Lievä aivovaurio

Olin pahassa auto-onnettomuudessa neljä vuotta sitten. Viime viikolla sain kirjeen vakuutusyhtiöltä missä se (kaikkien muiden vammojen lisäksi) luki: LIEVÄ AIVOVAURIO!
Minulle asia tuli jollain tavalla järkytyksenä. Veljeni kertoi kuulleensa asiasta lääkäriltäni jo heti onnettomuuden jälkeen. Jotenkin minä en vain ollut asiaa täysin ymmärtänyt ja olen varmaan jotenkin järkyttynyt. Muisti ei kyllä ole toiminut todellakaan niinkuin ennen. Unohtelen välillä ihan jokapäiväisten esineiden nimiä jne.
Vasta puoli vuotta sitten sain ensimmäisen työpaikkani onnettomuuden jälkeen ja mietin oikeasti, että paranenko minä ikinä, ylenenkö minä milloinkaan... Minulta vaatii suurta keskittymistä ymmärtää minulle annetut ohjeet ensimmäisellä kerralla. Vasta kun jostain tietystä tehtävästä on tullut ns. rutiininomainen, tiedän osavaani asiani.
Haluaisin kysyä kokemuksia muilta saman diagnoosin saaneilta: Onko tilanne lähtenyt paranemaan ajan myötä (on muistini ja toimintoni parantuneet hieman, mutta pysyneet suurin piirtein samalla tasolla kolmisen vuotta)? Kuinka olette oppineet elämään asian kanssa (minua rassaa paljon, ennen olin useiden testien mukaan ehkä vähän "yli-viisas" ja normaalia paremman muistin omaava henkilö)? Yleensä ottaen: Miten elämänne on järjestynyt? Kaipaan ilmeisesti jonkinlaista vertaistukea.
0102
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Me, myself & I kirjoitti:

Olin pahassa auto-onnettomuudessa neljä vuotta sitten. Viime viikolla sain kirjeen vakuutusyhtiöltä missä se (kaikkien muiden vammojen lisäksi) luki: LIEVÄ AIVOVAURIO!
Minulle asia tuli jollain tavalla järkytyksenä. Veljeni kertoi kuulleensa asiasta lääkäriltäni jo heti onnettomuuden jälkeen. Jotenkin minä en vain ollut asiaa täysin ymmärtänyt ja olen varmaan jotenkin järkyttynyt. Muisti ei kyllä ole toiminut todellakaan niinkuin ennen. Unohtelen välillä ihan jokapäiväisten esineiden nimiä jne.
Vasta puoli vuotta sitten sain ensimmäisen työpaikkani onnettomuuden jälkeen ja mietin oikeasti, että paranenko minä ikinä, ylenenkö minä milloinkaan... Minulta vaatii suurta keskittymistä ymmärtää minulle annetut ohjeet ensimmäisellä kerralla. Vasta kun jostain tietystä tehtävästä on tullut ns. rutiininomainen, tiedän osavaani asiani.
Haluaisin kysyä kokemuksia muilta saman diagnoosin saaneilta: Onko tilanne lähtenyt paranemaan ajan myötä (on muistini ja toimintoni parantuneet hieman, mutta pysyneet suurin piirtein samalla tasolla kolmisen vuotta)? Kuinka olette oppineet elämään asian kanssa (minua rassaa paljon, ennen olin useiden testien mukaan ehkä vähän "yli-viisas" ja normaalia paremman muistin omaava henkilö)? Yleensä ottaen: Miten elämänne on järjestynyt? Kaipaan ilmeisesti jonkinlaista vertaistukea.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu