... kenen ansiota on, että olen tässä tilanteessa kuin missä nyt olen. Kymmenen minuutin päästä tapaan pankin edustajan, jonka luona aion allekirjoittaa paperin, jota en totta puhuen vielä 10 vuotta sitten uskonut allekirjoittavani.
Totta kai minua epäilyttää, millaisen lieron kanssa olen tekemisissä. Ottaisiko hän kaikki rahani minulta pois, jos se vain olisi mahdollista? Yllyttäisikö hän minua ottamaan jättisuuren ikivelan, vaatisiko lisävakuuksia jos tilanne sitä edellyttäisi? Mitä todennäköisimmin vastaus on "kyllä".
Marmorikäytävää pitkin tallustellessani haistan rahan hajun. Ketä kannattaakaan uskoa, jos haluaa itse vaurastua? Ketä kannattaa jättää uskomatta?
Silloin sen oivalsin!
Jos olisin uskonut Suomi24:n Asuntojen Hinnat -palstan tuhnuja ja muita rommareita, en olisi nyt täällä. En olisi allekirjoittamassa paperia, jolla kuittaan sijoitusasuntoni osakkeet itselleni, sillä viimeinenkin lainaerä on nyt maksettu ja lainatilin voi lopettaa samassa yhteydessä. Asunnossa vuokralla tuhnutteleva elämäntapaintiaani on maksanut kämpän minulle viimeistä penniä myöten, minkä kunniaksi lähetänkin hänelle kimpun punaisia ruusuja sekä suklaarasian.
Harmittaa niiden puolesta, jotka jäivät odottelemaan rommausta ja ovat tuhlanneet parhaat vuotensa tuhnuttelemalla ahtaan vuokraläävän metaanissa marinoidulla vakosamettikangassoffalla.
Totta kai minua epäilyttää, millaisen lieron kanssa olen tekemisissä. Ottaisiko hän kaikki rahani minulta pois, jos se vain olisi mahdollista? Yllyttäisikö hän minua ottamaan jättisuuren ikivelan, vaatisiko lisävakuuksia jos tilanne sitä edellyttäisi? Mitä todennäköisimmin vastaus on "kyllä".
Marmorikäytävää pitkin tallustellessani haistan rahan hajun. Ketä kannattaakaan uskoa, jos haluaa itse vaurastua? Ketä kannattaa jättää uskomatta?
Silloin sen oivalsin!
Jos olisin uskonut Suomi24:n Asuntojen Hinnat -palstan tuhnuja ja muita rommareita, en olisi nyt täällä. En olisi allekirjoittamassa paperia, jolla kuittaan sijoitusasuntoni osakkeet itselleni, sillä viimeinenkin lainaerä on nyt maksettu ja lainatilin voi lopettaa samassa yhteydessä. Asunnossa vuokralla tuhnutteleva elämäntapaintiaani on maksanut kämpän minulle viimeistä penniä myöten, minkä kunniaksi lähetänkin hänelle kimpun punaisia ruusuja sekä suklaarasian.
Harmittaa niiden puolesta, jotka jäivät odottelemaan rommausta ja ovat tuhlanneet parhaat vuotensa tuhnuttelemalla ahtaan vuokraläävän metaanissa marinoidulla vakosamettikangassoffalla.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Et tosiaan taida tietää vaihtoehdoista jotka sivuutit. Älyä hieman vaistottavissa siinä kohdassa, kun kerroit hieman epäröineesi hetken. Muuten tyypillinen sopuli. Onnea onnettomaan. Katkeruutesi kuvastaa epäonnistumista, missä? kerro sekin kun kerran aloitit.
Katkeran ja kaunaisen tuntuinen aloitus. Eikö se elämä nyt sitten olekaan hyvää sen omistetun lokeron kanssa vaikka hampaat irvessä sitä yrittää täällä todistaa. Jotenkin aika säälittävää tuollainen syvä katkeruus. Yritä jotenkin löytää jotain valoa elämääsi ennen kuin tuo kaunaisuutesi aiheuttaa ennenaikaisen lopun tavalla tai toisella.
En muista koskaan joutuneeni allekirjoittamaan mitään paperia, jotta olisin saanut osakekirjat tai okt:n panttikirjat itselleni lainan päätyttyä. Mikä paperi se sellainen on nimeltään?
Joskus kolmekymppisenä kun rommiosto oli maksettu, muistan hämärästi puhelun jossa pankista kysyttiin, että lähetetäänkö osakekirja kotiin vai laitetaanko se avoimeen säilytykseen. Mitään allekirjoituksia ei ainakaan velattomaksi päässeeltä ole vaadittu.
Ilmeisesti elelet jossakin 15-20 vuoden kuluttua aukeavassa velattoman haavemaailmassa.
Rahan hajun tuntee muuten vasta kun sitä on aimo nippu omassa lompakossa. Siellä pankissa tuoksuu lähinnä tuulipukukansan hiki.
Minulta kyllä pyydettiin kuittaus siihen tilisiirtolappuun, jolla velan loppuosa siirrettiin pankin tilille. Sitten pankkitäti antoi osakekirjan ja velkakirjan käteen. Tallelokerossa osakekirja nyt odottelee perikunnan toimenpiteitä, toivottavasti mahdollisimman pitkään.
Vastauksista päätellen kirjoitukseni sattui palstan tuhnuihin pahemmin kuin arvasinkaan. Niin katkeraa, niin katkeraa. Vastataan nyt tähän kuitenkin, kun oli edes yritystä.
Täältä veneestä en pääse tarkistamaan papereita, mutta totta kai minä allekirjoitin pankkia varten todistuksen, että olen saanut osakekirjat itselleni.
Muutenhan voisin myöhemmin väittää, että osakekirjat ovat vielä heillä.
Samalla tavalla kuitataan postipaketti saaduksi, jos se vaikka tuodaan kotiin kuriirifirman toimesta.
Hei, nyt nykii! On niin iso, että pitää antaa siimaa! HUH!
Kerropa vielä, mitä siinä velkakirjassa oli muuta sen saadessasi omaksesi, kuin silloin kun lainan otit. Tiedät mitä tarkoitan, jos olet tosiasiaa tässä puhunut.
Omista velkakaupoista on niin mahdottoman pitkä aika, että muisti palailee pätkittäin. Fiilis on toki parhain vasta sitten kun on tilin nostanut. Velattomuus on jo hyvinkin puolitaival siihen hetkeen. Riippuu paljon suhdanteista niin osto-, kuin myyntihetkelläkin.
Veneessä itsekin ja matkaa Suomeen on parituhatta merimailia.
Ei se nyt ihan noinkaan mene, ei se vuokratuhnu sitä ole sinulle maksanut. Vuokratuhnu on saanut asumistukea ja ei ole itse maksanut ihan pienen osan vuokrasta jos sitäkään.
Sinä itse olet maksanut kämppää koko ajan korkeampina veroina ja korkeampana kämpän hankintahintana. Voipi olla että sen vuokratuhnun pitäisi lähettää sinulle ruusuja. Hän asuu melkein ilmaiseksi asunnossasi ja sinä makselet veroissa osana hänen asumisensa. Maksat veroissa myös hänen muun elämisensä aina kun hän saa sossusta rahaa. Kun sinä skrapaat japskiauton ikkunoita talvella lähteäksesi töihin vuokratuhnu kääntää kylkeä ja pieraisee.