Haaa haaaaa ai saakuri kun luin niitä juttuja haaa haaaaa

Olen lukenut täällä Diamies nyt ja aina kirjoituksia 2007 vuodesta alkaen. Tiedän niistä hänet kokeneeksi kuvaajaksi, jolla on kameratekniikka ja valokuvauksen teoria hyvin hallussaan. Joku kaltaisesi visvanaamakusipää on käyttänyt hänen nimimerkkiään ja siitä sinä typerys olet mennyt masturbointisi humalaan.

Ei niin hölmöä.

Jos olisit ollut filmikuvaaja joskus, niin ymmärtäisit jotakin.

pari esimerkkiä hölmöimmistä:
– pokkarin kuvaa pitää suurentaa enemmän
Tottakai 5*7 mm:n ruutua pitää suurentaa paljon enemmän, kuin 56*56 millistä, tai vaikka 24*36 mm.
– valovoima on aukon halkaisijan ja polttovälin suhde
Noinhan se periaatteessa on. Polttoväli jaettuna valoa läpäisevän reijän halkaisijalla.
– valovoima on etummaisen linssin halkaisijan ja polttovälin suhde
Teleobjektiivissa valovoima on polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla.
Laajakulmissa tilanne on hankalampi, kun siinä on kaikki "invertoitu".
Zoomeissa etulinssi pitää mitoittaa pisimmän polttovälin mukaan.

jne.

Kun valovoimia alat mittaamaan, niin huomaat, että valmistajat valehtelee.
Joko valovoima, tai polttoväli on pienempi, kuin objektiivissa lukee,tai sitten molemmat. Laajakulmat taas on hieman pidempiä, kuin väitetään.

Huijausta siis kaikki.

ndjsafhsaf kirjoitti:

Ei niin hölmöä.

Jos olisit ollut filmikuvaaja joskus, niin ymmärtäisit jotakin.

pari esimerkkiä hölmöimmistä:
– pokkarin kuvaa pitää suurentaa enemmän
Tottakai 5*7 mm:n ruutua pitää suurentaa paljon enemmän, kuin 56*56 millistä, tai vaikka 24*36 mm.
– valovoima on aukon halkaisijan ja polttovälin suhde
Noinhan se periaatteessa on. Polttoväli jaettuna valoa läpäisevän reijän halkaisijalla.
– valovoima on etummaisen linssin halkaisijan ja polttovälin suhde
Teleobjektiivissa valovoima on polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla.
Laajakulmissa tilanne on hankalampi, kun siinä on kaikki "invertoitu".
Zoomeissa etulinssi pitää mitoittaa pisimmän polttovälin mukaan.

jne.

Kun valovoimia alat mittaamaan, niin huomaat, että valmistajat valehtelee.
Joko valovoima, tai polttoväli on pienempi, kuin objektiivissa lukee,tai sitten molemmat. Laajakulmat taas on hieman pidempiä, kuin väitetään.

Huijausta siis kaikki.

Lue lisää

Minä en initä, enkä väitä. Minä olen aina oikeassa!

ndjsafhsaf kirjoitti:

Ei niin hölmöä.

Jos olisit ollut filmikuvaaja joskus, niin ymmärtäisit jotakin.

pari esimerkkiä hölmöimmistä:
– pokkarin kuvaa pitää suurentaa enemmän
Tottakai 5*7 mm:n ruutua pitää suurentaa paljon enemmän, kuin 56*56 millistä, tai vaikka 24*36 mm.
– valovoima on aukon halkaisijan ja polttovälin suhde
Noinhan se periaatteessa on. Polttoväli jaettuna valoa läpäisevän reijän halkaisijalla.
– valovoima on etummaisen linssin halkaisijan ja polttovälin suhde
Teleobjektiivissa valovoima on polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla.
Laajakulmissa tilanne on hankalampi, kun siinä on kaikki "invertoitu".
Zoomeissa etulinssi pitää mitoittaa pisimmän polttovälin mukaan.

jne.

Kun valovoimia alat mittaamaan, niin huomaat, että valmistajat valehtelee.
Joko valovoima, tai polttoväli on pienempi, kuin objektiivissa lukee,tai sitten molemmat. Laajakulmat taas on hieman pidempiä, kuin väitetään.

Huijausta siis kaikki.

Lue lisää

Tottakai 5*7 mm:n ruutua pitää suurentaa paljon enemmän, kuin 56*56 millistä, tai vaikka 24*36 mm.
—kenno ei ole mikään kuva tai ruutu jota suurennetaan. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio). Pokkarin kuvassa voi olla pikseleitä enemmän, yhtäpaljon tai vähemmän kuin järjestelmäkameran kuvassa.
Filmillä kuvaaminen ei kelpaa tyhmyytesi delitykseksi.

Kennon pikselin koko ei mitenkään vaikuta kuvan kokoon, eikä kennossa ole mitään kuvaa, vaan se on laite jolla mitataan jännitteen nousua valon vaikutuksesta.

Noinhan se periaatteessa on. Polttoväli jaettuna valoa läpäisevän reijän halkaisijalla.
– tuo on järjetön väite, vaoloimaiseen objektiiviin ei edes madu niin suuri aukko.
– mikä on objektiivin valoa läpäisevä reikä ja mitä tekemista sillä on himmentimen aukon kanssa.
Mulla on esim Samyangin 85mm/1,4 tele. 85/1,4 = n. 61mm ja pienin aukko on f/22, 85/22 =n. 4mm.
Missä kohtaa objektiivia on tuon kokoinen valoa läpäisevä reikä?

Teleobjektiivissa valovoima on polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla.
Laajakulmissa tilanne on hankalampi, kun siinä on kaikki "invertoitu".
Zoomeissa etulinssi pitää mitoittaa pisimmän polttovälin mukaan.
– eikö olekin hassua, että etummaisen linssin halkaisija muuttuu zoomatessa niissä objektiiveissa joissa valovoima ei muutu.

Otetaanpa teleobjektiivi esimerkki ”polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla”:
Sigma 120-300 mm F2.8 DG OS HSM | S
– 120mm asenossa etulinssin halkaisija on 120/2,8 = n. 43mm?
– 300mm asennossa etulinssin halkaisija on 300/2,8= n 107mm?

Jos himmennän (säädän aukkoa pienemmäksi) niin pieneneekö teleobjektiivin etumaisen linssin halkaisija?
Em Sigman pienin aukko on f/22 jolloin siis 120mm asennossa etulinssin halkaisija on n 5,5 mm?

MItä invertoitua on normaalissa laajakulmaobjektiivissa?

ps. aloitin filmille kuvaamisen v. 1950. Ensimmäinen oma kamerani oli Agfa Synchro box. Ensimmäisen Leican hankin vuonna 1961. Nykyinen filmille kuvaava on Toyo 45.

kaikki "invertoitu”? kirjoitti:

Tottakai 5*7 mm:n ruutua pitää suurentaa paljon enemmän, kuin 56*56 millistä, tai vaikka 24*36 mm.
—kenno ei ole mikään kuva tai ruutu jota suurennetaan. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio). Pokkarin kuvassa voi olla pikseleitä enemmän, yhtäpaljon tai vähemmän kuin järjestelmäkameran kuvassa.
Filmillä kuvaaminen ei kelpaa tyhmyytesi delitykseksi.

Kennon pikselin koko ei mitenkään vaikuta kuvan kokoon, eikä kennossa ole mitään kuvaa, vaan se on laite jolla mitataan jännitteen nousua valon vaikutuksesta.

