Geenimuuntelun haitat?

NO jos geenimuunneltu ei lisäänny luonnossa, se ei myöskään leviä luontoon, koska se leviäminen juuri on lisääntymistä :-)

Mutta suurin ongelma on se, että eniten geenimuuntelua käytetään kasvien vastustuskyvyn lisäämiseen, siis niin, että geenimuunneltu tuote on vastustuskykyisempi kasvituholaisille ja -myrkyille. Siitä voi olla kolmenlaisia ongelmia: ensiksikin se, että kun kasvin vastustuskyky lisääntyy, myös tuholaisten "tuhovoima" lisääntyy, koska voidakseen hyödyntää kasveja tuholaiseliöiden pitää sopeutua eli kehittää vahvempia mekanismeja tunkeutua niiden suojauksen läpi. Sama periaate siis kuin resistanteissa sairaalabakteereissa, joihin ei enää pysty mikään antibiootti, kun ne ovat tulleet immuuneiksi kaikille nykyantibiooteille.

Toinen ongelma on se, että jos/kun geenimuunnellut kasvit ovat kestävämpiä, ne valtaavat alaa muilta kasveilta ja alueen alkuperäinen kasvi- ja/tai eläinkunta on vaarassa kadota kokonaan.

Kolmas riski on se, että geenimuunneltu kasvi leviää eli risteytyy muiden kasvien kanssa, jotka saattavat olla vahingollisia, ja joista uuden geeniperimän takia tulee vastustuskykyisiä kaikille torjunta-aineille.

Ani kirjoitti:

NO jos geenimuunneltu ei lisäänny luonnossa, se ei myöskään leviä luontoon, koska se leviäminen juuri on lisääntymistä :-)

Mutta suurin ongelma on se, että eniten geenimuuntelua käytetään kasvien vastustuskyvyn lisäämiseen, siis niin, että geenimuunneltu tuote on vastustuskykyisempi kasvituholaisille ja -myrkyille. Siitä voi olla kolmenlaisia ongelmia: ensiksikin se, että kun kasvin vastustuskyky lisääntyy, myös tuholaisten "tuhovoima" lisääntyy, koska voidakseen hyödyntää kasveja tuholaiseliöiden pitää sopeutua eli kehittää vahvempia mekanismeja tunkeutua niiden suojauksen läpi. Sama periaate siis kuin resistanteissa sairaalabakteereissa, joihin ei enää pysty mikään antibiootti, kun ne ovat tulleet immuuneiksi kaikille nykyantibiooteille.

Toinen ongelma on se, että jos/kun geenimuunnellut kasvit ovat kestävämpiä, ne valtaavat alaa muilta kasveilta ja alueen alkuperäinen kasvi- ja/tai eläinkunta on vaarassa kadota kokonaan.

Kolmas riski on se, että geenimuunneltu kasvi leviää eli risteytyy muiden kasvien kanssa, jotka saattavat olla vahingollisia, ja joista uuden geeniperimän takia tulee vastustuskykyisiä kaikille torjunta-aineille.

Lue lisää

Sorry, kirjoitin sekavasti edelliseen viestiin: siis "kolmannessa ongelmassa" eli sekoittumisessa piti sanomani että muunneltu GEENI leviää risteytymällä kasvi- tai eläinlajista toiseen, ei että "geenimuunneltu kasvi leviää".

Ani kirjoitti:

NO jos geenimuunneltu ei lisäänny luonnossa, se ei myöskään leviä luontoon, koska se leviäminen juuri on lisääntymistä :-)

Mutta suurin ongelma on se, että eniten geenimuuntelua käytetään kasvien vastustuskyvyn lisäämiseen, siis niin, että geenimuunneltu tuote on vastustuskykyisempi kasvituholaisille ja -myrkyille. Siitä voi olla kolmenlaisia ongelmia: ensiksikin se, että kun kasvin vastustuskyky lisääntyy, myös tuholaisten "tuhovoima" lisääntyy, koska voidakseen hyödyntää kasveja tuholaiseliöiden pitää sopeutua eli kehittää vahvempia mekanismeja tunkeutua niiden suojauksen läpi. Sama periaate siis kuin resistanteissa sairaalabakteereissa, joihin ei enää pysty mikään antibiootti, kun ne ovat tulleet immuuneiksi kaikille nykyantibiooteille.

Toinen ongelma on se, että jos/kun geenimuunnellut kasvit ovat kestävämpiä, ne valtaavat alaa muilta kasveilta ja alueen alkuperäinen kasvi- ja/tai eläinkunta on vaarassa kadota kokonaan.

Kolmas riski on se, että geenimuunneltu kasvi leviää eli risteytyy muiden kasvien kanssa, jotka saattavat olla vahingollisia, ja joista uuden geeniperimän takia tulee vastustuskykyisiä kaikille torjunta-aineille.

Lue lisää

"NO jos geenimuunneltu ei lisäänny luonnossa, se ei myöskään leviä luontoon, koska se leviäminen juuri on lisääntymistä :-) "

Onhan noita risteytyksiä olemassa, jotka eivät voi lisääntyä. Muuli tais olla yks semmoinen...

raksu kirjoitti:

"NO jos geenimuunneltu ei lisäänny luonnossa, se ei myöskään leviä luontoon, koska se leviäminen juuri on lisääntymistä :-) "

Onhan noita risteytyksiä olemassa, jotka eivät voi lisääntyä. Muuli tais olla yks semmoinen...

Lue lisää

"Onhan noita risteytyksiä olemassa, jotka eivät voi lisääntyä. Muuli tais olla yks semmoinen..."

Niin niin, mutta muulinkin vanhemmat voivat lisääntyä, ne ovat tosin eri lajia, eikä niiden risteytys voi enää lisääntyä.

Muistaakseni muuli on aasin ja hevosen risteytys...

Aasi ja hevonen voivat kumpikin lisääntyä, mutta muuli ei.

Siten aasin ja hevosen risteytys on mahdollinen, mutta esimerkiksi muulin ja hevosen risteytys ei ole, sillä muuli ei kykene lisääntymään.

Tämän vuoksi geenimuunneltu mikä-tahansa, kunhan ei ole lisääntymiskykyinen ei voi levittää omia geenejään, eivätkä risteytykset ole mahdollisia.

Ani kirjoitti:

NO jos geenimuunneltu ei lisäänny luonnossa, se ei myöskään leviä luontoon, koska se leviäminen juuri on lisääntymistä :-)

Mutta suurin ongelma on se, että eniten geenimuuntelua käytetään kasvien vastustuskyvyn lisäämiseen, siis niin, että geenimuunneltu tuote on vastustuskykyisempi kasvituholaisille ja -myrkyille. Siitä voi olla kolmenlaisia ongelmia: ensiksikin se, että kun kasvin vastustuskyky lisääntyy, myös tuholaisten "tuhovoima" lisääntyy, koska voidakseen hyödyntää kasveja tuholaiseliöiden pitää sopeutua eli kehittää vahvempia mekanismeja tunkeutua niiden suojauksen läpi. Sama periaate siis kuin resistanteissa sairaalabakteereissa, joihin ei enää pysty mikään antibiootti, kun ne ovat tulleet immuuneiksi kaikille nykyantibiooteille.

Toinen ongelma on se, että jos/kun geenimuunnellut kasvit ovat kestävämpiä, ne valtaavat alaa muilta kasveilta ja alueen alkuperäinen kasvi- ja/tai eläinkunta on vaarassa kadota kokonaan.

Kolmas riski on se, että geenimuunneltu kasvi leviää eli risteytyy muiden kasvien kanssa, jotka saattavat olla vahingollisia, ja joista uuden geeniperimän takia tulee vastustuskykyisiä kaikille torjunta-aineille.

Lue lisää

Eli siis jos se levittyaan "normaaliin" kasvustoon lakkaa lisaantymasta, tata tarkoitin.

Joku vaan... kirjoitti:

"Onhan noita risteytyksiä olemassa, jotka eivät voi lisääntyä. Muuli tais olla yks semmoinen..."

Niin niin, mutta muulinkin vanhemmat voivat lisääntyä, ne ovat tosin eri lajia, eikä niiden risteytys voi enää lisääntyä.

Muistaakseni muuli on aasin ja hevosen risteytys...

Aasi ja hevonen voivat kumpikin lisääntyä, mutta muuli ei.

Siten aasin ja hevosen risteytys on mahdollinen, mutta esimerkiksi muulin ja hevosen risteytys ei ole, sillä muuli ei kykene lisääntymään.

Tämän vuoksi geenimuunneltu mikä-tahansa, kunhan ei ole lisääntymiskykyinen ei voi levittää omia geenejään, eivätkä risteytykset ole mahdollisia.

Lue lisää

"Aasi ja hevonen voivat kumpikin lisääntyä, mutta muuli ei."

