metsänhoito

metsä

Mitä on metsänhoito?

19

3172

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tulevaisuus maalla

      Jaa että metsänhoito!
      Hoidetaan omaa/toisen metsää. Käydään välillä risusavotassa, kerätään ylimääräiset puut pois kasvun tieltä.

    • huissilainen69

      Metsänhoito:
      Olipa kerran pieni Jussi-poika. Hän sai isältänsä metsäpalan. Hän isutti sinne taimia. Noin 10 vuotta myöhemmin Jussi tarttui raivaussahaan ja raivasi taimikon. Valtio muuten tukee taimikonraivausta noin 100€/ha. 30 vuotta myöhemmin Jussi teki metsäänsä ensiharvennuksen. Samalla Jussi sai myös ensimmäisen tilinsä metsästä. Siitä taas kuuluu vuosia vuosien perään, Jussi harventaa metsää tarpeen vaatiessa. Metsänhoitoyhdistyksen mies neuvoo häntä metsäasioissa. Jos teettää vanhan metsän raivauksen sahayhtiöillä, ne maksavat puusta parempaa hintaa. Tietysti puun korjuun joutuu maksamaan erikseen. Jussi kaataa lopulta tukkimetsänsä ja saa PAAAAAALJON rahaa. Hän jättää muutaman ison tukkipuun pystyyn, jotka levittävät siemeniä maastoon. Siemenistä lähtee kasvamaan uusia taimia. Sen pituinen se.

      • metsänhoitaja

        Metsänhoito ei suinkaan ole pelkästään puiden harvennusta ja hakkaamista, vaikkakin se saattaa siltä näyttää jos ei asiaan tutustu..

        Metsä hoitaa itseään melko pitkälle luonnon omilla keinoilla. Ravinnekierto, vesitalous, kasvu..jne ovat prosesseja, jotka tapahtuvat ilman ihmisen apua, mutta jotka eivät riitä jos halutaan taloudellisesti hyvin tuottavaa metsää.

        Ihminen voi hoitaa metsiä ojittamalla,maanmuokkauksella,lannoituksella, karsinnalla, puunjalostuksella ja uudistushakkuulla. Oikealla metsänhoidolla vähennetään "huonojen" puiden määrää talousmetsissä, joiden tarkoitus on tuottaaa rahaa. Ihminen voi nopeuttaa metsän kasvua istuttamalla uudistushakkuun jälkeen uusia puita sen sijaan että odotettaisiin metsän luontaista uudistumista..

        Tuota noin.. voisin jatkaa kertomista, mutta tuossa taisi olla pääpointit, mutta jos kiinnostaa, niin voin vastata osaamiseni mukaan ja eri näkökulmista (taloudellinen/ekologinen..).. Siis opiskelen kyseistä alaa, ja olen lukenut muutaman opuksen ko. aiheesta..


      • P.Veli
        metsänhoitaja kirjoitti:

        Metsänhoito ei suinkaan ole pelkästään puiden harvennusta ja hakkaamista, vaikkakin se saattaa siltä näyttää jos ei asiaan tutustu..

        Metsä hoitaa itseään melko pitkälle luonnon omilla keinoilla. Ravinnekierto, vesitalous, kasvu..jne ovat prosesseja, jotka tapahtuvat ilman ihmisen apua, mutta jotka eivät riitä jos halutaan taloudellisesti hyvin tuottavaa metsää.

        Ihminen voi hoitaa metsiä ojittamalla,maanmuokkauksella,lannoituksella, karsinnalla, puunjalostuksella ja uudistushakkuulla. Oikealla metsänhoidolla vähennetään "huonojen" puiden määrää talousmetsissä, joiden tarkoitus on tuottaaa rahaa. Ihminen voi nopeuttaa metsän kasvua istuttamalla uudistushakkuun jälkeen uusia puita sen sijaan että odotettaisiin metsän luontaista uudistumista..

        Tuota noin.. voisin jatkaa kertomista, mutta tuossa taisi olla pääpointit, mutta jos kiinnostaa, niin voin vastata osaamiseni mukaan ja eri näkökulmista (taloudellinen/ekologinen..).. Siis opiskelen kyseistä alaa, ja olen lukenut muutaman opuksen ko. aiheesta..

        Kuusi ja mänty ovat havupuita. Männyssä on pitkä neulanen ja kuusessa lyhyt.


