Kansallispuku perinnöksi

Testamentti luetaan vasta kuoleman jälkeen. Eläessään ihminen saa tehdä omaisuudelleen mitä tahtoo.

Onko se mahdollista?
Mitä siitä seuraisi, jos (todennäköisesti) äitini kuolee ensin?

Nyt luulen, että isäpuoleni tulee lahjoittamaan kesämökkinsä omille lapsilleen. Se oli kuulemma äitini nimissä (miehellä oli ollut konkurssi). Samoin oli ollut autonsa äitini nimissä. Nähtävästi uusi mersu on nyt isäpuoleni nimissä.

Jotenkin on kaikki ruvennut haiskahtamaan, nää isäpuolen touhuilut.

Olen aina aikaisemmin luottanut, että asiat ovat oikein, ja en ole mitenkään sotkeutunut heidän keskinäisiin väleihinsä, mutta en enää luota ollenkaan tähän isäpuoleeni.

Mikä on äitisi tilanne, ymmärtääkö hän mihin paperiin nimensä laittaa?
Jos ei, niin käy maistraatissa kysymässä edunvalvonnan mahdollisuutta. Parasta olisi, jos puoliso ei olisi edunvalvojana, kerro epäilysi hänen toimistaan.

Kirjoitin aloituksena ja kerroin aikaisemmin kansallispuvusta.

Äitini kuoli hiljattain.
Äitini oli siis halunnut eläissään jo antaa kansallispuvun minulle. Mutta mies ei suostunut (äiti ei voinut itse hakea sitä kesämökiltä kun oli hoitokodissa). Asun itse ulkomailla ja en voinut mennä hakemaan sitä itse sieltä.

Nyt isäpuoleni oli laittanut sen kansallispuvun äitini päälle kirstuun haudatessa.
Äitini oli halunnut itselleen tekemään feresin päälle ja kertoi siitä minulle. Varmistin vielä tälle miehelle että laittaa feresin (karjalainen kansanpuku) päälle.
(Mies tietää ihan varmasti eron mikä on feresi ja mikä on kansallispuku!)

Luulen että isäpuoleni teki tämän ihan keljuillessaan. On ollut kelju ja haukkunut minut aiheetta aikaisemmin.

Mitä se kansallispuku - jonka äitini halusi antaa minulle - tekee siellä haudassa happanemassa? Saiko isäpuoleni laittaa sen vastoin äitini tahtoa?

On niin surullista! Itselläni on kaksi tytärtäkin, joille varmaan heillekin äitini olisi mieluummin jättänyt ompelemansa kansallispuvun perinnöksi - kuin että hautaan mätänemään!

Aion vaatia tätä miestä hankkimaan omilla rahoillaan vastaavanlaisen uuden kansallispuvun (maksaa melkein 2 000 euroa).

Voinko tehdä näin?
Miten menettelen?
Teenkö rikosilmoituksen?

Eiks se ole ihan saman tekevää mitä yhdelle kansallispuvulle tapahtuu. Aivan turha riidellä jonnin joutavista asioista. Tunnearvoa sinulle ehkä muutamaksi vuodeksi. Mutta mitä sitten. Ole mielummin hyvissä väleissä sukulaisten kanssa. Ja jos isäpuolesi haluaa käyttää pukua niin kannusta häntä vaan käyttämään sitä. Ei ole sen väärti tuo yksi puku että kannattaa vetää herneitä nenään siitä. Voi, voi, voi miten tyhmistä asioista ihmiset käy kuumana.

Ei ole samantekevää, koska äitini puhui siitä vuosikausia, että hän nimenomaan haluaa antaa sen minulle! Hän puhui muillekin sukulaisille asiasta.

Kyseessä on se että isäpuoli halusi vain keljuilla.
En saanut edes tavata kahdestaan äitiäni.
Istui aina koko ajan kyttäämässä vieressä. Viimeisen kerran kun kävin, niin soitin ja kysyin hoitokodin henkilökunnalta että onko vielä mies paikalla jotta saan tavata kahdestaan.
En aio pitää yhteyksiä häneen sen jälkeen kun pesänselvitys on ohi.

Itselläni on kansallispuku enkä tee sillä äitini kansallispuvulla mitään, - mutta olisin antanut sen tyttärilleni, jotta heillä olisi muisto mummostaan.

Kyseessä on paremminkin, että ärsyttää isäpuoleni kiero peli.

Rehti mies olisi noudattanut äitini tahtoa ja ei ruvennut pimittämään yhtä kansallispukua! - Oikea isäni ei olisi koskaan toiminut näin!

