On meillä tätä minä puhun lapsesta, hän meistä aikuisista. Minä teen minä aion minä suoritan. Lupauksia ei empatiakyvyttömältä alkoholistilta saa. Parasta tässä on se, että hän on selvimpäin lasten kanssa vaikka viina vie monesti voiton lapsen tapaamisen edelle.
Mut no viranomaisten avulla, meillekin on tullut pelisäännöt ja tappelut on poissa. Lapsella on toki oikeus tavata, mutta lapsella ei ole oikeus kieltäytyä tapaamasta ja lähin on suostuteltava. Onneksi meillä lapset eivät mene itkien tapaamisiin, vaikka joillain on toisin....
Itse on asiat hoidettava, oli lähi tai etä. Velvollisuus on molemmilla lapsen asiat laittaa kuntoon.
Ei ole pakko. Sinun tehtävä ei ole sitä lapselta vaatia, jos pakotat, siitä voi tulla erittäin vaikeaa. Sen pitää mennä lapsetn tahdonmukaisesti. Jos lapsi ei tykkää olla siellä niin hän ei tykkää. Pitkää pitkä tauko, ja arvioikaa tilanne uudelleen vaikk kuukauden päästä.
Pakolla ei saa kun pahaa aikaan.
Sanos kuule miten lapsi kokee tilanteen jossa onkin se äityli joka lyöttäytyy uuden ukon kanssa samaan osoitteeseen ja lapsen on PAKKO asua samassa osoitteessa?
Miten lapsi pystyy pitämään pitkän tauon tuossa tilanteessa etenkin kun se äityli on sossutantta-armeijan avulla väkipakolla runnonut itselleen lähihuoltajuuden eikä ole puhettakaan että lapsi saisi olla isänsä luona minuuttiakaan kauemmin kuin tapaamissopimuksessa on määrätty?
Ai niin, tuossa tapauksessahan lapsen luo saman katon alle muuttanut mies onkin äitylin oma valinta eikä äityli tietenkään tee mitään itsekkäästi vaan juuri lapsen etua ja parasta ajatellen, eikö niin?
Päteekö tuossakin tapauksessa tuo että pakolla ei saa kun pahaa aikaan????
Itsellänikin on muutamia tuttuja miehiä (niin eronneita isiä kuin lapsettomiakin) jotka ovat lyöttäytyneet tyyliin viikon parin tutustumisen jälkeen yhäriäipän kanssa saman katon alle.
Annas olla, tottakai palstan vakiyhäriruikkujen mielestä se on ihan ok ja lapsen parhaaksi!
Sitten kun se uusi suhde kariutuu niin eikös jollakin surkuhupaisalla selityksellä saada sitten siihenkin syylliseksi se lapsen isä, missään nimessähän siinä äitylissä ei kertakaikkiaan voi olla mitään vikaa...
Jännä juttu että kun sen lähiäitylin mielestä "lapsi" (siis todellisuudessa äityli ITSE) ei tule toimeen isän uuden kumppanin kanssa eikä halua olla tekemisissä hänen kanssaan niin äityli voi tuosta vain vetäistä jokerikorttinsa esille eli lapsen tapaamiset isän kanssa!
Äityli voi lopettaa lapsen ja isän tapaamiset ja yhteydenpidon tuosta vain sormia napsauttamalla ja kun isä vaatii edes niiden vähäisten yhteisten hetkien toteutumista lapsensa kanssa niin toisen kerran sormia napsauttamalla äityli saa sossutantta-armeijan rientämään äitylin tueksi.
Annas olla jos isä esim. ei tuokkaan lasta viikonlopputapaamiselta äitylin luo sen vuoksi että lapsi ei halua olla tekemisissä äitylin uuden puolison kanssa!
Siinä tapauksessa on kyse maksimissaan tunneista kun isän oven takana on sossutantat tukenaan poliisit hakemassa lasta äitylin luo lapsenkaappaaja isältä!
Niin no, nää muutamat mielipiteet nyt ei ainakaan koske mua. En ole katkera ja haluaisin, että lapsi tapaisi myös isäänsä. En voi sanoa tulenko toimeen isän uuden kumppanin kanssa, koska en ole tätä koskaan tavannut.
Onhan se paljon minun vapaa-ajastani pois jos lapsi ei yhtäkkiä menisikään enää isälle. Tälläisessä tilanteessa ei mielestäni kukaan voita Tuntuu silti tosi pahalta pakottaa itkevä lapsi isän autoon, ei siinä oikein osaa itsekkään nauttia vapaapäivästään.
Ehkä isän kumppanin muuttaminen tuli lapselle shokkina ja aika auttaa mutta toisaalta olisi isä voinut lasta jotenkin valmistaa asiaan.
Juttelepa lastenvalvojan kanssa. Isä ei taida oikein olla velvollisuuksiensa tasalla romanssinsa pauloissa.