      • huissilainen69
        metsänhoitaja kirjoitti:

        Metsänhoito ei suinkaan ole pelkästään puiden harvennusta ja hakkaamista, vaikkakin se saattaa siltä näyttää jos ei asiaan tutustu..

        Metsä hoitaa itseään melko pitkälle luonnon omilla keinoilla. Ravinnekierto, vesitalous, kasvu..jne ovat prosesseja, jotka tapahtuvat ilman ihmisen apua, mutta jotka eivät riitä jos halutaan taloudellisesti hyvin tuottavaa metsää.

        Ihminen voi hoitaa metsiä ojittamalla,maanmuokkauksella,lannoituksella, karsinnalla, puunjalostuksella ja uudistushakkuulla. Oikealla metsänhoidolla vähennetään "huonojen" puiden määrää talousmetsissä, joiden tarkoitus on tuottaaa rahaa. Ihminen voi nopeuttaa metsän kasvua istuttamalla uudistushakkuun jälkeen uusia puita sen sijaan että odotettaisiin metsän luontaista uudistumista..

        Tuota noin.. voisin jatkaa kertomista, mutta tuossa taisi olla pääpointit, mutta jos kiinnostaa, niin voin vastata osaamiseni mukaan ja eri näkökulmista (taloudellinen/ekologinen..).. Siis opiskelen kyseistä alaa, ja olen lukenut muutaman opuksen ko. aiheesta..

        Missä päin opiskelet? Metsäala tuntuis vähä kinnostavan.


      • huissilainen69
        huissilainen69 kirjoitti:

        Missä päin opiskelet? Metsäala tuntuis vähä kinnostavan.

        Ei muuten mikään tuulesta temmattu juttu... Isäni omistaa reilut 100 ha metsää, on tullu ittekki sielä asuultua. Taimien istuttamista, taimikon raivausta, tuulenkaatojen ja lumipuiden korjuuta. Mistä johtuu, että kuitupuun hinnat on niin alhaalla?


      • metsänhoitaja
        huissilainen69 kirjoitti:

        Ei muuten mikään tuulesta temmattu juttu... Isäni omistaa reilut 100 ha metsää, on tullu ittekki sielä asuultua. Taimien istuttamista, taimikon raivausta, tuulenkaatojen ja lumipuiden korjuuta. Mistä johtuu, että kuitupuun hinnat on niin alhaalla?

        Ai että muutama hehtaari metsää perheessä.. Kyllähän tuo kuulostaa hyvältä, ja vielä parempi että olet kiinnostunut metsäalasta..

        Joo, siis itse opiskelen Helsingin Yliopistossa Maa-ja metsätaloustieteellisessä tiedekunnassa metsätaloutta. Myös Joensuun yliopistossa on mahdollisuus opiskella ko.alaa. Ja sitten on ammattikorkeakouluissa joitain linjoja ko.aineesta, mutta niistä en tiedä enempää..

        Suosittelen suuresti Helsingin Yliopistoa, tai siis itse olen ainakin viihtynyt todella hyvin..


      • 90 vuotta

        Mitä se Jussi rahalla tekee enää siinä iässä. Vai olisiko se paljon rahaa saava Jussi Jr. vai jopa Jr.Jr.


      • mehtäsika
        metsänhoitaja kirjoitti:

        Metsänhoito ei suinkaan ole pelkästään puiden harvennusta ja hakkaamista, vaikkakin se saattaa siltä näyttää jos ei asiaan tutustu..

        Metsä hoitaa itseään melko pitkälle luonnon omilla keinoilla. Ravinnekierto, vesitalous, kasvu..jne ovat prosesseja, jotka tapahtuvat ilman ihmisen apua, mutta jotka eivät riitä jos halutaan taloudellisesti hyvin tuottavaa metsää.

        Ihminen voi hoitaa metsiä ojittamalla,maanmuokkauksella,lannoituksella, karsinnalla, puunjalostuksella ja uudistushakkuulla. Oikealla metsänhoidolla vähennetään "huonojen" puiden määrää talousmetsissä, joiden tarkoitus on tuottaaa rahaa. Ihminen voi nopeuttaa metsän kasvua istuttamalla uudistushakkuun jälkeen uusia puita sen sijaan että odotettaisiin metsän luontaista uudistumista..

        Tuota noin.. voisin jatkaa kertomista, mutta tuossa taisi olla pääpointit, mutta jos kiinnostaa, niin voin vastata osaamiseni mukaan ja eri näkökulmista (taloudellinen/ekologinen..).. Siis opiskelen kyseistä alaa, ja olen lukenut muutaman opuksen ko. aiheesta..