Noinhan se periaatteessa on. Polttoväli jaettuna valoa läpäisevän reijän halkaisijalla.
– tuo on järjetön väite, vaoloimaiseen objektiiviin ei edes madu niin suuri aukko.
– mikä on objektiivin valoa läpäisevä reikä ja mitä tekemista sillä on himmentimen aukon kanssa.
Mulla on esim Samyangin 85mm/1,4 tele. 85/1,4 = n. 61mm ja pienin aukko on f/22, 85/22 =n. 4mm.
Missä kohtaa objektiivia on tuon kokoinen valoa läpäisevä reikä?

Teleobjektiivissa valovoima on polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla.
Laajakulmissa tilanne on hankalampi, kun siinä on kaikki "invertoitu".
Zoomeissa etulinssi pitää mitoittaa pisimmän polttovälin mukaan.
– eikö olekin hassua, että etummaisen linssin halkaisija muuttuu zoomatessa niissä objektiiveissa joissa valovoima ei muutu.

Otetaanpa teleobjektiivi esimerkki ”polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla”:
Sigma 120-300 mm F2.8 DG OS HSM | S
– 120mm asenossa etulinssin halkaisija on 120/2,8 = n. 43mm?
– 300mm asennossa etulinssin halkaisija on 300/2,8= n 107mm?

Jos himmennän (säädän aukkoa pienemmäksi) niin pieneneekö teleobjektiivin etumaisen linssin halkaisija?
Em Sigman pienin aukko on f/22 jolloin siis 120mm asennossa etulinssin halkaisija on n 5,5 mm?

MItä invertoitua on normaalissa laajakulmaobjektiivissa?

ps. aloitin filmille kuvaamisen v. 1950. Ensimmäinen oma kamerani oli Agfa Synchro box. Ensimmäisen Leican hankin vuonna 1961. Nykyinen filmille kuvaava on Toyo 45.

Lue lisää

pps.
Toyossa mulla on laajakulmana Schneider Super Angulon 75mm f/5,6 (Compur)
Etummaisen linssin halkaisija on 67mm
– mikä tuossa linssissä on ”invertoitu” ja miksi?
– jos ei ole niin missä on 75mm/5,6 eli n. 13mm valoa läpäisevä reikä

kaikki "invertoitu”? kirjoitti:

Tottakai 5*7 mm:n ruutua pitää suurentaa paljon enemmän, kuin 56*56 millistä, tai vaikka 24*36 mm.
—kenno ei ole mikään kuva tai ruutu jota suurennetaan. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio). Pokkarin kuvassa voi olla pikseleitä enemmän, yhtäpaljon tai vähemmän kuin järjestelmäkameran kuvassa.
Filmillä kuvaaminen ei kelpaa tyhmyytesi delitykseksi.

Kennon pikselin koko ei mitenkään vaikuta kuvan kokoon, eikä kennossa ole mitään kuvaa, vaan se on laite jolla mitataan jännitteen nousua valon vaikutuksesta.

Noinhan se periaatteessa on. Polttoväli jaettuna valoa läpäisevän reijän halkaisijalla.
– tuo on järjetön väite, vaoloimaiseen objektiiviin ei edes madu niin suuri aukko.
– mikä on objektiivin valoa läpäisevä reikä ja mitä tekemista sillä on himmentimen aukon kanssa.
Mulla on esim Samyangin 85mm/1,4 tele. 85/1,4 = n. 61mm ja pienin aukko on f/22, 85/22 =n. 4mm.
Missä kohtaa objektiivia on tuon kokoinen valoa läpäisevä reikä?

Teleobjektiivissa valovoima on polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla.
Laajakulmissa tilanne on hankalampi, kun siinä on kaikki "invertoitu".
Zoomeissa etulinssi pitää mitoittaa pisimmän polttovälin mukaan.
– eikö olekin hassua, että etummaisen linssin halkaisija muuttuu zoomatessa niissä objektiiveissa joissa valovoima ei muutu.

Otetaanpa teleobjektiivi esimerkki ”polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla”:
Sigma 120-300 mm F2.8 DG OS HSM | S
– 120mm asenossa etulinssin halkaisija on 120/2,8 = n. 43mm?
– 300mm asennossa etulinssin halkaisija on 300/2,8= n 107mm?

Jos himmennän (säädän aukkoa pienemmäksi) niin pieneneekö teleobjektiivin etumaisen linssin halkaisija?
Em Sigman pienin aukko on f/22 jolloin siis 120mm asennossa etulinssin halkaisija on n 5,5 mm?

MItä invertoitua on normaalissa laajakulmaobjektiivissa?

ps. aloitin filmille kuvaamisen v. 1950. Ensimmäinen oma kamerani oli Agfa Synchro box. Ensimmäisen Leican hankin vuonna 1961. Nykyinen filmille kuvaava on Toyo 45.

Lue lisää

"...—kenno ei ole mikään kuva tai ruutu jota suurennetaan. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio). Pokkarin kuvassa voi olla pikseleitä enemmän, yhtäpaljon tai vähemmän kuin järjestelmäkameran kuvassa.
Filmillä kuvaaminen ei kelpaa tyhmyytesi delitykseksi..."

Asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Pikselin koolla on suoranaista vaikutusta sen laatuun. Pikselin käytölläkin (vrt. Fuji X) on toki vaikutusta.

Suurempi vaikutus on kuitenkin tällä hetkellä kennon koolla, koska se vaikuttaa suoraan tarvittavaan optiikan laatuun. Pienempikennoisessa kamerassa pitäisi olla parempi optiikka, jotta saataisiin irti samasta pikselimäärästä yhtä hyvä kuva kuin suurempikennoisesta.

Pikkarien objektiivit eivät ole pääosin kovin hyviä. Sille ei voi tehdä mitään. Pitää vain yrittää löytää pokkari, jossa on tyydyttävä optiikka. Sen sijaan croppirungon omistaja voi ostaa aina parempia objektiiveja.

Canonisti minäkin kirjoitti:

"...—kenno ei ole mikään kuva tai ruutu jota suurennetaan. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio). Pokkarin kuvassa voi olla pikseleitä enemmän, yhtäpaljon tai vähemmän kuin järjestelmäkameran kuvassa.
Filmillä kuvaaminen ei kelpaa tyhmyytesi delitykseksi..."

Asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Pikselin koolla on suoranaista vaikutusta sen laatuun. Pikselin käytölläkin (vrt. Fuji X) on toki vaikutusta.

Suurempi vaikutus on kuitenkin tällä hetkellä kennon koolla, koska se vaikuttaa suoraan tarvittavaan optiikan laatuun. Pienempikennoisessa kamerassa pitäisi olla parempi optiikka, jotta saataisiin irti samasta pikselimäärästä yhtä hyvä kuva kuin suurempikennoisesta.

Pikkarien objektiivit eivät ole pääosin kovin hyviä. Sille ei voi tehdä mitään. Pitää vain yrittää löytää pokkari, jossa on tyydyttävä optiikka. Sen sijaan croppirungon omistaja voi ostaa aina parempia objektiiveja.

Lue lisää

Kennon pikselin koko ei mitenkään vaikuta kuvan kokoon. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio).
vs
”Asia ei ole ihan noin yksinkertainen.”

Nyt kyllä huitaisit hätävalheen. Digikuvan kokoon vaikuttaa vain pikselien lukumäärä. Ei ole mitään perusteita väitteelle, että pokkarin kuvaa pitää suurentaa enemmän.

Pienikennoiseen pystytään aina samalla hinnalla rakentamaan parempi objektiivi kuin isokennoiseen.

Kaikki pienikennoiset ei ole pokkareita myös useimmissa järjestelmäkameroissa on pieni kenno (kinokokoinen tai pienempi) ja pokkarissa voi olla yhtä iso tai isompi kenno kuin järjestelmäkamerassa.
Harrastelijoiden kamerat on yleensä pikkukennoisia.

Isompikennoiset (Hasselblad, PhaseOne yms) on enempi harvojen ammattilaisetn työkaluja.

