http://yle.fi/uutiset/veneilijat_joutuivat_pulaan_kovan_tuulen_vuoksi_helsingin_edustalla/7327240
Neljä mastorikkoa?
Onko tietoa, mistä oli kyse?
Veneilijät pulassa, 14 m/s tuulessa ?
56
1075
Vastaukset
- yhden tiedän
Ainakin yksi kasi menetti mastonsa Helsinki Regatassa, luultavasti joku toinenkin siinä kisassa. Mastorikot ovat tietenkin paljon näyttävämpi kuin ne tavanomaisemmat avustettavat tapaukset. R-veneillä jäädään normaalisti maihin noissa säissä luokille päätettyjen tuulirajojen mukaan.
- LOLia kehiin
http://www.hss-segel.fi/fi/news/2014-87
Justiinsa juu. HSS:n koppalakit kävi vähän kisaamassa...
Eli ei kyse ollutkaan normiveneiijöistä, vaan PURJEHTIJOISTA isolla P:llä.- Turhaa törmäilyä
Joo. Kieltämättä hieman erikoiselta tuntuu tuollainen lähtöalueella törmäily ja veneiden rikkominen. 14--15 m/s puuskissa on toki kutosille ja Louhille aika paljon, mutta osaavissa käsissä ei pitäisi olla suuria ongelmia tai vaaroja.
- R-veneillä purjehtin
Turhaa törmäilyä kirjoitti:
Joo. Kieltämättä hieman erikoiselta tuntuu tuollainen lähtöalueella törmäily ja veneiden rikkominen. 14--15 m/s puuskissa on toki kutosille ja Louhille aika paljon, mutta osaavissa käsissä ei pitäisi olla suuria ongelmia tai vaaroja.
14 m/s on enemmän kuin mihin veneet on suunniteltu, niin kuutoset kuin kasitkin. Itse kuutosen pinnassa olleena tiedän, miten helpolla virhe tapahtuu kovassa tuulessa noilla veneillä. Myös havaintovirheen teko on hyvin helppoa, erityisesti starttialueella ja erityisesti, kun siellä on useamman luokan veneitä. Kaikkiaan niitä törmäilyjä tapahtuu harvoin. Nyt törmäyksen molemmissa osapuolissa oli osaavaa porukkaa, jos olivat vakiomiehistöillä liikkeellä.
En tietenkään tiedä, millainen törmäys tapahtui, mutta toisen takastaagiin osuminen on helpoin tapa saada naapurin masto alas. Ja niillä mastoilla ja niillä kallistuskulmilla ylettää nappaamaan sen hekin kauempaakin.
- oiuytyuioiuytyui
Sekö on purjehtija ,joka hölmöyksissään hajotta rikinsä?Ei ihan viisasta!
Kalle - vhf
Ilmeisesti joku huuteli maydaytäkin kun kanavalla 16 oli paljon liikennettä.
- Tappi irti
Ei pidä aina ottaa ihan kirjaimellisesti kaikkea mitä uutisissa sanotaan.
- -Mika-
Ainakin se kasi, jonka merivartiosto hinasi HSS:lle oli ihan ehjän näköinen ja masto pystyssä. Ehkä jotain oli pettänyt ja mastorikon vaara olisi ollut, jos purjein olisi jatkettu....
Ihan vaan silminnäkijänä aiheesta muuta tietämättä spekuloin....- näin oli
Se oli Luna, vain parin vuoden ikäinen kasi. Masto oli ehjän näköinen, mutta siihen tuli halkeama. Eli olisi ehkä hyvinkin tullut alas, jos sillä takaisin olisi yrittänyt purjehtia.
- koiranilima
Purjehduskilpailussa sattuu ja tapahtuu aina, Yle erehtyi luulemaan että säällä olisi ollut jotain poikkeuksellista tekemistä asian kanssa.
- buster ei kaadu
Saattaa se asuntovaunukin kaatua kovassa tuulessa, jollei ole ankkuroitu kunnolla.
- purjehtijat rannalla
Ei ollut ollenkaan ensimmäinen kerta, kun samat veneet joutuvat samantapaiseen keliin, joka on aivan muuta kuin se, mihin ne on tarkoitettu. Ja ennenkin on joskus yksittäisiä mastoja mennyt, mutta ainoastaan viimevuotinen HSS:n vajan palo on aiheuttanut pahempaa vahinkoa kerralla. Veneet ovat aikansa äärimmäisiä kilpaveneitä ja niiden kanssa tapahtuu sitä, mitä äärimmäisten laitteiden kanssa tapahtuu. Nyt vain tuli hyvin poikkeuksellinen kertymä yhdelle päivälle. Olisiko ollut tavallista pahempia puuskia siellä eilen?
Matkaveneen täytyykin olla rakennettu kestämään mitä ikinä aiotulla purjehdualueella luonnolla on tarjottavana ja vielä sietää käyttövirheitä päälle. Eikä tainnut eilen olla montaa venettä edes vesillä pahimpaan aikaan. Ja niistäkin vähistä hyvin pieni osa kryssillä. Silti joku Tallinasta tulija kaatoi mastonsa. Sen täytyy sisältää tumpelointia, kilpaveneet ovat eri kastissa vaurioherkkyytensä kanssa. Jossain päin ovat kuulemma Star-purjehtijat hankkineet solmioita, joista näkee, kuinka monen maston purjehtijoita ovat.
Nyt näyttää maissa olleen taas paljon niitä parempia purjehtijoita, joille ei tapahtunut mitään siinä kovahkossa kelissäkään. Minä olen nyt lähinnä tyytyväinen siitä, etten tällä kertaa päässyt mukaan. En nimittäin olisi voinut taata olevani niin hyvä purjehtija, että täysin vahingoitta olisin satamaan takaisin tullut.- Miksi mennä?
Keli oli ihan tarkasti kovan tuulen varoituksinern nähtävissä aamun ennusteessa, joka oli kaikkien käytettävissä ennen kisaa. Kuten hyvin havainnoit, ei ollut monta venettä silloin vesillä.
Miksi siis veneillä lähdetään seilaamaan, peräti kisaamaan, keliin, "joka on aivan muuta kuin se, mihin ne on tarkoitettu"?