        Onpa siellä mistä vähentääkin, vuosikymmeniä tätä "metsänhoitoa ja parannusta" seuranneena sallittakoon muutama arvostelun sanakin.
        Mieleen tulee nämä syväauraukset ja niiden paltteisiin istutukset, sitten seurasi ihmettelyä miksi tuloksena oli vallan monivääriä männynkäkkyröitä vaikka kaikki oli tehty oppikirjojen mukaan luontoa paremmin.

        Samoin hoideltiin mäntyä istutellen erittäin reheville maille, jopa peltoja metsiteltiin männylle, perusteltiin nopealla ja laadukkaalla tukinsaannolla, no saatiinhan karsijoille ja valtionavuille käyttöä, miten lie sen sahapuun laadun kanssa.

        Myrkkyjäkin kylvettiin metsiin jopa kolmella vuosikymmenellä, perusteluina oli tosiaankin tehokas ja tuloksellinen metsänhoito, tehokkaita olivat myrkyt, kaikki meni ruskeaksi, varsinkin 60 luvun oikeilla myrkyillä tehdyissä metsänparannuksissa, varmasti metsäkin "parani".

        Tämän päivän parasta metsäpisnestä tuntuu olevan tuo energiarisun tehotuotanto, runsailla yhteiskunnan tuilla ja avustuksilla saattaa olla "taloudellisesti hyvinkin kannattavaa".


    • kestävästi

      Metsänhoito on metsän hyödyntämistä kestävästi. Metsänhoitoon on kehitetty eri maissa metsänkasvuvyöhykkeille sopivat metsänhoitosuositukset, joita noudattamalla metsänomistaja saa metsästään parhaan tuoton irti. Metsänmistaja voi hyödyntää metsäänsä muutoinkin kuin parasta tuottioa tavoittelemalla. Tällaisia arvoja voivat olla esim. biodiversiteetti, maisematekijät, metsästys, marjastus ym.

      Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on n. 80 vuotta, jonka aikana toteutetaan metsän uudistamisesta metsän seuraavaan uudistamiseen tarvittavat toimenpiteet.

      Metsänhoitoa varten laaditaan metsäsuunnitelma, jossa on metsikkökuvioittain laadittu toimenpidesuunnitelmaehdotus. Tämän perusteella sekä metsäammattilaisten avustuksella metsänomistaja tekee itse päätöksenä, kuinka hänen metsää käsitellään.

    • järjen käyttäjä

      Metsänhoito tarkoittaa sitä, että metsä ensin kaadetaan, puut kuljetetaan pois ja sitten vähän möykytetään maata. Tämän jälkeen ostetaan kalliita männyntaimia, käytetään hirvittävä työmäärä niitten istuttamiseen (harvaan) ja sitten vähän odotetaan. Odotetaan sitä, että nämä harvaan istutetut taimet lenkoutuvat (mikä on istuttamisen välttämätön seuraus), kasvattavat väljässä tilassa mahtavat alaoksat sekä sairastuvat mitä moninaisimpiin tauteihin. Sitten kun luonnostaan paikalle tulevat lehtipuut on tapettu, voidaan suorittaa pystykarsinta noitten paksujen alaoksien tappamiseksi. Pystykarsinta on huikea innovaatio, ja sen tarkoituksena on korkealaatuisen sahapuuan tuottaminen. Onnistumisen takaa kunnon lannoitus, mikä tekee puista paksulustoisia eli pehmeitä ja rehevöittää oksia entisestään. Näin edetään rahaa käyttäen harvennuksesta ja muista metsänhoitotoimenpiteistä toiseen, ja tuloksena on hakkuukypsä tukkimetsä, joka saattaa kelvata halpahintaiseksi kuitupuuksi. Näitten toimenpiteitten lisäksi asiaan kuuluu rakentaa sadan metrin välein metsäautotietä, kulku-uria metsäkoneille sekä jokaisen suopläntin tehokasta ojittamista. Metsänhoito tarkoittaa siten tarkoituksenmukaista rahankäyttöä.

