Numeroa en nyt keksinyt...
Kuinka paljon te kiroilette? Tai milloin aloititte kiroilun? Mitä mieltä ole kiroilusta?
Minä kiroilen kai liikaa. Aloitin sen mennessäni seiskalle ja kasiluokalla kiroilin enemmän kuin juopunut merimies. Seiskalla koitin vielä pehmentää sitä esim. "Voi perrrrr..." tai "Voi vista!" Kasilla en tiedä mitä tapahtui, mutta kiroilin itsenikin mielestä liikaa. Nyt ysillä koitan vähentää, koska liian vit*n hokeminen ja muiden sanojen viljely kuulostaa naurettavalta. Nykyäään kiroilen, jos käy kipeää, vi*tuttaa, ärsyttää tai tilanteeseen ei yksinkertaisesti voi kommentoida muuta kuin "Ei vit*u"
Nykylapsien kuunteleminen on järkyttävää. Siellä huudellaan jatkuvasti kaikenlaista ja omina kouluaikoina sen ikäisinä "paska" oli se kamala sana, josta porukka ryntäsi kertomaan opettajalle.
Kuinka paljon te kiroilette? Tai milloin aloititte kiroilun? Mitä mieltä ole kiroilusta?
Minä kiroilen kai liikaa. Aloitin sen mennessäni seiskalle ja kasiluokalla kiroilin enemmän kuin juopunut merimies. Seiskalla koitin vielä pehmentää sitä esim. "Voi perrrrr..." tai "Voi vista!" Kasilla en tiedä mitä tapahtui, mutta kiroilin itsenikin mielestä liikaa. Nyt ysillä koitan vähentää, koska liian vit*n hokeminen ja muiden sanojen viljely kuulostaa naurettavalta. Nykyäään kiroilen, jos käy kipeää, vi*tuttaa, ärsyttää tai tilanteeseen ei yksinkertaisesti voi kommentoida muuta kuin "Ei vit*u"
Nykylapsien kuunteleminen on järkyttävää. Siellä huudellaan jatkuvasti kaikenlaista ja omina kouluaikoina sen ikäisinä "paska" oli se kamala sana, josta porukka ryntäsi kertomaan opettajalle.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Mie kiroilen helvetin paljon. Mie aloin kiroilemaan seiskan keväällä, ja silloin se oli suunnilleen tasoa perhana ja hemmetti, mutta paheni siitä kasin aikana.
Yritän kirota mahdollisimman luovasti; vain tarpeen vaatiessa, enkä käytä sanaa "vittu" lähes koskaan.
Kyllähän sitä useampikin perkele on lennellyt ajan mittaan.
JEEEEE! Hyvä Kurpizza!
Mä en tiedä paljonko mä kiroilen, koska en kiinnitä siihen kovin paljoo huomiota... Mä taisin aloittaa kiroilun vitosluokalla tai sit kutosta edeltävällä kesälomalla. Se vain tarttu kun pari kaveriani kiroili ja siitä se sitten lähti. On kyllä tosi nolon kuulosta kun jotkut ala-asteikäiset kiroilee :DD Mä muistan kun joskus nelosella me pelattiin mun kahden bestiksen ja siskon kanssa tuikkusta ja sit me jossain vaiheessa ängettiin johonkin puskaan kaikki ja kaikki sanottiin vuoron perään "helvetti" minkä sanominen oli tosi jännää!
Mäkin yritän vähentää, koska se "rapistaa" kieltä. Sanon aina vaan "vitun iso" kun voisin sanoa vaikkapa "massiivinen" tai jotain persoonallisempaa.
- fnfn
Minullakin tarttui kiroilu kavereilta... Mutta puskaleikkejä en ole harrastanut. XD
Olen jo onneksi onnistut vähentämään vitun hokemista. Se ei oikeastaan ole enää kiroilua, koska sitä käytetään ihan liikaa...
Heleveta! Kiroilen nykyään kuin laamanni. Olkeet kehnut hiljoo!