Kyse ei siis ollut yllättävästä sääilmiöstä merellä. Niitähän sattuu, ja silloin voi tulla vaurioita taitavillekin purjehtijoille. - -Mika-
..."Silti joku Tallinasta tulija kaatoi mastonsa. Sen täytyy sisältää tumpelointia, kilpaveneet ovat eri kastissa vaurioherkkyytensä kanssa. "...
Ei vättämättä. Mulla meni masto viikko ennen juhannusta kevyessä kelissä Tallinan edustalla. Ei sisältänyt tumpelointia vaan materiaalivian. Kelastaagin vanttiruuvi oli viallinen ja murtui. Se oli päällepäin ihan ehjän oloinen eikä valuvikaa voinut havaita ennen kuin se katkesi. - havainto, ei ennuste
Miksi mennä? kirjoitti:
Keli oli ihan tarkasti kovan tuulen varoituksinern nähtävissä aamun ennusteessa, joka oli kaikkien käytettävissä ennen kisaa. Kuten hyvin havainnoit, ei ollut monta venettä silloin vesillä.
Miksi siis veneillä lähdetään seilaamaan, peräti kisaamaan, keliin, "joka on aivan muuta kuin se, mihin ne on tarkoitettu"?
Kyse ei siis ollut yllättävästä sääilmiöstä merellä. Niitähän sattuu, ja silloin voi tulla vaurioita taitavillekin purjehtijoille.Kisaan mentiin, koska se oli kilpailukalenterissa ja lautakunta lähti järjestämään lähtöä täysin edellytykset täyttävässä tuulessa. Sitä päätöstä ei tehdä ennusteen, vaan vallitsevien olosuhteiden mukaan. Ja kuten sanottu, eivät olosuhteet poikkeuksellisilta näyttäneet. Viimeksi viikko ennen juhannusta tultiin pois radalta melkein eilisen kaltaisissa oloissa ilman kummempia kalustovaurioita.
- yllättävä vai ei
Miksi mennä? kirjoitti:
Keli oli ihan tarkasti kovan tuulen varoituksinern nähtävissä aamun ennusteessa, joka oli kaikkien käytettävissä ennen kisaa. Kuten hyvin havainnoit, ei ollut monta venettä silloin vesillä.
Miksi siis veneillä lähdetään seilaamaan, peräti kisaamaan, keliin, "joka on aivan muuta kuin se, mihin ne on tarkoitettu"?
Kyse ei siis ollut yllättävästä sääilmiöstä merellä. Niitähän sattuu, ja silloin voi tulla vaurioita taitavillekin purjehtijoille.Tapasin juuri yhden tuulen noustessa saaresta kotimatkalla olleen matkapurjehtijan. Hän kertoi kovan tuulen tulleen sellaisten puuskien saattamana, jotka hänen arvionsa mukaan olivat myrskyluokkaa.
- Tietoa on
havainto, ei ennuste kirjoitti:
Kisaan mentiin, koska se oli kilpailukalenterissa ja lautakunta lähti järjestämään lähtöä täysin edellytykset täyttävässä tuulessa. Sitä päätöstä ei tehdä ennusteen, vaan vallitsevien olosuhteiden mukaan. Ja kuten sanottu, eivät olosuhteet poikkeuksellisilta näyttäneet. Viimeksi viikko ennen juhannusta tultiin pois radalta melkein eilisen kaltaisissa oloissa ilman kummempia kalustovaurioita.
Eli kilpailuorganisaatio tietää aamulla ilmatieteenlaitosta paremmin, millaista keliä kisan aikana myöhemmin samana päivänä on tulossa.
Hyvä pojat!
:-) - FF 27 Charlotta
-Mika- kirjoitti:
..."Silti joku Tallinasta tulija kaatoi mastonsa. Sen täytyy sisältää tumpelointia, kilpaveneet ovat eri kastissa vaurioherkkyytensä kanssa. "...
Ei vättämättä. Mulla meni masto viikko ennen juhannusta kevyessä kelissä Tallinan edustalla. Ei sisältänyt tumpelointia vaan materiaalivian. Kelastaagin vanttiruuvi oli viallinen ja murtui. Se oli päällepäin ihan ehjän oloinen eikä valuvikaa voinut havaita ennen kuin se katkesi.Olitko juuri uusinut tuon? Mitä materiaalia oli tuo vanttiruuvi? Mulla on itsellä pari menossa vaihtoon. Voitko antaa vinkkiä millaista ei kannata laittaa?
- et ihan ymmärrä
Tietoa on kirjoitti:
Eli kilpailuorganisaatio tietää aamulla ilmatieteenlaitosta paremmin, millaista keliä kisan aikana myöhemmin samana päivänä on tulossa.
Hyvä pojat!
:-)Ei, vain sen hetkisen tilanteen mukaan mennään. Ennusteen perusteella ainoastaan päätetään, kuinka pitkä lykkäys viestitetään, jos on mitattu liian kova tuuli. Kilpailua eletään tunti tunnilta, ei päivä päivältä. Ehdittiin nytkin ajamaan useimmissa luokissa yksi lähtö ennen tuulen nousua.
Ennusteet ovat vain ennusteita, eivätkä koskaan tunnin tarkkoja. Ja luvattu 14 m/s on kovin usein vain 12 m/s ja kisat pidetään, toisinaan sitten toisin päin. Tuulirajat taas ovat luokkakohtaisia. Eikä ennuste nytkään kertonut niistä alun todella voimakkaista puuskista. - -Mika-
FF 27 Charlotta kirjoitti:
Olitko juuri uusinut tuon? Mitä materiaalia oli tuo vanttiruuvi? Mulla on itsellä pari menossa vaihtoon. Voitko antaa vinkkiä millaista ei kannata laittaa?
Ei ollut ihan uusi, noin 8 vuotta vanha. Happoteräksinen.
Uusi on samaa materiaalia.... vaikka pronnista mulle kyllä suositeltiin.
