Porno vie seksihaluni, osa 2

Kiitos sinullekin kommenteista.

Tämä pointtisi on oikein hyvä:

"mikäli tarpeet eivät kohtaa, tuntuu mielestäni itsekkäältä evätä toiselta ne erotiikan alueet, jotka eivät itseä miellytä (okei, hyvän maun rajoissa). Tarkoitan lähinnä tilannetta, missä nainen ei halua muuta kuin pimeässä peiton alla, ja mies haluaisi joskus vähän tutustu pilluun katseluetäisyydeltäkin."

Tuollaisessa tilanteessa mies varmaan kokee aika pahaa seksuaalista turhautumista, ja porno helpottanee sitä jonkin verran. Mutta ovatko nämä tilanteet tosiaankin sellaisia, joille ei voi tehdä mitään (muuta kuin jatkaa seksielämää entiseen malliin ja katsoa välillä salaa pornoa)?

Minun on aika vaikea uskoa, että olisi olemassa massoittain naisia, joita seksi ei IHAN OIKEASTI kiinnosta. Tiedän, että on olemassa massoittain naisia, jotka eivät halua seksiä kumppaninsa kanssa, mutta se on eri asia. Usein tuollainen tilanne selitetään sillä, että ko. naisen libido vain yksinkertaisesti on aivan onneton - mutta miten uskottava sellainen selitys on? Eikö seksuaalivietti ole niin perustavaa laatua oleva asia, että melkein jokaisella ihmisellä sellaisen voisi olettaa olevan?

Minun avomieheeni suuntautuva seksuaalinen haluni kokee kolauksen aina kun saan tietää hänen katsoneen pornoa (eli ylläpitäneen seksuaalista tilannetta muihin naisobjekteihin nähden samaan aikaan kun meillä on keskenämme parisuhde). Silloin koen oman seksuaalisuuteni tulleen loukatuksi/tärvellyksi. Haluan nimittäin avautua ja antautua seksuaalisesti vain sellaiselle miehelle, jolle olen ainoa kumppani, ja pornon katselu sotii jollakin tasolla tätä "ainoutta" vastaan (se ei toki ole pettämistä, mutta samansukuista toimintaa kuitenkin).

Se, että minun väitetään olevan seksuaalisesti estoinen ja lisäksi paha ihminen kun kumppanini pornon käyttö loukkaa minua, ei tietenkään tee libidolleni ainakaan hyvää - varsinkaan jos syyttävänä tahona on oma kumppanini. Miksi haluaisinkaan harrastaa seksiä sellaisen ihmisen kanssa joka pitää minua epäseksuaalisena (vaikka itse tiedän olevani kaikkea muuta) vain siksi ettei edes tiedä, millaista minun seksuaalisuuteni todellisuudessa on (siis koska se on hyvin erilaista kuin mitä pornofilmeillä voi nähdä)?

Se, että en enää halua kumppaniani, ei kuitenkaan merkitse sitä että seksuaalinen haluni olisi lakannut olemasta. Voin kestää vuosia, kymmeniäkin vuosia ilman tyydyttävää seksielämää, mutta luulisin että viimeistään viidenkympin villityksen iskiessä joko sorrun pettämään kumppaniani jonkun toisen miehen kanssa (joka ymmärtää minun seksuaalisuuttani), tai sitten laitan suhteen poikki seksiongelmien vuoksi. Ellei sitten mieheni ole ehtinyt pettämään minua jo sitä ennen (miehet taitavat olla tässä asiassa vähän kärsimättömämpiä) ja ero tullut eteen jo aiemmin.

Tällä ajatusleikillä yritän valottaa sitä, miten tärkeää olisi tiedostaa, että nainen (tai ihminen) voi olla erittäin seksuaalinen olento vaikka inhoaisi pornoa sydämensä kyllyydestä. Eihän porno ja siitä nauttiminen (tai vastaavasti web-kamerassa esiintymisestä nauttiminen) ole kuin pieni osa inhimillisen seksuaalisuuden koko kirjosta!

Tilanteessa, jossa seksielämässämme oli tällainen selittämätön pattitilanne, avopuolisoni osti minulle Paulo Coelhon kirjan "Yksitoista minuuttia". Vaikka Coelho on mies, kirjassa kuvaillaan naisen seksuaalisia tarpeita varsin tarkkanäköisesti (ei ehkä aivan kokonaisvaltaisesti, mutta siitä voi kuitenkin saada edes suuntaa-antavan käsityksen todellisuudesta).

Kirjaa lukiessani purskahdin pari kertaa ulvovaan ja hallitsemattomaan itkuun, koska tajusin samalla hetkellä, mistä kaikesta olin suostunut luopumaan samalla kun lähdin "miehisen seksuaalisuuden harrastamisen" tielle avopuolisoni kanssa (joka ei suhteemme alussa tiennyt naisen seksuaalisuudesta kovin paljon ja siksikin tavallaan kiristi minut elämään yhteiskunnassa vallitsevien implisiittisten mallien mukaan). Ymmärsin kouriintuntuvasti sen, että en ikinä tulisi olemaan seksuaalisesti täysin tyydytetty, jos suhteessamme vallitseva seksuaalinen todellisuus jäisi silloiselle tolalle.

Tunsin puhdasta vihaa (!) avomiestäni ja koko yhteiskuntaa kohtaan siitä, että minun seksuaalisuuttani ei ole koskaan pidetty yhtä hyväksyttävänä, luonnollisena ja normaalina asiana kuin miesten seksuaalisuutta, ja turhautuneisuutta siitä että olin tässä suhteessa suostunut elämään ilman sellaista seksiä, joka tyydyttäisi myös minua (siis tyydyttäisi henkisesti, orgasmit ovat erikseen).

Avomieheni, joka puristi minua syliinsä samalla kun itkin ja näki ja tunsi millainen olo minulla oli, tajusi viimein minkä suuruusluokan asiasta tässä on kysymys. Enhän minä hänen kiusakseen loukkaannu pornosta (ja muista miesten toimintatavoista, jotka arkipäiväistävät seksin ja esim. naisen sukupuolielimet niin että niistä varmasti kaikki nautinto, tunne ja magia katoavat), vaan siksi että koen sellaisessa tilanteessa aitoa hätää parisuhteeni vuoksi.

Nyt opettelemme uudelleen harrastamaan seksiä. Olemme sopineet että yhdyntään asti ei mennä pitkään aikaan ja tällä hetkellä emme edes kosketa toisiamme seksuaalisesti (suutelemme ja silittelemme toisiamme hitaasti ja hellästi). Tähän mennessä olemme löytäneet monia uusia tapoja pitää toista hyvänä, sellaisia jotka tuntuvat hyvältä molemmista (ja joita itse asiassa myös MOLEMMAT olemme kaivanneet!).

Viimeinkin minusta tuntuu siltä, että me molemmat ymmärrämme, miten pieni osa seksin nautinnoista muodostuu mainitsemasi sänkyakrobatian tai tekniikan monipuolisuudesta, ja miten tärkeää on vain olla toisen lähellä mitään teeskentelemättä, mitään esittämättä, mitään yrittämättä, pelkkänä omana itsenään.

"Jos kaikki muu pelaa ja suhteessa on hyvä olla, saattaa useampikin meistä olla valmis pikku kompromisseihin."

Minusta taas tuntuu, että jos suhde oikeasti toimii (ja seksielämä siinä), pornot ja sänkyakrobatiat menettävät merkitystänsä sen verran ettei niistä luopumista välttämättä tule edes kutsuttua kompromissiksi. Mutta tämä on nykyisen suhteeni kontekstissa vain veikkaus (kahdessa aiemmassa suhteessani tilanne taas on ollut tuo alusta asti) - totuus jää nähtäväksi.

J.K. Ihailen sinua, jos olet tosiaan lukenut koko edellisen ketjun läpi! Veikkaan, että olet yksi hyvin, hyvin harvoista.. ;) Onnellista loppuelämää sinulle!

tyttö_helsingistä kirjoitti:

Kiitos sinullekin kommenteista.

Tämä pointtisi on oikein hyvä:

"mikäli tarpeet eivät kohtaa, tuntuu mielestäni itsekkäältä evätä toiselta ne erotiikan alueet, jotka eivät itseä miellytä (okei, hyvän maun rajoissa). Tarkoitan lähinnä tilannetta, missä nainen ei halua muuta kuin pimeässä peiton alla, ja mies haluaisi joskus vähän tutustu pilluun katseluetäisyydeltäkin."

Tuollaisessa tilanteessa mies varmaan kokee aika pahaa seksuaalista turhautumista, ja porno helpottanee sitä jonkin verran. Mutta ovatko nämä tilanteet tosiaankin sellaisia, joille ei voi tehdä mitään (muuta kuin jatkaa seksielämää entiseen malliin ja katsoa välillä salaa pornoa)?

Minun on aika vaikea uskoa, että olisi olemassa massoittain naisia, joita seksi ei IHAN OIKEASTI kiinnosta. Tiedän, että on olemassa massoittain naisia, jotka eivät halua seksiä kumppaninsa kanssa, mutta se on eri asia. Usein tuollainen tilanne selitetään sillä, että ko. naisen libido vain yksinkertaisesti on aivan onneton - mutta miten uskottava sellainen selitys on? Eikö seksuaalivietti ole niin perustavaa laatua oleva asia, että melkein jokaisella ihmisellä sellaisen voisi olettaa olevan?

Minun avomieheeni suuntautuva seksuaalinen haluni kokee kolauksen aina kun saan tietää hänen katsoneen pornoa (eli ylläpitäneen seksuaalista tilannetta muihin naisobjekteihin nähden samaan aikaan kun meillä on keskenämme parisuhde). Silloin koen oman seksuaalisuuteni tulleen loukatuksi/tärvellyksi. Haluan nimittäin avautua ja antautua seksuaalisesti vain sellaiselle miehelle, jolle olen ainoa kumppani, ja pornon katselu sotii jollakin tasolla tätä "ainoutta" vastaan (se ei toki ole pettämistä, mutta samansukuista toimintaa kuitenkin).

Se, että minun väitetään olevan seksuaalisesti estoinen ja lisäksi paha ihminen kun kumppanini pornon käyttö loukkaa minua, ei tietenkään tee libidolleni ainakaan hyvää - varsinkaan jos syyttävänä tahona on oma kumppanini. Miksi haluaisinkaan harrastaa seksiä sellaisen ihmisen kanssa joka pitää minua epäseksuaalisena (vaikka itse tiedän olevani kaikkea muuta) vain siksi ettei edes tiedä, millaista minun seksuaalisuuteni todellisuudessa on (siis koska se on hyvin erilaista kuin mitä pornofilmeillä voi nähdä)?

Se, että en enää halua kumppaniani, ei kuitenkaan merkitse sitä että seksuaalinen haluni olisi lakannut olemasta. Voin kestää vuosia, kymmeniäkin vuosia ilman tyydyttävää seksielämää, mutta luulisin että viimeistään viidenkympin villityksen iskiessä joko sorrun pettämään kumppaniani jonkun toisen miehen kanssa (joka ymmärtää minun seksuaalisuuttani), tai sitten laitan suhteen poikki seksiongelmien vuoksi. Ellei sitten mieheni ole ehtinyt pettämään minua jo sitä ennen (miehet taitavat olla tässä asiassa vähän kärsimättömämpiä) ja ero tullut eteen jo aiemmin.

Tällä ajatusleikillä yritän valottaa sitä, miten tärkeää olisi tiedostaa, että nainen (tai ihminen) voi olla erittäin seksuaalinen olento vaikka inhoaisi pornoa sydämensä kyllyydestä. Eihän porno ja siitä nauttiminen (tai vastaavasti web-kamerassa esiintymisestä nauttiminen) ole kuin pieni osa inhimillisen seksuaalisuuden koko kirjosta!

Tilanteessa, jossa seksielämässämme oli tällainen selittämätön pattitilanne, avopuolisoni osti minulle Paulo Coelhon kirjan "Yksitoista minuuttia". Vaikka Coelho on mies, kirjassa kuvaillaan naisen seksuaalisia tarpeita varsin tarkkanäköisesti (ei ehkä aivan kokonaisvaltaisesti, mutta siitä voi kuitenkin saada edes suuntaa-antavan käsityksen todellisuudesta).

Kirjaa lukiessani purskahdin pari kertaa ulvovaan ja hallitsemattomaan itkuun, koska tajusin samalla hetkellä, mistä kaikesta olin suostunut luopumaan samalla kun lähdin "miehisen seksuaalisuuden harrastamisen" tielle avopuolisoni kanssa (joka ei suhteemme alussa tiennyt naisen seksuaalisuudesta kovin paljon ja siksikin tavallaan kiristi minut elämään yhteiskunnassa vallitsevien implisiittisten mallien mukaan). Ymmärsin kouriintuntuvasti sen, että en ikinä tulisi olemaan seksuaalisesti täysin tyydytetty, jos suhteessamme vallitseva seksuaalinen todellisuus jäisi silloiselle tolalle.

Tunsin puhdasta vihaa (!) avomiestäni ja koko yhteiskuntaa kohtaan siitä, että minun seksuaalisuuttani ei ole koskaan pidetty yhtä hyväksyttävänä, luonnollisena ja normaalina asiana kuin miesten seksuaalisuutta, ja turhautuneisuutta siitä että olin tässä suhteessa suostunut elämään ilman sellaista seksiä, joka tyydyttäisi myös minua (siis tyydyttäisi henkisesti, orgasmit ovat erikseen).

Avomieheni, joka puristi minua syliinsä samalla kun itkin ja näki ja tunsi millainen olo minulla oli, tajusi viimein minkä suuruusluokan asiasta tässä on kysymys. Enhän minä hänen kiusakseen loukkaannu pornosta (ja muista miesten toimintatavoista, jotka arkipäiväistävät seksin ja esim. naisen sukupuolielimet niin että niistä varmasti kaikki nautinto, tunne ja magia katoavat), vaan siksi että koen sellaisessa tilanteessa aitoa hätää parisuhteeni vuoksi.

Nyt opettelemme uudelleen harrastamaan seksiä. Olemme sopineet että yhdyntään asti ei mennä pitkään aikaan ja tällä hetkellä emme edes kosketa toisiamme seksuaalisesti (suutelemme ja silittelemme toisiamme hitaasti ja hellästi). Tähän mennessä olemme löytäneet monia uusia tapoja pitää toista hyvänä, sellaisia jotka tuntuvat hyvältä molemmista (ja joita itse asiassa myös MOLEMMAT olemme kaivanneet!).

Viimeinkin minusta tuntuu siltä, että me molemmat ymmärrämme, miten pieni osa seksin nautinnoista muodostuu mainitsemasi sänkyakrobatian tai tekniikan monipuolisuudesta, ja miten tärkeää on vain olla toisen lähellä mitään teeskentelemättä, mitään esittämättä, mitään yrittämättä, pelkkänä omana itsenään.

"Jos kaikki muu pelaa ja suhteessa on hyvä olla, saattaa useampikin meistä olla valmis pikku kompromisseihin."

Minusta taas tuntuu, että jos suhde oikeasti toimii (ja seksielämä siinä), pornot ja sänkyakrobatiat menettävät merkitystänsä sen verran ettei niistä luopumista välttämättä tule edes kutsuttua kompromissiksi. Mutta tämä on nykyisen suhteeni kontekstissa vain veikkaus (kahdessa aiemmassa suhteessani tilanne taas on ollut tuo alusta asti) - totuus jää nähtäväksi.

J.K. Ihailen sinua, jos olet tosiaan lukenut koko edellisen ketjun läpi! Veikkaan, että olet yksi hyvin, hyvin harvoista.. ;) Onnellista loppuelämää sinulle!

Lue lisää

Tällä palstalla taitaa sittenkin olla älyllistä elämää - mukavaa, kun joku oikeasti jaksaa perustella mielipiteitään ja vastata - kiitos!

"Tuollaisessa tilanteessa mies varmaan kokee aika pahaa seksuaalista turhautumista, ja porno helpottanee sitä jonkin verran. Mutta ovatko nämä tilanteet tosiaankin sellaisia, joille ei voi tehdä mitään (muuta kuin jatkaa seksielämää entiseen malliin ja katsoa välillä salaa pornoa)? "

Kirjoitin siitä, mitä koen nykyään omassa parisuhteessani. Kumppanini on juuri "se oikea" minulle, ollut jo 13 vuoden ajan, joten mieleeni ei ole enää tullut etsiä mitään muuta fyysisesti täydellistä partneria. Etkä sitä mielestäni vastauksessasi tarkoittanutkaan. Meillä on vaan alusta saakka ollut erilaiset tarpeet - Minä haluaisin varmaankin 5-6 krt/viikko tai 3-4 krt/päivä ja haluaisin käyttää mielikuvitusta rakastellessamme, haluaisin oppia tuntemaan puolisoni kokonaan, tai ehken oppia, ettei kaikesta tulisi arkipäiväistä, vaan enemmänkin tehdä tutkimusmatkoja naiseeni löytäen uusia aarteita, valloittaa hänet uudelleen ja uudelleen niin henkisellä kuin fyysisellä tasollakin. (Sorry - hieman korkealentoisesti kuvattu, mutten paremminkaan osannut muotoilla). Puolisoni taas on tyytyväinen vaikkei ihan niin usein rakastellakaan. Ja vaikkei mitään suurempia tutkimusmatkoja tehtäisikään.

Omaa suhdetta analysoidessa tätä kirjoittaessani, nousee mieleeni pari ajatusta.
Ensinnäkin, koen tärkeäksi, että naiseni nauttii, haluan tuottaa Hänelle mielihyvää joka kerta, jopa niin, etten isommin itse nauti "pikapanoista" koska koen, että käytän silloin vaimoni kehoa hyväksi ainoastaan omia tarpeita tyydyttääkseni. Onhan tietysti mahdollista, että puolisoni kokee tällaisen spontaaniuden puutteena ja tavallaan "tulostavoitteiden" aiheuttavan Hänelle myös paineita, mitkä vievät iloa/halua rakastelusta.
Toiseksi, vaikka meillä pornon katselu ei ole mikään ongelma kohtuudella käytettynä, luettuani, mitä kirjoitit:
"Minun avomieheeni suuntautuva seksuaalinen haluni kokee kolauksen aina kun saan tietää hänen katsoneen pornoa. Silloin koen oman seksuaalisuuteni tulleen loukatuksi/tärvellyksi."
tuli mielleni, että en voi olla kuitenkaan täysin varma, mitä Hän sisimmässään tuntee - riittämättömyyttä tms.?
Kenties Hän ei todellakaan halua pelehtiä tavalla, minkä hän samaistaa pornoelokuvien toimintamalleihin.