”Suurempi vaikutus on kuitenkin tällä hetkellä kennon koolla”
—no ei takuulla ole muuhun kuin objektiivin hintaan.
Kuvan laatuun näkyy enempi vaikuttavan kennon ikä ja valmistaja.

kaikki "invertoitu”? kirjoitti:

Kennon pikselin koko ei mitenkään vaikuta kuvan kokoon. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio).
vs
”Asia ei ole ihan noin yksinkertainen.”

Nyt kyllä huitaisit hätävalheen. Digikuvan kokoon vaikuttaa vain pikselien lukumäärä. Ei ole mitään perusteita väitteelle, että pokkarin kuvaa pitää suurentaa enemmän.

Pienikennoiseen pystytään aina samalla hinnalla rakentamaan parempi objektiivi kuin isokennoiseen.

Kaikki pienikennoiset ei ole pokkareita myös useimmissa järjestelmäkameroissa on pieni kenno (kinokokoinen tai pienempi) ja pokkarissa voi olla yhtä iso tai isompi kenno kuin järjestelmäkamerassa.
Harrastelijoiden kamerat on yleensä pikkukennoisia.

Isompikennoiset (Hasselblad, PhaseOne yms) on enempi harvojen ammattilaisetn työkaluja.

”Suurempi vaikutus on kuitenkin tällä hetkellä kennon koolla”
—no ei takuulla ole muuhun kuin objektiivin hintaan.
Kuvan laatuun näkyy enempi vaikuttavan kennon ikä ja valmistaja.

Lue lisää

"Kuvan laatuun näkyy enempi vaikuttavan kennon ikä ja valmistaja."
-ei pidä paikkaansa vaan kennon koko vaikuttaa kuvanlaatuun eniten ( jos verrataan samanikäisiä ja saman valmistajan eri kokoisia kennoja keskenään).
Tämähän on pelkkää fysiikkaa, pienempi kenno ei voi kerätä samassa aikayksissä valokvantteja samaa määrää kuin isompi kennoinen ( pinta-alaltaan) sensori. Sehän on puhdas fyysinen mahdottomuus.

In terms of the sensor, the most important elements are its size, pixel count, a CCD’s read noise, dynamic range a.k.a. full-well capacity, color filter array (CFA) and AA filter. Assuming all else is equal, a larger sensor delivers higher IQ.

Read more: http://www.the.me/on-image-quality-vs-quality-image-whats-more-important-sensor-lens-pixels-or/#ixzz374o6kugE

kaikki "invertoitu”? kirjoitti:

Kennon pikselin koko ei mitenkään vaikuta kuvan kokoon. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio).
vs
”Asia ei ole ihan noin yksinkertainen.”

Nyt kyllä huitaisit hätävalheen. Digikuvan kokoon vaikuttaa vain pikselien lukumäärä. Ei ole mitään perusteita väitteelle, että pokkarin kuvaa pitää suurentaa enemmän.

Pienikennoiseen pystytään aina samalla hinnalla rakentamaan parempi objektiivi kuin isokennoiseen.

Kaikki pienikennoiset ei ole pokkareita myös useimmissa järjestelmäkameroissa on pieni kenno (kinokokoinen tai pienempi) ja pokkarissa voi olla yhtä iso tai isompi kenno kuin järjestelmäkamerassa.
Harrastelijoiden kamerat on yleensä pikkukennoisia.

Isompikennoiset (Hasselblad, PhaseOne yms) on enempi harvojen ammattilaisetn työkaluja.

”Suurempi vaikutus on kuitenkin tällä hetkellä kennon koolla”
—no ei takuulla ole muuhun kuin objektiivin hintaan.
Kuvan laatuun näkyy enempi vaikuttavan kennon ikä ja valmistaja.

Lue lisää

"Pienikennoiseen pystytään aina samalla hinnalla rakentamaan parempi objektiivi kuin isokennoiseen."
Kiitän jo etukäteen nikonia 70-200/f2.8:sta kroppikennoiseen. Puolet turhasta raahattavasta painosta pois.

Fysikkaa kirjoitti:

"Kuvan laatuun näkyy enempi vaikuttavan kennon ikä ja valmistaja."
-ei pidä paikkaansa vaan kennon koko vaikuttaa kuvanlaatuun eniten ( jos verrataan samanikäisiä ja saman valmistajan eri kokoisia kennoja keskenään).
Tämähän on pelkkää fysiikkaa, pienempi kenno ei voi kerätä samassa aikayksissä valokvantteja samaa määrää kuin isompi kennoinen ( pinta-alaltaan) sensori. Sehän on puhdas fyysinen mahdottomuus.

In terms of the sensor, the most important elements are its size, pixel count, a CCD’s read noise, dynamic range a.k.a. full-well capacity, color filter array (CFA) and AA filter. Assuming all else is equal, a larger sensor delivers higher IQ.

Read more: http://www.the.me/on-image-quality-vs-quality-image-whats-more-important-sensor-lens-pixels-or/#ixzz374o6kugE

Lue lisää

Kuvan laatuun näkyy enempi vaikuttavan kennon ikä ja valmistaja
vs.
”-ei pidä paikkaansa vaan kennon koko vaikuttaa kuvanlaatuun eniten ( jos verrataan samanikäisiä …”
– ymmärrätkö itse miten hölmöjä kirjoittelit.

Otetaanpa pieni esimerkki noin samanikäisistä ja eri-ikäisistä/kokoisista
– Nikon D800E, 24.0 x 35.9 mm, 36.56 Mp (julk 7.2.2012)
– Sony A7s, 23.8 x 35.6 mm, 12.2 Mp (julk 6.4.2014)
– Pentax 645D, 32.8 x 43.8 mm, 51.10 (julk 15.4. 2014)
Kerroppa miten on noiden paremmuus kuvan laadussa, johtuuko se valmistajasta, iästä vai/ja kennon koosta?
(Nikonissa on tietääkseni Sonyn valmistama kenno)

"invertoitu” kirjoitti:

Kuvan laatuun näkyy enempi vaikuttavan kennon ikä ja valmistaja
vs.
”-ei pidä paikkaansa vaan kennon koko vaikuttaa kuvanlaatuun eniten ( jos verrataan samanikäisiä …”
– ymmärrätkö itse miten hölmöjä kirjoittelit.

Otetaanpa pieni esimerkki noin samanikäisistä ja eri-ikäisistä/kokoisista
– Nikon D800E, 24.0 x 35.9 mm, 36.56 Mp (julk 7.2.2012)
– Sony A7s, 23.8 x 35.6 mm, 12.2 Mp (julk 6.4.2014)
– Pentax 645D, 32.8 x 43.8 mm, 51.10 (julk 15.4. 2014)
Kerroppa miten on noiden paremmuus kuvan laadussa, johtuuko se valmistajasta, iästä vai/ja kennon koosta?
(Nikonissa on tietääkseni Sonyn valmistama kenno)

Lue lisää

Ei noita sensoreita voi oikein vertailla keskenään,esim Pentaxissa on Kodak KAF-40000 CCD sensori ,ei Sonyn valmistama CMOS.

Sonyn valmistamia kennoja voi vertailla helposti DXO antamien kokonaispisteiden mukaan:

- 1 tuuman CMOS Sony RX100 II, DXO 67 p
- APS -C Sony A6000, DXO 82 p
- kinokenno Sony A7R, 95 p

Eli asiahan on täysin selvä, mitä isompi sensori sen parempi kuvanlaatu.

Fysikkaa kirjoitti:

Ei noita sensoreita voi oikein vertailla keskenään,esim Pentaxissa on Kodak KAF-40000 CCD sensori ,ei Sonyn valmistama CMOS.

