Minulla on alle vuoden ikäinen lapsi, jota biologinen isä ei ole tunnustanut eikä ole kuukausiin käynyt katsomassa. Nyt isä ilmoitti, että haluaisikin tavata meidät. Uusi miesystäväni, joka on myös ottanut vastuuta lapsen hoidosta, on tapaamista vastaan. Mitä mieltä olette, kannattaako lapsen tavata biologista isäänsä, ja miten mahdollisen tapaamisen voisi perustella isäpuolelle?
Biologinen isä vs. isäpuoli
...,,,...
17486
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kyllä tietysti lapsi voi tavata biologisen isänsä, ja hyväkin jos tapaa. Mikäli lapsen isällä on jatkossa halua tavata lasta useamminkin, niin ehdottomasti tehkää tapaamissopimus.
Miksi lapsen isäpuoli ei kannata tapaamista? Onko hän mustasukkainen vauvasta, tai sinusta? Sinun kannattaa tietenkin avoimesti kertoa lapen biologiselle isälle, että lapsella on aktiivinen isäpuoli, eikä lapsi varsinaisesti tarvitse ns. "miehen mallia". Ja että tuo lapsen isäpuolikin tietysti on kotosalla, jos lapsen biologinen isä tulee vaikkapa kahville.
Mikäli jompi kumpi/kumpikaan miehistä ei kykene asialliseen kahvitteluun tunteroista lapsen seurassa, niin tuskin kummastakaan on kovin kypsäksi isäksi lapselle...
Lapsella on oikeus tavata vanhempansa. Muita perusteluja ei isäpuolelle tarvita. Lapsi kuitenkin ajan kanssa kasvaa, ja saattaa tulla isäpuolta kohtaan katkeraksi, mikäli isäpuoli on kieltänyt lapselta mahdollisuuden tuntea biologisen isänsä. Sitä kannattaa miettiä.
Isäpuolen tuskin kannattaa olla mustis sinusta tai lapsesta, jos hän on kuitenkin se mies, joka teidän arkenne vahva osa on.
Ehdottomasti kannattaa lapsen saada tavata biologista isäänsä, sillä hän tulee olemaan aina lapsen isä (oli isä lapsen arjessa läsnä tai ei), mutta sinä et voi taata, onko lapsellasi puolen vuoden kuluttua vielä sama isäpuoli.
Jos biologinen isä alkaa olla lapselle kunnottomana heppuna vaaraksi, harkitset tapaamisia uudelleen.
Jos isä haluaa lasta tavata, niim tunnustakoot omakseen! Mitä sitä vaan kermoja kakusta haluaa ja vastuut ei sitten kelpaakkaan!!
Eiköhän tuollainen mies häviä kauaksi kun tajuaa että elatusmaksut lankeaisi. Ja jos isyyttä et ei halua tunnustaa, niin miksi edes päästäisit sellaisen ihmisen lapsen lähelle? Kyllä jokainen normaali mies haluaa olla isä ihan virallisesti ja kantaa vastuunsa eikä pakoilla kuin pahainen teini. Lapsensa kieltävät ja hylkäävät ihmiset ovat pahinta pohjasakkaa! Eivätkä lasta silloin edes ansaitse
Lapseni biologisella isällä on 2 lasta, joiden yhteishuoltaja hän on. Kolmas eli minun lapseni ei hänen elämäntilanteeseensa sopinut, koska toivoo palaavansa exän kanssa yhteen. Uusi miesystäväni pitää biologista isää vastuuttomana ja on itse kiintynyt vauvaani, siksi ei halua tapaamisia. Emme asu miesystäväni kanssa yhdessä, eli omaan kotiini saan tietysti kutsua ketä haluan.Elatusmaksuja tai isyyden tunnustusta en ole edelleenkään kiinnostunut vaatimaan: on kuulemma se riski ettei lapsen biologinen isä saisi enää entisiäkään lapsia tavata, jos exänsä hermostuu.
Että sellaisen luuserin kanssa menit sitten lisääntymään. Kertoo paljon sinusktakin, sääli lasta
Yritin alkuun lisääntyä yhden kunnollisen miehen kanssa avioliitossa olon aikana, mutta valitettavasti emme saaneet lapsia. En halunnut tehdä aborttia aiemman lapsettomuushistorian takia. Lapseni on luonteeltaan perustyytyväinen, ja sekä kielellisessä että motorisessa kehityksessä keskiarvon edellä. Isäpuoli on tahattomasti lapseton, koska ex-vaimo ei halunnutkaan lapsia.
Jaa sä ootkin se totaali-yh kirjoittaja. No se selittääkin sitten hyvin paljon.
Ei toi ole totaali-yh, kun se on parisuhteessa. Otappa katkera etäukko termit välillä edes haltuun.
Tuota tuota.. nyt sulla meni vähän yli ja kovaa. Totaali-yh on täällä kirjoittava henkilö. "Totaali-yh kirjoittaja" myöskin kiteyttää sen että puhutaan jostain tietystä henkilöstä eikä yleisesti yksinhuoltajista.