Vaikka keskustelemme kaikesta parisuhteeseemme liittyvistä asioista avoimesti, seksi on kuitenkin eräs herkimmistä ja hankalammista aiheista. Ja mikäli jokin asia suhteessa alkaa hiertämään ilman, että siitä pystyy kunnolla keskustelemaan, saa se helposti kohtuuttomat mittasuhteet. Tällaisessa tilanteessa saattaa oravanpyörä pyörähtää liikkeelle, mikä vain osaltaaan pahentaa tilannetta. Harvemmin itsekään huomauttelen puolisolleni hänen Harlekiinien lukemisestaan, vaikka joskus mieli tekisikin :)

Pitänee käydä kirjakaupassa ostamassa 11 minuuttia aikaa - jos vaikka löytäisi uusia näkökulmia tilanteeseen.

Aurinkoista syksyä!

-69- kirjoitti:

Tällä palstalla taitaa sittenkin olla älyllistä elämää - mukavaa, kun joku oikeasti jaksaa perustella mielipiteitään ja vastata - kiitos!

"Tuollaisessa tilanteessa mies varmaan kokee aika pahaa seksuaalista turhautumista, ja porno helpottanee sitä jonkin verran. Mutta ovatko nämä tilanteet tosiaankin sellaisia, joille ei voi tehdä mitään (muuta kuin jatkaa seksielämää entiseen malliin ja katsoa välillä salaa pornoa)? "

Kirjoitin siitä, mitä koen nykyään omassa parisuhteessani. Kumppanini on juuri "se oikea" minulle, ollut jo 13 vuoden ajan, joten mieleeni ei ole enää tullut etsiä mitään muuta fyysisesti täydellistä partneria. Etkä sitä mielestäni vastauksessasi tarkoittanutkaan. Meillä on vaan alusta saakka ollut erilaiset tarpeet - Minä haluaisin varmaankin 5-6 krt/viikko tai 3-4 krt/päivä ja haluaisin käyttää mielikuvitusta rakastellessamme, haluaisin oppia tuntemaan puolisoni kokonaan, tai ehken oppia, ettei kaikesta tulisi arkipäiväistä, vaan enemmänkin tehdä tutkimusmatkoja naiseeni löytäen uusia aarteita, valloittaa hänet uudelleen ja uudelleen niin henkisellä kuin fyysisellä tasollakin. (Sorry - hieman korkealentoisesti kuvattu, mutten paremminkaan osannut muotoilla). Puolisoni taas on tyytyväinen vaikkei ihan niin usein rakastellakaan. Ja vaikkei mitään suurempia tutkimusmatkoja tehtäisikään.

Omaa suhdetta analysoidessa tätä kirjoittaessani, nousee mieleeni pari ajatusta.
Ensinnäkin, koen tärkeäksi, että naiseni nauttii, haluan tuottaa Hänelle mielihyvää joka kerta, jopa niin, etten isommin itse nauti "pikapanoista" koska koen, että käytän silloin vaimoni kehoa hyväksi ainoastaan omia tarpeita tyydyttääkseni. Onhan tietysti mahdollista, että puolisoni kokee tällaisen spontaaniuden puutteena ja tavallaan "tulostavoitteiden" aiheuttavan Hänelle myös paineita, mitkä vievät iloa/halua rakastelusta.
Toiseksi, vaikka meillä pornon katselu ei ole mikään ongelma kohtuudella käytettynä, luettuani, mitä kirjoitit:
"Minun avomieheeni suuntautuva seksuaalinen haluni kokee kolauksen aina kun saan tietää hänen katsoneen pornoa. Silloin koen oman seksuaalisuuteni tulleen loukatuksi/tärvellyksi."
tuli mielleni, että en voi olla kuitenkaan täysin varma, mitä Hän sisimmässään tuntee - riittämättömyyttä tms.?
Kenties Hän ei todellakaan halua pelehtiä tavalla, minkä hän samaistaa pornoelokuvien toimintamalleihin.

Vaikka keskustelemme kaikesta parisuhteeseemme liittyvistä asioista avoimesti, seksi on kuitenkin eräs herkimmistä ja hankalammista aiheista. Ja mikäli jokin asia suhteessa alkaa hiertämään ilman, että siitä pystyy kunnolla keskustelemaan, saa se helposti kohtuuttomat mittasuhteet. Tällaisessa tilanteessa saattaa oravanpyörä pyörähtää liikkeelle, mikä vain osaltaaan pahentaa tilannetta. Harvemmin itsekään huomauttelen puolisolleni hänen Harlekiinien lukemisestaan, vaikka joskus mieli tekisikin :)

Pitänee käydä kirjakaupassa ostamassa 11 minuuttia aikaa - jos vaikka löytäisi uusia näkökulmia tilanteeseen.

Aurinkoista syksyä!

Lue lisää

"Meillä on vaan alusta saakka ollut erilaiset tarpeet - Minä haluaisin varmaankin 5-6 krt/viikko tai 3-4 krt/päivä"

Minun on vaikea uskoa, ettei suurin osa naisistakin pohjimmiltaan haluaisi aika paljon seksiä. Seksihän on ihmisruumiiden (siis myös naisen ruumiin) kauneinta kunnioittamista ja kahden (siis useimmiten kahden, miksei joskus useammankin) ihmisen tunteiden, toiveiden, pelkojen, minuuden ja herkkyyden yhteensulautumista, avaamista ja hyväksymistä.

Vai onko? On pakko sanoa, että mikään pornofilmeillä näkemäni seksi ei ole tuonne päinkään (eivät edes Emmanuellet ja muut muka naisille suunnatut pätkät). Tässä on mielestäni yksi pornon riskeistä. Suurin osa miehistä katselee pornoa jo ennen kuin itse kokeilee seksiä ensimmäistäkään kertaa. Miten siinä asetelmassa voisi tulla ajatelleeksikaan, että tyydytävä seksi voi itse asiassa olla hyvin erilaista kuin kaikki se, mitä filmeillä näkyy - tai että pornofilmien esittämä todellisuus on vain pieni osa kompleksista, jopa ääretöntä kokonaisuutta?

En toki väitä ettetkö sinä ymmärtäisi seksistä muuta kuin sen mitä pornosta voi oppia, päin vastoin:

"haluaisin käyttää mielikuvitusta rakastellessamme, haluaisin oppia tuntemaan puolisoni kokonaan, tai ehken oppia, ettei kaikesta tulisi arkipäiväistä, vaan enemmänkin tehdä tutkimusmatkoja naiseeni löytäen uusia aarteita, valloittaa hänet uudelleen ja uudelleen niin henkisellä kuin fyysisellä tasollakin."

Tuo kuulostaa jo vähintäänkin hyvältä yritykseltä! Pyysit anteeksi korkalentoisuuttasi, mutta minusta siltä ei voi välttyä jos yrittää kuvailla hienoa seksiä verbaalisesti - usein kun ne kaikkein hienoimmat jutut ovat juuri niitä joille ei löydy sanoja (ja joita vielä vähemmän voisi esittää visuaalisesti kahden näyttelijän välisinä tapahtumina filmillä).

"Puolisoni taas on tyytyväinen vaikkei ihan niin usein rakastellakaan. Ja vaikkei mitään suurempia tutkimusmatkoja tehtäisikään."

EN USKO!!!!! En sitten millään! Ainakaan jälkimmäiseen väittämään.

Sen sijaan puolisosi saattaa LUULLA olevansa tyytyväinen, ja sellaista solmua on tietysti hankalampi avata kuin jos hän valmiiksi tietäisi ettei ole. Et mainitse minkä ikäisiä olette, mutta teoriani on seuraava: mitä iäkkäämpi nainen on, sitä vähemmän hän keskimäärin on kosketuksessa omaan, todelliseen seksuaalisuuteensa (johtuen juuri siitä, että vanhemmat naiset ovat joutuneet kehittymään seksuaalisiksi olennoiksi vielä vihamielisemmässä ja naisen seksuaalisuutta tabuna pitävässä ympäristössä kuin nuoremmat). Poisluettuna tietysti heränneet tapaukset, joiden kohdalla iällä ei ole mitään merkitystä. Itse olen 26-vuotias, ja minullekin oli pääsemässä käymään niin että en enää tiedostanut omaa seksuaalisuuttani kunnolla. Jos naisesi on vaikkapa keski-ikäinen, on täysin mahdollista ettei hän ole KOSKAAN tiedostanut sitä kunnolla, ja silloin sen tiedostaminen ei välttämättä käy aivan käden käänteessä.

"koen tärkeäksi, että naiseni nauttii, haluan tuottaa Hänelle mielihyvää joka kerta, jopa niin, etten isommin itse nauti "pikapanoista" koska koen, että käytän silloin vaimoni kehoa hyväksi ainoastaan omia tarpeita tyydyttääkseni."

Tämähän on periaatteessa oikein hienoa, mutta sillä ei ehkä vältytä kaikilta ongelmilta. Riippuu erittäin paljon siitä tunnelmasta, mikä sängyssänne vallitsee:

"Onhan tietysti mahdollista, että puolisoni kokee tällaisen spontaaniuden puutteena ja tavallaan "tulostavoitteiden" aiheuttavan Hänelle myös paineita, mitkä vievät iloa/halua rakastelusta."

Niinpä! Jos tunnelma rakastelun aikana (syystä tai toisesta) on se, että kun sinä nyt tuotat naiselle mielihyvää, niin naisen PITÄÄ nauttia, lopputulos ei ole toivotunlainen. Tuollainen tunnelma ei välttämättä johdu sinun toiminnastasi, vaan se voi syntyä pelkästään naisen omassa päässä.

Itse olen kokenut juuri tällaisen vaiheen nykyisen avomieheni kanssa. Alussa tilanne oli se, että seksimme oli aika reipasta naimista. En ollut tottunut siihen, että heti alussa naidaan (eikä rakastelusta ole tietoakaan), mutta ajattelin tuolloin ettei se haittaisi. Voidaan myös sanoa että nautin naimisesta, siis ruumiillisella tasolla (sain mm. usein orgasmeja, jopa ejakuloin). Henkisellä tasolla taas tyhjiö kasvoi vääjäämättä, koska en saanut kokea mieheni kanssa sitä "sielujen yhdistymistä" mistä alussa mainitsin.

Tämä johti siihen, että aloin puhua miehelleni rakastelun tärkeydestä ja siitä, miten kovasti sitä kaipasin. Mieheni oli aiemmin kokenut rakastelua erään toisen henkilön kanssa, joten hän tiesi kyllä mistä puhuin, ja alkoi muuttaa seksuaalista käyttäytymistään siihen suuntaan. Henkisellä tasolla seksimme kuitenkin säilyi ennallaan: toimintana, jossa kaksi ihmistä tyydyttää itseään toisen avulla, sen sijaan että kaksi ihmistä olisi ikään kuin henkisellä tasolla yhdistynyt yhdeksi (hemmetti miten vaikeita asioita nämä ovat kuvailla!). Nyt siis tilanne oli se, että mieheni antoi minulle toiminnallisella tasolla sitä mitä olin häneltä pyytänytkin, mutta minä en saanut siitä rakastelun nautintoa (koska henkinen taso puuttui). Tästä minulle tuli valtavat nauttimisen paineet, mikä pahensi tilannetta entisestään. :(

Lisäksi kaikki pienet hellyydenosoitukset, joita myös kaipaan joka päivä, alkoivat alitajunnassani vaikuttaa naamioiduilta yrityksiltä saada minulta pesää (siis päästä naimaan). Menin aivan lukkoon, ja silloin avomieheni osti minulle sen kirjan, josta mainitsin. Luojan kiitos!

"Toiseksi, vaikka meillä pornon katselu ei ole mikään ongelma kohtuudella käytettynä, luettuani, mitä kirjoitit:
"Minun avomieheeni suuntautuva seksuaalinen haluni kokee kolauksen aina kun saan tietää hänen katsoneen pornoa. Silloin koen oman seksuaalisuuteni tulleen loukatuksi/tärvellyksi."
tuli mielleni, että en voi olla kuitenkaan täysin varma, mitä Hän sisimmässään tuntee - riittämättömyyttä tms.?"

En tiedä, mikä tilanne sinun vaimosi kohdalla on, mutta sen tiedän että kotimaamme kamaralla tepastelee paljon naisia, joista puolison pornon käyttö tuntuu pahalta, mutta jotka vain nielevät pahan olonsa ja ikävät tunteensa ja esittävät hyväksyvää ja ymmärtäväistä puolisoa - juuri siksi että nykyajan "seksiyhteiskunnassa" tällaiset naiset leimataan lähes poikkeuksetta seksuaalisesti estyneiksi (vaikka minusta asia on juuri päin vastoin: sanoisin että nämä naiset ovat seksuaalisesti herkempiä kuin muut ja että heidän seksuaalisuutensa on kokonaisvaltaisempaa ja sen tärkeys koko elämän kannalta suurempi kuin muilla).

"Kenties Hän ei todellakaan halua pelehtiä tavalla, minkä hän samaistaa pornoelokuvien toimintamalleihin."

Tästäkin voin kertoa jännän esimerkin omalta kohdaltani. Nimittäin heti kun minulle parisuhteessa tulee sellainen tunne, että olen ihan oikeasti puolisolleni ainoa nainen seksuaalisessa mielessä (tarkennus: ainoa, jonka suhteen hän haluaa ylläpitää seksuaalisesti virittynyttä tilannetta - se ei siis haittaa jos sattuu kiihottumaan jostakin/jostakusta, kunhan ei halua jatkaa sitä tilannetta tämän "toisen" kanssa), haluan samalla hetkellä olla hänelle "kaikki naiset". Tämä johtaa siihen, että hellän ja herkän rakastelun lisäksi koetaan välillä myös irstasta, pornohenkistä irrottelua, eikä oikeastaan ole mitään mitä en haluaisi mieheni kanssa tehdä (olen harrastanut aiemmissa suhteissani, siis niissä joissa olen ollut niin herkän miehen kanssa että rakastelu on ollut alusta lähtien itsestäänselvyys, mm. anaaliseksiä ja pissaleikkejä).

Mutta suhteessa jossa mies käyttää pornoa, minun ei tee yhtään mieli harjoittaa pornotähtien maneereja, koska silloin minusta tuntuu että olen miehelle vain yksi heistä (enkä silloin mitenkään voi edes olla paras heistä, koska "he" sentään ovat asian ammattilaisia - ja vaikka voisinkin olla paras, sekään ei erityisesti mieltäni lämmittäisi että mies kuitenkin välillä "käyttää" myös niitä muita). Minun kanssani seurustelevalla miehellä tuntuisi siis olevan kaksi vaihtoehtoa: joko kaikki naiset vain minun ruumiissani tai kaikkien naisten ruumiit ilman minun sieluani (ja jälkimmäisen ratkaisun en usko kestävän ainakaan kymmeniä vuosia).

"Harvemmin itsekään huomauttelen puolisolleni hänen Harlekiinien lukemisestaan, vaikka joskus mieli tekisikin :)"

Siis lukeeko puolisosi oikeasti Harlekiineja? Jo siitä lähtisin yksioikoisesti päättelemään, että hänen erotiikannälkänsä on vielä tallella! Kaikkea ei siis suinkaan ole menetetty. :)

"Pitänee käydä kirjakaupassa ostamassa 11 minuuttia aikaa - jos vaikka löytäisi uusia näkökulmia tilanteeseen."

Kehottaisin sinua toimimaan samoin kuin minun puolisoni teki: anna kirja naisellesi (mutta lue se toki itse ensin) ja yritä olla paikalla kun hän lukee sitä (parhaat jutut ovat kirjan loppupuoliskolla). Luuletko, että jos hän kokee samanlaisen myllerryksen kuin minä, hän rohkenee myös kertoa siitä sinulle? Jos näin käy, voitte aloittaa keskustelun aivan uudelta pohjalta.

Toivotan sinulle antoisia löytöretkiä vaimosi seksuaalisuuden pariin! :)

tyttö_helsingistä kirjoitti:

"Meillä on vaan alusta saakka ollut erilaiset tarpeet - Minä haluaisin varmaankin 5-6 krt/viikko tai 3-4 krt/päivä"

Minun on vaikea uskoa, ettei suurin osa naisistakin pohjimmiltaan haluaisi aika paljon seksiä. Seksihän on ihmisruumiiden (siis myös naisen ruumiin) kauneinta kunnioittamista ja kahden (siis useimmiten kahden, miksei joskus useammankin) ihmisen tunteiden, toiveiden, pelkojen, minuuden ja herkkyyden yhteensulautumista, avaamista ja hyväksymistä.

Vai onko? On pakko sanoa, että mikään pornofilmeillä näkemäni seksi ei ole tuonne päinkään (eivät edes Emmanuellet ja muut muka naisille suunnatut pätkät). Tässä on mielestäni yksi pornon riskeistä. Suurin osa miehistä katselee pornoa jo ennen kuin itse kokeilee seksiä ensimmäistäkään kertaa. Miten siinä asetelmassa voisi tulla ajatelleeksikaan, että tyydytävä seksi voi itse asiassa olla hyvin erilaista kuin kaikki se, mitä filmeillä näkyy - tai että pornofilmien esittämä todellisuus on vain pieni osa kompleksista, jopa ääretöntä kokonaisuutta?

En toki väitä ettetkö sinä ymmärtäisi seksistä muuta kuin sen mitä pornosta voi oppia, päin vastoin:

"haluaisin käyttää mielikuvitusta rakastellessamme, haluaisin oppia tuntemaan puolisoni kokonaan, tai ehken oppia, ettei kaikesta tulisi arkipäiväistä, vaan enemmänkin tehdä tutkimusmatkoja naiseeni löytäen uusia aarteita, valloittaa hänet uudelleen ja uudelleen niin henkisellä kuin fyysisellä tasollakin."

Tuo kuulostaa jo vähintäänkin hyvältä yritykseltä! Pyysit anteeksi korkalentoisuuttasi, mutta minusta siltä ei voi välttyä jos yrittää kuvailla hienoa seksiä verbaalisesti - usein kun ne kaikkein hienoimmat jutut ovat juuri niitä joille ei löydy sanoja (ja joita vielä vähemmän voisi esittää visuaalisesti kahden näyttelijän välisinä tapahtumina filmillä).