Tuollaista vauriota on vaikea (ellei mahdoton) ennustaa. Ruuvi katkesi ihan kierreosan juuresta, siiis ei hitsauksesta tms. Murtumakohta näyttää suunnilleen rosteriselta vain ihan ulkopinnasta, keskellä on materiaali mustanruskeaa ja ryynimäistä.... outoa. Valmistajaa en enää muista, mutta ei ollut mikään biltema tms halpisruuvi. - akvavitis
yllättävä vai ei kirjoitti:
Tapasin juuri yhden tuulen noustessa saaresta kotimatkalla olleen matkapurjehtijan. Hän kertoi kovan tuulen tulleen sellaisten puuskien saattamana, jotka hänen arvionsa mukaan olivat myrskyluokkaa.
Ennen muinoin tällaiset sääilmiöt kutsuttiin rintaman ylitykseksi. Nykyään merisääennusteistakin on tyhmennetty tällaiset kuvaukset pois.
Seurasin Harmajan ja Eestiluodon raportointia ja suurin näkemäni puuskalukema oli 17 m/s. Siitä on vielä reilusti matkaa myrskylukemiin. Suomessa määritelmä on 21 m/s keskituuli 10 minuutin jakson aikana ja ulkomailla peräti 24 m/s.
Tulin myös katsoneeksi Sipoon selältä tulevia purjeveneitä, joista osa meni myötäisessä ihan täysin purjein kunnes väylän kapeikossa huomasivat että ohjaaminen olikin jo hieman haasteellista. Oikeassa myrskyssä purjeita olisi vähennetty jo enemmänkin.
Ehkä seassa oli joitakin yli 21 m/s puuskiakin, mutta myrskystä puhuminen on kyllä liioittelua. - kuka puhui?
akvavitis kirjoitti:
Ennen muinoin tällaiset sääilmiöt kutsuttiin rintaman ylitykseksi. Nykyään merisääennusteistakin on tyhmennetty tällaiset kuvaukset pois.
Seurasin Harmajan ja Eestiluodon raportointia ja suurin näkemäni puuskalukema oli 17 m/s. Siitä on vielä reilusti matkaa myrskylukemiin. Suomessa määritelmä on 21 m/s keskituuli 10 minuutin jakson aikana ja ulkomailla peräti 24 m/s.
Tulin myös katsoneeksi Sipoon selältä tulevia purjeveneitä, joista osa meni myötäisessä ihan täysin purjein kunnes väylän kapeikossa huomasivat että ohjaaminen olikin jo hieman haasteellista. Oikeassa myrskyssä purjeita olisi vähennetty jo enemmänkin.
Ehkä seassa oli joitakin yli 21 m/s puuskiakin, mutta myrskystä puhuminen on kyllä liioittelua.Onko joku puhunut myrskystä? Sanottiin nimenomaan erittäin voimakkaista puuskista rintaman reunassa. Arvio oli veneestä, jossa ei ollut tuulimittaria, mutta erittäin pitkän linjan kokemus. Puuskat ovat tietenkin hyvin paikallisia ja vaikka arvio läheltä Mustaa Hevosta olisi oikea, samanlaisia ei välttämättä satu sääasemille. Ei ehkä tietenkään kilpailualueellekaan.
akvavitis kirjoitti:
Ennen muinoin tällaiset sääilmiöt kutsuttiin rintaman ylitykseksi. Nykyään merisääennusteistakin on tyhmennetty tällaiset kuvaukset pois.
Seurasin Harmajan ja Eestiluodon raportointia ja suurin näkemäni puuskalukema oli 17 m/s. Siitä on vielä reilusti matkaa myrskylukemiin. Suomessa määritelmä on 21 m/s keskituuli 10 minuutin jakson aikana ja ulkomailla peräti 24 m/s.
Tulin myös katsoneeksi Sipoon selältä tulevia purjeveneitä, joista osa meni myötäisessä ihan täysin purjein kunnes väylän kapeikossa huomasivat että ohjaaminen olikin jo hieman haasteellista. Oikeassa myrskyssä purjeita olisi vähennetty jo enemmänkin.
Ehkä seassa oli joitakin yli 21 m/s puuskiakin, mutta myrskystä puhuminen on kyllä liioittelua.Tultiin sunnuntaina Onäsistä Karhusaareen. Alunperin oli tarkoitus vetäistä suoraan Sipoon selän yli, mutta tuuli oli sen verran puuskaista ja repivää, että mentiin suosiolla Kalkkirannan kautta sisäväylälle ja rättien sijaan koneella. Parempi näin perheen kanssa.
Ne pari purkkaria mitä näin selällä tulivat pelkällä keulapurjeella.- Bossu
-Mika- kirjoitti:
..."Silti joku Tallinasta tulija kaatoi mastonsa. Sen täytyy sisältää tumpelointia, kilpaveneet ovat eri kastissa vaurioherkkyytensä kanssa. "...
Ei vättämättä. Mulla meni masto viikko ennen juhannusta kevyessä kelissä Tallinan edustalla. Ei sisältänyt tumpelointia vaan materiaalivian. Kelastaagin vanttiruuvi oli viallinen ja murtui. Se oli päällepäin ihan ehjän oloinen eikä valuvikaa voinut havaita ennen kuin se katkesi.Hyvä, että meni kevyessä tuulessa.
- Sunnuntaipurjehtija
kuka puhui? kirjoitti:
Onko joku puhunut myrskystä? Sanottiin nimenomaan erittäin voimakkaista puuskista rintaman reunassa. Arvio oli veneestä, jossa ei ollut tuulimittaria, mutta erittäin pitkän linjan kokemus. Puuskat ovat tietenkin hyvin paikallisia ja vaikka arvio läheltä Mustaa Hevosta olisi oikea, samanlaisia ei välttämättä satu sääasemille. Ei ehkä tietenkään kilpailualueellekaan.
Tulimme sunnuntaina keskipäivän aikaan Onaksesta Lauttasaareen. Tuulimittari veneessä näytti kovimmillaan 37 solmua juuri tuolla lähelllä Mustaa Hevosta. Puuskat aika pitkiä. Tasainen tuuli varmaan tunnin verran 26-30 solmua.
Isopurje tuli nostettua Onaksen rauhassa enkä ruvennut niissä puuskissa reivaamaan, kun tuntui menevän ihan ok. Kyllä tietysti vähemmilläkin purjeilla olisi pärjännyt. - Seppomartti
FF 27 Charlotta kirjoitti:
Olitko juuri uusinut tuon? Mitä materiaalia oli tuo vanttiruuvi? Mulla on itsellä pari menossa vaihtoon. Voitko antaa vinkkiä millaista ei kannata laittaa?