Olisiko lapsen parempi olla esim. kummeilla, isovanhemmilla tai tukiperheessä ne lepopäiväsi??
Mikä on lepopäivä???
Ai se onkin sellainen päivä jolloin äiti voi tuupata lapsen pois tieltään kun vanhemmuus ei kiinnosta!
Uskon, että jokainen aikuinen haluaa omaa aikaa joskus. Joka muuta väittää, puhuu pa..kaa. Se ei tee minua tai ketään muutakaan huonoksi vanhemmaksi, että lepää joskus.
Teen lisäksi henkisesti erittäin raskasta työtä, joten hiljaiset hetket kotona todellakin ovat tarpeen ja auttavat jaksamaan.
Ja toiseen viestiin vastaukseksi, että meidän tapauksessa tämä uusi nainen ei ole perheemme rikkoja vaan olemme eronneet v. 2012 muista syistä ilman kolmansia osapuolia.
Pitää mennä, ei aikuisten tarvitse tanssia tuon ikäisen pillin mukaan. Jos siihen ryhdyt, lapsi oppii kyllä hetkessä, että olet täysin manipuloitavissa ja pyörittää sinua mennen tullen kasvaessaan. Mieti mikä sinua odottaa kun lapsi on murrosiässä.
Ei ole pakko mennä. Ei aikuinekaan mene sinne minne aina ei halua. Pakottamalla tuoat viimeisetkin rippeet isän ja lapsen yhteisestä tapaamisesta.
Miksi et tiedä naisen nimeä? Etkö ole kysynyt?
Taas tätä urputusta! Ota itseäsi niskasta kiinni ja puhu lapsen isän kanssa ja tämän uuden naisen. Eiköhän paremmin asiat selviä kuin täällä vinkumalla.
niin
Niin mitä tätä urpotusta? Itselleni ainakin ihan uusi tilanne. En tiedä naisen nimeä eikä tiedä lapsikaan. Lapsi on ohimennen nähnyt hänet kaupassa ja nyt asuu lapsen isän kanssa.
Ei kerro mulle nimeä eikä suostu asiasta puhumaan, koska ei kuulemma kuulu mulle. Itse jos joskus olen samassa tilanteessa, aion tutustuttaa lapsen uuteen kumppaniini ennen yhteenmuuttoa...
Ilmeisesti naisella on jotain salattavaa. Ei muuten kukaan jätä kertomatta,. Mies häpee sitä naista. Aika arveluttavaa ja huolestuttavaa.
Mä en ole pakottanut. Tapaamiset muutenkin satunnaisia, pitkiä välejä. Mutta nyt mua uhkaillaan tapaamisten estämisestä!!!wtf
Ei koskaan ole lapsen pakko nähdä sitä perheensä rikkovaa henkilöä. Ei koskaan.
"Ei koskaan ole lapsen pakko nähdä sitä perheensä rikkovaa henkilöä. Ei koskaan"
Usein perheen rikkoo äiti löytää uuden ja ottaa lapset mukaansa. Näiden eroperheiden isät olisivatkin riemuissani (kuten minun poikaystäväni) jos he saisivat lapsensa huoltajuuden... mutta eivät saa.
Jatkan edellistä kirjoitustani.
Lapsen oli ja on pakko nähdä ja asua perheensä rikkoneen henkilön kanssa. Ja nähdä ja pakkoa asua myös sen ulkopuolisen henkilön kanssa jonka kanssa hänen äitinsä oli jo xxx avioliiton aikana.
Lapsi kertoi opettajalle että hänen vanhempansa erosivat koska äiti petti isää x:n kanssa.
Lapsi voi kertoa kaikenlaita, naapurinkin 5 vuotiaslapsi kertoi minulle että on käynyt sadassa eri maassa ja osaa kymmeniä kieliä... juupa.. no koskaanl apsi ei ole käynyt ulkomailla, lapsen mielikuvitus on vallaton joskus.
Lapsen ei ole pakko nähdä isän naisia jos itse ei halua ja äiti ei anna siihen lupaa.
Kerroppas sinä vähä-älyisyyden ruumiillistuma että kun se lähiäippä ottaa uuden ukon itselleen eikä lapsi halua nähdä sitä tai lapsen isä ei anna siihen lupaa että lapsi näkisi äitylin uuden ukon niin mikä silloin on ratkaisu???? Hehheheeee....
Sehän on tullut vuosien saatossa selville että sinun lastesi ei tarvitse pelätä että heidän tarvitsisi nähdä äitylin miekkosia koska sinä et sellaisia saa, syystä!
Normaalisti asia on juuri päinvastoin yhäriäippien kohdalla, lasten on vain pakko niellä kaikki vaikka äipän luona yöpyy viikonloppuisin jos vaikka millaista paikalliskuppilan kantahanua vuoronperään...
Puhutko omasta tilanteestasi?