Pitää paikkansa vain suunnilleen:

http://www.denverpost.com/headlines/ci_6464853

Hauska jos selvensi. Ehkä voisi kuitenkin lisätä, että se, miksi asiasta ylipäätään keskustellaan (eikä heti kielletä kaikkea geenimuuntelua) johtuu siitä, että geenimuuntelu parantaa yleensä ruokakasvien satoa todella paljon, joten osa näkee sen ainoana ratkaisuna maailman nälkäongelmaan. Ja ymmärtääkseni osa tutkijoista on myös sitä mieltä, että geenien leviäminen muihin, haitallisiin kasveihin on täysin teoreettinen mahdollisuus. Tunnustan, etten ole tämän alan asiantuntija, joten toivottavasti joku korjaa jos olen tajunnut jotain aivan päin seiniä...

Ani kirjoitti:

Hauska jos selvensi. Ehkä voisi kuitenkin lisätä, että se, miksi asiasta ylipäätään keskustellaan (eikä heti kielletä kaikkea geenimuuntelua) johtuu siitä, että geenimuuntelu parantaa yleensä ruokakasvien satoa todella paljon, joten osa näkee sen ainoana ratkaisuna maailman nälkäongelmaan. Ja ymmärtääkseni osa tutkijoista on myös sitä mieltä, että geenien leviäminen muihin, haitallisiin kasveihin on täysin teoreettinen mahdollisuus. Tunnustan, etten ole tämän alan asiantuntija, joten toivottavasti joku korjaa jos olen tajunnut jotain aivan päin seiniä...

Lue lisää

Afrikan maat ovat viemassa tuotteita muihin maihin ja afrikassahan juuri se nalka on, eli minka nalkaongelman ruuan poisvienti ratkaisee :-)

nalkaongelman? kirjoitti:

Afrikan maat ovat viemassa tuotteita muihin maihin ja afrikassahan juuri se nalka on, eli minka nalkaongelman ruuan poisvienti ratkaisee :-)

Monsanto, jolla on useimmat gmo-patentit, on predatorinen rikollisjärjestö joka ei kaihda mitään keinoja saadakseen KOKO ruoanvalmistusketjun itselleen.

http://survivingthemiddleclasscrash.wordpress.com/2009/02/05/the-multiple-ways-monsanto-is-putting-normal-seeds-out-of-reach/

Sille sopii vallan mainiosti että GMO-viljat saastuttaa "vahingossa" luomutilan tms. Sitten tulevat heidän lakimiehensä ja ostetut tuomarit, ja kas kummaa, viljelijä joutuu maksamaan isot sakot sekä korvauksia "luvattomasta viljelystä":

http://www.axisoflogic.com/artman/publish/printer_19494.shtml

katoaisi, koska ihmiset sikiäisivät nopeammin kuin maatalous pystyisi tuottamaan viljatuotteita ravinnoksi.
Nälänhädästä pääsee helpommin eroon alentamalla syntyvyyttä.

...koska kun saadaan lisää ja parempaa ruokaa niin sitä minnekään kehitysmaihin anneta...

Jos kehitysmaissa siirrytään geenimuunneltujen viljelykasvien käyttöön, ne satoisampina ja tuottoisampina syrjäyttävät nopeasti perinteiset lajikkeet.

Kun kasvilaji on hävinnyt, sitä ei enää mistään saa. Perinteiset viljelykasvit ovat vuosituhansien aikana sopeutuneet paikallisiin olosuhteisiin, joten muualta tuotu lajike ei usein menesty.

Geenimanipuloidut kasvit on usein myös tehty sellaisiksi, etteivät ne itsestään pysty tuottamaan siementä luontoon leviämisen estämiseksi. Tästä seuraa tietysti myös se, että viljelijä ei voi tavalliseen tapaan käyttää osaa sadosta siemenenä seuraavaan kylvöön, vaan joutuu joka vuosi ostamaan siemenen yritykseltä, joka on kasvin kehittänyt ja patentoinut.

Lopputuloksena on tilanne, jossa viljelijä joutuu käyttämään suuren osan peltonsa tuotosta seuraavan vuoden siemenen ostamiseen. Kun perinteiset maatiaislajikkeet ovat hävinneet, paluuta vanhaan ei ole. Geenimanipuloidun lajikkeen luonut yritys voi säätää siemenen hinnan mieleisekseen.

Nälänhätä siis tuskin helpottaa, mutta kansainväliset suuryritykset tienaavat hyvin.

gm-sohvaperuna kirjoitti:

Jos kehitysmaissa siirrytään geenimuunneltujen viljelykasvien käyttöön, ne satoisampina ja tuottoisampina syrjäyttävät nopeasti perinteiset lajikkeet.

Kun kasvilaji on hävinnyt, sitä ei enää mistään saa. Perinteiset viljelykasvit ovat vuosituhansien aikana sopeutuneet paikallisiin olosuhteisiin, joten muualta tuotu lajike ei usein menesty.

Geenimanipuloidut kasvit on usein myös tehty sellaisiksi, etteivät ne itsestään pysty tuottamaan siementä luontoon leviämisen estämiseksi. Tästä seuraa tietysti myös se, että viljelijä ei voi tavalliseen tapaan käyttää osaa sadosta siemenenä seuraavaan kylvöön, vaan joutuu joka vuosi ostamaan siemenen yritykseltä, joka on kasvin kehittänyt ja patentoinut.

Lopputuloksena on tilanne, jossa viljelijä joutuu käyttämään suuren osan peltonsa tuotosta seuraavan vuoden siemenen ostamiseen. Kun perinteiset maatiaislajikkeet ovat hävinneet, paluuta vanhaan ei ole. Geenimanipuloidun lajikkeen luonut yritys voi säätää siemenen hinnan mieleisekseen.

Nälänhätä siis tuskin helpottaa, mutta kansainväliset suuryritykset tienaavat hyvin.

Lue lisää

Jotenkin muistan joskus kuulleeni jotain jostain porukasta joka kehitteli jonkin geenimuunnellun lajikkeen nimenomaan kehitysmaiden tarpeita varten, eikä edes halua tuosta keksinnöstään senttiäkään, vaan lahjoittaisivat lajikkeen kehitysmaiden käyttöön ilmaiseksi.

Vaan miten käy... Eräät tahot ovat kampanjoimalla onnistuneet saamaan aikaiseksi varsinaisen geeni-hysterian, tai geeni-kammon, minkä vuoksi tuollaista manipulaatiota ei voida mitenkään hyväksyä.

Hienoja esimerkkejä tuosta "geeni-kammosta" on joidenkin yksilöiden käsitykset geeneistä keinotekoisinä myrkkyinä... tyyliin "En varmana syö mitään missä on geenejä"... Ihan muuten hyvä, mutta tuskin geenitöntä ruokaa onkaan.

Ja tämä on juuri geeni-kammon suurin syy, harva tietää mitä geenit ovat. Geeneillä tarkoitetaan kaikkien elollisten perimää. Geenejä on ollut suurinpiirtein yhtä kauan kuin on ollut elämääkin.

Mikäli emme kiistä evoluutiota, niin tiedämme että geneettiset mutaatiot muovaavat lajien kehitystä. Luonnossa lajin muuntuminen toiseksi saattaa kestää miljoonia vuosia. Ihmisen ohjailemana tuo evolutiivinen kehitys toimii huomattavasti nopeammin, sitä kutsutaan "jalostukseksi"... Tuskin on yhtään ainoaa viljaa tai muutakaan hyöty-kasvia mitä ei olisi jalostamalla parannettu, ja sama pätee varmasti useimpiin koriste-kasveihin ja moniin ihmisen lemmikeihin ja hyötyeläimiin.

Esimerkkinä mainittakoot, että esimerkiksi lehmien osalta jalostus on edennyt niin pitkälle, että utareiden koko suhteessa muihin osiin voidaan valita melkeimpä oman mielen mukaan.

Toinen hyvä esimerkki on olki. Vielä muutama vuosikymmen sitten kun oljille oli vielä käyttöä niin oljet olivat paljon pitempiä kuin nykyään. Nykyään olkia ei käytetä, ja pitkistä oljista on se haitta, että pitkäolkinen vilja lakoontuu helpommin. Sen vuoksi viljasta on jalostettu mahdollisimman matalaa.

Ihmiset ovat ennenkin muokanneet kasvien ominaisuuksia... lehmien utareiden kokoa lypsylehmillä on kasvatettu ja viljan olkia lyhennetty. Nykyiset viljalajikkeet ovat entisiä satoisempia jne. Kaikki nämä muutokset ovat periytyviä, eli perimä on muuttunut jalostuksessa. Tämä tarkoittaa samalla myös sitä, että geenejä on muutettu sellaisiin suuntiin kuin on haluttu.

Perinteisessä jalostuksessa muutetaan kerrallaan usein tuhansia geenejä, ja tuotetaan tuhansia yksilöitä joista suuri osa on entisiä huonompia eikä ollenkaan sinne päinkään mitä toivottiin. Lopulta sitten alkaa esiintyä joissakin yksilöissä toivottuja piirteitä. Näitä piirteitä sitten korostetaan valitsemalla ne yksilöt mitkä saavat lisääntyä.

Geneettinen manipulaatio on ikäänkuin "täsmäjalostusta"... Satunnaisia mutaatiota ei geneettisesä manipuloinnissa odotella, vaan mutaatiot tuotetaan itse. Tällöin voidaan valita mitä muutetaan ja miten. Muutokset ovat pienempiä ja tiedetään mitä on muutettu.