Toistaiseksi kaikki rikien tekijät ovat minulle eri puolilla maailmaa suositelleet yhtäpitävästi happoteräs/pronssi yhdistelmää. Vanttiruuvi siis pronssia ja sisäosat eli kierretapit aisia. Kierteisiin suosittelevat Tef-Gel- nimistä ainetta, mikä onkin toiminut hyvin.
Katkeamiseen taas on monta selitysta mutta edellä mainittu voisi olla metallin väsyminen. Pienikin liike lopulta katkaisee metallin. Vrt paperiklemmarin katkaisu nitkuttamalla. Katketessa ei tarvitsé ola kova keli. - FF 27 Charlotta
Seppomartti kirjoitti:
Toistaiseksi kaikki rikien tekijät ovat minulle eri puolilla maailmaa suositelleet yhtäpitävästi happoteräs/pronssi yhdistelmää. Vanttiruuvi siis pronssia ja sisäosat eli kierretapit aisia. Kierteisiin suosittelevat Tef-Gel- nimistä ainetta, mikä onkin toiminut hyvin.
Katkeamiseen taas on monta selitysta mutta edellä mainittu voisi olla metallin väsyminen. Pienikin liike lopulta katkaisee metallin. Vrt paperiklemmarin katkaisu nitkuttamalla. Katketessa ei tarvitsé ola kova keli.Tuollaiset pitää sitten kai laittaa. Et muuten ollut viime kesänä tyytyväinen spinnuni plokien kiinnitykseen. Kelpaako nyt:
http://tinyurl.com/kf7krn2 - Joakim1
FF 27 Charlotta kirjoitti:
Tuollaiset pitää sitten kai laittaa. Et muuten ollut viime kesänä tyytyväinen spinnuni plokien kiinnitykseen. Kelpaako nyt:
http://tinyurl.com/kf7krn2Näyttää Harkenin Carbo plokilta ja melko pieneltä. 57 mm vai peräti 40 mm? 40 ei varmasti kestä kunnon spinnurevittelyä ja 57 saattaa myös olla rajoilla. 57 suositeltu työkuorma on sentään vain 360 kg ja murtolujuus 1080 kg, Tuohon plokiin tulee köyden veto 2-kertaisena eli kovin kovaa ei tarvitse vinssillä vääntää, jotta 360 kg ylittyy.
Oma vene on toki paljon isompi, mutta Carbo 75 räjähti rikki ko. paikalta. Sen työkuorma 550 kg ja murtolujuus 1650 kg.
Kiinnitys kestää varmasti, jos on vain kunnolla lasikuidussa kiinni. Pienimmänkin tuollaisen helan työkourma on toista tonnia. - FF 27 Charlotta
Joakim1 kirjoitti:
Näyttää Harkenin Carbo plokilta ja melko pieneltä. 57 mm vai peräti 40 mm? 40 ei varmasti kestä kunnon spinnurevittelyä ja 57 saattaa myös olla rajoilla. 57 suositeltu työkuorma on sentään vain 360 kg ja murtolujuus 1080 kg, Tuohon plokiin tulee köyden veto 2-kertaisena eli kovin kovaa ei tarvitse vinssillä vääntää, jotta 360 kg ylittyy.
Oma vene on toki paljon isompi, mutta Carbo 75 räjähti rikki ko. paikalta. Sen työkuorma 550 kg ja murtolujuus 1650 kg.
Kiinnitys kestää varmasti, jos on vain kunnolla lasikuidussa kiinni. Pienimmänkin tuollaisen helan työkourma on toista tonnia.57 mm Carbo se on. Tuon löysin FE83.orgista ohjeistettuna. Ja se porukka nyt ajelee ihan eri keleillä spinnulla. Mitä olisi pitänyt laittaa?
- Joakim1
FF 27 Charlotta kirjoitti:
57 mm Carbo se on. Tuon löysin FE83.orgista ohjeistettuna. Ja se porukka nyt ajelee ihan eri keleillä spinnulla. Mitä olisi pitänyt laittaa?
Minä taisin tuolla aikoinaan kirjoittaa, että Carbo 57 riittää. Ei ollut kovinkaan miellyttävä tuon plokin hajoaminen, varsinkin kun se tapahtui perheen kanssa. Sen jälkeen olen kyllä suositellut vahvempia plokeja. Tuntuuhan noita hajoavan myös FE83:ssa.
Harken Carbo-sarja on melko hentoa ja herkkää, ei ole tarkoitettu suurille kuormille. Ko. ploki on yksi kovimmille veneessä joutuvista. Laittaisin siihen metallikuorisen plokin. - 12+9
FF 27 Charlotta kirjoitti:
57 mm Carbo se on. Tuon löysin FE83.orgista ohjeistettuna. Ja se porukka nyt ajelee ihan eri keleillä spinnulla. Mitä olisi pitänyt laittaa?
Oletko käynyt kisailemassa? Kannattaa käydä. Toun kokoisesss veneessä pärjää 2 hengellä.
- 12+9
FF 27 Charlotta kirjoitti:
57 mm Carbo se on. Tuon löysin FE83.orgista ohjeistettuna. Ja se porukka nyt ajelee ihan eri keleillä spinnulla. Mitä olisi pitänyt laittaa?
Itse olen tykästynyt räikkäplokeihin. Ne auttavat paljon, kun pitää skuuttia kädessä. Aika kovassakin jaksaa pitää, vaikka kiristäminen ei onnistuisikaan. Joskus tekee mieli löysätä skuutti vinssiltä hetkeksi. Harkenilla on aika isoja saatavilla, tosin kalliita. Tuohon ei tarvi suurimmat olla.
- FF 27 Charlotta
Joakim1 kirjoitti:
Minä taisin tuolla aikoinaan kirjoittaa, että Carbo 57 riittää. Ei ollut kovinkaan miellyttävä tuon plokin hajoaminen, varsinkin kun se tapahtui perheen kanssa. Sen jälkeen olen kyllä suositellut vahvempia plokeja. Tuntuuhan noita hajoavan myös FE83:ssa.