Sonyn valmistamia kennoja voi vertailla helposti DXO antamien kokonaispisteiden mukaan:

- 1 tuuman CMOS Sony RX100 II, DXO 67 p
- APS -C Sony A6000, DXO 82 p
- kinokenno Sony A7R, 95 p

Eli asiahan on täysin selvä, mitä isompi sensori sen parempi kuvanlaatu.

Lue lisää

Mikä tässä todistaa kennon koon paremmuudesta
DXO antamien kokonaispisteiden mukaan:
Sonyn? valmistamia kennoja:
– Nikon D800E (v. 2012, 24x35.9mm) 96 p
– Sony DSC-RX1 (2012, 23.8x35.8mm) 93 p
– Nikon D4s (2014, 23.9x36) 89 p
– Nikon Df (2013, 23.9x36mm ) 89 p
– Sony A7s (2014, 23.8x35.6mm) 87 p

muita:
– Pentax 645D (2010, 33x44mm) 82 p
– Pentax K-5 IIs (2012, 15.7x23.7mm) 82 p
– Canon 1Dx (2011, 24x36mm) 82 p
– Canon 6D (2012, 24x36mm) 82 p


Johtuvatko suurehkot erot pisteissä, kennon koosta, valmistusvuodesta vai valmistajasta?
Suurin kenno (Canon&Pentax) =pienin pistemäärä,
Suurin pistemäärä (96)=julkaisuvuosi 2012)?.
Suurin kenno ja pienin kenno (Pentax)=sama pistemäärä (82)?
FF kenno (6D) ja APS kenno (K-5 IIs) = sama julkaisuvuosi ja sama pistemäärä (82 p)?

"invertoitu” kirjoitti:

Mikä tässä todistaa kennon koon paremmuudesta
DXO antamien kokonaispisteiden mukaan:
Sonyn? valmistamia kennoja:
– Nikon D800E (v. 2012, 24x35.9mm) 96 p
– Sony DSC-RX1 (2012, 23.8x35.8mm) 93 p
– Nikon D4s (2014, 23.9x36) 89 p
– Nikon Df (2013, 23.9x36mm ) 89 p
– Sony A7s (2014, 23.8x35.6mm) 87 p

muita:
– Pentax 645D (2010, 33x44mm) 82 p
– Pentax K-5 IIs (2012, 15.7x23.7mm) 82 p
– Canon 1Dx (2011, 24x36mm) 82 p
– Canon 6D (2012, 24x36mm) 82 p


Johtuvatko suurehkot erot pisteissä, kennon koosta, valmistusvuodesta vai valmistajasta?
Suurin kenno (Canon&Pentax) =pienin pistemäärä,
Suurin pistemäärä (96)=julkaisuvuosi 2012)?.
Suurin kenno ja pienin kenno (Pentax)=sama pistemäärä (82)?
FF kenno (6D) ja APS kenno (K-5 IIs) = sama julkaisuvuosi ja sama pistemäärä (82 p)?

Lue lisää

Eikös tuo Sony DSC-RX1 ole pokkari jonka kuvaa joutuu suurentamaan enemmän?

kaikki "invertoitu”? kirjoitti:

Tottakai 5*7 mm:n ruutua pitää suurentaa paljon enemmän, kuin 56*56 millistä, tai vaikka 24*36 mm.
—kenno ei ole mikään kuva tai ruutu jota suurennetaan. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio). Pokkarin kuvassa voi olla pikseleitä enemmän, yhtäpaljon tai vähemmän kuin järjestelmäkameran kuvassa.
Filmillä kuvaaminen ei kelpaa tyhmyytesi delitykseksi.

Kennon pikselin koko ei mitenkään vaikuta kuvan kokoon, eikä kennossa ole mitään kuvaa, vaan se on laite jolla mitataan jännitteen nousua valon vaikutuksesta.

Noinhan se periaatteessa on. Polttoväli jaettuna valoa läpäisevän reijän halkaisijalla.
– tuo on järjetön väite, vaoloimaiseen objektiiviin ei edes madu niin suuri aukko.
– mikä on objektiivin valoa läpäisevä reikä ja mitä tekemista sillä on himmentimen aukon kanssa.
Mulla on esim Samyangin 85mm/1,4 tele. 85/1,4 = n. 61mm ja pienin aukko on f/22, 85/22 =n. 4mm.
Missä kohtaa objektiivia on tuon kokoinen valoa läpäisevä reikä?

Teleobjektiivissa valovoima on polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla.
Laajakulmissa tilanne on hankalampi, kun siinä on kaikki "invertoitu".
Zoomeissa etulinssi pitää mitoittaa pisimmän polttovälin mukaan.
– eikö olekin hassua, että etummaisen linssin halkaisija muuttuu zoomatessa niissä objektiiveissa joissa valovoima ei muutu.

Otetaanpa teleobjektiivi esimerkki ”polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla”:
Sigma 120-300 mm F2.8 DG OS HSM | S
– 120mm asenossa etulinssin halkaisija on 120/2,8 = n. 43mm?
– 300mm asennossa etulinssin halkaisija on 300/2,8= n 107mm?

Jos himmennän (säädän aukkoa pienemmäksi) niin pieneneekö teleobjektiivin etumaisen linssin halkaisija?
Em Sigman pienin aukko on f/22 jolloin siis 120mm asennossa etulinssin halkaisija on n 5,5 mm?

MItä invertoitua on normaalissa laajakulmaobjektiivissa?

ps. aloitin filmille kuvaamisen v. 1950. Ensimmäinen oma kamerani oli Agfa Synchro box. Ensimmäisen Leican hankin vuonna 1961. Nykyinen filmille kuvaava on Toyo 45.

Lue lisää

"Tottakai 5*7 mm:n ruutua pitää suurentaa paljon enemmän, kuin 56*56 millistä, tai vaikka 24*36 mm.
—kenno ei ole mikään kuva tai ruutu jota suurennetaan. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio)."

No ei tosiaankaan tule.
Dikikuvalla(tiedosto) ei ole mitään kokoa. Se on tiedosto, joka kertoo kunkin matriisin elementin arvon, jonka pohjalta kuva muodostetaan jollakin tavalla.
Vaikkapa sitten tietokoneen näytölle tai paperille tai miten nyt sit tehdäänkää.


" Pokkarin kuvassa voi olla pikseleitä enemmän, yhtäpaljon tai vähemmän kuin järjestelmäkameran kuvassa."

Toki voi.
Pikseleiden määrä ei ole oleellinen tässä asiassa.
Pikseleitä saa olla vaikka ääretön,
mutta kyllä vaan, pienikennoisen kameran kuvaa suurennetaan enemmän, kuin isokennoisen, jos lopullinen kuva, jota katsellaan, on saman kokoinen.


"Filmillä kuvaaminen ei kelpaa tyhmyytesi delitykseksi."

Tallennustavalla ei ole merkitystä tässä asiassa tyhmyyteesi tai älykkyyteesi.



"Kennon pikselin koko ei mitenkään vaikuta kuvan kokoon, eikä kennossa ole mitään kuvaa, vaan se on laite jolla mitataan jännitteen nousua valon vaikutuksesta."

Kyllä, mutta tallennustavalla ei ole merkitystä asiassa.

Tosin kennolla kyllä on kuva.
Se kuva, jonka optiikka siihen projisoi.
(vai etkö tajunnut?)


Miksi edes sössötät digitaalisuudesta kun et edes tajua mistä tässä puhutaan?

ladamies nyt ja aina kirjoitti:

"Tottakai 5*7 mm:n ruutua pitää suurentaa paljon enemmän, kuin 56*56 millistä, tai vaikka 24*36 mm.
—kenno ei ole mikään kuva tai ruutu jota suurennetaan. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio)."

