Pitkällä aikavälillä työnvälityspalvelut aiotaan hankkia yksityisiltä henkilöstöfirmoilta?
Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat siirretään jatkossa kokonaan kuntien vastuulle.
Hallituksen linja tähtää te-toimistojen alasajoon?
Aika ajoin käydään julkisuudessa keskustelua siitä, miten te-toimistojen (työvoimatoimistojen) palvelut ovat heikentyneet. Yhä suuremmassa määrin asiakkaita on siirretty sähköisten palveluiden piiriin. Asiakkaiden henkilökohtaiset tapaamiset on minimoitu tai siirretty call centereille. Vastuu yksilöllisestä asiakastyöstä siirretty suuressa määrin kunnille.
Virkailijoiden määrää on vähennetty kymmenillä henkilötyövuosilla ja määräaikaisen henkilöstön käyttöä supistettu. Taustalla ovat valtion tuottavuus- tai vastaavat ohjelmat, joita nykyhallitus toteuttaa. Valtion hallinnon työntekijöiden määrää pyritään systemaattisesti vähentämään tehden näin työvoimareserviä avoimille markkinoille.
Te-toimistoissa työnhakijat on jaettu kolmeen pääluokkaan.
Nämä luokat ovat yksinkertaisesti esitettynä
1) työstä työhön sijoittuvat (he tarvitsevat vain työnvälityspalvelua),
2) koulutuksen kautta työhön menevät (he tarvitsevat työmarkkinoille sijoittuakseen koulutuspalveluja) ja
3) työmarkkinoille kuntoutuvat (he tarvitsevat erilaisia kuntoutuspalveluja työmarkkinavalmiuksien palauttamiseksi).
Työstä työhön asiakkaat te-toimisto hoitaa itse välittämällä työtä, koulutusta tarvitsevien asiakkaiden palvelut hankitaan ulkopuolisilta tuottajilta ja työmarkkinoille kuntoutuvat siirretään yhä useammin kuntien vastuulle.
Pidemmällä tähtäimellä on aivan selvää, että työnvälityspalvelut ostetaan yksityisiltä henkilöstöfirmoilta. Koulutuspalvelut ostetaan jo nyt ulkopuolisilta tuottajilta.
Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat siirretään työvoiman palvelukeskusten kautta kokonaan kuntien vastuulle.
Lakia työvoiman palvelukeskuksista ollaan valmistelemassa. Lain myötä niiden tuottamat palvelut ulotetaan kaikkiin kuntiin. Tämä on ollut Kuntaliiton keskeinen tavoite, ja lakisääteistäminen kirjattiin myös hallituksen ohjelmaan.
Vielä nelisen vuotta sitten hallitusneuvos Päivi Kerminen – joka vastaa keskeisesti tämän lain valmistelussa ministeriössä – vastusti tiukasti työvoiman palvelukeskusten toiminnan lakisääteistämistä. Yllättäen hän muutti linjansa ja kannattaa nyt uutta lakia.
Keskeinen syy lienee siinä, että tätä kautta pystytään pitkäaikaistyöttömät ja vaikeasti työllistyvät asiakkaat siirtämään pääsääntöisesti kuntien vastuulle, mutta pidetään kuitenkin keskeinen ohjausvastuu ministeriössä.
Nykymuotoisten te-toimistojen alasajamisessa on tosiasiallisesti enää yksi este. Se on työttömyysturva!
Kun se saadaan seuraavassa hallitusohjelmassa sovittua vaikka Kelan hoidettavaksi, niin homma on paketissa.
Tämän jälkeen te-toimistot muutetaan tilaajaorganisaatioiksi, ja henkilöstö siirtyy työnhakijoiden joukkoon.
Näin Aamulehdessä kirjoitti Matti Luukinen.
Mitä mieltä olette? Käykö tässä näin kun Luukkinen ennustaa?
Mitä siitä seuraa työttömille?
Tampereen kaupungin
Työllisyydenhoidon palveluyksikön
TYPA:n päällikkö 2009–2012
Tausta
Työnhakijaa
aktivoidaan
Te-toimistot patistavat jatkossa yhä hanakammin työtöntä hakemaan tiettyä avointa työpaikkaa.
Työtarjous lähetetään, jos te-toimisto katsoo, että työnhakijan koulutus, kokemus ja ammattiosaaminen vastaavat avoimen työpaikan vaatimuksia.
Paikkaa on haettava, muuten voi menettää oikeuden työttömyysturvaan.
Työpaikka voi sijaita työssäkäyntialueen ulkopuolella eli yli 80 kilometrin säteellä kotoa.
Tavoite on, että tänä vuonna 22 % avoimista työpaikoista täytetään työtarjouksesta tai muuten te-toimiston hakijalla.
Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat siirretään jatkossa kokonaan kuntien vastuulle.
Hallituksen linja tähtää te-toimistojen alasajoon?
Aika ajoin käydään julkisuudessa keskustelua siitä, miten te-toimistojen (työvoimatoimistojen) palvelut ovat heikentyneet. Yhä suuremmassa määrin asiakkaita on siirretty sähköisten palveluiden piiriin. Asiakkaiden henkilökohtaiset tapaamiset on minimoitu tai siirretty call centereille. Vastuu yksilöllisestä asiakastyöstä siirretty suuressa määrin kunnille.
Virkailijoiden määrää on vähennetty kymmenillä henkilötyövuosilla ja määräaikaisen henkilöstön käyttöä supistettu. Taustalla ovat valtion tuottavuus- tai vastaavat ohjelmat, joita nykyhallitus toteuttaa. Valtion hallinnon työntekijöiden määrää pyritään systemaattisesti vähentämään tehden näin työvoimareserviä avoimille markkinoille.
Te-toimistoissa työnhakijat on jaettu kolmeen pääluokkaan.
Nämä luokat ovat yksinkertaisesti esitettynä
1) työstä työhön sijoittuvat (he tarvitsevat vain työnvälityspalvelua),
2) koulutuksen kautta työhön menevät (he tarvitsevat työmarkkinoille sijoittuakseen koulutuspalveluja) ja
3) työmarkkinoille kuntoutuvat (he tarvitsevat erilaisia kuntoutuspalveluja työmarkkinavalmiuksien palauttamiseksi).
Työstä työhön asiakkaat te-toimisto hoitaa itse välittämällä työtä, koulutusta tarvitsevien asiakkaiden palvelut hankitaan ulkopuolisilta tuottajilta ja työmarkkinoille kuntoutuvat siirretään yhä useammin kuntien vastuulle.
Pidemmällä tähtäimellä on aivan selvää, että työnvälityspalvelut ostetaan yksityisiltä henkilöstöfirmoilta. Koulutuspalvelut ostetaan jo nyt ulkopuolisilta tuottajilta.
Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat siirretään työvoiman palvelukeskusten kautta kokonaan kuntien vastuulle.
Lakia työvoiman palvelukeskuksista ollaan valmistelemassa. Lain myötä niiden tuottamat palvelut ulotetaan kaikkiin kuntiin. Tämä on ollut Kuntaliiton keskeinen tavoite, ja lakisääteistäminen kirjattiin myös hallituksen ohjelmaan.
Vielä nelisen vuotta sitten hallitusneuvos Päivi Kerminen – joka vastaa keskeisesti tämän lain valmistelussa ministeriössä – vastusti tiukasti työvoiman palvelukeskusten toiminnan lakisääteistämistä. Yllättäen hän muutti linjansa ja kannattaa nyt uutta lakia.
Keskeinen syy lienee siinä, että tätä kautta pystytään pitkäaikaistyöttömät ja vaikeasti työllistyvät asiakkaat siirtämään pääsääntöisesti kuntien vastuulle, mutta pidetään kuitenkin keskeinen ohjausvastuu ministeriössä.
Nykymuotoisten te-toimistojen alasajamisessa on tosiasiallisesti enää yksi este. Se on työttömyysturva!
Kun se saadaan seuraavassa hallitusohjelmassa sovittua vaikka Kelan hoidettavaksi, niin homma on paketissa.
Tämän jälkeen te-toimistot muutetaan tilaajaorganisaatioiksi, ja henkilöstö siirtyy työnhakijoiden joukkoon.
Näin Aamulehdessä kirjoitti Matti Luukinen.
Mitä mieltä olette? Käykö tässä näin kun Luukkinen ennustaa?
Mitä siitä seuraa työttömille?
Tampereen kaupungin
Työllisyydenhoidon palveluyksikön
TYPA:n päällikkö 2009–2012
Tausta
Työnhakijaa
aktivoidaan
Te-toimistot patistavat jatkossa yhä hanakammin työtöntä hakemaan tiettyä avointa työpaikkaa.
Työtarjous lähetetään, jos te-toimisto katsoo, että työnhakijan koulutus, kokemus ja ammattiosaaminen vastaavat avoimen työpaikan vaatimuksia.
Paikkaa on haettava, muuten voi menettää oikeuden työttömyysturvaan.
Työpaikka voi sijaita työssäkäyntialueen ulkopuolella eli yli 80 kilometrin säteellä kotoa.
Tavoite on, että tänä vuonna 22 % avoimista työpaikoista täytetään työtarjouksesta tai muuten te-toimiston hakijalla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.