Harken Carbo-sarja on melko hentoa ja herkkää, ei ole tarkoitettu suurille kuormille. Ko. ploki on yksi kovimmille veneessä joutuvista. Laittaisin siihen metallikuorisen plokin.Tilasin Lewmar Syncro D60. Työkuorma 800 kg ja murtolujuus 1600 kg. Sisukset terästä. Mitä tapahtui plokin hajoamisen jälkeen?
- FF 27 Charlotta
12+9 kirjoitti:
Oletko käynyt kisailemassa? Kannattaa käydä. Toun kokoisesss veneessä pärjää 2 hengellä.
Mulla ei ole kilpailuoikeutta ja spinnukin ylisuuri.
- näin käytännössä
FF 27 Charlotta kirjoitti:
57 mm Carbo se on. Tuon löysin FE83.orgista ohjeistettuna. Ja se porukka nyt ajelee ihan eri keleillä spinnulla. Mitä olisi pitänyt laittaa?
> Mitä olisi pitänyt laittaa?
Jos halvalla haluaa päästä niin:
http://www.pyacht.com/lewmar-72mm-synchro.htm
lew29927221BK
Lewmar 72MM SYNC BLOCK TOGHEAD BK
$32.27
Safe Working Load = 1100 kg
Tämä kestää taatusti, mutta kitkaa tietysti hieman on verrattuna parempiin. Noin pienessä veneessä siitä ei liene silti suurempaa haittaa.
Jos haluaa paremman kuulalaakeroidun niin:
http://www.pyacht.com/harken-75-mm-carbo-airblocks.htm
HAR2660
Harken 75mm Carbo AirBlock, Single
$70.93
max working load = 550 kg
Vaikka tuollainen hajoaa jossain vaiheessa 35 jalkaisessa, niin jos kerran kestää siinäkin (yli vuoden? ) kisakäyttöä kestää taatusti paljon pitempään 27 jalkaisessa, eli ehkäpä 10 vuotta. - näin käytännössä
FF 27 Charlotta kirjoitti:
Tilasin Lewmar Syncro D60. Työkuorma 800 kg ja murtolujuus 1600 kg. Sisukset terästä. Mitä tapahtui plokin hajoamisen jälkeen?
> Tilasin Lewmar Syncro D60. Työkuorma 800 kg ja murtolujuus 1600 kg.
Tuo työkuorma pätee 60mm Racing High Load Blocks plokille:
LEW29901611
Lewmar 60mm HL Single
$103.46
Mikä maksaa siis huomattavsti enemmän kuin tuo $32.27 maksava 72mm synchro, eikä se ole siis synchro ollenkaan, vaan racing mallistoa.
http://www.pyacht.com/lewmar-60mm-vf-blocks.htm
lew29901651
Lewmar 60mm Synchro Control Single Block
$52.50
Tämän SWL on vain 400 kg, eli selvästi liian vähän, eikä juuri ollenkaan parannusta sinulla ennestään olleeseen 57mm carboniin!!!
Toivottavasti et tätä siis tilannut tuohon käyttöön, etkä ainakaan yli hintaan! - eiku näin
näin käytännössä kirjoitti:
> Tilasin Lewmar Syncro D60. Työkuorma 800 kg ja murtolujuus 1600 kg.
Tuo työkuorma pätee 60mm Racing High Load Blocks plokille:
LEW29901611
Lewmar 60mm HL Single
$103.46
Mikä maksaa siis huomattavsti enemmän kuin tuo $32.27 maksava 72mm synchro, eikä se ole siis synchro ollenkaan, vaan racing mallistoa.
http://www.pyacht.com/lewmar-60mm-vf-blocks.htm
lew29901651
Lewmar 60mm Synchro Control Single Block
$52.50
Tämän SWL on vain 400 kg, eli selvästi liian vähän, eikä juuri ollenkaan parannusta sinulla ennestään olleeseen 57mm carboniin!!!
Toivottavasti et tätä siis tilannut tuohon käyttöön, etkä ainakaan yli hintaan!Jaa, onhan siellä tällainenkin :
http://www.lewmar.com/\products.asp?t=2&id=9041&lid=27856&u=kg
Part Number: 29926001BK
SWL = 800 kg
Paljonko maksoi ilman postikuluja / kpl ja mistä ostit ? - FF 27 Charlotta
eiku näin kirjoitti:
Jaa, onhan siellä tällainenkin :
http://www.lewmar.com/\products.asp?t=2&id=9041&lid=27856&u=kg
Part Number: 29926001BK
SWL = 800 kg
Paljonko maksoi ilman postikuluja / kpl ja mistä ostit ?24,5 e/kpl svb:llä. Kellään tarvetta käyttämättömille D57 Harken Carboille?
- applix
näin käytännössä kirjoitti:
> Tilasin Lewmar Syncro D60. Työkuorma 800 kg ja murtolujuus 1600 kg.
Tuo työkuorma pätee 60mm Racing High Load Blocks plokille:
LEW29901611
Lewmar 60mm HL Single
$103.46
Mikä maksaa siis huomattavsti enemmän kuin tuo $32.27 maksava 72mm synchro, eikä se ole siis synchro ollenkaan, vaan racing mallistoa.
http://www.pyacht.com/lewmar-60mm-vf-blocks.htm
lew29901651
Lewmar 60mm Synchro Control Single Block
$52.50
Tämän SWL on vain 400 kg, eli selvästi liian vähän, eikä juuri ollenkaan parannusta sinulla ennestään olleeseen 57mm carboniin!!!
Toivottavasti et tätä siis tilannut tuohon käyttöön, etkä ainakaan yli hintaan!Kannattaako spinnuskuutissa ylipäätään käyttää kuulalaakeroituja plokeja? Lujuus on paljon heikompi eikä kitkalla pitäisi olla kovin suurta merkitystä kun plokeja on vain yksi, toisin kuin taljasovelluksissa.
- Joakim1
FF 27 Charlotta kirjoitti:
Tilasin Lewmar Syncro D60. Työkuorma 800 kg ja murtolujuus 1600 kg. Sisukset terästä. Mitä tapahtui plokin hajoamisen jälkeen?