No ei tosiaankaan tule.
Dikikuvalla(tiedosto) ei ole mitään kokoa. Se on tiedosto, joka kertoo kunkin matriisin elementin arvon, jonka pohjalta kuva muodostetaan jollakin tavalla.
Vaikkapa sitten tietokoneen näytölle tai paperille tai miten nyt sit tehdäänkää.


" Pokkarin kuvassa voi olla pikseleitä enemmän, yhtäpaljon tai vähemmän kuin järjestelmäkameran kuvassa."

Toki voi.
Pikseleiden määrä ei ole oleellinen tässä asiassa.
Pikseleitä saa olla vaikka ääretön,
mutta kyllä vaan, pienikennoisen kameran kuvaa suurennetaan enemmän, kuin isokennoisen, jos lopullinen kuva, jota katsellaan, on saman kokoinen.


"Filmillä kuvaaminen ei kelpaa tyhmyytesi delitykseksi."

Tallennustavalla ei ole merkitystä tässä asiassa tyhmyyteesi tai älykkyyteesi.



"Kennon pikselin koko ei mitenkään vaikuta kuvan kokoon, eikä kennossa ole mitään kuvaa, vaan se on laite jolla mitataan jännitteen nousua valon vaikutuksesta."

Kyllä, mutta tallennustavalla ei ole merkitystä asiassa.

Tosin kennolla kyllä on kuva.
Se kuva, jonka optiikka siihen projisoi.
(vai etkö tajunnut?)


Miksi edes sössötät digitaalisuudesta kun et edes tajua mistä tässä puhutaan?

Lue lisää

mikset ladahyypiö pysy vain ladan kampiakseleissa?

"invertoitu” kirjoitti:

Mikä tässä todistaa kennon koon paremmuudesta
DXO antamien kokonaispisteiden mukaan:
Sonyn? valmistamia kennoja:
– Nikon D800E (v. 2012, 24x35.9mm) 96 p
– Sony DSC-RX1 (2012, 23.8x35.8mm) 93 p
– Nikon D4s (2014, 23.9x36) 89 p
– Nikon Df (2013, 23.9x36mm ) 89 p
– Sony A7s (2014, 23.8x35.6mm) 87 p

muita:
– Pentax 645D (2010, 33x44mm) 82 p
– Pentax K-5 IIs (2012, 15.7x23.7mm) 82 p
– Canon 1Dx (2011, 24x36mm) 82 p
– Canon 6D (2012, 24x36mm) 82 p


Johtuvatko suurehkot erot pisteissä, kennon koosta, valmistusvuodesta vai valmistajasta?
Suurin kenno (Canon&Pentax) =pienin pistemäärä,
Suurin pistemäärä (96)=julkaisuvuosi 2012)?.
Suurin kenno ja pienin kenno (Pentax)=sama pistemäärä (82)?
FF kenno (6D) ja APS kenno (K-5 IIs) = sama julkaisuvuosi ja sama pistemäärä (82 p)?

Lue lisää

http://www.lensrentals.com/blog/2014/07/sensor-stack-thickness-part-iii-the-summary

Samalla kennollakin voi saada eri pisteitä.

kaikki "invertoitu”? kirjoitti:

Tottakai 5*7 mm:n ruutua pitää suurentaa paljon enemmän, kuin 56*56 millistä, tai vaikka 24*36 mm.
—kenno ei ole mikään kuva tai ruutu jota suurennetaan. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio). Pokkarin kuvassa voi olla pikseleitä enemmän, yhtäpaljon tai vähemmän kuin järjestelmäkameran kuvassa.
Filmillä kuvaaminen ei kelpaa tyhmyytesi delitykseksi.

Kennon pikselin koko ei mitenkään vaikuta kuvan kokoon, eikä kennossa ole mitään kuvaa, vaan se on laite jolla mitataan jännitteen nousua valon vaikutuksesta.

Noinhan se periaatteessa on. Polttoväli jaettuna valoa läpäisevän reijän halkaisijalla.
– tuo on järjetön väite, vaoloimaiseen objektiiviin ei edes madu niin suuri aukko.
– mikä on objektiivin valoa läpäisevä reikä ja mitä tekemista sillä on himmentimen aukon kanssa.
Mulla on esim Samyangin 85mm/1,4 tele. 85/1,4 = n. 61mm ja pienin aukko on f/22, 85/22 =n. 4mm.
Missä kohtaa objektiivia on tuon kokoinen valoa läpäisevä reikä?

Teleobjektiivissa valovoima on polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla.
Laajakulmissa tilanne on hankalampi, kun siinä on kaikki "invertoitu".
Zoomeissa etulinssi pitää mitoittaa pisimmän polttovälin mukaan.
– eikö olekin hassua, että etummaisen linssin halkaisija muuttuu zoomatessa niissä objektiiveissa joissa valovoima ei muutu.

Otetaanpa teleobjektiivi esimerkki ”polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla”:
Sigma 120-300 mm F2.8 DG OS HSM | S
– 120mm asenossa etulinssin halkaisija on 120/2,8 = n. 43mm?
– 300mm asennossa etulinssin halkaisija on 300/2,8= n 107mm?

Jos himmennän (säädän aukkoa pienemmäksi) niin pieneneekö teleobjektiivin etumaisen linssin halkaisija?
Em Sigman pienin aukko on f/22 jolloin siis 120mm asennossa etulinssin halkaisija on n 5,5 mm?

MItä invertoitua on normaalissa laajakulmaobjektiivissa?

ps. aloitin filmille kuvaamisen v. 1950. Ensimmäinen oma kamerani oli Agfa Synchro box. Ensimmäisen Leican hankin vuonna 1961. Nykyinen filmille kuvaava on Toyo 45.

Lue lisää

"Jos himmennän"
Älä enää enempää. Juttusi oli jo tarpeeksi pimeä.

kaikki "invertoitu”? kirjoitti:

Tottakai 5*7 mm:n ruutua pitää suurentaa paljon enemmän, kuin 56*56 millistä, tai vaikka 24*36 mm.
—kenno ei ole mikään kuva tai ruutu jota suurennetaan. Digikuvan koko tulee pikselien lukumäärästä (resoluutio). Pokkarin kuvassa voi olla pikseleitä enemmän, yhtäpaljon tai vähemmän kuin järjestelmäkameran kuvassa.
Filmillä kuvaaminen ei kelpaa tyhmyytesi delitykseksi.

Kennon pikselin koko ei mitenkään vaikuta kuvan kokoon, eikä kennossa ole mitään kuvaa, vaan se on laite jolla mitataan jännitteen nousua valon vaikutuksesta.

Noinhan se periaatteessa on. Polttoväli jaettuna valoa läpäisevän reijän halkaisijalla.
– tuo on järjetön väite, vaoloimaiseen objektiiviin ei edes madu niin suuri aukko.
– mikä on objektiivin valoa läpäisevä reikä ja mitä tekemista sillä on himmentimen aukon kanssa.
Mulla on esim Samyangin 85mm/1,4 tele. 85/1,4 = n. 61mm ja pienin aukko on f/22, 85/22 =n. 4mm.
Missä kohtaa objektiivia on tuon kokoinen valoa läpäisevä reikä?

Teleobjektiivissa valovoima on polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla.
Laajakulmissa tilanne on hankalampi, kun siinä on kaikki "invertoitu".
Zoomeissa etulinssi pitää mitoittaa pisimmän polttovälin mukaan.
– eikö olekin hassua, että etummaisen linssin halkaisija muuttuu zoomatessa niissä objektiiveissa joissa valovoima ei muutu.

Otetaanpa teleobjektiivi esimerkki ”polttoväli jaettuna etulinssin halkaisijalla”:
Sigma 120-300 mm F2.8 DG OS HSM | S
– 120mm asenossa etulinssin halkaisija on 120/2,8 = n. 43mm?
– 300mm asennossa etulinssin halkaisija on 300/2,8= n 107mm?