"Puolisoni taas on tyytyväinen vaikkei ihan niin usein rakastellakaan. Ja vaikkei mitään suurempia tutkimusmatkoja tehtäisikään."

EN USKO!!!!! En sitten millään! Ainakaan jälkimmäiseen väittämään.

Sen sijaan puolisosi saattaa LUULLA olevansa tyytyväinen, ja sellaista solmua on tietysti hankalampi avata kuin jos hän valmiiksi tietäisi ettei ole. Et mainitse minkä ikäisiä olette, mutta teoriani on seuraava: mitä iäkkäämpi nainen on, sitä vähemmän hän keskimäärin on kosketuksessa omaan, todelliseen seksuaalisuuteensa (johtuen juuri siitä, että vanhemmat naiset ovat joutuneet kehittymään seksuaalisiksi olennoiksi vielä vihamielisemmässä ja naisen seksuaalisuutta tabuna pitävässä ympäristössä kuin nuoremmat). Poisluettuna tietysti heränneet tapaukset, joiden kohdalla iällä ei ole mitään merkitystä. Itse olen 26-vuotias, ja minullekin oli pääsemässä käymään niin että en enää tiedostanut omaa seksuaalisuuttani kunnolla. Jos naisesi on vaikkapa keski-ikäinen, on täysin mahdollista ettei hän ole KOSKAAN tiedostanut sitä kunnolla, ja silloin sen tiedostaminen ei välttämättä käy aivan käden käänteessä.

"koen tärkeäksi, että naiseni nauttii, haluan tuottaa Hänelle mielihyvää joka kerta, jopa niin, etten isommin itse nauti "pikapanoista" koska koen, että käytän silloin vaimoni kehoa hyväksi ainoastaan omia tarpeita tyydyttääkseni."

Tämähän on periaatteessa oikein hienoa, mutta sillä ei ehkä vältytä kaikilta ongelmilta. Riippuu erittäin paljon siitä tunnelmasta, mikä sängyssänne vallitsee:

"Onhan tietysti mahdollista, että puolisoni kokee tällaisen spontaaniuden puutteena ja tavallaan "tulostavoitteiden" aiheuttavan Hänelle myös paineita, mitkä vievät iloa/halua rakastelusta."

Niinpä! Jos tunnelma rakastelun aikana (syystä tai toisesta) on se, että kun sinä nyt tuotat naiselle mielihyvää, niin naisen PITÄÄ nauttia, lopputulos ei ole toivotunlainen. Tuollainen tunnelma ei välttämättä johdu sinun toiminnastasi, vaan se voi syntyä pelkästään naisen omassa päässä.

Itse olen kokenut juuri tällaisen vaiheen nykyisen avomieheni kanssa. Alussa tilanne oli se, että seksimme oli aika reipasta naimista. En ollut tottunut siihen, että heti alussa naidaan (eikä rakastelusta ole tietoakaan), mutta ajattelin tuolloin ettei se haittaisi. Voidaan myös sanoa että nautin naimisesta, siis ruumiillisella tasolla (sain mm. usein orgasmeja, jopa ejakuloin). Henkisellä tasolla taas tyhjiö kasvoi vääjäämättä, koska en saanut kokea mieheni kanssa sitä "sielujen yhdistymistä" mistä alussa mainitsin.

Tämä johti siihen, että aloin puhua miehelleni rakastelun tärkeydestä ja siitä, miten kovasti sitä kaipasin. Mieheni oli aiemmin kokenut rakastelua erään toisen henkilön kanssa, joten hän tiesi kyllä mistä puhuin, ja alkoi muuttaa seksuaalista käyttäytymistään siihen suuntaan. Henkisellä tasolla seksimme kuitenkin säilyi ennallaan: toimintana, jossa kaksi ihmistä tyydyttää itseään toisen avulla, sen sijaan että kaksi ihmistä olisi ikään kuin henkisellä tasolla yhdistynyt yhdeksi (hemmetti miten vaikeita asioita nämä ovat kuvailla!). Nyt siis tilanne oli se, että mieheni antoi minulle toiminnallisella tasolla sitä mitä olin häneltä pyytänytkin, mutta minä en saanut siitä rakastelun nautintoa (koska henkinen taso puuttui). Tästä minulle tuli valtavat nauttimisen paineet, mikä pahensi tilannetta entisestään. :(

Lisäksi kaikki pienet hellyydenosoitukset, joita myös kaipaan joka päivä, alkoivat alitajunnassani vaikuttaa naamioiduilta yrityksiltä saada minulta pesää (siis päästä naimaan). Menin aivan lukkoon, ja silloin avomieheni osti minulle sen kirjan, josta mainitsin. Luojan kiitos!

"Toiseksi, vaikka meillä pornon katselu ei ole mikään ongelma kohtuudella käytettynä, luettuani, mitä kirjoitit:
"Minun avomieheeni suuntautuva seksuaalinen haluni kokee kolauksen aina kun saan tietää hänen katsoneen pornoa. Silloin koen oman seksuaalisuuteni tulleen loukatuksi/tärvellyksi."
tuli mielleni, että en voi olla kuitenkaan täysin varma, mitä Hän sisimmässään tuntee - riittämättömyyttä tms.?"

En tiedä, mikä tilanne sinun vaimosi kohdalla on, mutta sen tiedän että kotimaamme kamaralla tepastelee paljon naisia, joista puolison pornon käyttö tuntuu pahalta, mutta jotka vain nielevät pahan olonsa ja ikävät tunteensa ja esittävät hyväksyvää ja ymmärtäväistä puolisoa - juuri siksi että nykyajan "seksiyhteiskunnassa" tällaiset naiset leimataan lähes poikkeuksetta seksuaalisesti estyneiksi (vaikka minusta asia on juuri päin vastoin: sanoisin että nämä naiset ovat seksuaalisesti herkempiä kuin muut ja että heidän seksuaalisuutensa on kokonaisvaltaisempaa ja sen tärkeys koko elämän kannalta suurempi kuin muilla).

"Kenties Hän ei todellakaan halua pelehtiä tavalla, minkä hän samaistaa pornoelokuvien toimintamalleihin."

Tästäkin voin kertoa jännän esimerkin omalta kohdaltani. Nimittäin heti kun minulle parisuhteessa tulee sellainen tunne, että olen ihan oikeasti puolisolleni ainoa nainen seksuaalisessa mielessä (tarkennus: ainoa, jonka suhteen hän haluaa ylläpitää seksuaalisesti virittynyttä tilannetta - se ei siis haittaa jos sattuu kiihottumaan jostakin/jostakusta, kunhan ei halua jatkaa sitä tilannetta tämän "toisen" kanssa), haluan samalla hetkellä olla hänelle "kaikki naiset". Tämä johtaa siihen, että hellän ja herkän rakastelun lisäksi koetaan välillä myös irstasta, pornohenkistä irrottelua, eikä oikeastaan ole mitään mitä en haluaisi mieheni kanssa tehdä (olen harrastanut aiemmissa suhteissani, siis niissä joissa olen ollut niin herkän miehen kanssa että rakastelu on ollut alusta lähtien itsestäänselvyys, mm. anaaliseksiä ja pissaleikkejä).

Mutta suhteessa jossa mies käyttää pornoa, minun ei tee yhtään mieli harjoittaa pornotähtien maneereja, koska silloin minusta tuntuu että olen miehelle vain yksi heistä (enkä silloin mitenkään voi edes olla paras heistä, koska "he" sentään ovat asian ammattilaisia - ja vaikka voisinkin olla paras, sekään ei erityisesti mieltäni lämmittäisi että mies kuitenkin välillä "käyttää" myös niitä muita). Minun kanssani seurustelevalla miehellä tuntuisi siis olevan kaksi vaihtoehtoa: joko kaikki naiset vain minun ruumiissani tai kaikkien naisten ruumiit ilman minun sieluani (ja jälkimmäisen ratkaisun en usko kestävän ainakaan kymmeniä vuosia).

"Harvemmin itsekään huomauttelen puolisolleni hänen Harlekiinien lukemisestaan, vaikka joskus mieli tekisikin :)"

Siis lukeeko puolisosi oikeasti Harlekiineja? Jo siitä lähtisin yksioikoisesti päättelemään, että hänen erotiikannälkänsä on vielä tallella! Kaikkea ei siis suinkaan ole menetetty. :)

"Pitänee käydä kirjakaupassa ostamassa 11 minuuttia aikaa - jos vaikka löytäisi uusia näkökulmia tilanteeseen."

Kehottaisin sinua toimimaan samoin kuin minun puolisoni teki: anna kirja naisellesi (mutta lue se toki itse ensin) ja yritä olla paikalla kun hän lukee sitä (parhaat jutut ovat kirjan loppupuoliskolla). Luuletko, että jos hän kokee samanlaisen myllerryksen kuin minä, hän rohkenee myös kertoa siitä sinulle? Jos näin käy, voitte aloittaa keskustelun aivan uudelta pohjalta.

Toivotan sinulle antoisia löytöretkiä vaimosi seksuaalisuuden pariin! :)

Lue lisää

Tuohon eiliseen ajatusten vaihtoon aiheesta montako kertaa viikossa. Mietin asiaa tuossa lukiessani vastaustasi, ja kyselin itseltäni, haluaisinko seksiä sittenkään jatkuvasti eräänlaisena mekaanisena suorituksena, vai kenties kuitenkin kyse on vain siitä, että haluaisin tyydyttävämpää seksiä/rakastelua, missä määrällä ei loppujen lopuksi olekaan mitään merkitystä - ainoastaan laadulla. Joskus on näköjään terveellistä kirjoittaa ajatuksiaan paperille - voi jälkeenpäin analysoida itseään ja löytää jotain uutta :)

"Seksihän on ihmisruumiin kauneinta kunnioittamista tunteiden, toiveiden, pelkojen, minuuden ja herkkyyden yhteensulautumista, avaamista ja hyväksymistä."

Sitähän se parhaimmillaan todellakin on. Jos seksi olisi vain fyysisten tarpeiden tyydyttämistä/poistamista ilman henkistä ulottuvuutta, voisin varmaankin hoitaa homman maksullisia palveluita hyödyntäen. Kärjistäen epäilen, etten kykenisi harrastamaan seksiä sen enempää ilotytön kuin minkään pornostaran kanssa vaikka kumppani olisi teknisesti kuinka taitava tahansa. Ei tee mieli.

Olen nimimerkkini mukaista vuosikertaa, puolisoni lähes ikäisesi, joten vaikea ottaa kantaa kuinka paljon ikä vaikuttaa tässä tapauksessa estoihin/estottomuuteen.
Toisaalta, oma estottomuuteni sai tässä muutama aika takaperin kylmän suihkun, kun vaihdoimme perinteistä subjekti-objekti roolijakoa päinvastoin. Vaikka yhteistä historiaa on kertynyt jo muutaman vuoden ajan, oli yllättävän vaikea asettua objektiksi, kun yleensä on tekijänä. Ei vaimo mitään extermeä halunnut harjoittaa - ainakaan tämän palstan mittapuun mukaan, mutta parit omat rajat tuli kyllä kaadettua ja joistain fobioista pääsin eroon :)

"toimintana, jossa kaksi ihmistä tyydyttää itseään toisen avulla, sen sijaan että kaksi ihmistä olisi ikään kuin henkisellä tasolla yhdistynyt yhdeksi "
Määritelmäsi on itseasiassa todella hyvä. Miten tuon nyt paremminkaan sanoisi. Ihan vain ajatusleikkinä: Jos toinen puolisoista haluaa vauhtia sänkyyn monipuolisella tekniikalla ilman henkistä syvyyttä, tilanne vaikuttaa tuolilta, mistä yksi jalka on poikki. Jos henkisellä puolella ei ole saavutettu vastaavaa tasoa kuin fyysisellä, voi toisen olla vaikeaa luottaa kumppaniinsa ( jolloin vaikuttaa ulospäin estoiselta). Eli hittolainen - sitä niin helposti asettaa itselleen/rakastelulle tavoitteita, joihin kumppani ei edes välttämättä sitoudu - päädymme takaisin subjekti - objekti tasolle. Perinteisen prosessin ongelma on se, että informaatio kulkee vain yhteen suuntaan/yhden tavoitteen saavuttamiseksi.
Nainen antaa - mies ottaa - tyydyttää molempien tarpeet - saattaapi alkaa tökkiä jossain vaiheessa.
Entä jos aidosti päästäisiin tilanteeseen, jossa molemmat puolisot toimisivat sekä subjekteina että objekteina peilaten halujaan ja toiveitaan toistensa kautta. Saattaisi löytöretkistä tulla hyvinkin herkullisia - tai jopa henkisellä puolella tyydyttäviä. Porno saattaa toimia ja toimiikin joskus käyttökelpoisena stimulanttina, kun on sopiva fiilis, mutta mikäli sitä käytetään useasti välineenä/oikotienä päästä sopivaan fiilikseen on käyttökelpoisesta rengistä tullut pirullinen isäntä.

Mulla on ollut viimeisen parin viikon aikana aikamoinen kiire töissä - pitkiä päiviä ja iltaisin sitten nukkumatti kutsunut nopeammin kuin puoliso on ehtinyt ehdottelemaan oikeastaan mitään. Toisaalta, aikuisviihdettäkään ei ole sitten tullut kulutettua. Pitänee jatkaa jälkimmäisellä linjalla, ainakin toistaiseksi ja yrittää keskittyä puolisoon vähän enemmän :)
Jos vaikka syksy alakais tuntua valoisammalta...

-69- kirjoitti:

Tuohon eiliseen ajatusten vaihtoon aiheesta montako kertaa viikossa. Mietin asiaa tuossa lukiessani vastaustasi, ja kyselin itseltäni, haluaisinko seksiä sittenkään jatkuvasti eräänlaisena mekaanisena suorituksena, vai kenties kuitenkin kyse on vain siitä, että haluaisin tyydyttävämpää seksiä/rakastelua, missä määrällä ei loppujen lopuksi olekaan mitään merkitystä - ainoastaan laadulla. Joskus on näköjään terveellistä kirjoittaa ajatuksiaan paperille - voi jälkeenpäin analysoida itseään ja löytää jotain uutta :)

"Seksihän on ihmisruumiin kauneinta kunnioittamista tunteiden, toiveiden, pelkojen, minuuden ja herkkyyden yhteensulautumista, avaamista ja hyväksymistä."

Sitähän se parhaimmillaan todellakin on. Jos seksi olisi vain fyysisten tarpeiden tyydyttämistä/poistamista ilman henkistä ulottuvuutta, voisin varmaankin hoitaa homman maksullisia palveluita hyödyntäen. Kärjistäen epäilen, etten kykenisi harrastamaan seksiä sen enempää ilotytön kuin minkään pornostaran kanssa vaikka kumppani olisi teknisesti kuinka taitava tahansa. Ei tee mieli.

Olen nimimerkkini mukaista vuosikertaa, puolisoni lähes ikäisesi, joten vaikea ottaa kantaa kuinka paljon ikä vaikuttaa tässä tapauksessa estoihin/estottomuuteen.
Toisaalta, oma estottomuuteni sai tässä muutama aika takaperin kylmän suihkun, kun vaihdoimme perinteistä subjekti-objekti roolijakoa päinvastoin. Vaikka yhteistä historiaa on kertynyt jo muutaman vuoden ajan, oli yllättävän vaikea asettua objektiksi, kun yleensä on tekijänä. Ei vaimo mitään extermeä halunnut harjoittaa - ainakaan tämän palstan mittapuun mukaan, mutta parit omat rajat tuli kyllä kaadettua ja joistain fobioista pääsin eroon :)

"toimintana, jossa kaksi ihmistä tyydyttää itseään toisen avulla, sen sijaan että kaksi ihmistä olisi ikään kuin henkisellä tasolla yhdistynyt yhdeksi "
Määritelmäsi on itseasiassa todella hyvä. Miten tuon nyt paremminkaan sanoisi. Ihan vain ajatusleikkinä: Jos toinen puolisoista haluaa vauhtia sänkyyn monipuolisella tekniikalla ilman henkistä syvyyttä, tilanne vaikuttaa tuolilta, mistä yksi jalka on poikki. Jos henkisellä puolella ei ole saavutettu vastaavaa tasoa kuin fyysisellä, voi toisen olla vaikeaa luottaa kumppaniinsa ( jolloin vaikuttaa ulospäin estoiselta). Eli hittolainen - sitä niin helposti asettaa itselleen/rakastelulle tavoitteita, joihin kumppani ei edes välttämättä sitoudu - päädymme takaisin subjekti - objekti tasolle. Perinteisen prosessin ongelma on se, että informaatio kulkee vain yhteen suuntaan/yhden tavoitteen saavuttamiseksi.
Nainen antaa - mies ottaa - tyydyttää molempien tarpeet - saattaapi alkaa tökkiä jossain vaiheessa.
Entä jos aidosti päästäisiin tilanteeseen, jossa molemmat puolisot toimisivat sekä subjekteina että objekteina peilaten halujaan ja toiveitaan toistensa kautta. Saattaisi löytöretkistä tulla hyvinkin herkullisia - tai jopa henkisellä puolella tyydyttäviä. Porno saattaa toimia ja toimiikin joskus käyttökelpoisena stimulanttina, kun on sopiva fiilis, mutta mikäli sitä käytetään useasti välineenä/oikotienä päästä sopivaan fiilikseen on käyttökelpoisesta rengistä tullut pirullinen isäntä.

Mulla on ollut viimeisen parin viikon aikana aikamoinen kiire töissä - pitkiä päiviä ja iltaisin sitten nukkumatti kutsunut nopeammin kuin puoliso on ehtinyt ehdottelemaan oikeastaan mitään. Toisaalta, aikuisviihdettäkään ei ole sitten tullut kulutettua. Pitänee jatkaa jälkimmäisellä linjalla, ainakin toistaiseksi ja yrittää keskittyä puolisoon vähän enemmän :)
Jos vaikka syksy alakais tuntua valoisammalta...

Lue lisää

"kenties kuitenkin kyse on vain siitä, että haluaisin tyydyttävämpää seksiä/rakastelua, missä määrällä ei loppujen lopuksi olekaan mitään merkitystä - ainoastaan laadulla."

No noin se minullakin menee. Mutta jos laatu on pelkkää ruumiiden yhtymisestä syntyvää tusinatavaraa (vaikka tekniikka olisikin loppuun asti vietyä kuten avopuolisollani ja asennot monipuolisia ym.), haluan kyllä monta kertaa päivässä (enkä saa). Haluttomuus voi syntyä sitäkin kautta ettei ikinä saa tarpeeksi. Siinä opettelee olemaan haluamatta ja loppujen lopuksi oppii vähän liian hyvin.. :(

"Joskus on näköjään terveellistä kirjoittaa ajatuksiaan paperille - voi jälkeenpäin analysoida itseään ja löytää jotain uutta :) "

Nimenomaan! Ja kirjoittaessa joutuu muutenkin miettimään ajatuksiaan vähän pidemmälle kuin jos niitä ei kirjoita. Joskus heti jotakin kirjoitettuaan huomaa sen olevan täyttä soopaa. :)

"Kärjistäen epäilen, etten kykenisi harrastamaan seksiä sen enempää ilotytön kuin minkään pornostaran kanssa vaikka kumppani olisi teknisesti kuinka taitava tahansa. Ei tee mieli."

Kumppanillani on sama tilanne. Minun sen sijaan saattaisi tehdäkin mieli, jos siis en olisi parisuhteessa. Mutta parisuhteessa koettavissa oleva rakastelu on niin moninkertaisesti pelkästään ruumiillista seksiä hienompaa, että jos sitä saan, uskollisuudestani ei ole huolta.

"Toisaalta, oma estottomuuteni sai tässä muutama aika takaperin kylmän suihkun, kun vaihdoimme perinteistä subjekti-objekti roolijakoa päinvastoin."

Tuokin on tuttua. Jotkut miehet, jotka ovat syyttäneet minua epäseksuaaliseksi sen perusteella että en pidä pornon käyttämisestä parisuhteessa, ovat menneet hiljaisiksi kun olen esitänyt web-kameraesimerkin, ja myös kysynyt mikseivät he itse voisi nauttia web-kamerassa esiintymisestä samalla tavalla kuin minä voisin (kun kerran minunkin pitäisi heidän mielestään nauttia pornosta). Kummassakaan tapauksessa kyse ei ole seksuaalisesta estoisuudesta - ainoastaan erilaisuudesta! Seksuaalisuutensa rajoja on ihan mukavaa ja terveellistäkin silloin tällöin kokeilla, mutta itse olen pornon kanssa kokeillut jo sen verran kauan, että mielelläni siirtyisin välillä muille seksuaalisuuteni raja-alueille.. ;)

Ihmeellistä, että porno on nykyisin niin "hyväksyttyä", että kaikkien olisi ikään kuin pakko pitää siitä, mutta muihin seksuaalisuuden muotoihin, etenkin typillisesti naisia viehättäviin, ei suhtaudutakaan samoin.

"joistain fobioista pääsin eroon :) "

Hienoa! Pitää tunnustaa että itsekin haluaisin välillä päästä kumppanini anuksen kimppuun, mutta toistaiseksi en ole lupaa saanut.. :(

"Jos toinen puolisoista haluaa vauhtia sänkyyn monipuolisella tekniikalla ilman henkistä syvyyttä, tilanne vaikuttaa tuolilta, mistä yksi jalka on poikki. Jos henkisellä puolella ei ole saavutettu vastaavaa tasoa kuin fyysisellä, voi toisen olla vaikeaa luottaa kumppaniinsa ( jolloin vaikuttaa ulospäin estoiselta)."

Hienosti sanottu!

"Nainen antaa - mies ottaa - tyydyttää molempien tarpeet - saattaapi alkaa tökkiä jossain vaiheessa.
Entä jos aidosti päästäisiin tilanteeseen, jossa molemmat puolisot toimisivat sekä subjekteina että objekteina peilaten halujaan ja toiveitaan toistensa kautta."

Me olemme täällä rakastelleet oikein kunnolla nyt kaksi kertaa. Jälkeenpäin kun mietimme niitä tilanteita, huomasimme että oli käynyt juuri noin - kumpikin oli subjekti ja kumpikin objekti. Olimme tasapainossa. :D

"Mulla on ollut viimeisen parin viikon aikana aikamoinen kiire töissä - pitkiä päiviä ja iltaisin sitten nukkumatti kutsunut nopeammin kuin puoliso on ehtinyt ehdottelemaan oikeastaan mitään."

Jos itse joudun olemaan ikään kuin henkisesti erossa puolisostani (siis niin ettemme esimerkiksi juttele päivän tapahtumista tai mieleen tulleista asioista vähään aikaan), seksinkin haluaminen vaikeutuu. Minulla kaikki lähtee avoimuudesta toiselle ja henkisestä yhteydestä, ja luottamuksesta.

Avomieheni soitti jokin aika sitten matkaltaan ja jutteli asioista vieläkin avoimemmin kuin tähän mennessä on tehnyt. Tuli hyvä mieli. Tuntuu siltä, että hän luottaa minuun ja haluaa sitoutua minuun henkisesti. Ja samalla pöksyt kostuvat ja alkaa tehdä mieli esimerkiksi tuottaa hänelle suurinta mielihyvää mitä suun avulla on mahdollista saada aikaan, näin alkajaisiksi! Kumma kyllä - näin se vain toimii, ainakin tässä taloudessa.

Kauniita syyspäiviä!

Kiitos asiallisesta kommentoinnista, mies oulusta (ja muutkin)! Kommentit olivat niin hyviä, että syön pessimistiset sanani ja vastaan!

"Mielestäni menet metsään heti kättelyssä, ja sitä kautta on pohja pois myös myöhemmiltä pohdinnoiltasi."

Niin tavallaan menenkin, koska väittämäni roolien eroista ei tosiaankaan kaikissa tapauksissa pidä paikkaansa.

"Sukupuoliroolien hahmottaminen tuolla tavalla on mielestäni vanhoillisinta mahdollista ajattelua, vaikkakin tuollainen harha on nyky-yhteiskunnassa edelleen voimissaan."

Väitän silti, että kyse ei ole myöskään pelkästä "harhasta", kuten tunnut ajattelevan. Miesten ja naisten välillä (siis keskimäärin, poikkeuksiahan on aina) on tieteellisestikin todistettuja eroja aivotoiminnassa, eivätkä ne voi olla vaikuttamatta siihen millaiseksi henkilön seksuaalisuus muodostuu.

"Biologisia syitä tuollaiseen kahtiajakoon ei mielestäni ole"

Biologisia syitä siis tosiaankin on, ainakin vielä nykyään, mutta toisaalta voitaisiin kyllä epäillä miehen ja naisen olevan koko ajan lähentymässä toisiaan (koska kivikaudella erot lienevät olleen paljon suurempia kuin nykyään). Tulevaisuudessa eroja ei siis ehkä olekaan, mutta itse ainakin tunnistan itsessäni selkeän objektihakuisuuden. Erittäin monet miehet taas käyttäytyvät subjektihakuisesti, mistä esimerkiksi miesten kontrolloima pornoteollisuus on osoituksena (jos miehet olisivat tyypillisesti objekteja, pornoa ei olisi eivätkä miehet käyttäisi sitä ollenkaan samassa laajuudessa kuin tällä hetkellä).

"ja nykynainen yhä harvemmin ahtaa itsensä totuttuun muottiin"

Kuten sanoin, minulle objektin rooli ei ole muotti vaan tosiasia. Olen kokeillut monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti erilaisia seksuaalisuuden tapoja, mutta ylivoimaisesti eniten minua kiihottaa juuri objektina oleminen, enkä voi mitenkään uskoa että se johtuisi vain ahtautumisesta muottiin. Päin vastoin, jos yrittäisin olla kuin miehet - siis esimerkiksi nauttia pornosta ja olla seksuaalisesti hyökkäävä - kokisin että ahdan itseäni muottiin, nimittäin emansipoituneen, "seksuaalisesti vapautuneen" naisen muottiin (mielestäni juuri tämä on se nykyajan muotti, johon naisia yritetään ahtaa - ei niinkään objektina oleminen).

Tuntuu siis siltä, että siinä missä naisella ei ennen ollut vapautta nauttia omasta seksuaalisuudestaan, niin nykyään hänellä ei ole vapautta OLLA NAUTTIMATTA esimerkiksi juuri pornosta (joka kuitenkin on hyvin tyypillisesti miehinen, ei siis naisellinen, seksuaalisen olemisen tapa). Jos sanon että en pidä pornosta, minut leimataan seksuaalisesti estyneeksi tiukkapipoksi, vaikka olisin naisellisilla tavoilla seksuaalisesti vapaamielinen ja aktiivinen.

Naisten välisissä keskusteluissa olen kuullut lukemattomia kertoja jonkun naisen selittävän, miten hän on "joutunut opettelemaan" pornosta nauttimista, ettei parisuhde olisi yhtä helvettiä. Vaikuttaa siltä, että kaikki naiset eivät itsekään tiedä millaisia pohjimmiltaan seksuaalisesti ovat (niin kuin eivät kyllä kaikki miehetkään), eivätkä tule etsineeksi seksuaalisuuttaan aktiivisesti koska pelkäävät kelpaamattomuutta jos eivät noudata yhteiskunnan heille asettamia implisiittisiä vaatimuksia.

No, joka tapauksessa olet aivan oikeassa siinä, että kaikki naiset eivät ole pohjimmiltaankaan objekteja (eivätkä kaikki miehet subjekteja). Esittämäni ajatusrakennelma ei tällaisiin tapauksiin tietenkään yllä. Mutta koska itse olen objekti ja avomieheni subjekti (tai siis EHKÄ on - tällä hetkellä epäilemme tätä hiukan koska hänen tapansa käyttää pornoa ja suhtautua siihen on hyvin erilainen kuin miehillä yleensä), minuun se pätee. Ja muihin pareihin, joissa objekti/subjekti -roolijako menee esittämälläni tavalla. Vai?

"Usein on esitetty arvoita siitä, että visuaaliset ärsykkeet olisivat seksissä miehelle tärkeämpiä kuin naiselle. Väitteen todenperäisyydestä tai mahdollisista syistä en osaa sanoa mitään, mutta tämä voisi olla yhtenä syynä siihen, että porno ilmeisesti kiinnostaa naisia vähemmän."

Kyllä, myös minun mielestäni tämä on validi pointti. Siksikin web-kameraesimerkkini toimii objektinaiselle paremmin - siinähän nainen kiihottuu miesten verbaalisista ärsykkeistä, ei siis visuaalisista.

"Lisäksi 99,9% pornosta on ainakin vielä nykypäivänä tehty miesnäkökulmasta, miesten toiveita ja mieltymyksiä noudattaen."

Väittämäni on, että objektinaisen näkökulmasta tehtyä pornoa ei edes voi tehdä. Sitä voisi kyllä yrittää (esim. kamera kuvaa vehje kädessä lähestyvää miestä vuoteelta käsin ym.), mutta loppujen lopuksi se olennaisin asia, objektina oleminen, ei toteutuisi kovin hyvin. On yksinkertaisesti hemmetin paljon vaikeampaa kokea olevansa videonauhoitteella esiintyvän henkilön seksuaalisen himon kohde kuin himoita videonauhoitteessa esiintyvää kohdetta.

"Porno sopii myös parisuhteen yhteisiin hetkiin, mikäli se kumpaakin osapuolta kiinnostaa - kokemusta on."

Aivan varmasti sopii, ja juuri mainitsemallasi edellytyksellä (eli että MOLEMPIA oikeasti kiinnostaa).

"Itse pidän hyvästä pornosta niin paljon, että on vaikea kuvitella, että joskus siitä suostuisin luopumaan. Enkä näe asiassa mitään väärää. Onneksi ei kumppaninikaan."

Minäkään en näe pornossa tai sen käyttämisessä sinänsä mitään väärää. Minua kuitenkin loukkaa se, että oma kumppanini kohdistaa seksuaalista himoaan myös muihin naisiin kuin minuun. Siinä, että minua tällainen loukkaa, en myöskään näe mitään väärää! Uskon myös, että on naisia, joita tällainen ei loukkaa - eikä siinä sen enempää ole mitään väärää. Kysymys on vain ihmisten yhteensopivuudesta.

Hyvä että sinulla on kumppanina nainen, joka voi samastua pornon käyttöösi (ja nauttii siitä itsekin?). Jos te molemmat tunnette itsenne ja tarpeenne hyvin ja toimitte juuri niin kuin todella haluatte (ettekä siis sisäistä ääntänne vastaan), kaikki on loistavasti eikä ongelmia pitäisi tulevaisuudessakaan tulla. Onnea siis teille!

Meillä puolestaan voidaan olla aika varmoja, että tulevaisuudessa tulee ongelmia, jos vain tukahdutan pornoon liittyvät tunteeni ja pakotan itseni nauttimaan siitä. Tiedän, että jos jatkamme tällä tiellä (jossa mies käyttää pornoa ja minä tiedän siitä), jonakin päivänä en enää halua seksiä hänen kanssaan. Sellaista tulevaisuutta meistä kumpikaan ei halua, mutta onneksi olemme lähellä ratkaisua - ainakin väliaikaista sellaista.

Mukavaa syksyä sinulle!

tyttö_helsingistä kirjoitti:

Kiitos asiallisesta kommentoinnista, mies oulusta (ja muutkin)! Kommentit olivat niin hyviä, että syön pessimistiset sanani ja vastaan!

"Mielestäni menet metsään heti kättelyssä, ja sitä kautta on pohja pois myös myöhemmiltä pohdinnoiltasi."

Niin tavallaan menenkin, koska väittämäni roolien eroista ei tosiaankaan kaikissa tapauksissa pidä paikkaansa.

"Sukupuoliroolien hahmottaminen tuolla tavalla on mielestäni vanhoillisinta mahdollista ajattelua, vaikkakin tuollainen harha on nyky-yhteiskunnassa edelleen voimissaan."

Väitän silti, että kyse ei ole myöskään pelkästä "harhasta", kuten tunnut ajattelevan. Miesten ja naisten välillä (siis keskimäärin, poikkeuksiahan on aina) on tieteellisestikin todistettuja eroja aivotoiminnassa, eivätkä ne voi olla vaikuttamatta siihen millaiseksi henkilön seksuaalisuus muodostuu.

"Biologisia syitä tuollaiseen kahtiajakoon ei mielestäni ole"

Biologisia syitä siis tosiaankin on, ainakin vielä nykyään, mutta toisaalta voitaisiin kyllä epäillä miehen ja naisen olevan koko ajan lähentymässä toisiaan (koska kivikaudella erot lienevät olleen paljon suurempia kuin nykyään). Tulevaisuudessa eroja ei siis ehkä olekaan, mutta itse ainakin tunnistan itsessäni selkeän objektihakuisuuden. Erittäin monet miehet taas käyttäytyvät subjektihakuisesti, mistä esimerkiksi miesten kontrolloima pornoteollisuus on osoituksena (jos miehet olisivat tyypillisesti objekteja, pornoa ei olisi eivätkä miehet käyttäisi sitä ollenkaan samassa laajuudessa kuin tällä hetkellä).

"ja nykynainen yhä harvemmin ahtaa itsensä totuttuun muottiin"

Kuten sanoin, minulle objektin rooli ei ole muotti vaan tosiasia. Olen kokeillut monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti erilaisia seksuaalisuuden tapoja, mutta ylivoimaisesti eniten minua kiihottaa juuri objektina oleminen, enkä voi mitenkään uskoa että se johtuisi vain ahtautumisesta muottiin. Päin vastoin, jos yrittäisin olla kuin miehet - siis esimerkiksi nauttia pornosta ja olla seksuaalisesti hyökkäävä - kokisin että ahdan itseäni muottiin, nimittäin emansipoituneen, "seksuaalisesti vapautuneen" naisen muottiin (mielestäni juuri tämä on se nykyajan muotti, johon naisia yritetään ahtaa - ei niinkään objektina oleminen).

Tuntuu siis siltä, että siinä missä naisella ei ennen ollut vapautta nauttia omasta seksuaalisuudestaan, niin nykyään hänellä ei ole vapautta OLLA NAUTTIMATTA esimerkiksi juuri pornosta (joka kuitenkin on hyvin tyypillisesti miehinen, ei siis naisellinen, seksuaalisen olemisen tapa). Jos sanon että en pidä pornosta, minut leimataan seksuaalisesti estyneeksi tiukkapipoksi, vaikka olisin naisellisilla tavoilla seksuaalisesti vapaamielinen ja aktiivinen.

Naisten välisissä keskusteluissa olen kuullut lukemattomia kertoja jonkun naisen selittävän, miten hän on "joutunut opettelemaan" pornosta nauttimista, ettei parisuhde olisi yhtä helvettiä. Vaikuttaa siltä, että kaikki naiset eivät itsekään tiedä millaisia pohjimmiltaan seksuaalisesti ovat (niin kuin eivät kyllä kaikki miehetkään), eivätkä tule etsineeksi seksuaalisuuttaan aktiivisesti koska pelkäävät kelpaamattomuutta jos eivät noudata yhteiskunnan heille asettamia implisiittisiä vaatimuksia.

No, joka tapauksessa olet aivan oikeassa siinä, että kaikki naiset eivät ole pohjimmiltaankaan objekteja (eivätkä kaikki miehet subjekteja). Esittämäni ajatusrakennelma ei tällaisiin tapauksiin tietenkään yllä. Mutta koska itse olen objekti ja avomieheni subjekti (tai siis EHKÄ on - tällä hetkellä epäilemme tätä hiukan koska hänen tapansa käyttää pornoa ja suhtautua siihen on hyvin erilainen kuin miehillä yleensä), minuun se pätee. Ja muihin pareihin, joissa objekti/subjekti -roolijako menee esittämälläni tavalla. Vai?

"Usein on esitetty arvoita siitä, että visuaaliset ärsykkeet olisivat seksissä miehelle tärkeämpiä kuin naiselle. Väitteen todenperäisyydestä tai mahdollisista syistä en osaa sanoa mitään, mutta tämä voisi olla yhtenä syynä siihen, että porno ilmeisesti kiinnostaa naisia vähemmän."

Kyllä, myös minun mielestäni tämä on validi pointti. Siksikin web-kameraesimerkkini toimii objektinaiselle paremmin - siinähän nainen kiihottuu miesten verbaalisista ärsykkeistä, ei siis visuaalisista.

"Lisäksi 99,9% pornosta on ainakin vielä nykypäivänä tehty miesnäkökulmasta, miesten toiveita ja mieltymyksiä noudattaen."

Väittämäni on, että objektinaisen näkökulmasta tehtyä pornoa ei edes voi tehdä. Sitä voisi kyllä yrittää (esim. kamera kuvaa vehje kädessä lähestyvää miestä vuoteelta käsin ym.), mutta loppujen lopuksi se olennaisin asia, objektina oleminen, ei toteutuisi kovin hyvin. On yksinkertaisesti hemmetin paljon vaikeampaa kokea olevansa videonauhoitteella esiintyvän henkilön seksuaalisen himon kohde kuin himoita videonauhoitteessa esiintyvää kohdetta.

"Porno sopii myös parisuhteen yhteisiin hetkiin, mikäli se kumpaakin osapuolta kiinnostaa - kokemusta on."

Aivan varmasti sopii, ja juuri mainitsemallasi edellytyksellä (eli että MOLEMPIA oikeasti kiinnostaa).

"Itse pidän hyvästä pornosta niin paljon, että on vaikea kuvitella, että joskus siitä suostuisin luopumaan. Enkä näe asiassa mitään väärää. Onneksi ei kumppaninikaan."

Minäkään en näe pornossa tai sen käyttämisessä sinänsä mitään väärää. Minua kuitenkin loukkaa se, että oma kumppanini kohdistaa seksuaalista himoaan myös muihin naisiin kuin minuun. Siinä, että minua tällainen loukkaa, en myöskään näe mitään väärää! Uskon myös, että on naisia, joita tällainen ei loukkaa - eikä siinä sen enempää ole mitään väärää. Kysymys on vain ihmisten yhteensopivuudesta.

Hyvä että sinulla on kumppanina nainen, joka voi samastua pornon käyttöösi (ja nauttii siitä itsekin?). Jos te molemmat tunnette itsenne ja tarpeenne hyvin ja toimitte juuri niin kuin todella haluatte (ettekä siis sisäistä ääntänne vastaan), kaikki on loistavasti eikä ongelmia pitäisi tulevaisuudessakaan tulla. Onnea siis teille!

Meillä puolestaan voidaan olla aika varmoja, että tulevaisuudessa tulee ongelmia, jos vain tukahdutan pornoon liittyvät tunteeni ja pakotan itseni nauttimaan siitä. Tiedän, että jos jatkamme tällä tiellä (jossa mies käyttää pornoa ja minä tiedän siitä), jonakin päivänä en enää halua seksiä hänen kanssaan. Sellaista tulevaisuutta meistä kumpikaan ei halua, mutta onneksi olemme lähellä ratkaisua - ainakin väliaikaista sellaista.

Mukavaa syksyä sinulle!

Lue lisää

Joskus katselen pornoa. Olen vaki suhteessa. En tyydytä pornolla itseäni.Joskus jonkin aikaa oltuani komennuksella katselen miellyttävien, pääasiassa Suomalaisten naisten kvia. Silloin tulee välillä tehtyä sitä.Onko se väärin?

Välillä kirjoitti:

Joskus katselen pornoa. Olen vaki suhteessa. En tyydytä pornolla itseäni.Joskus jonkin aikaa oltuani komennuksella katselen miellyttävien, pääasiassa Suomalaisten naisten kvia. Silloin tulee välillä tehtyä sitä.Onko se väärin?

Lue lisää

"Joskus katselen pornoa. Olen vaki suhteessa. En tyydytä pornolla itseäni.Joskus jonkin aikaa oltuani komennuksella katselen miellyttävien, pääasiassa Suomalaisten naisten kvia. Silloin tulee välillä tehtyä sitä.Onko se väärin?"

Lyhyesti sanottuna: ei.

Pornon käyttö ei missään tapauksessa ole moraalisesti väärin. Sellaistakin on kai joskus jossakin yritetty väittää (ehkä hyvää tarkoittaen, sillä kyllähän käyttöön sisältyy riskejä - mutta niin sisältyy alkoholinkin käyttöön eikä sekään silti ole VÄÄRIN).

Tiedätkö, mitä mieltä puolisosi/tyttöystäväsi on harrastuksestasi? Jos haluat tietää vahingoittaako toimintasi parisuhdettasi, sinun pitäisi kysyä tyttöystäväsi mielipidettä, ei minun/meidän täällä internetissä.

tyttö_helsingistä kirjoitti:

"Joskus katselen pornoa. Olen vaki suhteessa. En tyydytä pornolla itseäni.Joskus jonkin aikaa oltuani komennuksella katselen miellyttävien, pääasiassa Suomalaisten naisten kvia. Silloin tulee välillä tehtyä sitä.Onko se väärin?"

Lyhyesti sanottuna: ei.

Pornon käyttö ei missään tapauksessa ole moraalisesti väärin. Sellaistakin on kai joskus jossakin yritetty väittää (ehkä hyvää tarkoittaen, sillä kyllähän käyttöön sisältyy riskejä - mutta niin sisältyy alkoholinkin käyttöön eikä sekään silti ole VÄÄRIN).

Tiedätkö, mitä mieltä puolisosi/tyttöystäväsi on harrastuksestasi? Jos haluat tietää vahingoittaako toimintasi parisuhdettasi, sinun pitäisi kysyä tyttöystäväsi mielipidettä, ei minun/meidän täällä internetissä.

Lue lisää

Ei vahingoita. Voiko näin ajatella,pitkän aikaa yhdessä olleena voi tuoda vaki kumppanin kiinnostavammaksi?Porno ei saa aikaan mielikuvitusta!Tekninen suoritus,kuvien katselu tuo enemmän sisältöä?

tyttö_helsingistä kirjoitti:

Kiitos asiallisesta kommentoinnista, mies oulusta (ja muutkin)! Kommentit olivat niin hyviä, että syön pessimistiset sanani ja vastaan!

"Mielestäni menet metsään heti kättelyssä, ja sitä kautta on pohja pois myös myöhemmiltä pohdinnoiltasi."

Niin tavallaan menenkin, koska väittämäni roolien eroista ei tosiaankaan kaikissa tapauksissa pidä paikkaansa.

"Sukupuoliroolien hahmottaminen tuolla tavalla on mielestäni vanhoillisinta mahdollista ajattelua, vaikkakin tuollainen harha on nyky-yhteiskunnassa edelleen voimissaan."

Väitän silti, että kyse ei ole myöskään pelkästä "harhasta", kuten tunnut ajattelevan. Miesten ja naisten välillä (siis keskimäärin, poikkeuksiahan on aina) on tieteellisestikin todistettuja eroja aivotoiminnassa, eivätkä ne voi olla vaikuttamatta siihen millaiseksi henkilön seksuaalisuus muodostuu.

"Biologisia syitä tuollaiseen kahtiajakoon ei mielestäni ole"

Biologisia syitä siis tosiaankin on, ainakin vielä nykyään, mutta toisaalta voitaisiin kyllä epäillä miehen ja naisen olevan koko ajan lähentymässä toisiaan (koska kivikaudella erot lienevät olleen paljon suurempia kuin nykyään). Tulevaisuudessa eroja ei siis ehkä olekaan, mutta itse ainakin tunnistan itsessäni selkeän objektihakuisuuden. Erittäin monet miehet taas käyttäytyvät subjektihakuisesti, mistä esimerkiksi miesten kontrolloima pornoteollisuus on osoituksena (jos miehet olisivat tyypillisesti objekteja, pornoa ei olisi eivätkä miehet käyttäisi sitä ollenkaan samassa laajuudessa kuin tällä hetkellä).

"ja nykynainen yhä harvemmin ahtaa itsensä totuttuun muottiin"

Kuten sanoin, minulle objektin rooli ei ole muotti vaan tosiasia. Olen kokeillut monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti erilaisia seksuaalisuuden tapoja, mutta ylivoimaisesti eniten minua kiihottaa juuri objektina oleminen, enkä voi mitenkään uskoa että se johtuisi vain ahtautumisesta muottiin. Päin vastoin, jos yrittäisin olla kuin miehet - siis esimerkiksi nauttia pornosta ja olla seksuaalisesti hyökkäävä - kokisin että ahdan itseäni muottiin, nimittäin emansipoituneen, "seksuaalisesti vapautuneen" naisen muottiin (mielestäni juuri tämä on se nykyajan muotti, johon naisia yritetään ahtaa - ei niinkään objektina oleminen).

Tuntuu siis siltä, että siinä missä naisella ei ennen ollut vapautta nauttia omasta seksuaalisuudestaan, niin nykyään hänellä ei ole vapautta OLLA NAUTTIMATTA esimerkiksi juuri pornosta (joka kuitenkin on hyvin tyypillisesti miehinen, ei siis naisellinen, seksuaalisen olemisen tapa). Jos sanon että en pidä pornosta, minut leimataan seksuaalisesti estyneeksi tiukkapipoksi, vaikka olisin naisellisilla tavoilla seksuaalisesti vapaamielinen ja aktiivinen.

Naisten välisissä keskusteluissa olen kuullut lukemattomia kertoja jonkun naisen selittävän, miten hän on "joutunut opettelemaan" pornosta nauttimista, ettei parisuhde olisi yhtä helvettiä. Vaikuttaa siltä, että kaikki naiset eivät itsekään tiedä millaisia pohjimmiltaan seksuaalisesti ovat (niin kuin eivät kyllä kaikki miehetkään), eivätkä tule etsineeksi seksuaalisuuttaan aktiivisesti koska pelkäävät kelpaamattomuutta jos eivät noudata yhteiskunnan heille asettamia implisiittisiä vaatimuksia.

No, joka tapauksessa olet aivan oikeassa siinä, että kaikki naiset eivät ole pohjimmiltaankaan objekteja (eivätkä kaikki miehet subjekteja). Esittämäni ajatusrakennelma ei tällaisiin tapauksiin tietenkään yllä. Mutta koska itse olen objekti ja avomieheni subjekti (tai siis EHKÄ on - tällä hetkellä epäilemme tätä hiukan koska hänen tapansa käyttää pornoa ja suhtautua siihen on hyvin erilainen kuin miehillä yleensä), minuun se pätee. Ja muihin pareihin, joissa objekti/subjekti -roolijako menee esittämälläni tavalla. Vai?

"Usein on esitetty arvoita siitä, että visuaaliset ärsykkeet olisivat seksissä miehelle tärkeämpiä kuin naiselle. Väitteen todenperäisyydestä tai mahdollisista syistä en osaa sanoa mitään, mutta tämä voisi olla yhtenä syynä siihen, että porno ilmeisesti kiinnostaa naisia vähemmän."

Kyllä, myös minun mielestäni tämä on validi pointti. Siksikin web-kameraesimerkkini toimii objektinaiselle paremmin - siinähän nainen kiihottuu miesten verbaalisista ärsykkeistä, ei siis visuaalisista.

"Lisäksi 99,9% pornosta on ainakin vielä nykypäivänä tehty miesnäkökulmasta, miesten toiveita ja mieltymyksiä noudattaen."

Väittämäni on, että objektinaisen näkökulmasta tehtyä pornoa ei edes voi tehdä. Sitä voisi kyllä yrittää (esim. kamera kuvaa vehje kädessä lähestyvää miestä vuoteelta käsin ym.), mutta loppujen lopuksi se olennaisin asia, objektina oleminen, ei toteutuisi kovin hyvin. On yksinkertaisesti hemmetin paljon vaikeampaa kokea olevansa videonauhoitteella esiintyvän henkilön seksuaalisen himon kohde kuin himoita videonauhoitteessa esiintyvää kohdetta.

"Porno sopii myös parisuhteen yhteisiin hetkiin, mikäli se kumpaakin osapuolta kiinnostaa - kokemusta on."

Aivan varmasti sopii, ja juuri mainitsemallasi edellytyksellä (eli että MOLEMPIA oikeasti kiinnostaa).

"Itse pidän hyvästä pornosta niin paljon, että on vaikea kuvitella, että joskus siitä suostuisin luopumaan. Enkä näe asiassa mitään väärää. Onneksi ei kumppaninikaan."

Minäkään en näe pornossa tai sen käyttämisessä sinänsä mitään väärää. Minua kuitenkin loukkaa se, että oma kumppanini kohdistaa seksuaalista himoaan myös muihin naisiin kuin minuun. Siinä, että minua tällainen loukkaa, en myöskään näe mitään väärää! Uskon myös, että on naisia, joita tällainen ei loukkaa - eikä siinä sen enempää ole mitään väärää. Kysymys on vain ihmisten yhteensopivuudesta.

Hyvä että sinulla on kumppanina nainen, joka voi samastua pornon käyttöösi (ja nauttii siitä itsekin?). Jos te molemmat tunnette itsenne ja tarpeenne hyvin ja toimitte juuri niin kuin todella haluatte (ettekä siis sisäistä ääntänne vastaan), kaikki on loistavasti eikä ongelmia pitäisi tulevaisuudessakaan tulla. Onnea siis teille!

Meillä puolestaan voidaan olla aika varmoja, että tulevaisuudessa tulee ongelmia, jos vain tukahdutan pornoon liittyvät tunteeni ja pakotan itseni nauttimaan siitä. Tiedän, että jos jatkamme tällä tiellä (jossa mies käyttää pornoa ja minä tiedän siitä), jonakin päivänä en enää halua seksiä hänen kanssaan. Sellaista tulevaisuutta meistä kumpikaan ei halua, mutta onneksi olemme lähellä ratkaisua - ainakin väliaikaista sellaista.

Mukavaa syksyä sinulle!

Lue lisää

Tottahan sekin on, että puheenvuorossani esitin vain omia, pohdintojeni ja pitkäaikaisen kumppanini kanssa käytyjen keskustelujen tuloksena syntyneitä käsityksiä. Mitään tieteellistä totuuspohjaa ei siis ole tiedossani väitteilleni biologian vähäisestä merkityksestä sukupuolirooleissa. Aivan aiheellista siis, että et niellyt väitteitäni mukisematta ;-)

Itse olen tottunut yhdistämään pornonvastaisuuden parisuhteessa nimenomaan vanhanaikaisen, "siveellisen" sukupuoliroolin noudattamiseen (vs. "huono nainen"), ehkä osin tiedostamatta, sekä itsetunto-ongelmiin. Jälkimmäisessä tapauksessa henkilö voi kokea pornon kilpailijakseen - näin olen tottunut ajattelemaan. Ainakin osittain tästä kuulostaisi olevan sinunkin kohdallasi kyse. Toinen juttu on, voiko tällainen kilpailuasetelma syntyä, vaikka itsetunto olisi vahvakin. Aivan varmasti kyllä, jos mies selvästi laiminlyö kumppaniaan vaihtoehtoisten kiihokkeiden vuoksi.

Aikaisemmassa kirjoituksessasi totesit pornon kiihottavan itseäsikin. Pornonvastaisuutesi liittyy siis lähinnä siihen, että kumppanisi käyttää/haluaa käyttää pornoa, vaikka elää parisuhteessa kanssasi. Olisi mielenkiintoista kuulla, onko itselläsi sitten mitään mielenkiintoa pornoa kohtaan, kun olet omissa oloissasi? Vai onko tosiaan niin, että kiihotusvaikutus on kuitenkin heikko, koska tunnet itsesi "objektiksi", jonka näkökulmasta porno ei ole erityisen toimivaa?

mies_oulusta kirjoitti:

Tottahan sekin on, että puheenvuorossani esitin vain omia, pohdintojeni ja pitkäaikaisen kumppanini kanssa käytyjen keskustelujen tuloksena syntyneitä käsityksiä. Mitään tieteellistä totuuspohjaa ei siis ole tiedossani väitteilleni biologian vähäisestä merkityksestä sukupuolirooleissa. Aivan aiheellista siis, että et niellyt väitteitäni mukisematta ;-)

Itse olen tottunut yhdistämään pornonvastaisuuden parisuhteessa nimenomaan vanhanaikaisen, "siveellisen" sukupuoliroolin noudattamiseen (vs. "huono nainen"), ehkä osin tiedostamatta, sekä itsetunto-ongelmiin. Jälkimmäisessä tapauksessa henkilö voi kokea pornon kilpailijakseen - näin olen tottunut ajattelemaan. Ainakin osittain tästä kuulostaisi olevan sinunkin kohdallasi kyse. Toinen juttu on, voiko tällainen kilpailuasetelma syntyä, vaikka itsetunto olisi vahvakin. Aivan varmasti kyllä, jos mies selvästi laiminlyö kumppaniaan vaihtoehtoisten kiihokkeiden vuoksi.

Aikaisemmassa kirjoituksessasi totesit pornon kiihottavan itseäsikin. Pornonvastaisuutesi liittyy siis lähinnä siihen, että kumppanisi käyttää/haluaa käyttää pornoa, vaikka elää parisuhteessa kanssasi. Olisi mielenkiintoista kuulla, onko itselläsi sitten mitään mielenkiintoa pornoa kohtaan, kun olet omissa oloissasi? Vai onko tosiaan niin, että kiihotusvaikutus on kuitenkin heikko, koska tunnet itsesi "objektiksi", jonka näkökulmasta porno ei ole erityisen toimivaa?

Lue lisää

Ihanaa, että viimein löytyi ihmisiä keskustelemaan tästä aiheesta asiallisesti! :)

"Itse olen tottunut yhdistämään pornonvastaisuuden parisuhteessa nimenomaan vanhanaikaisen, "siveellisen" sukupuoliroolin noudattamiseen (vs. "huono nainen"), ehkä osin tiedostamatta, sekä itsetunto-ongelmiin."

No tuohan ei ole mitenkään harvinaista tuokaan, mutta minun on vaikea kuvitella olevani seksuaalisessa mielessä vanhanaikainen ja siveellinen, vaikkapa nyt vain siksi että tosiaankin saatan parisuhteessa saada suurta nautintoa esimerkiksi pissaleikeistä ja anaaliseksistä (kuten edellä mainitsin). Lisäksi olen sitä mieltä, että itseni ikäisillä naisilla (26 v) tuota asennetta esiintyy vain hyvin harvoin (jos nyt ymmärsin oikein mistä puhut). Esimerkiksi äitini ikäisillä (äitini on 55 v) se sen sijaan tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, joten en ihmettele päättelyketjuasi siinä mielessä, etenkään jos olet itse jo iältäsi hiukan "aikuisempi" kuin minä.