Hajoaminen tapahtui siten, että kuului pamaus, näin jotain lentävän kauas ohi spinnun (onneksi ei läpi!) veneen etuviistoon ja vene broachasi rajusti. Barberi oli irronnut rapulukosta, spinnuskuutti nojasi kaiteeseen (onneski oli peräkaiteen "sisällä", yksittäinen kaidetolppa ei varmasti olisi kestänyt), spinnupuomi painoi etustaagiin, sojotti yläviistoon (alagaija etukannella eli löystyi kun puomi pääsi eteen) ja oli todella pahan näköisesti banaanin muotoinen.
Kun perheen sai sisältä auttamaan, saatiin spinnu alas ja lopulta ainoaksi vahingoksi jäi ko. ploki ja hampaansa sileäksi kulutttanut barberin rapulukko. Plokista puuttui toinen kylki ja kaikki sisuskalut.
Tuo tapahtui lähtiessä ylittämään Ahvenanmerta. Tuuli oli saaristossa vain 4-5 m/s ja oli nyt noussut 9 m/s paikkeille ja kääntynyt lenssistä slööriksi. Ihan mukavasti mentiin 9 solmua ennen ko. tapahtumaa, mutta toisaalta oli hyvä saada spinnu alas, sillä Ahvenanmerellä tuulta oli 12-13 m/s (selvästi yli luvatun) ja aallokko yllättävän isoa. - FF 27 Charlotta
Joakim1 kirjoitti:
Hajoaminen tapahtui siten, että kuului pamaus, näin jotain lentävän kauas ohi spinnun (onneksi ei läpi!) veneen etuviistoon ja vene broachasi rajusti. Barberi oli irronnut rapulukosta, spinnuskuutti nojasi kaiteeseen (onneski oli peräkaiteen "sisällä", yksittäinen kaidetolppa ei varmasti olisi kestänyt), spinnupuomi painoi etustaagiin, sojotti yläviistoon (alagaija etukannella eli löystyi kun puomi pääsi eteen) ja oli todella pahan näköisesti banaanin muotoinen.
Kun perheen sai sisältä auttamaan, saatiin spinnu alas ja lopulta ainoaksi vahingoksi jäi ko. ploki ja hampaansa sileäksi kulutttanut barberin rapulukko. Plokista puuttui toinen kylki ja kaikki sisuskalut.
Tuo tapahtui lähtiessä ylittämään Ahvenanmerta. Tuuli oli saaristossa vain 4-5 m/s ja oli nyt noussut 9 m/s paikkeille ja kääntynyt lenssistä slööriksi. Ihan mukavasti mentiin 9 solmua ennen ko. tapahtumaa, mutta toisaalta oli hyvä saada spinnu alas, sillä Ahvenanmerellä tuulta oli 12-13 m/s (selvästi yli luvatun) ja aallokko yllättävän isoa.Varsin epämiellyttävä tapahtumaketju. Eikö tuossa ole olemassa mahdollisuus myös etustaagin katkeamiselle? Porkkalan selällä 8(9) slöörillä aloin epäilemään vanhojen plokieni kestävyyttä ja varmistin luuvartin puolen skuutin napsauttamalla peräköyden haan sen ympärille ja sitomalla köyden kaiteen takaa tiukalle. Ilmeisesti ei ollut yhtään liioiteltu toimenpide.
- Joakim1
FF 27 Charlotta kirjoitti:
Varsin epämiellyttävä tapahtumaketju. Eikö tuossa ole olemassa mahdollisuus myös etustaagin katkeamiselle? Porkkalan selällä 8(9) slöörillä aloin epäilemään vanhojen plokieni kestävyyttä ja varmistin luuvartin puolen skuutin napsauttamalla peräköyden haan sen ympärille ja sitomalla köyden kaiteen takaa tiukalle. Ilmeisesti ei ollut yhtään liioiteltu toimenpide.
En usko, että etustaagia saa spinnupuomilla tai skuutilla poikki, mutta spinnupuomin kyllä saa melko helpostikin poikki.
- 12+9
FF 27 Charlotta kirjoitti:
Mulla ei ole kilpailuoikeutta ja spinnukin ylisuuri.
Kun kiinnostusta virittelyyn kuitenkin on. Liity seuraan ja hae lys todistus.
- seppomartti
näin käytännössä kirjoitti:
> Mitä olisi pitänyt laittaa?
Jos halvalla haluaa päästä niin:
http://www.pyacht.com/lewmar-72mm-synchro.htm
lew29927221BK
Lewmar 72MM SYNC BLOCK TOGHEAD BK
$32.27
Safe Working Load = 1100 kg
Tämä kestää taatusti, mutta kitkaa tietysti hieman on verrattuna parempiin. Noin pienessä veneessä siitä ei liene silti suurempaa haittaa.
Jos haluaa paremman kuulalaakeroidun niin:
http://www.pyacht.com/harken-75-mm-carbo-airblocks.htm
HAR2660
Harken 75mm Carbo AirBlock, Single
$70.93
max working load = 550 kg
Vaikka tuollainen hajoaa jossain vaiheessa 35 jalkaisessa, niin jos kerran kestää siinäkin (yli vuoden? ) kisakäyttöä kestää taatusti paljon pitempään 27 jalkaisessa, eli ehkäpä 10 vuotta.Harkenin 75 ploki räikällä ja Bartonin vastaava ilman räikkää ovat kestäneet puuskissa ainakin 30 solmua 100m2 spinnulla. Heittoploki on räjähtänyt spinnuskuutissa. Speksejä en viitsi etsiä mutta vahvuus on kuin Rols Roycen "riittävä" pikkuveneille. Spinnupuomi menee tosiaan poikki kuin tulitikku vanttiin osuessa. Ainakin 3 kpl mennyt. Kansikiinnitys veneessäni on sama kuin Charlottassa. Kestää ellei ole sandwich.
- Joakim1
seppomartti kirjoitti:
Harkenin 75 ploki räikällä ja Bartonin vastaava ilman räikkää ovat kestäneet puuskissa ainakin 30 solmua 100m2 spinnulla. Heittoploki on räjähtänyt spinnuskuutissa. Speksejä en viitsi etsiä mutta vahvuus on kuin Rols Roycen "riittävä" pikkuveneille. Spinnupuomi menee tosiaan poikki kuin tulitikku vanttiin osuessa. Ainakin 3 kpl mennyt. Kansikiinnitys veneessäni on sama kuin Charlottassa. Kestää ellei ole sandwich.