Odottelun ja väärien mutaatioiden määrät vähenevät, ja tuloksia saadaan entistä nopeammin. Tämä tekee jalostuksesta tehokkaampaa ja halvempaa.

Ja siinä sivussa tietomme geenien toiminnoista lisääntyy, ja samalla tulee taas lisää tehokkuutta, kun alamme ymmärtää entistä paremmin miten mikäkin vaikuttaa.

Joopa joo... kirjoitti:

Jotenkin muistan joskus kuulleeni jotain jostain porukasta joka kehitteli jonkin geenimuunnellun lajikkeen nimenomaan kehitysmaiden tarpeita varten, eikä edes halua tuosta keksinnöstään senttiäkään, vaan lahjoittaisivat lajikkeen kehitysmaiden käyttöön ilmaiseksi.

Vaan miten käy... Eräät tahot ovat kampanjoimalla onnistuneet saamaan aikaiseksi varsinaisen geeni-hysterian, tai geeni-kammon, minkä vuoksi tuollaista manipulaatiota ei voida mitenkään hyväksyä.

Hienoja esimerkkejä tuosta "geeni-kammosta" on joidenkin yksilöiden käsitykset geeneistä keinotekoisinä myrkkyinä... tyyliin "En varmana syö mitään missä on geenejä"... Ihan muuten hyvä, mutta tuskin geenitöntä ruokaa onkaan.

Ja tämä on juuri geeni-kammon suurin syy, harva tietää mitä geenit ovat. Geeneillä tarkoitetaan kaikkien elollisten perimää. Geenejä on ollut suurinpiirtein yhtä kauan kuin on ollut elämääkin.

Mikäli emme kiistä evoluutiota, niin tiedämme että geneettiset mutaatiot muovaavat lajien kehitystä. Luonnossa lajin muuntuminen toiseksi saattaa kestää miljoonia vuosia. Ihmisen ohjailemana tuo evolutiivinen kehitys toimii huomattavasti nopeammin, sitä kutsutaan "jalostukseksi"... Tuskin on yhtään ainoaa viljaa tai muutakaan hyöty-kasvia mitä ei olisi jalostamalla parannettu, ja sama pätee varmasti useimpiin koriste-kasveihin ja moniin ihmisen lemmikeihin ja hyötyeläimiin.

Esimerkkinä mainittakoot, että esimerkiksi lehmien osalta jalostus on edennyt niin pitkälle, että utareiden koko suhteessa muihin osiin voidaan valita melkeimpä oman mielen mukaan.

Toinen hyvä esimerkki on olki. Vielä muutama vuosikymmen sitten kun oljille oli vielä käyttöä niin oljet olivat paljon pitempiä kuin nykyään. Nykyään olkia ei käytetä, ja pitkistä oljista on se haitta, että pitkäolkinen vilja lakoontuu helpommin. Sen vuoksi viljasta on jalostettu mahdollisimman matalaa.

Ihmiset ovat ennenkin muokanneet kasvien ominaisuuksia... lehmien utareiden kokoa lypsylehmillä on kasvatettu ja viljan olkia lyhennetty. Nykyiset viljalajikkeet ovat entisiä satoisempia jne. Kaikki nämä muutokset ovat periytyviä, eli perimä on muuttunut jalostuksessa. Tämä tarkoittaa samalla myös sitä, että geenejä on muutettu sellaisiin suuntiin kuin on haluttu.

Perinteisessä jalostuksessa muutetaan kerrallaan usein tuhansia geenejä, ja tuotetaan tuhansia yksilöitä joista suuri osa on entisiä huonompia eikä ollenkaan sinne päinkään mitä toivottiin. Lopulta sitten alkaa esiintyä joissakin yksilöissä toivottuja piirteitä. Näitä piirteitä sitten korostetaan valitsemalla ne yksilöt mitkä saavat lisääntyä.

Geneettinen manipulaatio on ikäänkuin "täsmäjalostusta"... Satunnaisia mutaatiota ei geneettisesä manipuloinnissa odotella, vaan mutaatiot tuotetaan itse. Tällöin voidaan valita mitä muutetaan ja miten. Muutokset ovat pienempiä ja tiedetään mitä on muutettu.

Odottelun ja väärien mutaatioiden määrät vähenevät, ja tuloksia saadaan entistä nopeammin. Tämä tekee jalostuksesta tehokkaampaa ja halvempaa.

Ja siinä sivussa tietomme geenien toiminnoista lisääntyy, ja samalla tulee taas lisää tehokkuutta, kun alamme ymmärtää entistä paremmin miten mikäkin vaikuttaa.

Lue lisää

"Jotenkin muistan joskus kuulleeni jotain jostain porukasta joka kehitteli jonkin geenimuunnellun lajikkeen nimenomaan kehitysmaiden tarpeita varten, eikä edes halua tuosta keksinnöstään senttiäkään, vaan lahjoittaisivat lajikkeen kehitysmaiden käyttöön ilmaiseksi"

Hienoa jos näin on ja näin tehdään! Kuitenkin tuo geenimuuntelu on sen verran kallista puuhaa, että siihen ei kaikkine testauksineen yleensä ole varaa kuin suuremmilla firmoilla. Näillä taas ei ole motivaatiota käyttää rahaa tutkimukseen ilman tarkoitusta kerätä voittoja.

gm-sohvaperuna kirjoitti:

"Jotenkin muistan joskus kuulleeni jotain jostain porukasta joka kehitteli jonkin geenimuunnellun lajikkeen nimenomaan kehitysmaiden tarpeita varten, eikä edes halua tuosta keksinnöstään senttiäkään, vaan lahjoittaisivat lajikkeen kehitysmaiden käyttöön ilmaiseksi"

Hienoa jos näin on ja näin tehdään! Kuitenkin tuo geenimuuntelu on sen verran kallista puuhaa, että siihen ei kaikkine testauksineen yleensä ole varaa kuin suuremmilla firmoilla. Näillä taas ei ole motivaatiota käyttää rahaa tutkimukseen ilman tarkoitusta kerätä voittoja.

Lue lisää

" Kuitenkin tuo geenimuuntelu on sen verran kallista puuhaa, että siihen ei kaikkine testauksineen yleensä ole varaa kuin suuremmilla firmoilla. Näillä taas ei ole motivaatiota käyttää rahaa tutkimukseen ilman tarkoitusta kerätä voittoja."

Vaan onhan niitä muitakin joilla on resursseja tehdä tutkimus ja kehitystyötä ilman mitään suunnitelmaa saada investoituja varoja takaisin.

Esimerkiksi tieteellinen perustutkimus... Tiedettä tieteen vuoksi. Ei mitään toivetta rahojen takaisin saamisesta... Mutta siitäkin huolimatta aina jostain löytyy miljardeja ja taas miljardeja erilaisiin tieteellisiin hankkeisiin...

Esimerkiksi luotaimia lähetetään Marsiin ja muille planeetoille. Eivätkä avaruus-teleskoopitkaan ihan ilmaisia ole. Maanpäältä, vai pitäisikö sanoa alta, voitaisiin mainita vaikkapa hiukkaskiihdyttimet... Niihinkin kuluu rahaa miljoonia miljoonien perään, eikä mitään taloudellista hyötyä odota kukaan...

Ja sitten on tietysti kaikenlaisia hyväntekeväisyys järjestöjä, joilla on melkoisia budjetteja...

Valtioilla on myös aika paljon rahaa käytettävissään... Esimerkiksi kehitysmaihin muutenkin käytettävästä rahasta osa voitaisiin ohjata vaikkapa juuri siihen että jalostetaan kehitysmaihin soveltuvia hyötykasveja.

"Hienoa jos näin on ja näin tehdään!"

Valitettavasti... Lähinnä eurooppalainen vastustus on jäädyttänyt tuonkin hankkeen. Eli noin ei tehdä, vaikka halua, taitoa ja rahaakin löytyisi. Mutta kun ei. Eräät tahot eivät vain voi sallia sitä, että geenimuuntelulla saataisiin aikaan jotain hyvääkin.

Joopa joo... kirjoitti:

Jotenkin muistan joskus kuulleeni jotain jostain porukasta joka kehitteli jonkin geenimuunnellun lajikkeen nimenomaan kehitysmaiden tarpeita varten, eikä edes halua tuosta keksinnöstään senttiäkään, vaan lahjoittaisivat lajikkeen kehitysmaiden käyttöön ilmaiseksi.

Vaan miten käy... Eräät tahot ovat kampanjoimalla onnistuneet saamaan aikaiseksi varsinaisen geeni-hysterian, tai geeni-kammon, minkä vuoksi tuollaista manipulaatiota ei voida mitenkään hyväksyä.

Hienoja esimerkkejä tuosta "geeni-kammosta" on joidenkin yksilöiden käsitykset geeneistä keinotekoisinä myrkkyinä... tyyliin "En varmana syö mitään missä on geenejä"... Ihan muuten hyvä, mutta tuskin geenitöntä ruokaa onkaan.

Ja tämä on juuri geeni-kammon suurin syy, harva tietää mitä geenit ovat. Geeneillä tarkoitetaan kaikkien elollisten perimää. Geenejä on ollut suurinpiirtein yhtä kauan kuin on ollut elämääkin.