Kuitenkin väitän, että omalla kohdallani kysymys ei ole vanhanaikaisuudesta tai siitä ettei tunnusta oman seksuaalisuutensa olemassaoloa, vaan yksinkertaisesti siitä, että pornon käyttäminen identifioituu mielessäni hieman liian voimakkaasti suhteen ulkopuoliseen seksiin - ei tilanteena sinänsä, vaan sen kannalta mitä miehen päässä sen tilanteen aikana tapahtuu. Siinä ylläpidetään seksuaalista tilannetta minun avomieheni ja jonkun/joidenkin vieraiden naisten välillä. Eli jos pornon katsominen on ok, myös minun web-kamerassa esiintymiseni pitäisi olla (jossa siis ylläpidetään seksuaalista tilannetta minun ja vieraiden miesten välillä).

Olen kuitenkin ainakin toistaiseksi sitä mieltä, että sekä porno että web-kamerat olisi parempi jättää meidän parisuhteemme ulkopuolelle (joka muutenkin on hyvin yksiavioista laatua).

"Jälkimmäisessä tapauksessa henkilö voi kokea pornon kilpailijakseen - näin olen tottunut ajattelemaan. Ainakin osittain tästä kuulostaisi olevan sinunkin kohdallasi kyse."

Minun seksuaalinen itsetuntoni on mielestäni oikein hyvässä kunnossa (muusta itsetunnostani puhumattákaan, joka on ulkopuolistenkin mielestä varsin terveellä pohjalla). En ajattele, että pornotähdet olisivat minulle, mieheni kosketusetäisyydellä elävälle naiselle, mikään todellinen uhka. Mutta minä olen nainen, herkkä nainen. Sellainen nainen, joka antaa itsensä kokonaisvaltaisesti vain sellaiselle miehelle jolle olen ainut! Tämä on alitajuntaani sisäänrakennettu koodi, jota en usko voivani muuttaa (ja jota en edes halua muuttaa). Jos mieheni katsoo pornoa, en mitenkään voi kokea olevani hänelle ainoa, etenkään jos sänkypuuhat etenevät sellaiseen suuntaan, joka minunkin alitajuntaani on pornoelokuvista hitsautunut. Siksi mieheni ei saa minulta seksin kaikkia lajeja ennen kuin jättää pornon pois. Olen siis äärimmäisen yksiavioista lajia (tai siis "yksi kerrallaan" -avioista!). Moniavioiset olkoot rauhassa mitä ovat, mutta älkööt yksisilmäisesti syyttäkö yksiavioisia seksuaalisesta estoisuudesta. Deal? :)

"Toinen juttu on, voiko tällainen kilpailuasetelma syntyä, vaikka itsetunto olisi vahvakin. Aivan varmasti kyllä, jos mies selvästi laiminlyö kumppaniaan vaihtoehtoisten kiihokkeiden vuoksi."

Olen samaa mieltä. Meidän tapauksessamme tästä ei tavallaan ole kysymys, koska avomieheni ei katso pornoa koskaan silloin jos meillä on mahdollisuus harrastaa seksiä. Syvemmälle ajateltuna olen kyllä toisaalta sitä mieltä, että minua laiminlyödään, sillä mitä enemmän mies katsoo pornoa, sitä kauemmaksi hänen seksuaalisuutensa loittonee siitä tilasta, jossa hän voisi ymmärtää minun seksuaalisuuttani naisena ja näinollen harrastaa kanssani tyydyttävää seksiä. Porno turruttaa aisteja ja ennen kaikkea MIELIKUVITUSTA samalla tavalla kuin runsas television katselu (etenkin jos katsoo vain eksplisiittistä väkivaltaviihdettä ja saippuaa). Minä seksuaalisesti herkkänä yksilönä taas olen vaikeuksissa, tai ainakin jään tyydyttymättä, jos joudun sänkyyn turtuneen turvenuijan kanssa. Huomaatko? Kyse on siitä, että minulla on seksuaalisia tarpeita, jotka jäävät tyydyttymättä, sen sijaan että itse kieltäisin omat seksuaaliset tarpeeni, niin kuin sinäkin taisit luulla. Asiat eivät aina ole sitä miltä ne ensi vilkaisulla näyttävät!

"Aikaisemmassa kirjoituksessasi totesit pornon kiihottavan itseäsikin."

Pitää paikkansa. Olen käyttänyt pornoa sinkkuaikoinani sellaisissa tilanteissa, joissa minulla on ollut seksuaalisia paineita, mutta en ole kyennyt kiihottumaan pelkän mielikuvitukseni avulla. Olin silloin (ja olen yhä) iloinen, että pornoa on olemassa - muuten minulta olisi jäänyt niinä aikoina seksuaalinen nautinto ja laukeamisesta seuraava helpotuksen ja rentoutumisen tunne kokematta. Tai ainakin olisin saman nautinnon eteen joutunut hyppäämään yhdenillantuttujen sängyissä varsin tiheään - niissä kun onnistumisprosentti nautinnollisuuden kannalta on lähempänä nollaa kuin sataa!

"Pornonvastaisuutesi liittyy siis lähinnä siihen, että kumppanisi käyttää/haluaa käyttää pornoa, vaikka elää parisuhteessa kanssasi."

Kyllä. Siksi onkin vähän hölmöä kutsua minua "pornonvastaiseksi". En minä vastusta pornoa yleiselä tasolla (vaikka mielestäni sitä voikin käyttää huonosti ja itselle vahingollisesti kuten vaikkapa alkoholia), vaan kumppanini pornon käyttö loukkaa minua parisuhteemme kontekstissa.

"Olisi mielenkiintoista kuulla, onko itselläsi sitten mitään mielenkiintoa pornoa kohtaan, kun olet omissa oloissasi?"

Tässä on syytä tehdä ero kahden asian välille: pornosta kiihottuminen ja sen käyttäminen. Minä kiihotun pornosta jonkin verran lähes aina kun sitä satun näkemään, olin sitten parisuhteessa tai en (ellei kysymyksessä ole aivan äärimmäisen huonolaatuinen tai masentava materiaali, mutta sellainen on poikkeuksellista). Tämäkin on ihmiseen sisäänrakennettu biologinen koodi. Uskon, että avomieheni tilanne on aivan sama, eikä se häiritse minua yhtään.

Minua häiritsee se, että kiihotuttuaan avomieheni vapaaehtoisesti pitää yllä tuota seksuaalisesti virittynyttä tilaa hänen ja pornomateriaalissa esiintyvien naisten välillä. Juuri tämä on se juttu, joka on mielestäni jollakin tasolla verrattavissa pettämiseen (kuten on myös se esittämäni web-kameraesimerkki).

Itselläni, kiihotuinpa mistä tahansa (mehän voimme pornon lisäksi kiihottua vaikka kadulla ohi kävelevästä ihmisestä, tuoksusta, varjosta, mistä milloinkin), seksuaaliset ajatukseni kuitenkin automaattisesti etsiytyvät avomiestäni edustavien mielikuvien pariin, ja minua lakkaa kiinnostamasta mitä joku vieras pari/ryhmä ruudulla touhuaa. Koska avomieheni ei tee samoin, vaan häntä kiinnostavat vieraat naiset tällaisessa tilanteessa minua enemmän, tulkitsen etten ole hänelle ainoa nainen seksuaalisesti, minkä jälkeen minun on selvästi vaikeampi haluta häntä.

"Vai onko tosiaan niin, että kiihotusvaikutus on kuitenkin heikko, koska tunnet itsesi "objektiksi", jonka näkökulmasta porno ei ole erityisen toimivaa?"

Kiihotusvaikutus on heikompi kuin jos esiintyisin miehille web-kamerassa ja nämä kommentoisivat esiintymistäni, vartaloani ja kertoisivat mitä haluaisivat tehdä minulle, mutta se on toki olemassa. Tällainen web-kamerassa objektina oleminen olisi kuitenkin jo sen verran kiihottavaa puuhaa, että luulen että siinä en alkaisi automaattisesti fantasioida avomiehestäni, vaan ylläpitäisin tilannetta sellaisenaan laukeamiseeni asti (minkä jälkeen ne vieraat miehet eivät tietenkään enää kiinnostaisi minua). Eli voisin olla valmis uhraamaan parisuhteemme täydellisen yksiavioisuuden tällaisen kiihokkeen vuoksi, ihan niin kuin avomieheni tekee pornoa katsoessaan.

Jää kuitenkin nähtäväksi, kumpaan ratkaisuun päädymme (porno ja web-kamera tai chattaily vs. ei kumpaakaan). Tällä hetkellä pornot ja kamerat ovat kuitenkin suhteessamme taka-alalla, koska opettelemme juuri rakastelemaan toisiamme. Olemme tähän mennessä kahdesti kokeneet asioita, jotka ovat saaneet molempien kasvoille koko päivän kestävän hymyn. (Ja sivumennen sanoen: pornoleffoista sellainen toiminta ei ole opittavissa. Kumma juttu!)

Mukavaa syksyä sinulle!

tyttö_helsingistä kirjoitti:

Ihanaa, että viimein löytyi ihmisiä keskustelemaan tästä aiheesta asiallisesti! :)

"Itse olen tottunut yhdistämään pornonvastaisuuden parisuhteessa nimenomaan vanhanaikaisen, "siveellisen" sukupuoliroolin noudattamiseen (vs. "huono nainen"), ehkä osin tiedostamatta, sekä itsetunto-ongelmiin."

No tuohan ei ole mitenkään harvinaista tuokaan, mutta minun on vaikea kuvitella olevani seksuaalisessa mielessä vanhanaikainen ja siveellinen, vaikkapa nyt vain siksi että tosiaankin saatan parisuhteessa saada suurta nautintoa esimerkiksi pissaleikeistä ja anaaliseksistä (kuten edellä mainitsin). Lisäksi olen sitä mieltä, että itseni ikäisillä naisilla (26 v) tuota asennetta esiintyy vain hyvin harvoin (jos nyt ymmärsin oikein mistä puhut). Esimerkiksi äitini ikäisillä (äitini on 55 v) se sen sijaan tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, joten en ihmettele päättelyketjuasi siinä mielessä, etenkään jos olet itse jo iältäsi hiukan "aikuisempi" kuin minä.

Kuitenkin väitän, että omalla kohdallani kysymys ei ole vanhanaikaisuudesta tai siitä ettei tunnusta oman seksuaalisuutensa olemassaoloa, vaan yksinkertaisesti siitä, että pornon käyttäminen identifioituu mielessäni hieman liian voimakkaasti suhteen ulkopuoliseen seksiin - ei tilanteena sinänsä, vaan sen kannalta mitä miehen päässä sen tilanteen aikana tapahtuu. Siinä ylläpidetään seksuaalista tilannetta minun avomieheni ja jonkun/joidenkin vieraiden naisten välillä. Eli jos pornon katsominen on ok, myös minun web-kamerassa esiintymiseni pitäisi olla (jossa siis ylläpidetään seksuaalista tilannetta minun ja vieraiden miesten välillä).

Olen kuitenkin ainakin toistaiseksi sitä mieltä, että sekä porno että web-kamerat olisi parempi jättää meidän parisuhteemme ulkopuolelle (joka muutenkin on hyvin yksiavioista laatua).

"Jälkimmäisessä tapauksessa henkilö voi kokea pornon kilpailijakseen - näin olen tottunut ajattelemaan. Ainakin osittain tästä kuulostaisi olevan sinunkin kohdallasi kyse."

Minun seksuaalinen itsetuntoni on mielestäni oikein hyvässä kunnossa (muusta itsetunnostani puhumattákaan, joka on ulkopuolistenkin mielestä varsin terveellä pohjalla). En ajattele, että pornotähdet olisivat minulle, mieheni kosketusetäisyydellä elävälle naiselle, mikään todellinen uhka. Mutta minä olen nainen, herkkä nainen. Sellainen nainen, joka antaa itsensä kokonaisvaltaisesti vain sellaiselle miehelle jolle olen ainut! Tämä on alitajuntaani sisäänrakennettu koodi, jota en usko voivani muuttaa (ja jota en edes halua muuttaa). Jos mieheni katsoo pornoa, en mitenkään voi kokea olevani hänelle ainoa, etenkään jos sänkypuuhat etenevät sellaiseen suuntaan, joka minunkin alitajuntaani on pornoelokuvista hitsautunut. Siksi mieheni ei saa minulta seksin kaikkia lajeja ennen kuin jättää pornon pois. Olen siis äärimmäisen yksiavioista lajia (tai siis "yksi kerrallaan" -avioista!). Moniavioiset olkoot rauhassa mitä ovat, mutta älkööt yksisilmäisesti syyttäkö yksiavioisia seksuaalisesta estoisuudesta. Deal? :)

"Toinen juttu on, voiko tällainen kilpailuasetelma syntyä, vaikka itsetunto olisi vahvakin. Aivan varmasti kyllä, jos mies selvästi laiminlyö kumppaniaan vaihtoehtoisten kiihokkeiden vuoksi."

Olen samaa mieltä. Meidän tapauksessamme tästä ei tavallaan ole kysymys, koska avomieheni ei katso pornoa koskaan silloin jos meillä on mahdollisuus harrastaa seksiä. Syvemmälle ajateltuna olen kyllä toisaalta sitä mieltä, että minua laiminlyödään, sillä mitä enemmän mies katsoo pornoa, sitä kauemmaksi hänen seksuaalisuutensa loittonee siitä tilasta, jossa hän voisi ymmärtää minun seksuaalisuuttani naisena ja näinollen harrastaa kanssani tyydyttävää seksiä. Porno turruttaa aisteja ja ennen kaikkea MIELIKUVITUSTA samalla tavalla kuin runsas television katselu (etenkin jos katsoo vain eksplisiittistä väkivaltaviihdettä ja saippuaa). Minä seksuaalisesti herkkänä yksilönä taas olen vaikeuksissa, tai ainakin jään tyydyttymättä, jos joudun sänkyyn turtuneen turvenuijan kanssa. Huomaatko? Kyse on siitä, että minulla on seksuaalisia tarpeita, jotka jäävät tyydyttymättä, sen sijaan että itse kieltäisin omat seksuaaliset tarpeeni, niin kuin sinäkin taisit luulla. Asiat eivät aina ole sitä miltä ne ensi vilkaisulla näyttävät!

"Aikaisemmassa kirjoituksessasi totesit pornon kiihottavan itseäsikin."

Pitää paikkansa. Olen käyttänyt pornoa sinkkuaikoinani sellaisissa tilanteissa, joissa minulla on ollut seksuaalisia paineita, mutta en ole kyennyt kiihottumaan pelkän mielikuvitukseni avulla. Olin silloin (ja olen yhä) iloinen, että pornoa on olemassa - muuten minulta olisi jäänyt niinä aikoina seksuaalinen nautinto ja laukeamisesta seuraava helpotuksen ja rentoutumisen tunne kokematta. Tai ainakin olisin saman nautinnon eteen joutunut hyppäämään yhdenillantuttujen sängyissä varsin tiheään - niissä kun onnistumisprosentti nautinnollisuuden kannalta on lähempänä nollaa kuin sataa!

"Pornonvastaisuutesi liittyy siis lähinnä siihen, että kumppanisi käyttää/haluaa käyttää pornoa, vaikka elää parisuhteessa kanssasi."

Kyllä. Siksi onkin vähän hölmöä kutsua minua "pornonvastaiseksi". En minä vastusta pornoa yleiselä tasolla (vaikka mielestäni sitä voikin käyttää huonosti ja itselle vahingollisesti kuten vaikkapa alkoholia), vaan kumppanini pornon käyttö loukkaa minua parisuhteemme kontekstissa.

"Olisi mielenkiintoista kuulla, onko itselläsi sitten mitään mielenkiintoa pornoa kohtaan, kun olet omissa oloissasi?"

Tässä on syytä tehdä ero kahden asian välille: pornosta kiihottuminen ja sen käyttäminen. Minä kiihotun pornosta jonkin verran lähes aina kun sitä satun näkemään, olin sitten parisuhteessa tai en (ellei kysymyksessä ole aivan äärimmäisen huonolaatuinen tai masentava materiaali, mutta sellainen on poikkeuksellista). Tämäkin on ihmiseen sisäänrakennettu biologinen koodi. Uskon, että avomieheni tilanne on aivan sama, eikä se häiritse minua yhtään.

Minua häiritsee se, että kiihotuttuaan avomieheni vapaaehtoisesti pitää yllä tuota seksuaalisesti virittynyttä tilaa hänen ja pornomateriaalissa esiintyvien naisten välillä. Juuri tämä on se juttu, joka on mielestäni jollakin tasolla verrattavissa pettämiseen (kuten on myös se esittämäni web-kameraesimerkki).

Itselläni, kiihotuinpa mistä tahansa (mehän voimme pornon lisäksi kiihottua vaikka kadulla ohi kävelevästä ihmisestä, tuoksusta, varjosta, mistä milloinkin), seksuaaliset ajatukseni kuitenkin automaattisesti etsiytyvät avomiestäni edustavien mielikuvien pariin, ja minua lakkaa kiinnostamasta mitä joku vieras pari/ryhmä ruudulla touhuaa. Koska avomieheni ei tee samoin, vaan häntä kiinnostavat vieraat naiset tällaisessa tilanteessa minua enemmän, tulkitsen etten ole hänelle ainoa nainen seksuaalisesti, minkä jälkeen minun on selvästi vaikeampi haluta häntä.

"Vai onko tosiaan niin, että kiihotusvaikutus on kuitenkin heikko, koska tunnet itsesi "objektiksi", jonka näkökulmasta porno ei ole erityisen toimivaa?"

Kiihotusvaikutus on heikompi kuin jos esiintyisin miehille web-kamerassa ja nämä kommentoisivat esiintymistäni, vartaloani ja kertoisivat mitä haluaisivat tehdä minulle, mutta se on toki olemassa. Tällainen web-kamerassa objektina oleminen olisi kuitenkin jo sen verran kiihottavaa puuhaa, että luulen että siinä en alkaisi automaattisesti fantasioida avomiehestäni, vaan ylläpitäisin tilannetta sellaisenaan laukeamiseeni asti (minkä jälkeen ne vieraat miehet eivät tietenkään enää kiinnostaisi minua). Eli voisin olla valmis uhraamaan parisuhteemme täydellisen yksiavioisuuden tällaisen kiihokkeen vuoksi, ihan niin kuin avomieheni tekee pornoa katsoessaan.