Eikös sinulla ole tuplaskuutit? Silloin suurimman kuorman köyden eli suojan puolen gaijan plokissa ei ole kuin hyvin loiva kulma. Yksillä skuuteilla takakulman plokeissa on lähes 180 asteen kulma ja kuorma plokissa on moninkertainen tuplaskuutteihin verrattuna. Leen skuuttiin ei tule läheskään samanlaista vetoa.
- mikä kestää mikä ei
seppomartti kirjoitti:
Harkenin 75 ploki räikällä ja Bartonin vastaava ilman räikkää ovat kestäneet puuskissa ainakin 30 solmua 100m2 spinnulla. Heittoploki on räjähtänyt spinnuskuutissa. Speksejä en viitsi etsiä mutta vahvuus on kuin Rols Roycen "riittävä" pikkuveneille. Spinnupuomi menee tosiaan poikki kuin tulitikku vanttiin osuessa. Ainakin 3 kpl mennyt. Kansikiinnitys veneessäni on sama kuin Charlottassa. Kestää ellei ole sandwich.
30 solmua apparenttia 100 neliön spinnulla tietää jo aerodynaamisen voiman osuudeksi noin 14,3 kN eli 1460 kg lämpimässä ilmassa, kylmemmässä vielä enemmän.
Jos tuosta 30% tulee alakulmiin, tekee sekin jo 437 kg köyteen, eli 180 asteen kulmassa 874 kg plokiin.
Todellisuudessa spinnussa tulee aerodynaamisen voiman lisäksi myös vetojännitystä kankaaseen, mikä kasvattaa todellista plokivoimaa lasketusta arvosta varsinkin tuulen puolella.
75 mm carbo ei sitä kestä mitenkään (työkuorma vain 550 kgf ), mutta 75mm AirBlock malleille 3230...3232 se ei ole vielä mitään, sillä niiden työkuorma on 5000 lbs eli 2268 kgf eli 22,2 kN.
Taidat nyt siis sotkea nuo keskenään. - Ei kestä paljoa
näin käytännössä kirjoitti:
> Mitä olisi pitänyt laittaa?
Jos halvalla haluaa päästä niin:
http://www.pyacht.com/lewmar-72mm-synchro.htm
lew29927221BK
Lewmar 72MM SYNC BLOCK TOGHEAD BK
$32.27
Safe Working Load = 1100 kg
Tämä kestää taatusti, mutta kitkaa tietysti hieman on verrattuna parempiin. Noin pienessä veneessä siitä ei liene silti suurempaa haittaa.
Jos haluaa paremman kuulalaakeroidun niin:
http://www.pyacht.com/harken-75-mm-carbo-airblocks.htm
HAR2660
Harken 75mm Carbo AirBlock, Single
$70.93
max working load = 550 kg
Vaikka tuollainen hajoaa jossain vaiheessa 35 jalkaisessa, niin jos kerran kestää siinäkin (yli vuoden? ) kisakäyttöä kestää taatusti paljon pitempään 27 jalkaisessa, eli ehkäpä 10 vuotta.Harkenin 75 mm räikkäploki on hajonnut vedosta Inferno 29säkin
- seppomartti
mikä kestää mikä ei kirjoitti:
30 solmua apparenttia 100 neliön spinnulla tietää jo aerodynaamisen voiman osuudeksi noin 14,3 kN eli 1460 kg lämpimässä ilmassa, kylmemmässä vielä enemmän.
Jos tuosta 30% tulee alakulmiin, tekee sekin jo 437 kg köyteen, eli 180 asteen kulmassa 874 kg plokiin.
Todellisuudessa spinnussa tulee aerodynaamisen voiman lisäksi myös vetojännitystä kankaaseen, mikä kasvattaa todellista plokivoimaa lasketusta arvosta varsinkin tuulen puolella.
75 mm carbo ei sitä kestä mitenkään (työkuorma vain 550 kgf ), mutta 75mm AirBlock malleille 3230...3232 se ei ole vielä mitään, sillä niiden työkuorma on 5000 lbs eli 2268 kgf eli 22,2 kN.
Taidat nyt siis sotkea nuo keskenään.Täytyi ihan katsoa plokia: Harken 75 C muttei tuotenumeroa eli empä tiedä mikä räikkäploki. Kulmat tuplaskuuteilla eivät vinsseille tosiaankaan ole 180 vaan pikemminkin 60-80. Squallissa yöllä puuskat on 30-35 kts ja apparentti tietenkin alle 30 kun vene pysyy pysntyssä vain myötäiseen. Tahallaan tuskin kukaan spinnulla siihen keliin ajaa.Ylikuormituksessa minun plokit ovat pettäneet metallikehikosta, kehrä kallistunut ja ploki levinnyt. Liian leveällä koydellä kehrä on haljennut- toistaiseksi vain falleissa.
- Omaan piikkiin
Ei kai vakuutusyhtiö joudu näitä korvaamaan? En halua omien vakuutusmaksujeni kautta osallistua tähän pennin jeniä.
- Tuskin maksat
Tavallinen venevakuutus ei yleensä korvaa kisassa tulevia vahinkoja. Kutosella tai kasilla harvoin ollaan huvipurjehduksella, ja silloin veneen pitäisi lisäksi olla rekisteröity.
Joten eiköhän tässäkin tapauksessa maksajat ole jossakin muualla kuin tavallisten venevakuutusten ottajien parissa, kuten kuuluukin.
Paljon enemmän muuten maksat kilpapurjehtijoiden kuluja, jos satut olemaan köliveneilijänä jäsen kilpapurjehduksesta innostuneessa seurassa, kuten vaikka HSS:lä tai HSK:ssa. Jälkimmäisessä puhutaan jo satojen eurojen pakollisesta "kisailusponsoroinnista" per kölivene. - etkä maksakaan
Tuskin maksat kirjoitti:
Tavallinen venevakuutus ei yleensä korvaa kisassa tulevia vahinkoja. Kutosella tai kasilla harvoin ollaan huvipurjehduksella, ja silloin veneen pitäisi lisäksi olla rekisteröity.