Mikäli emme kiistä evoluutiota, niin tiedämme että geneettiset mutaatiot muovaavat lajien kehitystä. Luonnossa lajin muuntuminen toiseksi saattaa kestää miljoonia vuosia. Ihmisen ohjailemana tuo evolutiivinen kehitys toimii huomattavasti nopeammin, sitä kutsutaan "jalostukseksi"... Tuskin on yhtään ainoaa viljaa tai muutakaan hyöty-kasvia mitä ei olisi jalostamalla parannettu, ja sama pätee varmasti useimpiin koriste-kasveihin ja moniin ihmisen lemmikeihin ja hyötyeläimiin.

Esimerkkinä mainittakoot, että esimerkiksi lehmien osalta jalostus on edennyt niin pitkälle, että utareiden koko suhteessa muihin osiin voidaan valita melkeimpä oman mielen mukaan.

Toinen hyvä esimerkki on olki. Vielä muutama vuosikymmen sitten kun oljille oli vielä käyttöä niin oljet olivat paljon pitempiä kuin nykyään. Nykyään olkia ei käytetä, ja pitkistä oljista on se haitta, että pitkäolkinen vilja lakoontuu helpommin. Sen vuoksi viljasta on jalostettu mahdollisimman matalaa.

Ihmiset ovat ennenkin muokanneet kasvien ominaisuuksia... lehmien utareiden kokoa lypsylehmillä on kasvatettu ja viljan olkia lyhennetty. Nykyiset viljalajikkeet ovat entisiä satoisempia jne. Kaikki nämä muutokset ovat periytyviä, eli perimä on muuttunut jalostuksessa. Tämä tarkoittaa samalla myös sitä, että geenejä on muutettu sellaisiin suuntiin kuin on haluttu.

Perinteisessä jalostuksessa muutetaan kerrallaan usein tuhansia geenejä, ja tuotetaan tuhansia yksilöitä joista suuri osa on entisiä huonompia eikä ollenkaan sinne päinkään mitä toivottiin. Lopulta sitten alkaa esiintyä joissakin yksilöissä toivottuja piirteitä. Näitä piirteitä sitten korostetaan valitsemalla ne yksilöt mitkä saavat lisääntyä.

Geneettinen manipulaatio on ikäänkuin "täsmäjalostusta"... Satunnaisia mutaatiota ei geneettisesä manipuloinnissa odotella, vaan mutaatiot tuotetaan itse. Tällöin voidaan valita mitä muutetaan ja miten. Muutokset ovat pienempiä ja tiedetään mitä on muutettu.

Odottelun ja väärien mutaatioiden määrät vähenevät, ja tuloksia saadaan entistä nopeammin. Tämä tekee jalostuksesta tehokkaampaa ja halvempaa.

Ja siinä sivussa tietomme geenien toiminnoista lisääntyy, ja samalla tulee taas lisää tehokkuutta, kun alamme ymmärtää entistä paremmin miten mikäkin vaikuttaa.

Lue lisää

Kirjoitit paljon asiaa, nimimerkki joopa joo. Ehkäpä ihmiset pelkäävät geenimuuntelua myös sen vuoksi, että kun tavallisessa jalostuksessa geenit ovat peräisin samalta lajilta (jalostetaan esim. viljaa risteyttämällä kaksi eri lajiketta), geenimuuntelussa on mahdollista sekoittaa kahden eri lajin geenejä keskenään.

Esim. johonkin kasviin voidaan siirtää kalan geeni, jolloin kasvista saadaan paremmin kylmää kestävä. Onkin sitten pohdiskeltu, että voiko kala-allergiset olla allergisia tällaisille kasveille, jos/kun kalan geenit tuottavat proteiineja kasviin.

Sid kirjoitti:

Kirjoitit paljon asiaa, nimimerkki joopa joo. Ehkäpä ihmiset pelkäävät geenimuuntelua myös sen vuoksi, että kun tavallisessa jalostuksessa geenit ovat peräisin samalta lajilta (jalostetaan esim. viljaa risteyttämällä kaksi eri lajiketta), geenimuuntelussa on mahdollista sekoittaa kahden eri lajin geenejä keskenään.

Esim. johonkin kasviin voidaan siirtää kalan geeni, jolloin kasvista saadaan paremmin kylmää kestävä. Onkin sitten pohdiskeltu, että voiko kala-allergiset olla allergisia tällaisille kasveille, jos/kun kalan geenit tuottavat proteiineja kasviin.

Lue lisää

"tavallisessa jalostuksessa geenit ovat peräisin samalta lajilta"

Mutta eikö esimerkiksi säteilyä ja kemikaaleja käytetä lisäämään mutaatioiden määrää?

Näin minä olen ainakin kuullut...

" geenimuuntelussa on mahdollista sekoittaa kahden eri lajin geenejä keskenään."

En ole ihan asiantuntija, enkä voi väittää tietäväni, että olisiko jostain tietystä menetelmästä enemmän haittaa kuin jostain toisesta, mutta toisaalta jos täyskielto on mahdollinen, niin sittenhän voidaan kieltää myös joitain tiettyjä menetelmiä, kuten vaikkapa geenin siirrot lajilta toiselle.

Mutta geenitekniikan täyskielto on mielestäni turha, sillä eihän tavallistakaan jalostusta ole kielletty, ja sen voisi tulkita tavallaan myös geenien manipuloimiseksi, ainakin joissain tapauksissa, kuten säteilyttäminen ja myrkyttäminen...

Säteilyn ja myrkkyjen käyttö mutaatioiden lisäämiseksi on minun mielestäni ihan geenitekniikkaan verrattavissa, paitsi että siinä muutoksia tehdään ikäänkuin sokkona, ja ihan mitä tahansa voi tapahtua.

Joopa joo... kirjoitti:

"tavallisessa jalostuksessa geenit ovat peräisin samalta lajilta"

Mutta eikö esimerkiksi säteilyä ja kemikaaleja käytetä lisäämään mutaatioiden määrää?

Näin minä olen ainakin kuullut...

" geenimuuntelussa on mahdollista sekoittaa kahden eri lajin geenejä keskenään."

En ole ihan asiantuntija, enkä voi väittää tietäväni, että olisiko jostain tietystä menetelmästä enemmän haittaa kuin jostain toisesta, mutta toisaalta jos täyskielto on mahdollinen, niin sittenhän voidaan kieltää myös joitain tiettyjä menetelmiä, kuten vaikkapa geenin siirrot lajilta toiselle.

Mutta geenitekniikan täyskielto on mielestäni turha, sillä eihän tavallistakaan jalostusta ole kielletty, ja sen voisi tulkita tavallaan myös geenien manipuloimiseksi, ainakin joissain tapauksissa, kuten säteilyttäminen ja myrkyttäminen...

Säteilyn ja myrkkyjen käyttö mutaatioiden lisäämiseksi on minun mielestäni ihan geenitekniikkaan verrattavissa, paitsi että siinä muutoksia tehdään ikäänkuin sokkona, ja ihan mitä tahansa voi tapahtua.

Lue lisää

Muutakin sateilya kaytetaan kuten irradiation,jonka lapi lahetetaan ruokaa,vihanneksia,kaikkea syotavaa jonka ei haluta pilaantuvan.Tama on hyva konsti,ei tarvitse kayttaa sailontamyrkkyja.Jos ihmiset tietaisivat siita enemman,tulisi varmaan iso asia ja vastustus.On todettu etta siina ei ole mitaan harmia kenellekkaan,sama kuin microuunissa.

gm-sohvaperuna kirjoitti:

Jos kehitysmaissa siirrytään geenimuunneltujen viljelykasvien käyttöön, ne satoisampina ja tuottoisampina syrjäyttävät nopeasti perinteiset lajikkeet.

Kun kasvilaji on hävinnyt, sitä ei enää mistään saa. Perinteiset viljelykasvit ovat vuosituhansien aikana sopeutuneet paikallisiin olosuhteisiin, joten muualta tuotu lajike ei usein menesty.

Geenimanipuloidut kasvit on usein myös tehty sellaisiksi, etteivät ne itsestään pysty tuottamaan siementä luontoon leviämisen estämiseksi. Tästä seuraa tietysti myös se, että viljelijä ei voi tavalliseen tapaan käyttää osaa sadosta siemenenä seuraavaan kylvöön, vaan joutuu joka vuosi ostamaan siemenen yritykseltä, joka on kasvin kehittänyt ja patentoinut.

Lopputuloksena on tilanne, jossa viljelijä joutuu käyttämään suuren osan peltonsa tuotosta seuraavan vuoden siemenen ostamiseen. Kun perinteiset maatiaislajikkeet ovat hävinneet, paluuta vanhaan ei ole. Geenimanipuloidun lajikkeen luonut yritys voi säätää siemenen hinnan mieleisekseen.

Nälänhätä siis tuskin helpottaa, mutta kansainväliset suuryritykset tienaavat hyvin.

Lue lisää

"Lopputuloksena on tilanne, jossa viljelijä joutuu käyttämään suuren osan peltonsa tuotosta seuraavan vuoden siemenen ostamiseen. Kun perinteiset maatiaislajikkeet ovat hävinneet, paluuta vanhaan ei ole. Geenimanipuloidun lajikkeen luonut yritys voi säätää siemenen hinnan mieleisekseen.