Ennen kärkästä kommenttiasi, olisi kannattanut tarkistaa hieman faktoja.
Tällä palstalla kirjoittaneella "totaali-yh" nimimerkillä on juurikin isätön lapsi ja uusi kumppa
Enkä ole katkera etäukko. Sanotaanko näin, että kaikki meni tuossa arvioasa pieleen :)
Mutta kukaan ei voi sanoa etteikö tämän totaali-yh:n lapsen elämän lähtökohdat olisi surulliset. Isätön vahinkolapsi. Lapsen äiti kyllä lastaan rakastaa, mutta on se iso lovi elämässä jos isää ei koskaan tapaa ja elää sen tiedon kanssa että isä ei ole koskaan häntä halunnut. Sitä lovea ei isäpuolet ja miehenmallit korvaa. Karu totuus.
Eihän se isyyden tunnustus mene ex-vaimon korviin mistään. Miksi ihmeessä menisi?? Ei nyt ole mitään tekosyytä luistaa isyyden tunnustamisesta. Äkkiä mies asialle ja hoitamaan homma. Toi on aivan törkeää, että aiempien lasten takia luistaisi uuden vauvan tunnustamisesta, hyi olkoon mokomaa luuseria.
Eksnainen myös varmaan jossain vaiheessa toipuu vihastaan, ja silloin hän haluaa että lapsilla on yhteys sisaruksiinsa.
Tuon nikki ei ollut "totaali yh", joten se siitä arvailusta...
Elämä ei ole isästä kiinni, siinä olen tuon tuntemattoman yh:n kanssa luultavasti samaa mieltä. Ei kaikkien lähtökohdat voi olla samat ja onnellisuus ei ole kiinni siitä halusiko joku tuntematon mies hänet. Kunhan saa rakkautta äidiltä ja muilta läheisiltä, niin osaa jättää sen "isän" hänelle kuuluvaan arvoon ja keskittyä olennaisuuksiin.
Kyllä kuule on totaali-yh:n tarina tuo. Jos hän itse ei sitä kirjoittanut, niin joku provoaa hänen tarinallaan.
Hän on itse monesti kertonut edellisestä avioliitosta, siinä lapsen yrittämisestä, yhden/parin illan suhteesta yms.. kaikki täsmää. Älä sinä siis sekoa siellä sukkiisi, kun väärässä.
Uskon että suurin osa palstalaisista tunnistaa aloituksen ja aloitajan vastaukser juurikin "totaali-yh:n" kirjoittamaksi, vaikka nyt sattukin kirjoittamaan eri nimimerkillä.
Ei ole mahdollista että olisi toinen ihminen jolla olisi sama historia ja nykyisyys. Mm: tahattomasti lapseton liitto, tuore suhde, raskaus eikä aborttia viitsinyt tehdä menneisyyden takia, lapsen isällä lapsia, lapsi alle vuoden, lapsella ei ole rekisterissä isää, uusi kumppani ollut pidemmän aikaa yms..
Jos vähän ajattelisit, niin itsekkin tämän tajuaisit.
Mutta, tuo kuulostaa osittain myös minun tarinalta :(
Osittain se voisin olla vaikka kuinka monen tarina, mutta täysin onkin sitten asia ihan erikseen. Osittain se sopii jo pelkästään isättömyyden osalta 5000 uuteen lapseen vuosittain
Täysin sopinee myös moneen.
Niin kauan kuin biologinen isä ei ole halukas isyyttä tunnustamaan, käskisin hänen haistaa huilu kaikessa lapseen liittyvässä. Menetät nykyisen miesystäväsi etkä saa myöskään tätä biologista isää omaksesi jos pyrit miellyttämään kaikkia. Jos myöhemmin tilanne muuttuu, esim. jäät ihan yksin, voit tuon oikean isän suhteen korjata kurssia takaisin.
Avaaja itse kirjoittaa: "Emme asu miesystäväni kanssa yhdessä, eli omaan kotiini saan tietysti kutsua ketä haluan."
Minä lähtisin tässä asiassa liikkeele lapsilähtöisesti, en ajattelisi sitä "menettäisinkö nykyisen miesystävän", jonka kanssa avaaja ei edes asu, vaikka kirjoittaa hänestä lapsen isäpuolena. :O
Lapsen biologista isää, avaaja tuskin edes omakseen haluaa vai luuletko että lapsi on tehty siksi, että nainen saisi siten tämän miehen haaviinsa?
Olisiko aivan kamalaa jäädä ihan yksin lapsen kanssa joksikin aikaa? Miehiähän saa sormia napsauttamalla, vaikkakin yyhoille hyvän kumppanin löytäminen on hieman vaikeampaa. Tämä naisen nykyinen kumppani ainakin tuntuu ajattelevan enemmän itseään kuin lasta.