      Metsänhoidon vastakohta on metsän tuhoaminen, mikä tarkoittaa pienialaisia aukkoja tai ylispuiden sekä huonolaatuisten puiden valikoivaa hakkaamista. Metsän tuhoamisessa myös annetaan luonnon itse kylvää, itse harventaa ja itse pystykarsia. Näin syntyy hirvittäviä luonnonmetsiä, jotka ovat paitsi halpoja myös siinä määärin heikkolaatuisia, että ne on nyt Suomesta pääosin hakattu onneksi pois. Myös ovat suomalaiset metsäyhtiöt viemässä oikeaa ajattelua Venäjän Karjalan puolelle, että nämä huonolaatuiset luonnonmetsät saadaan sieltäkin hävitettyä ja tilalle suomalaisen mallin mukaista komeaa talousmetsää. Muuta pyrkyä sinne ei olekaan, sillä ovathan ne metsät luonnollista syntyä ja siten kelvottomia joka suhteessa. Ihan hyväntekeväisyyttä siis.

      • Some facts

        Korjaanpa nyt joitain väärinkäsityksiä, vaikka viestin tyylilajina onkin (vaikka ei niin kovin onnistuneesti) ironia.

        "Tämän jälkeen ostetaan kalliita männyntaimia"

        Tällä hetkellä 2/3 istutustaimista on kuusta.

        "Odotetaan sitä, että nämä harvaan istutetut taimet lenkoutuvat (mikä on istuttamisen välttämätön seuraus)"

        Näin varmasti tapahtuu silloin, kun taimi istutetaan väärin.

        "pystykarsinta noitten paksujen alaoksien tappamiseksi."

        Silloin kun pystykarsintaan ryhdytään, sen tarkoituksena ei nimenomaan ole poistaa paksuja oksia, vaan ohuita.

        "Onnistumisen takaa kunnon lannoitus, mikä tekee puista paksulustoisia eli pehmeitä ja rehevöittää oksia entisestään."

        Lannoitettavia kohteita ovat yleensä varttuneet kasvatusmetsät, joissa tukin oksikkuuslaatu ei ole ongelma. Lannoituksen vaikutus puuaineen tiheyteen on muutama prosentti.

        "Näitten toimenpiteitten lisäksi asiaan kuuluu rakentaa sadan metrin välein metsäautotietä, kulku-uria metsäkoneille sekä jokaisen suopläntin tehokasta ojittamista."

        Kirjoittaja ei ole tainnut kulkea metsissä 1970-luvun jälkeen. Suosittelen tutustumaan esimerkiksi metsäautoteiden rakentamisen ja metsäojituksen pinta-alojen kehityksestä kertoviin tilastoihin.


      • Järjen käyttäjä
        Some facts kirjoitti:

        Korjaanpa nyt joitain väärinkäsityksiä, vaikka viestin tyylilajina onkin (vaikka ei niin kovin onnistuneesti) ironia.

        "Tämän jälkeen ostetaan kalliita männyntaimia"

        Tällä hetkellä 2/3 istutustaimista on kuusta.

        "Odotetaan sitä, että nämä harvaan istutetut taimet lenkoutuvat (mikä on istuttamisen välttämätön seuraus)"

        Näin varmasti tapahtuu silloin, kun taimi istutetaan väärin.

        "pystykarsinta noitten paksujen alaoksien tappamiseksi."

        Silloin kun pystykarsintaan ryhdytään, sen tarkoituksena ei nimenomaan ole poistaa paksuja oksia, vaan ohuita.

        "Onnistumisen takaa kunnon lannoitus, mikä tekee puista paksulustoisia eli pehmeitä ja rehevöittää oksia entisestään."

        Lannoitettavia kohteita ovat yleensä varttuneet kasvatusmetsät, joissa tukin oksikkuuslaatu ei ole ongelma. Lannoituksen vaikutus puuaineen tiheyteen on muutama prosentti.

        "Näitten toimenpiteitten lisäksi asiaan kuuluu rakentaa sadan metrin välein metsäautotietä, kulku-uria metsäkoneille sekä jokaisen suopläntin tehokasta ojittamista."

        Kirjoittaja ei ole tainnut kulkea metsissä 1970-luvun jälkeen. Suosittelen tutustumaan esimerkiksi metsäautoteiden rakentamisen ja metsäojituksen pinta-alojen kehityksestä kertoviin tilastoihin.

        "Silloin kun pystykarsintaan ryhdytään, sen tarkoituksena ei nimenomaan ole poistaa paksuja oksia, vaan ohuita."

        Ei ole kovin vaikeaa löytää kohteitä, joissa on sahattu melko roiman paksuisia oksia.