Nälänhätä siis tuskin helpottaa, mutta kansainväliset suuryritykset tienaavat hyvin."

Bio-techfirmoissa pyörii isot rahat. Näen sen hyvin kyseenalaisena, että viljelijät tulevat riippuvaisiksi isoista monikansallissista yrityksistä.

Qra kirjoitti:

"Lopputuloksena on tilanne, jossa viljelijä joutuu käyttämään suuren osan peltonsa tuotosta seuraavan vuoden siemenen ostamiseen. Kun perinteiset maatiaislajikkeet ovat hävinneet, paluuta vanhaan ei ole. Geenimanipuloidun lajikkeen luonut yritys voi säätää siemenen hinnan mieleisekseen.

Nälänhätä siis tuskin helpottaa, mutta kansainväliset suuryritykset tienaavat hyvin."

Bio-techfirmoissa pyörii isot rahat. Näen sen hyvin kyseenalaisena, että viljelijät tulevat riippuvaisiksi isoista monikansallissista yrityksistä.

Lue lisää

"Olen käyttänyt omia siemeniäni vuosia, ja nyt viljelijöille kuten minulle kerrotaan, että emme enää voi tehdä sitä, jos naapurimme kasvattavat (geneettisesti muunneltua) viljaa joka pölyttää meidän pelloillemme… lopulta oikeutemme käyttää omia siemeniämme on riistetty meiltä."
- Percy Schmeiser, kanadalainen maanviljelijä

Maaliskuun lopulla 2001 kanadalainen tuomari määräsi maanviljelijä Percy Schmeiserin maksamaan Monsantolle tuhansien dollareiden korvaukset sen vuoksi, että Monsanton patentoimaa, geneettisesti muunneltua (GM) viljalajiketta oli löytynyt kasvamasta hänen pelloltaan. Oikeus päätyi tähän tulokseen, vaikka Schmeiser jatkuvasti todisti, että hän ei kasvattanut siemeniä vapaaehtoisesti, vaan että hänen viljansa oli risteytynyt toisen tilan muunnellun lajikkeen kanssa. Vaikka useita samanlaisia kanteita on nostettu viljelijöitä vastaa Pohjois-Amerikassa, tapaus oli ensimmäinen, joka päätyi oikeussaliin saakka.

http://www.globalisaatio.net/ruoka_biotekno.html

Qra kirjoitti:

"Olen käyttänyt omia siemeniäni vuosia, ja nyt viljelijöille kuten minulle kerrotaan, että emme enää voi tehdä sitä, jos naapurimme kasvattavat (geneettisesti muunneltua) viljaa joka pölyttää meidän pelloillemme… lopulta oikeutemme käyttää omia siemeniämme on riistetty meiltä."
- Percy Schmeiser, kanadalainen maanviljelijä

Maaliskuun lopulla 2001 kanadalainen tuomari määräsi maanviljelijä Percy Schmeiserin maksamaan Monsantolle tuhansien dollareiden korvaukset sen vuoksi, että Monsanton patentoimaa, geneettisesti muunneltua (GM) viljalajiketta oli löytynyt kasvamasta hänen pelloltaan. Oikeus päätyi tähän tulokseen, vaikka Schmeiser jatkuvasti todisti, että hän ei kasvattanut siemeniä vapaaehtoisesti, vaan että hänen viljansa oli risteytynyt toisen tilan muunnellun lajikkeen kanssa. Vaikka useita samanlaisia kanteita on nostettu viljelijöitä vastaa Pohjois-Amerikassa, tapaus oli ensimmäinen, joka päätyi oikeussaliin saakka.

http://www.globalisaatio.net/ruoka_biotekno.html

Lue lisää

oli suuryhtiöiden puolella...

Sam kirjoitti:

katoaisi, koska ihmiset sikiäisivät nopeammin kuin maatalous pystyisi tuottamaan viljatuotteita ravinnoksi.
Nälänhädästä pääsee helpommin eroon alentamalla syntyvyyttä.

Lue lisää

markkinatalous/kapitalismin mekanismeista, ei ruuan puutteesta, ruokaa tuotetaan maailmassa koko ajan n. 12 miljardille ihmiselle.

gm-sohvaperuna kirjoitti:

Jos kehitysmaissa siirrytään geenimuunneltujen viljelykasvien käyttöön, ne satoisampina ja tuottoisampina syrjäyttävät nopeasti perinteiset lajikkeet.

Kun kasvilaji on hävinnyt, sitä ei enää mistään saa. Perinteiset viljelykasvit ovat vuosituhansien aikana sopeutuneet paikallisiin olosuhteisiin, joten muualta tuotu lajike ei usein menesty.

Geenimanipuloidut kasvit on usein myös tehty sellaisiksi, etteivät ne itsestään pysty tuottamaan siementä luontoon leviämisen estämiseksi. Tästä seuraa tietysti myös se, että viljelijä ei voi tavalliseen tapaan käyttää osaa sadosta siemenenä seuraavaan kylvöön, vaan joutuu joka vuosi ostamaan siemenen yritykseltä, joka on kasvin kehittänyt ja patentoinut.

Lopputuloksena on tilanne, jossa viljelijä joutuu käyttämään suuren osan peltonsa tuotosta seuraavan vuoden siemenen ostamiseen. Kun perinteiset maatiaislajikkeet ovat hävinneet, paluuta vanhaan ei ole. Geenimanipuloidun lajikkeen luonut yritys voi säätää siemenen hinnan mieleisekseen.

Nälänhätä siis tuskin helpottaa, mutta kansainväliset suuryritykset tienaavat hyvin.

Lue lisää

vaikka väitteet ovat niin omituisia, että epäilee ovatko ne ollenkaan vakavissaan esitettyjä. Mutta onhan provo asiallinen ja tyyliteltyä tekstiä, joten menköön...


"Jos kehitysmaissa siirrytään geenimuunneltujen viljelykasvien käyttöön, ne satoisampina ja tuottoisampina syrjäyttävät nopeasti perinteiset lajikkeet.

Kun kasvilaji on hävinnyt, sitä ei enää mistään saa. Perinteiset viljelykasvit ovat vuosituhansien aikana sopeutuneet paikallisiin olosuhteisiin, joten muualta tuotu lajike ei usein menesty."

Siis GM-lajike, joka ei kyseisissä kehitysmaaoloissa menesty on kuitenkin siellä niin satoisa ja tuottoisa, että se syrjäyttää paikalliset lajikkeet? Minusta tuossa on pieni ristiriita. Eli jompikumpi väite ei voi olla totta ainakaan kovin suoraviivaisesti tulkittuna. Ehkä kirjoittaja voisi tarkoittaa mitä hän tarkoittaa "sopeutumattomuudella paikallisiin oloihin".


"Geenimanipuloidut kasvit on usein myös tehty sellaisiksi, etteivät ne itsestään pysty tuottamaan siementä luontoon leviämisen estämiseksi. Tästä seuraa tietysti myös se, että viljelijä ei voi tavalliseen tapaan käyttää osaa sadosta siemenenä seuraavaan kylvöön, vaan joutuu joka vuosi ostamaan siemenen yritykseltä, joka on kasvin kehittänyt ja patentoinut.

Lopputuloksena on tilanne, jossa viljelijä joutuu käyttämään suuren osan peltonsa tuotosta seuraavan vuoden siemenen ostamiseen. Kun perinteiset maatiaislajikkeet ovat hävinneet, paluuta vanhaan ei ole. Geenimanipuloidun lajikkeen luonut yritys voi säätää siemenen hinnan mieleisekseen. "

Näinhän maatalous on Länsi-Euroopassa toiminut jo pitkään. Ei kukaan käytä omaa viljaansa siemeneksi, koska jalostetun siemenen tuottoisuuden ylläpitämiseksi sen tuotantoa pitää erityisesti valvoa. Siemenviljelijät tuottavat siemenen ja muut ostavat sen, yllätys yllätys, omasta sadostaan saamillaan tuloilla. Sitä paitsi oman peltonsa tuotostahan se siemenen osuus menee silloinkin kun se otetaan suoraan sieltä pellosta. Missä ero?

Tietenkin jos siemenkauppa on monopolin käsissä, se voi nyhtää ylihintaa. Mutta ei kai viljelijä nyt niin tyhmä ole, että vaihtaisi viljelytapansa huonommin tuottavaan? Eli vaikka siemen olisi kalliimpaa, viljelijälle jää enemmän käteen. Kuinka Monsato sitten valloittaa viljelijöiden maita? Monopoli asema täytyy ensin saavuttaa ennen kuin sitä voi hyödyntää. Ja sen saavuttamiseksi hintojen on oltava kilpailukykyisiä. Kuitenkin Monsato on kai vasta valtaamassa markkinoita.


"Nälänhätä siis tuskin helpottaa, mutta kansainväliset suuryritykset tienaavat hyvin."