Jos himmennän (säädän aukkoa pienemmäksi) niin pieneneekö teleobjektiivin etumaisen linssin halkaisija?
Em Sigman pienin aukko on f/22 jolloin siis 120mm asennossa etulinssin halkaisija on n 5,5 mm?

MItä invertoitua on normaalissa laajakulmaobjektiivissa?

ps. aloitin filmille kuvaamisen v. 1950. Ensimmäinen oma kamerani oli Agfa Synchro box. Ensimmäisen Leican hankin vuonna 1961. Nykyinen filmille kuvaava on Toyo 45.

Lue lisää

Kun asiaa tarkastaa optiikan kannalta on sama tallennetaan kuva lennolle vai filmille. Kun halutaan kahdella kameralla samankokoinen kuva, pitää sen kameran kuvaa, jossa on pienempi kenno tai filmi suurentaa enemmän.

Käsite aukkoluvusta polttovälin ja aukon halkaisijan suhteena on jokaiselle asioita edes hieman tuntevalle tuttu. Se ei viittaa fyysiseen aukkoon himmentimen kohdalla vaan malliin, jossa objektiivia vastaisi kupera linssi. Olen sanonut tämän monta kertaa, mutta joillekin ei mene jakeluun. Oletko huomannut, miten valovoima ilmaistaan jakolakina, esim. f/2,8? Tuossa f on nimenomaan polttoväli.

Ymmärrätkö eron käsitteiden aukkoluvuku ja valovoima välillä?

On aina helpompaa arvostella toisen yksittäisiä sanamuotoa tai ilmaisuja kuin on itse tehdä jotain. Miten itse määrittelisit aukkoluvun?

okaro kirjoitti:

Kun asiaa tarkastaa optiikan kannalta on sama tallennetaan kuva lennolle vai filmille. Kun halutaan kahdella kameralla samankokoinen kuva, pitää sen kameran kuvaa, jossa on pienempi kenno tai filmi suurentaa enemmän.

Käsite aukkoluvusta polttovälin ja aukon halkaisijan suhteena on jokaiselle asioita edes hieman tuntevalle tuttu. Se ei viittaa fyysiseen aukkoon himmentimen kohdalla vaan malliin, jossa objektiivia vastaisi kupera linssi. Olen sanonut tämän monta kertaa, mutta joillekin ei mene jakeluun. Oletko huomannut, miten valovoima ilmaistaan jakolakina, esim. f/2,8? Tuossa f on nimenomaan polttoväli.

Ymmärrätkö eron käsitteiden aukkoluvuku ja valovoima välillä?

On aina helpompaa arvostella toisen yksittäisiä sanamuotoa tai ilmaisuja kuin on itse tehdä jotain. Miten itse määrittelisit aukkoluvun?

Lue lisää

Digikuvan koko on aina sama kuin pikselien lukumäärä. Mitään muuta digikuvan kokoa kuvaavaa ei ole olemassa. Digikuvaa suurennetaan siten, että pikseleitä lisätään kuvaan.

”Kun asiaa tarkastaa optiikan kannalta on sama tallennetaan kuva lennolle vai filmille”
—jos kuvittelet, että kuva tallennetaan ”lennolle” (kennolle?) niin se kertoo vain sinusta, ei mitään kuvasta.

” Se ei viittaa fyysiseen aukkoon himmentimen kohdalla vaan malliin, jossa objektiivia vastaisi kupera linssi.”
—tuo on ylivoimaisesti typerin luulo asiasta. Jos luulet, että nykyaikaisten objektiivien aukkoarvojen tulevan kuperaan linssiin vrtaamisesta, niin sääliksi käy.
Aikuisten oikeasti aukkoarvo tarkoittaa polttovälin ja etulinssin pinnalle muodostuvan aukon valekuvan halkaisijan suhdetta.
Aukkoarvo (myös valovoima) on teoreettinen murtoluku joka ei esiinny todellisuudessa sillä objektiivin valonläpäisyyn vaikuttaa myös mm. valon aaltopituus, heijastumat linssien pinnoilta, lasilaatu ja määrä jne. Yleensä todellisempana pidetään arvoa johon viitataan T-kirjaimella (esim T/2,8)

”Ymmärrätkö eron käsitteiden aukkoluvuku ja valovoima välillä?”
—ymmärrän hyvinkin ”aukkoluvuku” tulee sinun päästäsi.
Aukkoarvolla ja valovoimalla ei ole mitään eroa. Valovoima on yksi po. objektiivin aukkoarvoista (suurin mahdollinen).

Aukko (himmennin) ei välttämättä ole objektiivin sisällä vaan se voi olla erillinen laite. Mulla on kahdessa kamerassa erillinen himmennin (suljin/himmennin yhditelmä) joka liitetään objektiivin taakse. Näissä tapauksissa objektiivin valovoima ei ratkaise yhdistelmän valovoimaa käytännössä (objektiivin teoreettinen valovoima voi olla paljon suurempi kuin yhdistelmän).

”Olen sanonut tämän monta kertaa”
—olet ilmeisesti yksi niistä säälittävistä typeryksistä joka uskoo, että väärä muuttuu oikeaksi jos sen toistaa ”monta kertaa”.

"invertoitu” kirjoitti:

Digikuvan koko on aina sama kuin pikselien lukumäärä. Mitään muuta digikuvan kokoa kuvaavaa ei ole olemassa. Digikuvaa suurennetaan siten, että pikseleitä lisätään kuvaan.

”Kun asiaa tarkastaa optiikan kannalta on sama tallennetaan kuva lennolle vai filmille”
—jos kuvittelet, että kuva tallennetaan ”lennolle” (kennolle?) niin se kertoo vain sinusta, ei mitään kuvasta.

” Se ei viittaa fyysiseen aukkoon himmentimen kohdalla vaan malliin, jossa objektiivia vastaisi kupera linssi.”
—tuo on ylivoimaisesti typerin luulo asiasta. Jos luulet, että nykyaikaisten objektiivien aukkoarvojen tulevan kuperaan linssiin vrtaamisesta, niin sääliksi käy.
Aikuisten oikeasti aukkoarvo tarkoittaa polttovälin ja etulinssin pinnalle muodostuvan aukon valekuvan halkaisijan suhdetta.
Aukkoarvo (myös valovoima) on teoreettinen murtoluku joka ei esiinny todellisuudessa sillä objektiivin valonläpäisyyn vaikuttaa myös mm. valon aaltopituus, heijastumat linssien pinnoilta, lasilaatu ja määrä jne. Yleensä todellisempana pidetään arvoa johon viitataan T-kirjaimella (esim T/2,8)

”Ymmärrätkö eron käsitteiden aukkoluvuku ja valovoima välillä?”
—ymmärrän hyvinkin ”aukkoluvuku” tulee sinun päästäsi.
Aukkoarvolla ja valovoimalla ei ole mitään eroa. Valovoima on yksi po. objektiivin aukkoarvoista (suurin mahdollinen).

Aukko (himmennin) ei välttämättä ole objektiivin sisällä vaan se voi olla erillinen laite. Mulla on kahdessa kamerassa erillinen himmennin (suljin/himmennin yhditelmä) joka liitetään objektiivin taakse. Näissä tapauksissa objektiivin valovoima ei ratkaise yhdistelmän valovoimaa käytännössä (objektiivin teoreettinen valovoima voi olla paljon suurempi kuin yhdistelmän).

”Olen sanonut tämän monta kertaa”
—olet ilmeisesti yksi niistä säälittävistä typeryksistä joka uskoo, että väärä muuttuu oikeaksi jos sen toistaa ”monta kertaa”.