Nähtävästi tällaiset ”kansallispukukysymykset” ärsyttävät miespuolisia vastaajia.

Mutta jospa olisi kyseessä vastaavanlainen ”miesmäinen” ongelman asettelu?

Ajatellaanpa että 75-vuotias vielä täysin järjissään oleva papparainen haluaa vielä eläessään antaa pojalleen Kallelle omakorjaamansa "Volkkarinsa-vuosimallia 60" (arvo jotain 100 euroa, mutta sillä olisi tunnearvoa pojalle). Pappa asuu hoitokodissa, ei pääse enää itse liikkeelle kesämökilleen jossa säilyttää ”Volkkariaan”, mutta pyytää nuorempaa vaimoansa (joka asuu yhteisessä kodissaan, ei tosin laske pappaa käymään enää siellä) luovuttamaan sen auton muistoksi pojalleen Kallelle, joka on edellisestä avioliitostaan.
- Lain mukaan saa eläessään luovuttaa omaisuuttaan.

Mutta vaimopa (jolla on auton ja kesämökin avaimet itsellään) ei kiusallaan luovutakaan Volkkaria -60 (= pitää siis autoa luvattomasti hallussaan), kertoo vielä että tiedusteli asiaa jopa lakimieheltä, joka oli muka kertonut että auto pitää säilyttää papan kuolemaan asti ja sitten lasketaan. Hm.
Kalle ajattelee että odotetaan nyt sitten että periihän hän sen Volkkarin isänsä kuoleman jälkeen, ei ole auto arvokas hinnaltaan eikä vaimolla ole käyttöä. Tottapa saa sen ajallaan.
Papparainen kuolee sitten.

Heti papparaisen kuoleman jälkeen vaimo ajaa kuitenkin sen ”Volkkarin” mäsäksi (voi verrata että ”laittoi hautaan kansallispuvun” = mitättömäksi teko kummassakin tapauksessa)
Väittää että auto on nyt rikki sitten. (= vastaavasti kansallispuku haudassa) Pitääkö pojan vain hyväksyä tilanne vai onko tällä vaimolla velvollisuus korvata se "Volkkari" tälle pojalle jotenkin?

Vaimo oli siis syyllistynyt ”laittomaan hallintaan” (elossa olevalla kun oli oikeus antaa se autonsa pojalleen, mutta vaimo kieltäytyi) ja sen jälkeen vielä ajoi auton mäsäksi että varmasti poika ei saisi sitä Volkkaria.

Mitä sanoo laki tästä tilanteesta?

Tyypillinen esimerkki raukkamaisesta vätys-miehestä!

Mitä se ukko sillä kansallispuvulla olis tehnyt?
Olis antanut suosiolla sen tyttärelle, kun tyttären äiti sen oli itse ommellut ja halusi antaa sen hänelle muistoksi!

Voi että tää ukko osaa olla pikkumainen! Tosi inho tyyppi!
Ei oo mitään empaattisuutta ukolla!

En mä muuta, kun että, miksi riidellä näin pienistä asioista. Ihan naurettavaa. Kun seuraa perintöriitoja, niin onko se ihmisen joku aivokemia vai mikä, mutta jostain kummallisesta syystä, ihmiset tarvitsee riitansa. Jos niitä ei ole, ne on keksitäävä. Eihän tässäkään ketjussa ole järjen hiventä. Ja sekin, et ei ne lapset koskaan tule käyttämään mitään kansallispukua, hyvä kun joskus kysyvät, mikä sen mummon nimi oli.

Minusta on taas ihan naurettavaa että mies yrittää pimittää naisten kansallispukua ja sinä tulet sitä vielä puolustelemaan!

Jos oma äitisi on halunnut antaa sinulle jotain ja toinen pimittää pelkkää keljuiluaan, niin sinäkö tyynenä katselet sivusta?
Kun et tiedä asiasta mitään, niin olisit itse hiljaa riitelemättä ja miettisit omaa aivokemiaasi kun rupeet puolustamaan tuota miehenvätystä.

Eli tarkoitat, että pitäisi vain vieresta sanati katsoa miesten pikkumaisuuksia. Onhan tuo aloittaja kertonut selvään jo miehen muutakin v-käytöstä!

Näyttää siltä että saa lesken arvonimen,kun käyttää kansallispukuja, CD valmiina .kehen haukkuu kulkiessaan suvulleen onnistuu,leskeys.
PMMP