Tulevaisuudessa pyrin johonkin vitun eduskuntaan! ÄÄNESTÄ HETI
Valitettavasti mie oon penskana kuunnellu ihan helvetisti ku serkku kirvannu ja mummi joskus ukille nii se on tullu itellekii ja ärräpäät senkus lentellee.
Yeps. Itselläkin on kaunopuheinen suku...
Minä en ole ikinä oppinut kiroilemaan, vaikka kaverit tekevät sitä yhtämittaa. Pitävät ihan outona. Kai se vaan johtuu siitä että olen muutenkin niin hiljainen.. (Olen 14-vuotias… )
Ei siinä mitään haittaa ole, jos ei kiroile... Laittaisin hymiön, jos se ei näyttäisi nin psykopaatilta.. X)
Joo, meilläkin. Äiti kiroilee aina ottaessaan peltejä pois uunin alta ja muutenkin ja muistan, että isosiskoni aina sanoi minulle: "HAISTA PASKA!"
Periaatteessa kiroilin jo siinä viisikuusivuotiaana, koska opin tuon isosiskoltani ja huusin sitä esimerkiksi bestikselleni kun olin vihainen :D Mutta en muuten kiroillut, tiesin kai, että se oli tuhmasti tehty.
- fnfn
Meillä kiroillaan ihan normimäärä, mutta jos satun olemaan pahalla tuulella, minulle huudetaan: "Älä vittusaatanaperkele kiroa!" ja vastaan yleensä: "No perrrkele, en vittuasaatana kiroakaan!"
(Nyt tuli Jokutyypinkin kappaleille käyttöä... -.-
Kiitos.... Iskä manailee maailmanloppua tuossa, niin pakko huudattaa musiikkia, niin ei tarvi kuunnella...)
Taisi alkaa leirikoulussa, nukuttiin jonkin aikaa poikien (siis ihan kavereita, ei mitään poikkiksii) kanssa samassa huoneessa ja kirosanat siellä lenteli. Siitä alkoi mun "shaaattana" ja parhaalta kaverilta on tarttunut "vittu".
Olen aina kiroillut, mutta aika vähän ja vain aiheesta.
En yleensä kiroile "manausmielessä". Kiroilen mielestäni ihan normiverran. Kaikki tosin tuntuvat yllättyvän, kun kuulevat minun kiroilevan, joten kai sitten kiroilen aika vähän.
Minua ei (toisin, kuin monia muita) häiritse, vaikka joku kiroilisi jatkuvasti.
Kotona saa kiroilla vähän, jos se oikeasti sopii aiheeseen:
"Mien vittu kiroile ikinä!"
"Helvetissä on ihan helvetin kuuma..."
En oo koskaan oppinut käyttään kirosanoja, joka on mun mielestä hyvä juttu. Jos koskus kaverin kanssa jotain juttelen niin sitten saattaa vahingossa lentää sammakoita suusta, mutta hyvin harvoin. Ja senkin jälkeen häpeen sitä kun sanoin kirosanan ja pyytelen kaverilta anteeksi.
(Oon siis 14v tyttö. Toivottavasti en opi käyttämään kirosanoja)
En yhtään (Nasse todistaa).
En ole ymmärtänyt miten se olisi hyödyllistä.
(no, joskus tosi pienenä tuli toistetuksi eräitä uusia pihalla kuultuja sanoja, mutta se kiellettiin heti)
Oikeastaan kiroilun on todettu lievittävän kipua ja antavan voimaa; tämän tiesivät jo muinaiset suomalaiset.
Totta.
Ilmeisesti se, että lievästi lukihäiriöisenä minulla on tavallista parempi kivunkesto, (osalla lukihäiriöisitä se voi olla tavallista matalampikin) aiheuttaa myös sen että minulla ei ole tarvetta kiroilla edes silloin kun sattuu.
Hyvin paljon. (BL todistaa.)
En ole ymmärtänyt miten se ei olisi hyödyllistä.