        "Lannoituksen vaikutus puuaineen tiheyteen on muutama prosentti."

        Kyse ei ole ainoastaan tiheydestä, vaan nimenomaan lustojen tiiviydestä. Harvat lustot = huonolaatuinen puu.

        "Kirjoittaja ei ole tainnut kulkea metsissä 1970-luvun jälkeen. Suosittelen tutustumaan esimerkiksi metsäautoteiden rakentamisen ja metsäojituksen pinta-alojen kehityksestä kertoviin tilastoihin."

        Suomen metsät ehdittin pääosin hävittää 80-luvulle mennessä. On totta, että pahimmista tavoista on päästy, mutta kyllä järjen käytön vähyys näkyy Suomen metsissä vielä pitkään.


      • Skuuge

        Mäntyä ei kannata istuttaa. Vaikeaa, koska mänty ei kykene oikomaan juuriaan. Näin ollen jollei istuttamisessa ole tarkkana ja juuret pakkautuvat yhteen nippuun vaikka yhteen alakulmaan, tulee puu kaatumaan huomattavan helposti myrskyissä. Jos välttämättä haluaa istuttaa, niin tulee ainakin käyttää paakkutaimia (eipä taida tällä hetkellä enää saadakaan muita). Mänty kannattaa aina kylvää tai jättää siemenpuut.

        Kuusen taimi kykenee kasvaessaan oikomaan juuriaan ja saa näin kattavan otteen maapohjasta. Siten, jos maapohja muutoin on suotuisa, niin kannattaa istuttaa kuusen taimia.


      • HESl
        Skuuge kirjoitti:

        Mäntyä ei kannata istuttaa. Vaikeaa, koska mänty ei kykene oikomaan juuriaan. Näin ollen jollei istuttamisessa ole tarkkana ja juuret pakkautuvat yhteen nippuun vaikka yhteen alakulmaan, tulee puu kaatumaan huomattavan helposti myrskyissä. Jos välttämättä haluaa istuttaa, niin tulee ainakin käyttää paakkutaimia (eipä taida tällä hetkellä enää saadakaan muita). Mänty kannattaa aina kylvää tai jättää siemenpuut.

        Kuusen taimi kykenee kasvaessaan oikomaan juuriaan ja saa näin kattavan otteen maapohjasta. Siten, jos maapohja muutoin on suotuisa, niin kannattaa istuttaa kuusen taimia.

        YUS


      • levätköön rauhassa
        HESl kirjoitti:

        YUS

        Parasta metsänhoitoa metsälle itselleen on se, kun ihminen antaa metsän olla ihan rauhassa. Metsä hoitaa kylä itse itsensä.


      • on valitettavasti
        levätköön rauhassa kirjoitti:

        Parasta metsänhoitoa metsälle itselleen on se, kun ihminen antaa metsän olla ihan rauhassa. Metsä hoitaa kylä itse itsensä.

        Hoitaahan se kyllä mutta ei mitään tuotakkaan ... ei edes niitä luontoarvoja


      • levätkön rauhassa
        on valitettavasti kirjoitti:

        Hoitaahan se kyllä mutta ei mitään tuotakkaan ... ei edes niitä luontoarvoja

        Nimenomaan ns. "hoitamaton metsä" tuottaa maksimaalisen eliöyhteisön...sen tuottokyky on MAKSIMI. Sitten jos aletaan puhua siitä, että ihmisen pitäsi saada repiä maksimituotto rahassa mitattuna, niin yhden lajin puuviljelmä lienee paras.


      • valhettakaikkivaan
        levätkön rauhassa kirjoitti:

        Nimenomaan ns. "hoitamaton metsä" tuottaa maksimaalisen eliöyhteisön...sen tuottokyky on MAKSIMI. Sitten jos aletaan puhua siitä, että ihmisen pitäsi saada repiä maksimituotto rahassa mitattuna, niin yhden lajin puuviljelmä lienee paras.

        sanana joutaa romukoppaan.

        Oikeampi sanonta voisi olla "metsämaan taloudellinan maksimointi".


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      641
      7808
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      431
      2096
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      219
      1979
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      143
      1570
    5. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1218
    6. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      1148
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      95
      1008
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      819
    9. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      6
      689
    10. Sofia matkii Martinaa

      Sofia etsii omaa lippisjonnea mäkkäreistä ja itiksestä. Tuskin löytää yhtä komeaa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      668
    Aihe