Tosiaan pääsin sisään teknilliseen yliopistoon ja aloittelen sähkötekniikan fuksina nyt syyskuussa. Lukiossa en lukenut pitkää matikkaa kuin pari kurssia, jonka jälkeen vaihdoin lyhyeen matikkaan jossa tuli sluibailtua. Fysiikkaa luin sentään koko oppimäärän, joskin huonolla menenstyksellä johtuen lähinnä siinäkin tapahtuvasta laiskottelusta. Vaikkei luonnontieteet tuolloin paljoa kinostanutkaan, tiedän että ala on omani ja kiinnostus alkoi heräämään uudelleen.
Fysiikkaa osaan melkoisen hyvin jo joten en usko että sitä tarvitsee juurikaan kertailla, mutta pitkä matikka on aika lapsenkengissään. Kannattaisiko minun nyt ennen koulun alkua opiskella sitä itsenäisesti vai luotanko vain siihen että koulussa sitten opin? Tietysti olisi kannattavaa opiskella jo nyt.
Fysiikkaa osaan melkoisen hyvin jo joten en usko että sitä tarvitsee juurikaan kertailla, mutta pitkä matikka on aika lapsenkengissään. Kannattaisiko minun nyt ennen koulun alkua opiskella sitä itsenäisesti vai luotanko vain siihen että koulussa sitten opin? Tietysti olisi kannattavaa opiskella jo nyt.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Paljonko sait pääsykokeesta? Helpompi arvioida tasosi.
mihin teknilliseen pääsit?
Ps. Varotus: sähköön helppo päästä, mutta ei kuulu helpoimpiin aloihin.
Tarjoaako yliopistosi kertauskursseja johdatuskursseina yliopistomatematiikkaan?
Ehdottomasti laske pitkän matikan kirjoista: 5, 7, 8, 9 ja 10 perustehtävät läpi. Ainakin Laudatur ja Pitkä Sigma -kirjasarjoissa on laitettu erikseen osio I ja osio II -tehtävät. Kun laskee vaan ne perustehtävät läpi joka kirjasta, niin sulla on ainakin sitten sellaset perustaidot hallussa kuten: vektorit, tulon derivaatta, osamäärän derivaatta, yhdistetyn funktion derivaatta, logaritmifunktion derivaatta ja sitten trigonometriset funktiot ja niiden derivointi sekä kaikkien näiden perusfunktioiden integrointi. Siinä tapauksessa, jos näitä perustaitoja ei viitsi opetella, niin olet korvia myöten paskassa matikan kurssien kanssa. Koska kaikki kurssit on suunniteltu sillä verukkeella, että opiskelija Hallitsee nämä perusasiat ennestään.
Arvaan, että pääsit LUTiin. Parempiin teknillisim yliopistoihin tuskin lyhyellä matematiikalla on asiaa...
Tsekkaa tän vuoden Vaasan, Oulun ja Turun pisterajat.
Että sitten läppää heitit faktan nojalla. Yleisesti ja naurun kohteena lutin matikkanerojen taso.
Myötähäpeetä kompaten, heh!
No kannattaako sinun nyt lähteä yliopistoon "sluibailemaan", kinostuskin varmasti vähenee asiaa opiskellessa. Tee itsellesi palvelus ja ala vaikkapa varastotyöntekijäksi. Yliopisto ei ole laiskimusten paikka eikä mikään lepokoti. Ole rehellinen itsellesi.
Itse olin täsmälleen samassa tilanteessa kun aloitin TTY:llä aikoinaan. Sonta lensi tuulettimeen heti alussa ja jouduin omatoimisesti opiskelemaan pitkän matikan kaiken muun ohessa. Tämä siksi, että pääsisin insinöörimatikoista edes läpi. Suurimmat ongelmat opinnoissa tulivat vastaan differentiaali- ja integraalilaskentaan liittyvissä kursseissa. Mutta oli joukossa myös itselleni helppoja matikan kursseja, kuten todennäköisyys-, tilasto- sekä matriisilaskenta.
Taktiikkaani oli käydä matikan kursseja muutama vuodessa, ja suosin luentoryhmiä joissa oli hyvät luennoitsijat. En luovuttanut vaikka seinä tuli eteen monesti, siinä missä monet pitkän matikan lukeneet lopettivat leikin kesken ja lähtivät amkkiin. Lopulta sain kurssit suoritettua, valmistuin kandiksi ja aloitin heti diplomityön tekemisen. Valmistuin seitsemän vuoden opiskelujen jälkeen ja sain diplomityöstäni arvosanaksi nelosen.
Minulla oli todella paskat lähtökohdat koko DI tutkintoa ajatellen. Jälkeenpäin ajateltuna olen todella ylpeä itsestäni. Jos minä siihen pystyin niin pystyy kuka vaan. Perslihaksista tuokin lopulta on kiinni.
Toivotan sinulle jaksamista opintoihin. Tie ei ole helppo, mutta lopussa kiitos seisoo.
Juuh eli ekoista matikankursseista molemmissa tulossa vitonen, melkein täydet pisteet tullut välikokeista tähänkin saakka. Kiitos vain turhasta pelottelustanne
t. AP
Opiskelen tällä hetkellä sähkötekniikkaa ammattikorkeakoulussa. Takana lukion pitkä matematiikka ja lyhyt fysiikka. Matematiikka ollut helppoa, fysiikkaa olen joutunut lukemaan paljon.
Mieli tekisi kuitenkin päästä yliopistoon opiskelemaan ensi keväällä. Olen selaillut vanhoja pääsykokeita ja ovat näyttäneet minun silmissäni aika vaikeilta.
Koulutusohjelma jonne pyrkisin, on koekiintiön alimmat pisterajat ollut siinä 12 pintaan viime vuosina. Olisiko palstalaisilla vinkkejä kokeeseen valmistautumista varten?
Vaikka en yliopistoon pääsisikään, ei se hirveästi minua jäisi harmittamaan. Voihan sen maisterin tutkinnon suorittaa vaikka sitten ammattikorkeakoulun jälkeen.
Ja mitä tämä tarkoittaa?
"Matematiikan, fysiikan, kemian ja yhteiskuntatieteen kokeista annetaan valintapisteitä 0-20. Diplomi-insinöörin hakukohteisiin pyrkiville tarkoitetuissa valintakokeissa hakijan on täytettävä edellä mainittu kynnysehto. Koepisteet muunnetaan valintapisteiksi kertomalla luvulla 5/9, paitsi yhteiskuntatieteen koe kertomalla luvulla 1/3."
Jos teen fysiikan ja matematiikan kokeet, niin saamani pistemääräni kerrotaan luvulla 5/9 ja saatu luku on sitten lopullinen pistemääräni? Eikö maksimi pistemäärä tällä logiikalla olisi 40*(5/9)=22,2?
Mitä en ymmärtänyt?
Kokeen tehtävistä tulee pisteitä 36 pistettä per koe (6 tehtävää joista jokasesta 6 pistettä) joka sitten kerrotaan luvulla 5/9 josta tulee siis 20.