:)
Todistan todeksi, mutta onhan sinulla välillä sivistyneisyydenteeskentelysuodatin päällä.
Yleensä ihan vaan siskojen ja veljen kuullen jopa aika paljon. Koulussa vähän vähemmän, kuin useimmat. Vanhempien tai muiden sukulaisten kuullen hyvin vähän. Juuri koulusta pääsemisen jälkeen kun kavereiden kanssa kävellään bussipysäkille suunnilleen yhtä paljon, kuin useimmat ikäiseni. Juuri hetki sitten, kun pelasin Dark soulsia kirosin niin perkeleesti, kun viholliset päättivät joukkoraiskata minut.
Joukkoraiskata?? XD
"Joukkoraiskata?? XD "
No helvetti! Sen vielä kestin, että hävisin kahdesti kahdelle tultasyöksevälle helvetin nopealle vitusti lämää tekevälle over powered-Bell Gargoylelle, mutta sitten, kun valtava joukkio pelin heikoimpia vihollisia eli pinkkejä ruumiita tulee ja joukkoraiskaa, niin sitten alkoi mennä pikkuisen liian pitkälle.
Okei. Ne tappoi mut, mutta sanoisin kuitenkin, että jäätävä joukkoraiskaus.
Yksi syy, miksen pelaa mitään, enkä haluaisi yrittääkään. Jos joukko pinkkejä nasu-zombeja raiskaisi minut, alkaisin kirkumaan ja nakkaisin ohjaimen ulos ikkunasta...
Sinulla on rankka kesäloma...
Juuh. Sekään ei ollut paha, kun ylikasvaneet viemärirotat yrittivät joukkoraiskausta. Tai kun jättimäinen villisika juoksi chillisti tulen läpi ihan silleen YOLO like a boss ja tappoi minut. Hauska peli. Koitan tänään uudestaan tappaa ne gargoylet. Olisi tosin helpompaa, jos se toinen summon-signikin löytyisi.
XD Ei voi olla nauramatta. (Älkää tulko kysymään, onko tappaminen ja joukkoraiskaaminen kivaa minun mielestäni)
Muistan kun kaverini pelasi jotain peliä ja hänen piti lentää helikopterilla (siinä kyydissä oli joku toinen pelaaja) Se ei oikein onnistunut ja helikopteri teki takaperinkuperkeikan ja pysyi ilmassa noin kaksi sekuntia.... XD
Siis sikoja ja joukkoraiskauksia? Kuulostaa Silja Linen lomalta...
50-100 kertaa vuodessa.
Kiroilen jonkin verran lähinnä kotioloissa. Julkisesti esimerkiksi koulussa pyrin välttämään kiroilua, koska se ei kuulosta ollenkaan sivistyneeltä. Joskus yksittäinen kirosana voi kuitenkin lipsahtaa, mutta vain tarpeen vaatiessa.
Ai sinäkin olet vielä kuvioissa?
Vältän itse kiroilua erityisesti silloin, kun paikalla on vanhuksia tai lapsia...
Itekki. Mummolassa en varmasti päästä yhtää kirosannaa ku mummi ja ukki on kuulolla. Paitti toisessa ny saattaa vähä "lipsahtaa" välil
vittu miten saatanan paska keskustelu...
No koulus, mummolas, vanhempien kans yms en oikeestaan kiroile. Mut jos lukee mun tekstei tääl taikka kuuntelee livenä ni taitaa tulla kirosanoi yht paljon ku näit "normaaleja" sanoja. Pitäis vähentää :D.
Minun perheessäni on kiroiltu aina joten voi arvata kun keittiöstä kuuluu isoveljen "Ei helvetti tätä vitun paskaa!" Ku ite et osaa vie ees kävel ;D Ja sit äiti kattoo lätkämatsii>"me" menetetään kiekko niin äidin kommentti on voi vittu :() että olen kiroillut koko elämäni ja tulen kiroilemaan koko ikäni. Kavereiden seurassa olen kiroillut varmaan kakkosesta ja vanhempien kuullen tässä vitosella. Minun mielestä ne on vaan sanoja ja ainoo asia mikä tekee niist "pahoja" on se et ihmiset pitää niitä pahoina.