Kuten jo eräs toinen tässä ketjussa mainitsi, nälkäongelma johtuu ruuan epätasaisesta jakautumisesta, ei sen vähyydestä. Ja kun huomioidaan, että Länsi-Euroopassa tuotantoa on jopa rajoitettu, niin vieläkin suurempaa kokonaisväestöä voitaisiin ruokkia. Tuon huomioon ottaen GM-lajikkeet eivät ratkaise nälkäongelmaa, mutta jos ne silti tekevät ruuasta halvempaa edes niille, jotka sitä saavat, miksi sitä ei käytettäisi vaikka suuryritykset siinä sivussa rikastuisivatkin?

Tietenkin ruuantuotannon ajautuminen kovin keskitettyihin käsiin on huono asia. Sehän on nähty aiemminkin. Silloin saattaa käydä niin, että kasvatetaan halpaa ruokaa vientiin ja samaan aikaan omassa maassa köyhä kansanosa jää ilman. Mutta tämä kai on kilpailutekninen ongelma, sillä samaa on tapahtunut ja tapahtuu riippumatta siitä, käytetäänkö GM-tuotteita vai ei. Niin muuten. Kummallinen on sekin väite, että Afrikka kärsisi nälänhätää Euroopan GM-tuotekiellon vuoksi. Jos afrikkalaiset tuotteet eivät kelpaa eurooppalaisille, silloinhan niitä jää enemmän heille itselleen. Mutta vientitulot tietenkin laskevat ja jos maat tuottavat vain sellaista, mitä eivät itse syö ja ostavat varsinaisen ruokansa muualta, niin silloin tämä on ongelma. Sellaisia maita tuskin Afrikassakaan on. Äkkisiltään ajatellen jollain tavalla elintärkeistä elintarvikkeista vehnää ehkä tuodaan jonkin verran, mutta muutoinhan afrikkalaiseen ruokavalioon kuuluvista ruoka-aineista ei kaikkia edes kasvateta merkittävässä määrin maanosan ulkopuolella.

Qra kirjoitti:

"Olen käyttänyt omia siemeniäni vuosia, ja nyt viljelijöille kuten minulle kerrotaan, että emme enää voi tehdä sitä, jos naapurimme kasvattavat (geneettisesti muunneltua) viljaa joka pölyttää meidän pelloillemme… lopulta oikeutemme käyttää omia siemeniämme on riistetty meiltä."
- Percy Schmeiser, kanadalainen maanviljelijä

Maaliskuun lopulla 2001 kanadalainen tuomari määräsi maanviljelijä Percy Schmeiserin maksamaan Monsantolle tuhansien dollareiden korvaukset sen vuoksi, että Monsanton patentoimaa, geneettisesti muunneltua (GM) viljalajiketta oli löytynyt kasvamasta hänen pelloltaan. Oikeus päätyi tähän tulokseen, vaikka Schmeiser jatkuvasti todisti, että hän ei kasvattanut siemeniä vapaaehtoisesti, vaan että hänen viljansa oli risteytynyt toisen tilan muunnellun lajikkeen kanssa. Vaikka useita samanlaisia kanteita on nostettu viljelijöitä vastaa Pohjois-Amerikassa, tapaus oli ensimmäinen, joka päätyi oikeussaliin saakka.

http://www.globalisaatio.net/ruoka_biotekno.html

Lue lisää

Olisi siis aihetta nostaa esille kysymys biopatenteista. Yritykset tietysti vaativat saada patentoida tuotteensa, koska kehityskulut ovat useinkin niin suuret. Mutta vastuu siitä, että GM-tuote ei leviä, pitäisi tietenkin olla sen viljelijällä. Toisaalta kuinka osoitat, onko väärältä pellolta löytyvä kasvi varastettu vai ei. Vielä vaikeampaa se on pölytyksen suhteen. Tuohan on jo ajattelemisen arvoinen kysymys. Onko kellään mitään ehdotuksia?

... kirjoitti:

vaikka väitteet ovat niin omituisia, että epäilee ovatko ne ollenkaan vakavissaan esitettyjä. Mutta onhan provo asiallinen ja tyyliteltyä tekstiä, joten menköön...


"Jos kehitysmaissa siirrytään geenimuunneltujen viljelykasvien käyttöön, ne satoisampina ja tuottoisampina syrjäyttävät nopeasti perinteiset lajikkeet.

Kun kasvilaji on hävinnyt, sitä ei enää mistään saa. Perinteiset viljelykasvit ovat vuosituhansien aikana sopeutuneet paikallisiin olosuhteisiin, joten muualta tuotu lajike ei usein menesty."

Siis GM-lajike, joka ei kyseisissä kehitysmaaoloissa menesty on kuitenkin siellä niin satoisa ja tuottoisa, että se syrjäyttää paikalliset lajikkeet? Minusta tuossa on pieni ristiriita. Eli jompikumpi väite ei voi olla totta ainakaan kovin suoraviivaisesti tulkittuna. Ehkä kirjoittaja voisi tarkoittaa mitä hän tarkoittaa "sopeutumattomuudella paikallisiin oloihin".


"Geenimanipuloidut kasvit on usein myös tehty sellaisiksi, etteivät ne itsestään pysty tuottamaan siementä luontoon leviämisen estämiseksi. Tästä seuraa tietysti myös se, että viljelijä ei voi tavalliseen tapaan käyttää osaa sadosta siemenenä seuraavaan kylvöön, vaan joutuu joka vuosi ostamaan siemenen yritykseltä, joka on kasvin kehittänyt ja patentoinut.

Lopputuloksena on tilanne, jossa viljelijä joutuu käyttämään suuren osan peltonsa tuotosta seuraavan vuoden siemenen ostamiseen. Kun perinteiset maatiaislajikkeet ovat hävinneet, paluuta vanhaan ei ole. Geenimanipuloidun lajikkeen luonut yritys voi säätää siemenen hinnan mieleisekseen. "

Näinhän maatalous on Länsi-Euroopassa toiminut jo pitkään. Ei kukaan käytä omaa viljaansa siemeneksi, koska jalostetun siemenen tuottoisuuden ylläpitämiseksi sen tuotantoa pitää erityisesti valvoa. Siemenviljelijät tuottavat siemenen ja muut ostavat sen, yllätys yllätys, omasta sadostaan saamillaan tuloilla. Sitä paitsi oman peltonsa tuotostahan se siemenen osuus menee silloinkin kun se otetaan suoraan sieltä pellosta. Missä ero?

Tietenkin jos siemenkauppa on monopolin käsissä, se voi nyhtää ylihintaa. Mutta ei kai viljelijä nyt niin tyhmä ole, että vaihtaisi viljelytapansa huonommin tuottavaan? Eli vaikka siemen olisi kalliimpaa, viljelijälle jää enemmän käteen. Kuinka Monsato sitten valloittaa viljelijöiden maita? Monopoli asema täytyy ensin saavuttaa ennen kuin sitä voi hyödyntää. Ja sen saavuttamiseksi hintojen on oltava kilpailukykyisiä. Kuitenkin Monsato on kai vasta valtaamassa markkinoita.


"Nälänhätä siis tuskin helpottaa, mutta kansainväliset suuryritykset tienaavat hyvin."

Kuten jo eräs toinen tässä ketjussa mainitsi, nälkäongelma johtuu ruuan epätasaisesta jakautumisesta, ei sen vähyydestä. Ja kun huomioidaan, että Länsi-Euroopassa tuotantoa on jopa rajoitettu, niin vieläkin suurempaa kokonaisväestöä voitaisiin ruokkia. Tuon huomioon ottaen GM-lajikkeet eivät ratkaise nälkäongelmaa, mutta jos ne silti tekevät ruuasta halvempaa edes niille, jotka sitä saavat, miksi sitä ei käytettäisi vaikka suuryritykset siinä sivussa rikastuisivatkin?

Tietenkin ruuantuotannon ajautuminen kovin keskitettyihin käsiin on huono asia. Sehän on nähty aiemminkin. Silloin saattaa käydä niin, että kasvatetaan halpaa ruokaa vientiin ja samaan aikaan omassa maassa köyhä kansanosa jää ilman. Mutta tämä kai on kilpailutekninen ongelma, sillä samaa on tapahtunut ja tapahtuu riippumatta siitä, käytetäänkö GM-tuotteita vai ei. Niin muuten. Kummallinen on sekin väite, että Afrikka kärsisi nälänhätää Euroopan GM-tuotekiellon vuoksi. Jos afrikkalaiset tuotteet eivät kelpaa eurooppalaisille, silloinhan niitä jää enemmän heille itselleen. Mutta vientitulot tietenkin laskevat ja jos maat tuottavat vain sellaista, mitä eivät itse syö ja ostavat varsinaisen ruokansa muualta, niin silloin tämä on ongelma. Sellaisia maita tuskin Afrikassakaan on. Äkkisiltään ajatellen jollain tavalla elintärkeistä elintarvikkeista vehnää ehkä tuodaan jonkin verran, mutta muutoinhan afrikkalaiseen ruokavalioon kuuluvista ruoka-aineista ei kaikkia edes kasvateta merkittävässä määrin maanosan ulkopuolella.

