Milloin kannattaa koirasta luopua? Tai ei?

Kuulostaa vahvasti, ettei sinulla itselläsi riitä auktoriteetti ja aika koiralle. Vilkas, touhukas ja energinen koira ei ole hyvä valinta pienten lasten kanssa. Koira ei saa tarpeeksi aktiviteetteja ja liikuntaa.

Koirassa ei ole mitään vikaa, se on vain turhautunut. Koira ei ehkä ole aivan oppinut, mitä lapset talossa ovat? Siis, että ovat koiraa korkeampiarvoisia. Vaatteisiin kiinnikäyminenkin voi olla vaan leikkiä ja leikkiinkutsua, seuraa koiran eleitä.
Totta, tuota valvomatta jättämistä ei olisi saanut tapahtua. Älä yritäkään syyttää koiraa vinksahtaneeksi, sillä moka on vain teidän aikuisten. Lapsi kun lapsi voi lähestyä koiraa, kun kukaan ei huomaa.

Koska koira tuntuu purkavan energiansa ei-toivotuin tavoin, niin harkitse uutta kotia. Luulen, että koira soveltuisi lapsettomaan kotiin aktiiviselle ihmiselle, joka harrastaisi koiran kanssa. Omakotitaloon, rivitaloon, ei kuitenkaan kaupunkiin tai aivan taajamaan jos kerta arkailee ihmistenilmoilla.

Joku saa koirasta varmasti hyvän harrastuskaverin ja perheenjäsenen. Älä lopeta hyvää koiraa. :)

Komppaan tuota edellistä.

Rodut ovat sellaisia joita suositellaan koko perheen harrastuskoiriksi, ihmisystävällisyytensä vuoksi. Tosin rodut ovat myös sellaisia, että niistä löytyy energisia työkoiria, jotka tarvitsevat todella tekemistä, ilman sitä tulee ongelmia. Ja jos ei ole tekemistä, tulee kaikenlaista päsmäröintiä. Tuolla perimällä naykkiminen ja vaatteista nykiminen voi olla myös paimentamista... Tosin kohde ja tyyli on vähän kyseenalainen.
Lisäksi: Riittämätön ohjaus/epäjohdonmukaisuus -> epävarma koira -> arvaamaton käytös.

Jos omat resurssit ei riitä, koiraan pitäisi satsata enemmän aikaa ja harjoittelua, niin uusi koti koiralle; joku saa siitä aivan hyvä harrastuskaverin vielä.

En jaksanut lukea kokonaan enkä vastauksiakaan..., mutta alle 3v koira voi olla ihan pentumainen vielä, eli mitä riehakkuuteen tulee, niin tuokin on hyvä huomata.

Koira on pelkoaggressiivinen. Olet ihan oikeassa pohtiessasi koiran lopettamista kun koira on vaarallinen sekä omalle lapselle että vieraille. Vastuuntuntoinen vanhempi ei ryhdy harjoittelemaan tai kokeilemaan koiralle lisää temppuja/ aktivointia kun tilanne on noinkin kriittinen. Lapsi etusijalle ja koira pois.

Todennäköistä on, että lapsi on kiusannut tai muuten ahdistellut koiraa. Kytketty koira kokee ahdistavana jo sen, että vieras hyökkää esim. halaamaan. Lasten käytös on arvaamatonta. Siinäpä se on, ettei lapsi kysyttäessä kerro tapahtumasta enempää, kun itse on syyllinen. Näitä on nähty.

En usko, että avaaja koira tulee koskaan puremaan ketään pahasti, vaan on näykkivää lajia. Sellaisena kuitenkin koira on todella huono lapsiperheeseen eli lopuisin koirasta, koska lapsista ei koiran vuoksi voi luopua. :)

Minulla on ollut paljon koiria, joista yksi, pienikokoinen koira oli tuollainen purija. Se oli saanut huonoja kokemuksia lapsista jo pentuikäisenä. Koira voi toki "seota" vanhemmitenkin, syystä, jota omistaja ei edes tiedä. Koira on kuitenkin vain luontokappale.

aloittaja jatkaa vähän...

Myönnän tuon heti, että koiralla on liian vähän aktiviteettiä. Siitä olen yrittänyt paasata perheessä, yksin en jaksa montaa lenkkiä/leikkihetkeä/koulutustuokiota/metsäretkeä tmv. tehdä.

Tuo, että lapsi olisi jotenkin ahdistellut koiraa sen ollessa kytkettynä, en usko siihen kyllä yhtään. Koira pitää kovasti lapsista ja taatusti itse lähestyy lasta, ei siis koskaan yrittäisi vetäytyä poispäin ja tuskin ahdistuisi kun lähestytään. Muutama aikuinen on ollut, jota on pelännyt, eikä ole suostunut menemään lähellekään?? Muuten pitää yleensä kaikista ja ongelmana on enemmänkin se, että koira ei antaisi vieraiden olla rauhassa, vaan haluaisi kovasti leikkiä tmv.
Tuo oli siis ihan yksittäinen tapaus ja kun ei ole tilannetta nähnyt, niin on huono tietysti sen enempää kommentoida.

Aggressiivinen koira on ollut, kun on löytänyt jonkun raadon (kerran esim. oravanraato), joka oli niin suuri aarre koiralle, että sitä se puolusti murisemalla ja jos koittaisi ottaa pois, niin taatusti purisi. Normi luun koiralta pystyn ottamaan pois tai mitkä vaan ruoat, mutta jotkut lenkillä tehdyt löydöt saavat koirasta ihan pimeän. On näykkäissyt minuakin tällaisessa tilanteessa, kun löysi tien penkalta jonkun linnunraadon ja koitin ottaa sitä pois. Muuten koira ei ole mitenkään metsästysviettinen, vapaana metsässä ollessa on pari kertaa lähtenyt peuran tai jäniksen perään juoksemaan, mutta kääntyy pian takaisin. Eilen metsälenkillä nähtiin me ihmiset peura, mutta koira ei sitä edes huomannu :D Eläviä eläimiä sitten vaan haukkuu, jos pääsee lähelle, lähinnä yrittää leikkiä, sammakkoakin haisteli ja kun sammakko hyppäsi, niin pelästyi ja haukkui sitten vaan kauheasti.

Moikka, itse olin suurissa vaikeuksissa koirani kanssa. Sekarotuinen saksanpaimenkoira 1.8v vanha tyttökoira. kävin monellakin kouluttajalla. Pevi kouluttajia oli 3 eri ihmistä ja Espoon rakkaat haukut. Sellainen heiluva häntä kurssi ja pitäjänmäellä suoritin pentukurssin tuloksetta kaikki.

Laitoin sähköpostia pääkaupunkiseudulla toimivalle koirakouluttajalle ja tapasin hänet yhden käyntikerran verran minkä jälkeen selvitään tilanteista hyvin. Saatiin järkeenkäyvät vinkit ja paljon iloa tullut elämään taas.

www.ongelmakoirakoulutus.fi tuo oli nettiosoite ja tekee ilmeisesti vieläkin koulutuksia. Sivu oli päivitetty vasta hiljattain.