Jää kuitenkin nähtäväksi, kumpaan ratkaisuun päädymme (porno ja web-kamera tai chattaily vs. ei kumpaakaan). Tällä hetkellä pornot ja kamerat ovat kuitenkin suhteessamme taka-alalla, koska opettelemme juuri rakastelemaan toisiamme. Olemme tähän mennessä kahdesti kokeneet asioita, jotka ovat saaneet molempien kasvoille koko päivän kestävän hymyn. (Ja sivumennen sanoen: pornoleffoista sellainen toiminta ei ole opittavissa. Kumma juttu!)

Mukavaa syksyä sinulle!

Lue lisää

Enpä ole merkittävästi sinua aikuisempi (30v). Silti luulen vielä olevan jonkin verran naisia, joita osin kahlitsevat vanhanaikaiset käsitykset. Selvästikään sinä et kuitenkaan kuulu heihin.

Oletko mielestäsi erityisen mustasukkainen parisuhteessasi? Enkä tarkoita syyllistää sinua millään tavalla, vaikka vastaus olisi myönteinenkin. Pidän mustasukkaisuutta täysin normaalina ja tarkoituksenmukaisenakin tuntemuksena - sairaalloinen mustasukkaisuus on tietenkin asia erikseen. Kysynpä vain, koska selvästi opin kertomuksistasi uutta ja joudun kyseenalaistamaan omat vanhat käsitykseni. Sehän on tosiaan selvää, että toiset ovat luonteeltaan yksiavioisempia kuin toiset. Ja voisi kuvitella mustasukkaisuuden asteen olevan sidoksissa yksiavioisuuden asteeseen.

"Porno turruttaa aisteja ja ennen kaikkea MIELIKUVITUSTA samalla tavalla kuin runsas television katselu (etenkin jos katsoo vain eksplisiittistä väkivaltaviihdettä ja saippuaa)."

Uskon kyllä siihen, että esimerkiksi lapsia on aiheellista suojella tällaiselta aineistolta; nimenomaan he ovat alttiita ymmärtämään seksuaalisuuden väärin, jos he eivät ensin pääse opettelemaan sitä "terveemmältä pohjalta". Ajattelin näin jo nuorena ja kokemattomana, jolloin jopa tietoisesti rajoitin pornolle altistumistani - olematta kuitenkaan mikään absolutisti. Jos seksuaalisuus on kuitenkin terveesti rakentunut, en pidä pornoa kovin suurena uhkana ainakaan kohtuullisessa määrin käytettynä. Uskon, että henkisesti kypsä ihminen osaa erotella asiat toisistaan muuttumatta pelkäksi mekaaniseksi seksikoneeksi ("turvenuijaksi"). Varmasti yksilöllistä tämäkin.

"Itselläni, kiihotuinpa mistä tahansa (mehän voimme pornon lisäksi kiihottua vaikka kadulla ohi kävelevästä ihmisestä, tuoksusta, varjosta, mistä milloinkin), seksuaaliset ajatukseni kuitenkin automaattisesti etsiytyvät avomiestäni edustavien mielikuvien pariin"

Väitätkö, ettei sinulla ole minkäänlaisia seksuaalisia fantasioita vieraista ihmisistä?

Joka tapauksessa toivon vilpittömästi, ettei pornoasiasta tule mitään elämää suurempaa ongelmaa teille, vaan voitte jatkaa parisuhdettanne mahdollisimman tyydyttävästi. Ja varmaan olemme yhtä mieltä siitä, ettei seksin tarvitse olla tunnetilaltaan, rajuudeltaan jne. samanlaista joka kerta. Ihan hyvältähän tilanteenne kuitenkin tällä hetkellä kuulostaa ;-)

mies_oulusta kirjoitti:

Enpä ole merkittävästi sinua aikuisempi (30v). Silti luulen vielä olevan jonkin verran naisia, joita osin kahlitsevat vanhanaikaiset käsitykset. Selvästikään sinä et kuitenkaan kuulu heihin.

Oletko mielestäsi erityisen mustasukkainen parisuhteessasi? Enkä tarkoita syyllistää sinua millään tavalla, vaikka vastaus olisi myönteinenkin. Pidän mustasukkaisuutta täysin normaalina ja tarkoituksenmukaisenakin tuntemuksena - sairaalloinen mustasukkaisuus on tietenkin asia erikseen. Kysynpä vain, koska selvästi opin kertomuksistasi uutta ja joudun kyseenalaistamaan omat vanhat käsitykseni. Sehän on tosiaan selvää, että toiset ovat luonteeltaan yksiavioisempia kuin toiset. Ja voisi kuvitella mustasukkaisuuden asteen olevan sidoksissa yksiavioisuuden asteeseen.

"Porno turruttaa aisteja ja ennen kaikkea MIELIKUVITUSTA samalla tavalla kuin runsas television katselu (etenkin jos katsoo vain eksplisiittistä väkivaltaviihdettä ja saippuaa)."

Uskon kyllä siihen, että esimerkiksi lapsia on aiheellista suojella tällaiselta aineistolta; nimenomaan he ovat alttiita ymmärtämään seksuaalisuuden väärin, jos he eivät ensin pääse opettelemaan sitä "terveemmältä pohjalta". Ajattelin näin jo nuorena ja kokemattomana, jolloin jopa tietoisesti rajoitin pornolle altistumistani - olematta kuitenkaan mikään absolutisti. Jos seksuaalisuus on kuitenkin terveesti rakentunut, en pidä pornoa kovin suurena uhkana ainakaan kohtuullisessa määrin käytettynä. Uskon, että henkisesti kypsä ihminen osaa erotella asiat toisistaan muuttumatta pelkäksi mekaaniseksi seksikoneeksi ("turvenuijaksi"). Varmasti yksilöllistä tämäkin.

"Itselläni, kiihotuinpa mistä tahansa (mehän voimme pornon lisäksi kiihottua vaikka kadulla ohi kävelevästä ihmisestä, tuoksusta, varjosta, mistä milloinkin), seksuaaliset ajatukseni kuitenkin automaattisesti etsiytyvät avomiestäni edustavien mielikuvien pariin"

Väitätkö, ettei sinulla ole minkäänlaisia seksuaalisia fantasioita vieraista ihmisistä?

Joka tapauksessa toivon vilpittömästi, ettei pornoasiasta tule mitään elämää suurempaa ongelmaa teille, vaan voitte jatkaa parisuhdettanne mahdollisimman tyydyttävästi. Ja varmaan olemme yhtä mieltä siitä, ettei seksin tarvitse olla tunnetilaltaan, rajuudeltaan jne. samanlaista joka kerta. Ihan hyvältähän tilanteenne kuitenkin tällä hetkellä kuulostaa ;-)

Lue lisää

"Oletko mielestäsi erityisen mustasukkainen parisuhteessasi? Enkä tarkoita syyllistää sinua millään tavalla, vaikka vastaus olisi myönteinenkin. Pidän mustasukkaisuutta täysin normaalina ja tarkoituksenmukaisenakin tuntemuksena - sairaalloinen mustasukkaisuus on tietenkin asia erikseen."

Niin, minustakin mustasukkaisuus on ihan terve tunne (tiettyyn rajaan asti, toki), mutta minua ei kyllä voi kovin mustasukkaiseksi luonnehtia. Jos olisin mustasukkainen, minua varmaan sapettaisi esimerkiksi se, että kumppanini käy välillä miesporukassa ulkona (tätä tosin tapahtuu nykyään vain n. kerran kuussa), enkä ehkä olisi ihan levollisin mielin kun hän on ulkomailla työmatkalla (kuten juuri parhaillaan). Muitakin esimerkkejä pystyn mustasukkaisen ihmisen toiminnasta keksimään, mutta ne eivät millään sovi minuun. Päin vastoin, ihmiset välillä arvelevat minun olevan "sinisilmäinen" kun en huolehdi mieheni menemisistä enkä tunnu missään tilanteessa pelkäävän että jotain pahaa sattuisi (no, lento-onnettomuus käy välillä mielessä, mutta mustasukkaisuuteen sellaista tuskin voi liittää).

"Kysynpä vain, koska selvästi opin kertomuksistasi uutta ja joudun kyseenalaistamaan omat vanhat käsitykseni."

Eikös olekin hauskaa! Meillä mieheni kanssa kaiken alituinen kyseenalaistaminen on todettu äärimmäisen kehittäväksi puuhaksi (ja huomautan, että kaiken kyseenalaistaminen on IHAN eri asia kuin kaiken epäileminen!).

"Sehän on tosiaan selvää, että toiset ovat luonteeltaan yksiavioisempia kuin toiset. Ja voisi kuvitella mustasukkaisuuden asteen olevan sidoksissa yksiavioisuuden asteeseen."

Minä taas en välttämättä sanoisi noin. Sanoisin ennemmin niin päin, että ne jotka ovat mustasukkaisia, ovat sen seurauksena myös äärimmäisen yksiavioisia (koska eivät voi sietää ajatusta kumppanistaan muiden kanssa siitäkään huolimatta että se kiihottaisi). Mutta ne, jotka ovat yksiavioisia "muuten vain", eli luonnostaan, eivät mitenkään välttämättä ole mustasukkaisia.

Olisin valmis menemään jopa niin pitkälle, että väittäisin mustasukkaisuudesta johtuvan yksiavioisuuden olevan päälleliimattua, ei siis "todellista", sisältäpäin tulevaa yksiavioisuutta. Mielestäni mustasukkaisuus luonteenpiirteenä on jotakin, jota itsensä hyvin tuntevalla ihmisellä ei esiinny (paitsi ehkä satunnaisesti), ja näinollen kaikki mikä siitä seuraa on myös luettavissa opituksi käyttäytymismalliksi josta voisi halutessaan opetella myös pois. Omaa yksiavioisuuttani en itse pidä tällaisena opittuna juttuna, koska tiedostan sen sitä voimakkaammin, mitä paremmin opin itseni tuntemaan.

"Uskon kyllä siihen, että esimerkiksi lapsia on aiheellista suojella tällaiselta aineistolta; nimenomaan he ovat alttiita ymmärtämään seksuaalisuuden väärin, jos he eivät ensin pääse opettelemaan sitä "terveemmältä pohjalta". Ajattelin näin jo nuorena ja kokemattomana, jolloin jopa tietoisesti rajoitin pornolle altistumistani - olematta kuitenkaan mikään absolutisti."

Oletpa sinä ollut harvinaisen ajattelevainen nuoreksi mieheksi!! Tunnen muutaman miehen, jotka herkkyyttään eivät oikein pornosta pidä ja jo siksikin ovat luonnollisesti tulleet rajoittaneeksi käyttöään, mutta enpä taida tuntea ketään joka pitäisi siitä paljon ja silti olisi tullut ajatelleeksi sen haittavaikutuksia.

"Jos seksuaalisuus on kuitenkin terveesti rakentunut, en pidä pornoa kovin suurena uhkana ainakaan kohtuullisessa määrin käytettynä."

Ehkä voitaisiinkin ajatella, että en pidä avomieheni seksuaalisuutta tällä hetkellä kovin terveesti rakentuneena, koska pornomaneerit ja tekniset yksityiskohdat täyttävät siitä niin suuren osan (ja aiemmin täyttivät sen kokonaan). En osaa tältä istumalta täydellisesti arvioida, suhtautuisinko asiaan samalla tavalla, jos seksimme olisi sellaista että minäkin tyydytyn (siis jos rakastelisimme pelkän naimisen sijaan), enkä siis pelkäisi pornon huonoa vaikutusta seksielämäämme niin kuin nyt. Äkkiä arvioituna luulen kyllä, että yksiavioisuuteni älähtäisi pornon käytöstä joka tapauksessa.

"Uskon, että henkisesti kypsä ihminen osaa erotella asiat toisistaan muuttumatta pelkäksi mekaaniseksi seksikoneeksi ("turvenuijaksi")."

Kyllä minäkin tähän uskon, mutta minua vastaan ei ole kävellyt monta henkisesti niin kypsää miestä, että olisivat tähän kyenneet! *raapii päätään* Tulee kysyttyä, onko ihmisillä edes mahdollisuutta kypsyä, jos seksuaalinen maailmankuva on muodostettu ainoastaan pornon avulla (ja myös naiset yritetään pakottaa alistumaan siihen - tämähän tarkoittaa sitä, että naisen seksuaalisuuteen nimenomaan EI yritetä tutustua).

Lueskelin netistä muutamia seksinovelleja, ja tämäkin mieskirjoittaja, jota tavallaan voisi luonnehtia kypsäksi ihmiseksi, paljastuu autuaan tietämättömäksi sellaisesta asiasta kuin naisen seksuaalisuus! Lainaus novellin esipuhetyyppisestä aloituksesta (novelli kertoo lukiotytön ja vanhemman miehen seksistä):

"Netissä nuoren tytön on mahdollista olla kypsä aikuinen: turvallisuus luo rohkeuden, tuntemattomuus ja kasvottomuus poistaa fyysiset rajoitteet, ja nettiseksi tarjoaa seksivalistuksen. Seksitarinoita lukemalla hän oppii, mistä miehet pitävät ja mistä hänen tulisi pitää, ja samalla hän omaksuu niiden käytösmallit ja naiskuvan."

Siis mistä miehet PITÄVÄT ja mistä hänen TULISI PITÄÄ. Tämä juuri on minusta pornon ongelma. Moni mies kuvittelee, että naistenkin TULISI PITÄÄ sellaisesta (ja yksinomaan sellaisesta) seksistä, mitä pornoleffoissa näkee, ja jos nainen ei lähde tähän mukaan (koska jotain naiselle vielä paljon tärkeämpää puuttuu), hänet leimataan epäseksuaaliseksi.

"Väitätkö, ettei sinulla ole minkäänlaisia seksuaalisia fantasioita vieraista ihmisistä?"

Kyllä. Siis silloin kun seurustelen.

Sinkkuna kyllä fantasioin kaikenlaisista ihmisistä (ja hyvin monipuolisesti, en siis suinkaan pelkistä Tom Cruiseista tms.) ja myös eläimistä (minkä tiedätkin, jos olet sattunut lukemaan muita kirjoituksiani tälle foorumille). Mutta silloin kun seksielämääni liittyy rakkaus ja rakastaminen sen syvimmässä muodossa, pelkkä ruumiillinen seksi lakkaa kiinnostamasta minua - ehkei ihan täysin, mutta kuitenkin se kiinnostaa niin paljon vähemmän kuin tunnepitoinen rakastelu oman kullan kanssa, ettei muista fantasioiminen yksinkertaisesti vain käy mielessä. Kuulostaako tämä sinusta oudolta (näillä palstoilla kun näkee usein väitettävän, että KAIKKI, AIVAN KAIKKI, fantasioivat myös vieraista)?

Tosin se esittämäni web-kameraesimerkki toisi varmaan poikkeuksen tähän sääntöön. Sen epäilen olevan minulle niin kiihottavaa, että valitsisin varmaan ennemmin tilanteen jatkamisen orgasmiini asti kuin kiihottumisen jälkeen siirtyisin fantasioimaan kumppanistani. Ja miksi näin olisi? Ehkä siksi, että tämä tilanne olisi jo niin todentuntuinen, että fantasiat omasta kumppanista tulisivat sen "jyräämiksi". Tokihan miesten kiihottavat puheet tietokoneen ruudulla veisivät huomioni ennemmin kuin pelkkä oma mielikuvitukseni (siis kun kumppanini ei ole paikalla). Olisiko pornon kanssa sama juttu? Kuvat ovat konkreettisempia kuin omat mielikuvat (etenkin miesten näkökulmasta, jotka ovat visuaalisempia olentoja kuin naiset).

En muuten tiedä, fantasioiko avomieheni vieraista noin niin kuin yleiselläkin tasolla (siis myös pornon käytön ulkopuolella). Pitääpä kysyä häneltä kun hän tulee matkaltaan, niin pääsemme asian selvittämisessä taas eteenpäin.

"Joka tapauksessa toivon vilpittömästi, ettei pornoasiasta tule mitään elämää suurempaa ongelmaa teille, vaan voitte jatkaa parisuhdettanne mahdollisimman tyydyttävästi."

Hih! Niinhän minäkin. :) Enkä oikeastaan usko että tässä loppujen lopuksi käy muuten kuin hyvin (olemme aiemmin päässeet yli tätä suuremmistakin ongelmista).

"Ja varmaan olemme yhtä mieltä siitä, ettei seksin tarvitse olla tunnetilaltaan, rajuudeltaan jne. samanlaista joka kerta."

Eipä tietenkään tarvitse. Tästä aiheesta tuli kuitenkin mieleeni vielä yksi tapa kuvailla "tavanomaisen seksin" ja rakastelemisen välistä eroa. Sellainen seksi, jossa lähinnä liha puhuu, tuntuu perustuvan ainakin jollakin tasolla siihen että aina koetaan jotakin uutta ja erilaista. Saman toistaminen on siis ruumiilliselle seksille jotenkin turmioksi ja tappaa siitä mielenkiinnon. Rakastelu sen sijaan (ainakin minulle) on niin upeaa henkisesti, että siinä EI HAITTAA vaikka se teknisessä mielessä olisi samanlaista joka kerta (siis ei haittaa myöskään vaikka olisi erilaista, mutta saman toistaminen ei ole mikään ongelma). Tästäkin syystä itseäni kiinnostaa enemmän keskittyä rakasteluun, sillä sen suhteen minulla on hyvä ennuste viihtyä seksuaalisesti saman ihmisen kanssa hamaan hautaani asti.

"Ihan hyvältähän tilanteenne kuitenkin tällä hetkellä kuulostaa ;-) "

Ei se mikään erityisen paha ole koskaan ollutkaan. Me vain käsittelemme pienetkin asiat perinpohjaisesti ennen kuin niistä kasvaa suuria ja hallitsemattomia.

Kiitos taas kommenteistasi!

tyttö_helsingistä kirjoitti:

"Oletko mielestäsi erityisen mustasukkainen parisuhteessasi? Enkä tarkoita syyllistää sinua millään tavalla, vaikka vastaus olisi myönteinenkin. Pidän mustasukkaisuutta täysin normaalina ja tarkoituksenmukaisenakin tuntemuksena - sairaalloinen mustasukkaisuus on tietenkin asia erikseen."