Lue lisää

Katsoin itsekin Monsatosta tehdyn dokumentin, mutta se vaikutti jotenkin huuhaa-ohjelmalta. Se selvisi, että pienet tuottajat eivät markkinoilla maatiaislajikkeineen pärjänneet suurilta tiloilta virtaavalle halvalle GM-viljalle. Näin tietysti käy vaikka kyseessä vaikka suurtilat eivät käyttäisi GM-lajikkeita. Niillä on varaa investoida koneisiin ja muihin tuotannontasoa nostaviin tarvikkeisiin. Vaan niinhän ne ovat rintamamiestilat ja muut kääpiöviljelmät hävinneet myös Suomesta ja suuntaus on jossain määrin edelleen tilakoon kasvamiseen. Toisaalta niin Suomessa kuin muuallakin läntisessä Euroopassa tätä kehitystä on aiemmin hillitty tukijärjestelmin, jotka osittain ovat suosineet pientilallisia. Paksumahainen teollisuus- ja virkamiesväestö vaan tuntuu vaativan aina vain halvempaa ruokaa ja on ajanut juuri tuontyyppisten tukijärjestelmien poistamista.

Pienviljelijöiden velkaantumisesta kerrottiin mutta se ei selvinnyt mikä heidät velkaannuttaa. Ei kai GM-viljan viljely juurikaan erilaisia koneita vaadi kuin mikään muukaan viljely. Jos taas pienviljelijöillä ei niitä koneita ole, eivät he voi pärjätä käyttivätpä suurtilat Monsaton siementä tai eivät. Esimerkiksi Suomessa pienemmät tilat tapasivat joskus ostaa koneita yhdessä perustaen koneosuuskuntia. Dokumentissä väitettiin viljelijöiden velkaantuvan, koska siemen ja torjunta-aineet ovat niin kalliita. Mutta koska ne ovat myös tuottoisampia, velkarahaa tarvitaan vain ensimmäisten erien ostamiseen. Eivät kai suurtilatkaan muuten voisi tuottaa niiden avulla halvempaa viljaa.

Koko typerästä Monsato-dokumentistä jäi vain sellainen kuva, että se ei alkuunkaan kertonut koko totuutta vaan ainoastaan yritti maalata kauhuskenaariota muinaisista puna-vihreistä peruspeloitteluista. Niissä taas omana aikanaan oli tietyt todelliset perusteensa mutta noin yliampuvia nekään eivät koskaan olleet. Tosin myönnettäköön, että taistolaisten provokaatiot teollisuutta vastaan ylsivät kyllä joskus lähelle, mutta toisinaan hekin puhuivat jopa melkein asiaa. Minä en jättänyt kyseistä Monsato-dokumenttia kovalevyni tilaa kuluttamaan, moisia autotallin nurkassa kyhättyjä videojätöksiä on YOU TUBE enemmän kuin puolillaan. Ei ole ihmisten kusettaminenkaan enää kuin ennen, lienevätkö maatiaislajikkeet silläkin saralla jääneet geenirappion jalkoihin...

No niin, sitten vielä se Round Up. Onhan se kova myrkky, jota on jo pidempään käytetty Suomenkin pelloilla. Kaikkein sitkeintä rikkaruohoa eli juolavehnäähän sillä hävitetään. Kun se on saatu kuriin, voidaan käyttää lievempiä myrkkyjä, joita viljelykasvit kyllä kestävät. Ilman niitä eivät Suomenkaan pellot kasvaisi sillä mallilla kuin ne nykyisin tekevät. Voipihan se olla, että jossain päin maailmaa rikkakasvit ovat niin sitkeitä, että vain jatkuva Round Up:in käyttö niihin tehoaa ja sitten pitää jalostaa lajike, joka kestää Round Up:ia. Millä geenillä sellainen sitten saadaan aikaan, kun Round Up vaikuttaa kasvin lehtivihreään, se ei oikein ole selvinnyt, mutta eiköhän sekin pian valkene jotain kautta...

Pääosin geenimanipulaatiolla haetaan muita etuja, mitä ne sitten milloinkin ovat. Pitkälti tietenkin samoja kuin mitä perinteiselläkin kasvinjalostuksella on haettu jo pari-kolme sataa vuotta (tässä viittaan tietenkin vain nykyaikaiseen tieteelliseen kasvinjalostukseen, joka liittyy nykyaikaisen tieteen kehitykseen, sinänsä kaikki viljellyt lajikkeet ovat enemmän tai vähemmän ihmisen jalostamia ja tätä on tapahtunut useiden tuhansien vuosien ajan). Perinteisesti tavoitelistan alkupäässä ovat olleet taudin- ja tuholaistenkestävyys, jotka tietenkin vähentävät torjunta-aineiden käyttämisen tarvetta. Saattaa tietenkin olla, että kun nämä ongelmat on pitkälti tyydyttävästi ratkaistu kemikaalien avulla, lajikkeiden kehittämisen pääpaino on nykyisin satoisuuden lisäämisessä. Toisaalta torjunta- ja muut aineet maksavat ja lajikkeet, joita voi viljellä käyttämällä vähemmän kemikaaleja, tuottavat viljelijälle paremmin ja kenties vähentävät tarvittua työpanosta. Jalostamalla kasvin kasvutekijöitä voidaan vaikuttaa siihenkin, että se pystyy paremmin kilpailemaan rikkakasvien kanssa. Eli jos se kasvaa alkuvaiheessa riittävän nopeasti varjostaen tehokkaasti maan kasvustonsa alapuolella, se voi tukahduttaa monet rikkakasvit ilman torjunta-aineita. Perinteisen kasvinjalostuksen keinot ovat tässä suhteessa olleet rajallisia ja siksi tehomaatalous tätä nykyä perustuu melko paljon kemikaalien käyttöön. Vaikka ne ovat hyvin turvallisia, on minun mielipiteeni se, että mikäli voidaan kehittää kasvin omia keinoja puolustautua tuholaisia ja rikkakasveja vastaan, ne useimmissa tapauksissa ovat vielä turvallisempia. Varaus tulee tietenkin siitä, että jos kasvi saadaan esimerkiksi tuottamaan tuholaisia tappavaa myrkkyä, se saattaa olla myrkyllinen myös ihmiselle. Mutta jos kasvin muita ominaisuuksia voidaan muuttaa siten, että sen kyky vastustaa tuholaisia tai rikkaruohoja paranee, on lopputulos melko varmasti vielä nykyistäkin turvallisempi tuote.

jottain kirjoitti:

Katsoin itsekin Monsatosta tehdyn dokumentin, mutta se vaikutti jotenkin huuhaa-ohjelmalta. Se selvisi, että pienet tuottajat eivät markkinoilla maatiaislajikkeineen pärjänneet suurilta tiloilta virtaavalle halvalle GM-viljalle. Näin tietysti käy vaikka kyseessä vaikka suurtilat eivät käyttäisi GM-lajikkeita. Niillä on varaa investoida koneisiin ja muihin tuotannontasoa nostaviin tarvikkeisiin. Vaan niinhän ne ovat rintamamiestilat ja muut kääpiöviljelmät hävinneet myös Suomesta ja suuntaus on jossain määrin edelleen tilakoon kasvamiseen. Toisaalta niin Suomessa kuin muuallakin läntisessä Euroopassa tätä kehitystä on aiemmin hillitty tukijärjestelmin, jotka osittain ovat suosineet pientilallisia. Paksumahainen teollisuus- ja virkamiesväestö vaan tuntuu vaativan aina vain halvempaa ruokaa ja on ajanut juuri tuontyyppisten tukijärjestelmien poistamista.

Pienviljelijöiden velkaantumisesta kerrottiin mutta se ei selvinnyt mikä heidät velkaannuttaa. Ei kai GM-viljan viljely juurikaan erilaisia koneita vaadi kuin mikään muukaan viljely. Jos taas pienviljelijöillä ei niitä koneita ole, eivät he voi pärjätä käyttivätpä suurtilat Monsaton siementä tai eivät. Esimerkiksi Suomessa pienemmät tilat tapasivat joskus ostaa koneita yhdessä perustaen koneosuuskuntia. Dokumentissä väitettiin viljelijöiden velkaantuvan, koska siemen ja torjunta-aineet ovat niin kalliita. Mutta koska ne ovat myös tuottoisampia, velkarahaa tarvitaan vain ensimmäisten erien ostamiseen. Eivät kai suurtilatkaan muuten voisi tuottaa niiden avulla halvempaa viljaa.

Koko typerästä Monsato-dokumentistä jäi vain sellainen kuva, että se ei alkuunkaan kertonut koko totuutta vaan ainoastaan yritti maalata kauhuskenaariota muinaisista puna-vihreistä peruspeloitteluista. Niissä taas omana aikanaan oli tietyt todelliset perusteensa mutta noin yliampuvia nekään eivät koskaan olleet. Tosin myönnettäköön, että taistolaisten provokaatiot teollisuutta vastaan ylsivät kyllä joskus lähelle, mutta toisinaan hekin puhuivat jopa melkein asiaa. Minä en jättänyt kyseistä Monsato-dokumenttia kovalevyni tilaa kuluttamaan, moisia autotallin nurkassa kyhättyjä videojätöksiä on YOU TUBE enemmän kuin puolillaan. Ei ole ihmisten kusettaminenkaan enää kuin ennen, lienevätkö maatiaislajikkeet silläkin saralla jääneet geenirappion jalkoihin...