Liikaa :(
Kyllä, aivan liikaa. Lestakaverit tykkää julmetusti ku mun suusta pääsee :" VITTUSAATANAPERKELE, SAATANAN IDIOOTTI!" VOI PERKELE!" JUMALAUTA SUN KANSSAS" ja kaikkea muuta kivvaa.
mutta iteppähä ovat valinnee seuransa.
Ihan vitusti liikaa. Tämä siis kuvaa sitä että kiroilen aika paljon ja kokoajan yritän vähentää. Kiroilun aloitin vuonna nakki. Se mitä mieltä oon kiroilusta niin se kuuluu elämään
-15w
alotin kiroilun ku olin 6v. harmittaa kun tokaisen kaikkiin negatiivisiin tuntemuksiini "nyt vituttaa". se heikentää sanavarastoa ja joidenkin seurassa ei vaan voi kiroilla (vanhemmat)
Olen maalta ja meillä kirosanat ovat sanoja muiden joukossa. Ei ne mitään pahaa meille tee, ja sen takia koulussakin tulee aina kärsittyä kun tulee sanottua esim "on se kannattavaa opiskella juu, ettei tuu mitään paskaduunia" -JÄLKI-ISTUNTOON!
Aivan liikaa... Nyt koulujen jälkeen vähentynyt huomattavasti, kun ei tarvitse väsyneenä ja ärsyyntyneenä katsoa/kuulla sitä keskimäärin 600 muuta väsynyttä ja ärsyyntynyttä oppilasta. Oon kyl väsyneenä huomannut kuinka kauheeta oma kielenkäyttö on, kun joka toinen sana on ihan oikeesti sitäsken vittua. Koulussa kuulostan ihan hirveeltä kun huono mieliala tarttuu. No onneks oon lomilla :D
Kyllähän sitä aktiivisesti lentelee kun "toinen kundi Ocen multa vei". Eihän Oceenkaan voi luottaa, PERKELE!
Kuka muka on sanonu et mie oisin sun naine? En luota 7v jätkien leipomis taitoihi. Ei pahal. oon ihan oman itteni herra (rouva)
Minähän kiroilin vasta lukiossa, peruskoulussa olin vielä kiltti tyttö :D
Kaverien kanssa tulee kiroiltua kunhan ensin on katsottu ettei lähistöllä ole vanhuksia tai lapsia. Yleensä normaalipuheessa ei kyllä helvettiä väkevämpiä sanoja tule käytettyä, huumoria juttuun saa sanomalla "persaus", ei mikään kirosana oikeasti.
Korttia pelatessa tulee herkemmin kirottua, samoin yksin kotona. Vanhemmilleni tai muille sukulaisilleni en kiroile. Julkisilla paikoilla yritän puhua hiljempaa jos kiroilutarve tulee. On ollut aikoja joina olen kiroillut enemmän ja aikoja jolloin kiroilin vähemmän kuin nyt. Koen löytäneeni kultaisen keskitien. Kirosanavarastoni ei myöskään rajoitu vittuun ja paskaan.
Useimmiten kymmeniä solaisuja päivässä, joskus ehkä satoja, t yksinkiroilijapoika 41
En kiroile kovin paljon mutta tiettyjen kavereiden kanssa tulee kiroiltua vähän enemmän.
Riippuu vähän mutta kyllä mä jonkin verran kiroilen. Mulla on pari kaveria, jotka kiroilee tosi usein niin en kyllä ihan pahimmasta päästä ole. Vanhemmille tai opettajille en juurikaan kiroile.
Aika lailla varmaan joka päivä ja vuosia jo uskon sen kestäneen. Vain lomalla olessa jopa vuorokausi voi menä kioilemassa. koskaan en miden ihmisten kuullen kutienkaan kehtaa kiroilla t äijä 42