Lue lisää

ps.
Keeno ei siis ole media jolle voi tallentaa kuvia.
Myöskään filmille ie tallennu mitään kuvaa kamerassa vaan kuva muodostuu vasta filmin kehityksessä.
Kenno on mittalaite joka mittaa suotimien läpäisemän, pikseliin kohdistuvan valon vaikutusta kennolle syötettävään jännitteeseen.

Se mitä filmille ja kameran muistivälineelle (kortti tms) tallentuu on ikäänkuin kuvan raaka-aine/valmistusohje ei kuva

"invertoitu” kirjoitti:

ps.
Keeno ei siis ole media jolle voi tallentaa kuvia.
Myöskään filmille ie tallennu mitään kuvaa kamerassa vaan kuva muodostuu vasta filmin kehityksessä.
Kenno on mittalaite joka mittaa suotimien läpäisemän, pikseliin kohdistuvan valon vaikutusta kennolle syötettävään jännitteeseen.

Se mitä filmille ja kameran muistivälineelle (kortti tms) tallentuu on ikäänkuin kuvan raaka-aine/valmistusohje ei kuva

Lue lisää

pps.
oops kirotusvihre

”Keeno” po. Kenno

uikiiki kirjoitti:

mikset ladahyypiö pysy vain ladan kampiakseleissa?

"mikset ladahyypiö pysy vain ladan kampiakseleissa? "

se on niin tylsää, kun suurin osa valokuvausalan hyypistä ei osaa käyttää sitäkään :-)

"invertoitu” kirjoitti:

ps.
Keeno ei siis ole media jolle voi tallentaa kuvia.
Myöskään filmille ie tallennu mitään kuvaa kamerassa vaan kuva muodostuu vasta filmin kehityksessä.
Kenno on mittalaite joka mittaa suotimien läpäisemän, pikseliin kohdistuvan valon vaikutusta kennolle syötettävään jännitteeseen.

Se mitä filmille ja kameran muistivälineelle (kortti tms) tallentuu on ikäänkuin kuvan raaka-aine/valmistusohje ei kuva

Lue lisää

”tallennetaan kuva lennolle”

Ei objektiivin piirtämä kuva tule kennolle. Kennon edessä on yleensä kolme suodatinta (IR, Antialias ja Bayer) joiden jälkeen kennolle pääsee vain valoa josta on poistetu lyhyet aallot, sumennettu ja ajettu kolmeen väriin (RGB). Pelkistäen voisi sanoa, että kennolle ”piirtyy” Bayer-matriisin kuva jossa RGB pisteiden kirkkaus vaihtelee valon määrän mukaan.

"invertoitu” kirjoitti:

Digikuvan koko on aina sama kuin pikselien lukumäärä. Mitään muuta digikuvan kokoa kuvaavaa ei ole olemassa. Digikuvaa suurennetaan siten, että pikseleitä lisätään kuvaan.

”Kun asiaa tarkastaa optiikan kannalta on sama tallennetaan kuva lennolle vai filmille”
—jos kuvittelet, että kuva tallennetaan ”lennolle” (kennolle?) niin se kertoo vain sinusta, ei mitään kuvasta.

” Se ei viittaa fyysiseen aukkoon himmentimen kohdalla vaan malliin, jossa objektiivia vastaisi kupera linssi.”
—tuo on ylivoimaisesti typerin luulo asiasta. Jos luulet, että nykyaikaisten objektiivien aukkoarvojen tulevan kuperaan linssiin vrtaamisesta, niin sääliksi käy.
Aikuisten oikeasti aukkoarvo tarkoittaa polttovälin ja etulinssin pinnalle muodostuvan aukon valekuvan halkaisijan suhdetta.
Aukkoarvo (myös valovoima) on teoreettinen murtoluku joka ei esiinny todellisuudessa sillä objektiivin valonläpäisyyn vaikuttaa myös mm. valon aaltopituus, heijastumat linssien pinnoilta, lasilaatu ja määrä jne. Yleensä todellisempana pidetään arvoa johon viitataan T-kirjaimella (esim T/2,8)

”Ymmärrätkö eron käsitteiden aukkoluvuku ja valovoima välillä?”
—ymmärrän hyvinkin ”aukkoluvuku” tulee sinun päästäsi.
Aukkoarvolla ja valovoimalla ei ole mitään eroa. Valovoima on yksi po. objektiivin aukkoarvoista (suurin mahdollinen).

Aukko (himmennin) ei välttämättä ole objektiivin sisällä vaan se voi olla erillinen laite. Mulla on kahdessa kamerassa erillinen himmennin (suljin/himmennin yhditelmä) joka liitetään objektiivin taakse. Näissä tapauksissa objektiivin valovoima ei ratkaise yhdistelmän valovoimaa käytännössä (objektiivin teoreettinen valovoima voi olla paljon suurempi kuin yhdistelmän).

”Olen sanonut tämän monta kertaa”
—olet ilmeisesti yksi niistä säälittävistä typeryksistä joka uskoo, että väärä muuttuu oikeaksi jos sen toistaa ”monta kertaa”.

Lue lisää

Usko jo, se optiikka muodostaa kennolle kuvan. Tällä kuvalla on tietty koko millimetreissä. Optiikka muodostaa kuvan riippumatta siitä, mille se muodostetaan. Varmaan penskana leikit suurennuslasilla. Se perustuu siihen, että suurennuslasi muodostaa kuvan auringosta. Sana polttoväli tulee tästä. Kuvaa ei tallenneta kennolle. Silti kuvalla kennolla on koko.

Kunnon objektiivissa valohäviöt ovat niin pieniä, ettei juuri ole tarvetta tehdä eroa F ja T lukujen välillä. Sinä ilmaisit vain saman asian toisin sanoin. Nyt jo alat puuttuman kirjoitusvirheisiin. MInä en ala kanssasi leikkimään.

okaro kirjoitti:

Usko jo, se optiikka muodostaa kennolle kuvan. Tällä kuvalla on tietty koko millimetreissä. Optiikka muodostaa kuvan riippumatta siitä, mille se muodostetaan. Varmaan penskana leikit suurennuslasilla. Se perustuu siihen, että suurennuslasi muodostaa kuvan auringosta. Sana polttoväli tulee tästä. Kuvaa ei tallenneta kennolle. Silti kuvalla kennolla on koko.

Kunnon objektiivissa valohäviöt ovat niin pieniä, ettei juuri ole tarvetta tehdä eroa F ja T lukujen välillä. Sinä ilmaisit vain saman asian toisin sanoin. Nyt jo alat puuttuman kirjoitusvirheisiin. MInä en ala kanssasi leikkimään.

Lue lisää

”Usko jo, se optiikka muodostaa kennolle kuvan”
Yritäppä tai kuvittele silmäsi kennon tilalle. Katsot ”objektiivin piirtämää kuvaa kolmen suotimen takaa (IR, anti alias ja Bayer) mitä näkyy? Onko se mitä näet optiikan muodostama kuva vai punaisia, vihreitä ja sinisiä valopisteitä?

”on sama tallennetaan kuva lennolle vai filmille”
vs.
”Kuvaa ei tallenneta kennolle.”
—onko tuossa kirjoitusvirhe? Vai muuttuiko mielipiteesi asiasta? Jos muutui niin miksi?

en ala kanssasi kirjoitti:

”Usko jo, se optiikka muodostaa kennolle kuvan”
Yritäppä tai kuvittele silmäsi kennon tilalle. Katsot ”objektiivin piirtämää kuvaa kolmen suotimen takaa (IR, anti alias ja Bayer) mitä näkyy? Onko se mitä näet optiikan muodostama kuva vai punaisia, vihreitä ja sinisiä valopisteitä?