No niin, sitten vielä se Round Up. Onhan se kova myrkky, jota on jo pidempään käytetty Suomenkin pelloilla. Kaikkein sitkeintä rikkaruohoa eli juolavehnäähän sillä hävitetään. Kun se on saatu kuriin, voidaan käyttää lievempiä myrkkyjä, joita viljelykasvit kyllä kestävät. Ilman niitä eivät Suomenkaan pellot kasvaisi sillä mallilla kuin ne nykyisin tekevät. Voipihan se olla, että jossain päin maailmaa rikkakasvit ovat niin sitkeitä, että vain jatkuva Round Up:in käyttö niihin tehoaa ja sitten pitää jalostaa lajike, joka kestää Round Up:ia. Millä geenillä sellainen sitten saadaan aikaan, kun Round Up vaikuttaa kasvin lehtivihreään, se ei oikein ole selvinnyt, mutta eiköhän sekin pian valkene jotain kautta...

Pääosin geenimanipulaatiolla haetaan muita etuja, mitä ne sitten milloinkin ovat. Pitkälti tietenkin samoja kuin mitä perinteiselläkin kasvinjalostuksella on haettu jo pari-kolme sataa vuotta (tässä viittaan tietenkin vain nykyaikaiseen tieteelliseen kasvinjalostukseen, joka liittyy nykyaikaisen tieteen kehitykseen, sinänsä kaikki viljellyt lajikkeet ovat enemmän tai vähemmän ihmisen jalostamia ja tätä on tapahtunut useiden tuhansien vuosien ajan). Perinteisesti tavoitelistan alkupäässä ovat olleet taudin- ja tuholaistenkestävyys, jotka tietenkin vähentävät torjunta-aineiden käyttämisen tarvetta. Saattaa tietenkin olla, että kun nämä ongelmat on pitkälti tyydyttävästi ratkaistu kemikaalien avulla, lajikkeiden kehittämisen pääpaino on nykyisin satoisuuden lisäämisessä. Toisaalta torjunta- ja muut aineet maksavat ja lajikkeet, joita voi viljellä käyttämällä vähemmän kemikaaleja, tuottavat viljelijälle paremmin ja kenties vähentävät tarvittua työpanosta. Jalostamalla kasvin kasvutekijöitä voidaan vaikuttaa siihenkin, että se pystyy paremmin kilpailemaan rikkakasvien kanssa. Eli jos se kasvaa alkuvaiheessa riittävän nopeasti varjostaen tehokkaasti maan kasvustonsa alapuolella, se voi tukahduttaa monet rikkakasvit ilman torjunta-aineita. Perinteisen kasvinjalostuksen keinot ovat tässä suhteessa olleet rajallisia ja siksi tehomaatalous tätä nykyä perustuu melko paljon kemikaalien käyttöön. Vaikka ne ovat hyvin turvallisia, on minun mielipiteeni se, että mikäli voidaan kehittää kasvin omia keinoja puolustautua tuholaisia ja rikkakasveja vastaan, ne useimmissa tapauksissa ovat vielä turvallisempia. Varaus tulee tietenkin siitä, että jos kasvi saadaan esimerkiksi tuottamaan tuholaisia tappavaa myrkkyä, se saattaa olla myrkyllinen myös ihmiselle. Mutta jos kasvin muita ominaisuuksia voidaan muuttaa siten, että sen kyky vastustaa tuholaisia tai rikkaruohoja paranee, on lopputulos melko varmasti vielä nykyistäkin turvallisempi tuote.

Lue lisää

Tälläkin palstalla jotkut kovasti ovat korjaamassa "geenipelkoa", mutta itse en ole vielä törmännyt ihmisiin, jotka eivät olisi käsittäneet, mitä geenit tarkoittavat. Olen itsekin sitä mieltä, että GM-lajikkeiden hyväksymisen tulee olla hieman tiukempaa kuin perinteisesti jalostettujen. Kun geenejä siirrellään lajista toiseen, saadaan aikaan yhdistelmiä jotka poikkeavat enemmän aiemmin olleista kuin jalostuksella aikaan saadut. Tällöin myös yllättävien vaikutusten mahdollisuus lisääntyy (olivat ne sitten positiivisia tai negativisia). Mutta keinot niiden havaitsemiseksi ovat nähdäkseni hyvät, tutkitaan vain tuotteen kemiallinen rakenne mahdollisimman tarkkaan. Mikäli sieltä löytyy jotain täysin uutta, on syytä erityiseen varovaisuuteen, muuten voidaan tuotteen turvallisuus päätellä siitä, mitä löydetyistä yhdisteistä jo tiedetään. Nähdäkseni siis riittää vain tavallista tarkempi kemiallinen analyysi, mutta toki käyttöseurannatkaan ja pidemmät hyväksymisajat eivät ole huono asia.

Niin ja sanottakoon vielä, että en ole sitä vastaan, että EU on kieltänyt GM-tuotteet. Ei Eurooppa niitä tarvitse, kuten sanottua täällä voitaisiin nykyisinkin menetelmin tuottaa vieläkin enemmän ruokaa ja nytkin sitä tuotetaan välillä liikaa. Voisi tietenkin jeesustella sillä, että ainakin osa kehitysmaiden ihmisistä eläisi Euroopasta viedyllä ruualla, mutta juuri siitä pitäisi päästä eroon ja juuri siitä syystä GM-tuotteiden kehittämistä ja käyttöä juuri kehitysmaissa ei tulisi vastustaa. Silti niiden mahdollinen haitallinen vaikutus luontoon pitää siinäkin ottaa huolella huomioon. Maailman nälkäiset pystytään näet ruokkimaan nykyisinkin keinoin, jos vain halutaan.

gm-sohvaperuna kirjoitti:

Jos kehitysmaissa siirrytään geenimuunneltujen viljelykasvien käyttöön, ne satoisampina ja tuottoisampina syrjäyttävät nopeasti perinteiset lajikkeet.

Kun kasvilaji on hävinnyt, sitä ei enää mistään saa. Perinteiset viljelykasvit ovat vuosituhansien aikana sopeutuneet paikallisiin olosuhteisiin, joten muualta tuotu lajike ei usein menesty.

Geenimanipuloidut kasvit on usein myös tehty sellaisiksi, etteivät ne itsestään pysty tuottamaan siementä luontoon leviämisen estämiseksi. Tästä seuraa tietysti myös se, että viljelijä ei voi tavalliseen tapaan käyttää osaa sadosta siemenenä seuraavaan kylvöön, vaan joutuu joka vuosi ostamaan siemenen yritykseltä, joka on kasvin kehittänyt ja patentoinut.

Lopputuloksena on tilanne, jossa viljelijä joutuu käyttämään suuren osan peltonsa tuotosta seuraavan vuoden siemenen ostamiseen. Kun perinteiset maatiaislajikkeet ovat hävinneet, paluuta vanhaan ei ole. Geenimanipuloidun lajikkeen luonut yritys voi säätää siemenen hinnan mieleisekseen.

Nälänhätä siis tuskin helpottaa, mutta kansainväliset suuryritykset tienaavat hyvin.

Lue lisää

Eikös kannattais säilyttää niitä "maatiaislajikkeiden" siemeniä sitten ja avot: paluu takaisin on mahdollista?

gm-sohvaperuna kirjoitti:

Jos kehitysmaissa siirrytään geenimuunneltujen viljelykasvien käyttöön, ne satoisampina ja tuottoisampina syrjäyttävät nopeasti perinteiset lajikkeet.

Kun kasvilaji on hävinnyt, sitä ei enää mistään saa. Perinteiset viljelykasvit ovat vuosituhansien aikana sopeutuneet paikallisiin olosuhteisiin, joten muualta tuotu lajike ei usein menesty.

Geenimanipuloidut kasvit on usein myös tehty sellaisiksi, etteivät ne itsestään pysty tuottamaan siementä luontoon leviämisen estämiseksi. Tästä seuraa tietysti myös se, että viljelijä ei voi tavalliseen tapaan käyttää osaa sadosta siemenenä seuraavaan kylvöön, vaan joutuu joka vuosi ostamaan siemenen yritykseltä, joka on kasvin kehittänyt ja patentoinut.

Lopputuloksena on tilanne, jossa viljelijä joutuu käyttämään suuren osan peltonsa tuotosta seuraavan vuoden siemenen ostamiseen. Kun perinteiset maatiaislajikkeet ovat hävinneet, paluuta vanhaan ei ole. Geenimanipuloidun lajikkeen luonut yritys voi säätää siemenen hinnan mieleisekseen.

Nälänhätä siis tuskin helpottaa, mutta kansainväliset suuryritykset tienaavat hyvin.

Lue lisää

Eräs GMO-firma on tahallaan aiheuttanut satojen tuhansien maanviljelijöiden itsarit ryöväämispolitiikkaansa kuuluvalla valhepropagandalla. Lue aiheesta:

http://www.dailymail.co.uk/news/worldnews/article-1082559/The-GM-genocide-Thousands-Indian-farmers-committing-suicide-using-gene...

Tässä syylliset moiseen, satanistiset maailman pomot:

http://www.scribd.com/doc/12873204/The-Bohemian-Grove