Joten eiköhän tässäkin tapauksessa maksajat ole jossakin muualla kuin tavallisten venevakuutusten ottajien parissa, kuten kuuluukin.
Paljon enemmän muuten maksat kilpapurjehtijoiden kuluja, jos satut olemaan köliveneilijänä jäsen kilpapurjehduksesta innostuneessa seurassa, kuten vaikka HSS:lä tai HSK:ssa. Jälkimmäisessä puhutaan jo satojen eurojen pakollisesta "kisailusponsoroinnista" per kölivene.Kilpailuun osallistuvilta veneiltä vaaditaan vakuutus. Yleensä kilpailuissa tapahtuvista purje- ja rikivaurioista peritään korotettu omavastuu. Vakuutusyhtiöt muistavat lisäksi pitää puolensa ja periä sen mukaan vakuutusmaksuja. Ja onhan ne veneet rekisteröity, monet vain jättävät numerot vähemmän näkyville tai kokonaan piiloon.
Omakin seurani hyvin aktiivinen kilpailutoiminnassa. Eivätkä kilpailuihin osallistumattomat maksa yhtään ylimääräistä siitä. Saavat silti parempaa palvelua sekä seuralta että kaupungilta, koska satamia ylläpitää urheilu- ja ulkoiluvirasto. Eikä näytä olevan puutetta jäsenistä sen enempää HSS:llä kuin HSK:llakaan. Hyvin toimivat seurat vetävät puoleensa. - Tuskin maksat
etkä maksakaan kirjoitti:
Kilpailuun osallistuvilta veneiltä vaaditaan vakuutus. Yleensä kilpailuissa tapahtuvista purje- ja rikivaurioista peritään korotettu omavastuu. Vakuutusyhtiöt muistavat lisäksi pitää puolensa ja periä sen mukaan vakuutusmaksuja. Ja onhan ne veneet rekisteröity, monet vain jättävät numerot vähemmän näkyville tai kokonaan piiloon.
Omakin seurani hyvin aktiivinen kilpailutoiminnassa. Eivätkä kilpailuihin osallistumattomat maksa yhtään ylimääräistä siitä. Saavat silti parempaa palvelua sekä seuralta että kaupungilta, koska satamia ylläpitää urheilu- ja ulkoiluvirasto. Eikä näytä olevan puutetta jäsenistä sen enempää HSS:llä kuin HSK:llakaan. Hyvin toimivat seurat vetävät puoleensa.Kuten sanoin, kilpapurjehdusta harrastavassa seurassa köliveneilijät maksavat veneilystään paljon enemmän kukn matkapurjehdusseurassa. Vastineeksi eivät yleensä saa parempaa palvelua, koska seuran painotukset ovat nimenomaan kilpapurjehtijoiden palvelemisessa.
Ei tässä mitään vikaa ole. Kukin valitsee seuransa vapaasti itse, mutta hintavertailu kannattaa tehdä, koska erot ovat varsinkin pääkaupunkiseudulla ovat todella suuria. - eroa on, totta
Tuskin maksat kirjoitti:
Kuten sanoin, kilpapurjehdusta harrastavassa seurassa köliveneilijät maksavat veneilystään paljon enemmän kukn matkapurjehdusseurassa. Vastineeksi eivät yleensä saa parempaa palvelua, koska seuran painotukset ovat nimenomaan kilpapurjehtijoiden palvelemisessa.
Ei tässä mitään vikaa ole. Kukin valitsee seuransa vapaasti itse, mutta hintavertailu kannattaa tehdä, koska erot ovat varsinkin pääkaupunkiseudulla ovat todella suuria.Yksi seura keskittyy ylläpitämään laituria, eikä muita kuluja ole. Toinen vetää toimintaa laajalla rintamalla kerhotaloineen ja saaritukikohtineen. Kuluja ja maksuja on enemmän. Mutta eivät ne kulut kilpapurjehdustoiminnasta tule, ne maksavat kilpailijat itse. Vai onko osoittaa jonkun seuran budjetista kilpailemisen subventointia?
- Käytännössä
eroa on, totta kirjoitti:
Yksi seura keskittyy ylläpitämään laituria, eikä muita kuluja ole. Toinen vetää toimintaa laajalla rintamalla kerhotaloineen ja saaritukikohtineen. Kuluja ja maksuja on enemmän. Mutta eivät ne kulut kilpapurjehdustoiminnasta tule, ne maksavat kilpailijat itse. Vai onko osoittaa jonkun seuran budjetista kilpailemisen subventointia?
HSK:n kallis uusi kerhotalo on pääosin kilpapurjehtijoiden käytössä. Hyöty matkapurjehtijoille on olematon. Saarten ylläpidon kustannukset eivät olemerkittävän suuret. Sen sijaan kerhotalon rakentamiseksi otettu laina on kerhon liikevaihtoon ja talon tuottoihin suhteutettuna valtava.
- käytännössä niin
Käytännössä kirjoitti:
HSK:n kallis uusi kerhotalo on pääosin kilpapurjehtijoiden käytössä. Hyöty matkapurjehtijoille on olematon. Saarten ylläpidon kustannukset eivät olemerkittävän suuret. Sen sijaan kerhotalon rakentamiseksi otettu laina on kerhon liikevaihtoon ja talon tuottoihin suhteutettuna valtava.
Saarten hyöty kilpapurjehtijoille on tasan nolla. Ja jos ylläpitokustannukset eivät tähtitieteelliset olisikaan, niissä on kiinni melkoisen huima omaisuus. Eikä se ylläpitokaan ilmaista ole.
Missäs seuran kaikille jäsenille avoimet tilaisuudet pidetään? Ilman omaa panostusta ja ilman urheiluseuratoimintaa ei satamakaan olisi sellainen kuin on. Se kerhotalo on sitä omaa panostusta.
- kostea tuuli
Tuuli ylitti ennusteen ja aalot tulivat hyvin poikeuksellisesta suunnasta.
Porkkalanselällä oli ihan tyyntä, mutta niemen itäpuolella olikin sitten vastaavasti enemmän keliä.
Tosin se myös näkyi eikä siihen vahingossa joutunut.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik124030MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar822081Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5491647Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin941366Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja671117Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s331038Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt216916Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60883- 171854
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3828