”on sama tallennetaan kuva lennolle vai filmille”
vs.
”Kuvaa ei tallenneta kennolle.”
—onko tuossa kirjoitusvirhe? Vai muuttuiko mielipiteesi asiasta? Jos muutui niin miksi?

Lue lisää

Sinulla menee kuva ja valekuva sekaisin. Valekuvan näkee, kun panee suoraan silmällä. Kuva taas piirtyy jollekin tasolle, jolla sen voi nähdä. Se kuva muotosuu kennolle aivan samalla tavalla kuin filmillekin. Se vain tallennetaan eri tavalla.

kuva lennolle kirjoitti:

”tallennetaan kuva lennolle”

Ei objektiivin piirtämä kuva tule kennolle. Kennon edessä on yleensä kolme suodatinta (IR, Antialias ja Bayer) joiden jälkeen kennolle pääsee vain valoa josta on poistetu lyhyet aallot, sumennettu ja ajettu kolmeen väriin (RGB). Pelkistäen voisi sanoa, että kennolle ”piirtyy” Bayer-matriisin kuva jossa RGB pisteiden kirkkaus vaihtelee valon määrän mukaan.

Lue lisää

"”tallennetaan kuva lennolle”

Ei objektiivin piirtämä kuva tule kennolle. Kennon edessä on yleensä kolme suodatinta (IR, Antialias ja Bayer) joiden jälkeen kennolle pääsee vain valoa josta on poistetu lyhyet aallot, sumennettu ja ajettu kolmeen väriin (RGB). Pelkistäen voisi sanoa, että kennolle ”piirtyy” Bayer-matriisin kuva jossa RGB pisteiden kirkkaus vaihtelee valon määrän mukaan. "


Mun tiarojektoorikaan ei rojisoi kuvaa kankaalle, koska optiikassaon monitoimisudatin erilaisille aalloille :-)

ladamies_nyt_ja_aina kirjoitti:

"”tallennetaan kuva lennolle”

Ei objektiivin piirtämä kuva tule kennolle. Kennon edessä on yleensä kolme suodatinta (IR, Antialias ja Bayer) joiden jälkeen kennolle pääsee vain valoa josta on poistetu lyhyet aallot, sumennettu ja ajettu kolmeen väriin (RGB). Pelkistäen voisi sanoa, että kennolle ”piirtyy” Bayer-matriisin kuva jossa RGB pisteiden kirkkaus vaihtelee valon määrän mukaan. "


Mun tiarojektoorikaan ei rojisoi kuvaa kankaalle, koska optiikassaon monitoimisudatin erilaisille aalloille :-)

Lue lisää

Tuo on saivartelua. Ne suodattimet ovat osa sitä kennoa. Tällaisella saivartelulla ei ole mitään tekemistä sen itse asian kanssa, joka oli se, että pienen kennon kuvaa pitää suurentaa enemmän, jotta saadaan sama kuvakoko kuin suurella kennolla.

okaro kirjoitti:

Sinulla menee kuva ja valekuva sekaisin. Valekuvan näkee, kun panee suoraan silmällä. Kuva taas piirtyy jollekin tasolle, jolla sen voi nähdä. Se kuva muotosuu kennolle aivan samalla tavalla kuin filmillekin. Se vain tallennetaan eri tavalla.

Lue lisää

”Valekuvan näkee, kun panee suoraan silmällä.”
—jotain tällaista osasinkin jo odottaa :) Sinulta taisi päästä taas kirjoitusvirhe?

”tallennetaan kuva lennolle – Kuvaa ei tallenneta kennolle.”

”Se kuva muotosuu kennolle aivan samalla tavalla kuin filmillekin.”
—oletko nähnyt kametan jossa on Bayer-matriisi filmin edessä ja filmille muodostuu RGB pisteitä?

tämäkö hutsu? haa haaa

noi niin kirjoitti:

tämäkö hutsu? haa haaa

Ymmärrätkö mitä voi seurata tuollaisesta julkisesta herjaamisesta?

hörhöt? kirjoitti:

Ymmärrätkö mitä voi seurata tuollaisesta julkisesta herjaamisesta?

"Ymmärrätkö mitä voi seurata tuollaisesta julkisesta herjaamisesta? "

Ei tiedetoimittajaksi sanominen ole herjausta.
Se on kunnianosoitus.

Katsos kun toimittaja on lähes jumala.
kirkko ja kaupunki -lehden toimittaja on jumala ja päivi räsänen ei ole pian edes puolueensa johtaja.

Siksi toimittaja on ylistystä, ei haukkumista, koska toimittajuus tarkoittaa kaikkivoipaisuutta, jota edes p. räsäsellä ei piakoin enään ole.

Erityisesti urheilutoimittajuus on oma laatuvaatimuksensa.

urheilutoimittajan tulee olla maailman paras kysymään, et miltä nyt tuntuu,
silleen et mökin mammakaan ei tajua katselevansa uusintaa.

Tämä on rankkaa hommaa.


Mutta lopulta pääsemme tiedetoimittajan tontille.

Se on vähän ku S24-palstalla oleilu.
Katsos kun kukaan ei varsinaisesti tiedä mistään mitään, mutta on kova tarve ölistä, pätee myös tiedetoimittajan työhön.
Suuri osa ihmiskunnasta ei tajua tieteestä mitään, mutta ei se mitään, koska suuri osa väestöstä ei tajua myöskään valokuvauksesta mitän.

Siksi kyseessä ei ole rienaus vaan tasolla oleilu.

ladamies nyt ja aina kirjoitti:

"Ymmärrätkö mitä voi seurata tuollaisesta julkisesta herjaamisesta? "

Ei tiedetoimittajaksi sanominen ole herjausta.
Se on kunnianosoitus.

Katsos kun toimittaja on lähes jumala.
kirkko ja kaupunki -lehden toimittaja on jumala ja päivi räsänen ei ole pian edes puolueensa johtaja.

Siksi toimittaja on ylistystä, ei haukkumista, koska toimittajuus tarkoittaa kaikkivoipaisuutta, jota edes p. räsäsellä ei piakoin enään ole.

Erityisesti urheilutoimittajuus on oma laatuvaatimuksensa.

urheilutoimittajan tulee olla maailman paras kysymään, et miltä nyt tuntuu,
silleen et mökin mammakaan ei tajua katselevansa uusintaa.

Tämä on rankkaa hommaa.


Mutta lopulta pääsemme tiedetoimittajan tontille.

Se on vähän ku S24-palstalla oleilu.
Katsos kun kukaan ei varsinaisesti tiedä mistään mitään, mutta on kova tarve ölistä, pätee myös tiedetoimittajan työhön.
Suuri osa ihmiskunnasta ei tajua tieteestä mitään, mutta ei se mitään, koska suuri osa väestöstä ei tajua myöskään valokuvauksesta mitän.

Siksi kyseessä ei ole rienaus vaan tasolla oleilu.

Lue lisää

”Siksi kyseessä ei ole rienaus vaan tasolla oleilu”
—ahaa siis kaksi samantasoista joista toinen herjaa toista hutsuksi?

hörhöt? kirjoitti:

”Siksi kyseessä ei ole rienaus vaan tasolla oleilu”
—ahaa siis kaksi samantasoista joista toinen herjaa toista hutsuksi?

"”Siksi kyseessä ei ole rienaus vaan tasolla oleilu”
—ahaa siis kaksi samantasoista joista toinen herjaa toista hutsuksi? "

en osaa sanoa, koska en kommentoinut mitään tollaista.

ladamies nyt ja aina kirjoitti:

"”Siksi kyseessä ei ole rienaus vaan tasolla oleilu”
—ahaa siis kaksi samantasoista joista toinen herjaa toista hutsuksi? "

en osaa sanoa, koska en kommentoinut mitään tollaista.

Lue lisää

No mitä sinä kommentoit ja miksi?