Niin, minustakin mustasukkaisuus on ihan terve tunne (tiettyyn rajaan asti, toki), mutta minua ei kyllä voi kovin mustasukkaiseksi luonnehtia. Jos olisin mustasukkainen, minua varmaan sapettaisi esimerkiksi se, että kumppanini käy välillä miesporukassa ulkona (tätä tosin tapahtuu nykyään vain n. kerran kuussa), enkä ehkä olisi ihan levollisin mielin kun hän on ulkomailla työmatkalla (kuten juuri parhaillaan). Muitakin esimerkkejä pystyn mustasukkaisen ihmisen toiminnasta keksimään, mutta ne eivät millään sovi minuun. Päin vastoin, ihmiset välillä arvelevat minun olevan "sinisilmäinen" kun en huolehdi mieheni menemisistä enkä tunnu missään tilanteessa pelkäävän että jotain pahaa sattuisi (no, lento-onnettomuus käy välillä mielessä, mutta mustasukkaisuuteen sellaista tuskin voi liittää).

"Kysynpä vain, koska selvästi opin kertomuksistasi uutta ja joudun kyseenalaistamaan omat vanhat käsitykseni."

Eikös olekin hauskaa! Meillä mieheni kanssa kaiken alituinen kyseenalaistaminen on todettu äärimmäisen kehittäväksi puuhaksi (ja huomautan, että kaiken kyseenalaistaminen on IHAN eri asia kuin kaiken epäileminen!).

"Sehän on tosiaan selvää, että toiset ovat luonteeltaan yksiavioisempia kuin toiset. Ja voisi kuvitella mustasukkaisuuden asteen olevan sidoksissa yksiavioisuuden asteeseen."

Minä taas en välttämättä sanoisi noin. Sanoisin ennemmin niin päin, että ne jotka ovat mustasukkaisia, ovat sen seurauksena myös äärimmäisen yksiavioisia (koska eivät voi sietää ajatusta kumppanistaan muiden kanssa siitäkään huolimatta että se kiihottaisi). Mutta ne, jotka ovat yksiavioisia "muuten vain", eli luonnostaan, eivät mitenkään välttämättä ole mustasukkaisia.

Olisin valmis menemään jopa niin pitkälle, että väittäisin mustasukkaisuudesta johtuvan yksiavioisuuden olevan päälleliimattua, ei siis "todellista", sisältäpäin tulevaa yksiavioisuutta. Mielestäni mustasukkaisuus luonteenpiirteenä on jotakin, jota itsensä hyvin tuntevalla ihmisellä ei esiinny (paitsi ehkä satunnaisesti), ja näinollen kaikki mikä siitä seuraa on myös luettavissa opituksi käyttäytymismalliksi josta voisi halutessaan opetella myös pois. Omaa yksiavioisuuttani en itse pidä tällaisena opittuna juttuna, koska tiedostan sen sitä voimakkaammin, mitä paremmin opin itseni tuntemaan.

"Uskon kyllä siihen, että esimerkiksi lapsia on aiheellista suojella tällaiselta aineistolta; nimenomaan he ovat alttiita ymmärtämään seksuaalisuuden väärin, jos he eivät ensin pääse opettelemaan sitä "terveemmältä pohjalta". Ajattelin näin jo nuorena ja kokemattomana, jolloin jopa tietoisesti rajoitin pornolle altistumistani - olematta kuitenkaan mikään absolutisti."

Oletpa sinä ollut harvinaisen ajattelevainen nuoreksi mieheksi!! Tunnen muutaman miehen, jotka herkkyyttään eivät oikein pornosta pidä ja jo siksikin ovat luonnollisesti tulleet rajoittaneeksi käyttöään, mutta enpä taida tuntea ketään joka pitäisi siitä paljon ja silti olisi tullut ajatelleeksi sen haittavaikutuksia.

"Jos seksuaalisuus on kuitenkin terveesti rakentunut, en pidä pornoa kovin suurena uhkana ainakaan kohtuullisessa määrin käytettynä."

Ehkä voitaisiinkin ajatella, että en pidä avomieheni seksuaalisuutta tällä hetkellä kovin terveesti rakentuneena, koska pornomaneerit ja tekniset yksityiskohdat täyttävät siitä niin suuren osan (ja aiemmin täyttivät sen kokonaan). En osaa tältä istumalta täydellisesti arvioida, suhtautuisinko asiaan samalla tavalla, jos seksimme olisi sellaista että minäkin tyydytyn (siis jos rakastelisimme pelkän naimisen sijaan), enkä siis pelkäisi pornon huonoa vaikutusta seksielämäämme niin kuin nyt. Äkkiä arvioituna luulen kyllä, että yksiavioisuuteni älähtäisi pornon käytöstä joka tapauksessa.

"Uskon, että henkisesti kypsä ihminen osaa erotella asiat toisistaan muuttumatta pelkäksi mekaaniseksi seksikoneeksi ("turvenuijaksi")."

Kyllä minäkin tähän uskon, mutta minua vastaan ei ole kävellyt monta henkisesti niin kypsää miestä, että olisivat tähän kyenneet! *raapii päätään* Tulee kysyttyä, onko ihmisillä edes mahdollisuutta kypsyä, jos seksuaalinen maailmankuva on muodostettu ainoastaan pornon avulla (ja myös naiset yritetään pakottaa alistumaan siihen - tämähän tarkoittaa sitä, että naisen seksuaalisuuteen nimenomaan EI yritetä tutustua).

Lueskelin netistä muutamia seksinovelleja, ja tämäkin mieskirjoittaja, jota tavallaan voisi luonnehtia kypsäksi ihmiseksi, paljastuu autuaan tietämättömäksi sellaisesta asiasta kuin naisen seksuaalisuus! Lainaus novellin esipuhetyyppisestä aloituksesta (novelli kertoo lukiotytön ja vanhemman miehen seksistä):

"Netissä nuoren tytön on mahdollista olla kypsä aikuinen: turvallisuus luo rohkeuden, tuntemattomuus ja kasvottomuus poistaa fyysiset rajoitteet, ja nettiseksi tarjoaa seksivalistuksen. Seksitarinoita lukemalla hän oppii, mistä miehet pitävät ja mistä hänen tulisi pitää, ja samalla hän omaksuu niiden käytösmallit ja naiskuvan."

Siis mistä miehet PITÄVÄT ja mistä hänen TULISI PITÄÄ. Tämä juuri on minusta pornon ongelma. Moni mies kuvittelee, että naistenkin TULISI PITÄÄ sellaisesta (ja yksinomaan sellaisesta) seksistä, mitä pornoleffoissa näkee, ja jos nainen ei lähde tähän mukaan (koska jotain naiselle vielä paljon tärkeämpää puuttuu), hänet leimataan epäseksuaaliseksi.

"Väitätkö, ettei sinulla ole minkäänlaisia seksuaalisia fantasioita vieraista ihmisistä?"

Kyllä. Siis silloin kun seurustelen.

Sinkkuna kyllä fantasioin kaikenlaisista ihmisistä (ja hyvin monipuolisesti, en siis suinkaan pelkistä Tom Cruiseista tms.) ja myös eläimistä (minkä tiedätkin, jos olet sattunut lukemaan muita kirjoituksiani tälle foorumille). Mutta silloin kun seksielämääni liittyy rakkaus ja rakastaminen sen syvimmässä muodossa, pelkkä ruumiillinen seksi lakkaa kiinnostamasta minua - ehkei ihan täysin, mutta kuitenkin se kiinnostaa niin paljon vähemmän kuin tunnepitoinen rakastelu oman kullan kanssa, ettei muista fantasioiminen yksinkertaisesti vain käy mielessä. Kuulostaako tämä sinusta oudolta (näillä palstoilla kun näkee usein väitettävän, että KAIKKI, AIVAN KAIKKI, fantasioivat myös vieraista)?

Tosin se esittämäni web-kameraesimerkki toisi varmaan poikkeuksen tähän sääntöön. Sen epäilen olevan minulle niin kiihottavaa, että valitsisin varmaan ennemmin tilanteen jatkamisen orgasmiini asti kuin kiihottumisen jälkeen siirtyisin fantasioimaan kumppanistani. Ja miksi näin olisi? Ehkä siksi, että tämä tilanne olisi jo niin todentuntuinen, että fantasiat omasta kumppanista tulisivat sen "jyräämiksi". Tokihan miesten kiihottavat puheet tietokoneen ruudulla veisivät huomioni ennemmin kuin pelkkä oma mielikuvitukseni (siis kun kumppanini ei ole paikalla). Olisiko pornon kanssa sama juttu? Kuvat ovat konkreettisempia kuin omat mielikuvat (etenkin miesten näkökulmasta, jotka ovat visuaalisempia olentoja kuin naiset).

En muuten tiedä, fantasioiko avomieheni vieraista noin niin kuin yleiselläkin tasolla (siis myös pornon käytön ulkopuolella). Pitääpä kysyä häneltä kun hän tulee matkaltaan, niin pääsemme asian selvittämisessä taas eteenpäin.

"Joka tapauksessa toivon vilpittömästi, ettei pornoasiasta tule mitään elämää suurempaa ongelmaa teille, vaan voitte jatkaa parisuhdettanne mahdollisimman tyydyttävästi."

Hih! Niinhän minäkin. :) Enkä oikeastaan usko että tässä loppujen lopuksi käy muuten kuin hyvin (olemme aiemmin päässeet yli tätä suuremmistakin ongelmista).

"Ja varmaan olemme yhtä mieltä siitä, ettei seksin tarvitse olla tunnetilaltaan, rajuudeltaan jne. samanlaista joka kerta."

Eipä tietenkään tarvitse. Tästä aiheesta tuli kuitenkin mieleeni vielä yksi tapa kuvailla "tavanomaisen seksin" ja rakastelemisen välistä eroa. Sellainen seksi, jossa lähinnä liha puhuu, tuntuu perustuvan ainakin jollakin tasolla siihen että aina koetaan jotakin uutta ja erilaista. Saman toistaminen on siis ruumiilliselle seksille jotenkin turmioksi ja tappaa siitä mielenkiinnon. Rakastelu sen sijaan (ainakin minulle) on niin upeaa henkisesti, että siinä EI HAITTAA vaikka se teknisessä mielessä olisi samanlaista joka kerta (siis ei haittaa myöskään vaikka olisi erilaista, mutta saman toistaminen ei ole mikään ongelma). Tästäkin syystä itseäni kiinnostaa enemmän keskittyä rakasteluun, sillä sen suhteen minulla on hyvä ennuste viihtyä seksuaalisesti saman ihmisen kanssa hamaan hautaani asti.

"Ihan hyvältähän tilanteenne kuitenkin tällä hetkellä kuulostaa ;-) "

Ei se mikään erityisen paha ole koskaan ollutkaan. Me vain käsittelemme pienetkin asiat perinpohjaisesti ennen kuin niistä kasvaa suuria ja hallitsemattomia.

Kiitos taas kommenteistasi!

Lue lisää

Takerrun nyt yksityiskohtaan: Olin lukenut eläinfantasioitasi koskevaa ketjua, mutta en muistanut nimimerkkiäsi siitä yhteydestä. Jännä juttu sinänsä, kiistät fantasioivasi vieraista ihmisistä seurustellessasi, mutta kuitenkin fantasioit eläimistä ja em. keskusteluketjun perusteella käytät/olet käyttänyt myös eläinpornoa ainakin jossain määrin myös seurustelusuhteesi aikana. Eikö tämä vie pohjaa kritiikiltäsi miestäsi ja hänen pornonkäyttöään kohtaan? Eikö tämän voisi nähdä myös ehdottoman yksiavioisuutesi horjumisena, olkoonkin, että et ilmeisesti ajattele liittäväsi eläinseksiin henkisiä tuntemuksia (rakkautta)? Mutta eiköhän miehesikin suhtaudu tavalliseen pornoon ja sen avulla masturbointiin lähinnä eläimellisen vietin tyydyttämisenä? Eikö voisi ajatella, että olette tasoissa?

Oletteko keskustelleet myös tästä asiasta miehesi kanssa vai oletko pitänyt tällaisen erikoisemman kiinnostuksen kohteen häneltä salassa?

Toivottavasti ei mene liikaa ristikuulustelun puolelle!


Lainaus edellisestä:
"
"Väitätkö, ettei sinulla ole minkäänlaisia seksuaalisia fantasioita vieraista ihmisistä?"

Kyllä. Siis silloin kun seurustelen.

Sinkkuna kyllä fantasioin kaikenlaisista ihmisistä (ja hyvin monipuolisesti, en siis suinkaan pelkistä Tom Cruiseista tms.) ja myös eläimistä (minkä tiedätkin, jos olet sattunut lukemaan muita kirjoituksiani tälle foorumille). Mutta silloin kun seksielämääni liittyy rakkaus ja rakastaminen sen syvimmässä muodossa, pelkkä ruumiillinen seksi lakkaa kiinnostamasta minua - ehkei ihan täysin, mutta kuitenkin se kiinnostaa niin paljon vähemmän kuin tunnepitoinen rakastelu oman kullan kanssa, ettei muista fantasioiminen yksinkertaisesti vain käy mielessä. Kuulostaako tämä sinusta oudolta (näillä palstoilla kun näkee usein väitettävän, että KAIKKI, AIVAN KAIKKI, fantasioivat myös vieraista)?
"

mies_oulusta kirjoitti:

Takerrun nyt yksityiskohtaan: Olin lukenut eläinfantasioitasi koskevaa ketjua, mutta en muistanut nimimerkkiäsi siitä yhteydestä. Jännä juttu sinänsä, kiistät fantasioivasi vieraista ihmisistä seurustellessasi, mutta kuitenkin fantasioit eläimistä ja em. keskusteluketjun perusteella käytät/olet käyttänyt myös eläinpornoa ainakin jossain määrin myös seurustelusuhteesi aikana. Eikö tämä vie pohjaa kritiikiltäsi miestäsi ja hänen pornonkäyttöään kohtaan? Eikö tämän voisi nähdä myös ehdottoman yksiavioisuutesi horjumisena, olkoonkin, että et ilmeisesti ajattele liittäväsi eläinseksiin henkisiä tuntemuksia (rakkautta)? Mutta eiköhän miehesikin suhtaudu tavalliseen pornoon ja sen avulla masturbointiin lähinnä eläimellisen vietin tyydyttämisenä? Eikö voisi ajatella, että olette tasoissa?

Oletteko keskustelleet myös tästä asiasta miehesi kanssa vai oletko pitänyt tällaisen erikoisemman kiinnostuksen kohteen häneltä salassa?

Toivottavasti ei mene liikaa ristikuulustelun puolelle!


Lainaus edellisestä:
"
"Väitätkö, ettei sinulla ole minkäänlaisia seksuaalisia fantasioita vieraista ihmisistä?"

Kyllä. Siis silloin kun seurustelen.

Sinkkuna kyllä fantasioin kaikenlaisista ihmisistä (ja hyvin monipuolisesti, en siis suinkaan pelkistä Tom Cruiseista tms.) ja myös eläimistä (minkä tiedätkin, jos olet sattunut lukemaan muita kirjoituksiani tälle foorumille). Mutta silloin kun seksielämääni liittyy rakkaus ja rakastaminen sen syvimmässä muodossa, pelkkä ruumiillinen seksi lakkaa kiinnostamasta minua - ehkei ihan täysin, mutta kuitenkin se kiinnostaa niin paljon vähemmän kuin tunnepitoinen rakastelu oman kullan kanssa, ettei muista fantasioiminen yksinkertaisesti vain käy mielessä. Kuulostaako tämä sinusta oudolta (näillä palstoilla kun näkee usein väitettävän, että KAIKKI, AIVAN KAIKKI, fantasioivat myös vieraista)?
"

Lue lisää

"Takerrun nyt yksityiskohtaan"

Be my guest. Yksityiskohdista muodostuu kokonaisuus!

"Olin lukenut eläinfantasioitasi koskevaa ketjua, mutta en muistanut nimimerkkiäsi siitä yhteydestä."

Tai sitten etsit tältä foorumilta muita kirjoituksiani haluten tietää mitä muuta olen kirjoitellut, laitoit hakukenttään "tyttö_helsingistä" ja löysit eläinseksiketjun. Jos teit näin, se on mielestäni täysin ok.

"Jännä juttu sinänsä, kiistät fantasioivasi vieraista ihmisistä seurustellessasi, mutta kuitenkin fantasioit eläimistä ja em. keskusteluketjun perusteella käytät/olet käyttänyt myös eläinpornoa ainakin jossain määrin myös seurustelusuhteesi aikana."

Kaikki fantasiani vieraista kohteista ovat voimissaan lähinnä silloin kun en seurustele. Eläinfantasiat ovat aina (tai melkein aina) kiihottaneet eniten, ja siksi mainitsin ketjussa että minulla on ollut niitä jo yli kymmenen vuoden ajan. Tarkemmin sanottuna yli kymmenen vuoden ajan niinä aikoina kun en ole seurustellut (tämän mainitsemista en pitänyt ketjun aiheen kannalta olennaisena).

Etsin ketjun aloittamisen aikaan netistä eläinpornoa, mikä liittyi osaltaan siihen selvitystyöhön mitä avomieheni kanssa pornosta halusimme tehdä. Halusimme selvittää, olisiko mitään pornoa mikä kiihottaisi minua niin paljon, että avomiehestä fantasioiminen jäisi kakkoseksi. Kokeilin eläinmateriaalia juuri siksi, että se on sinkkuaikoinani ollut kiihottavinta kamaa mitä olen pystynyt kuvittelemaan.

Kävi ilmi, että kiihotuin eläinpornosta ensimmäisellä kerralla aika paljon. Sen sijaan sitten kun katsoin samoja klippejä toista kertaa, se ei enää ihmeemmin säväyttänyt. Avomieheni totesi oman pornonkäyttönsä olevan aika samanlaista - koko ajan pitäisi löytyä jotakin uudenlaista tai vähintäänkin uusia versioita samoista jutuista, jotta niistä kiihottuisi kunnolla. Lisäksi tajusin, että vaikka eläinporno onkin minulle tavallista pornoa kiihottavampaa, se ei silti ole niin hieno juttu, ettenkö olisi valmis lopettamaan sen käyttöä ikuisiksi ajoiksi jos avomiehelleni tulisi siitä paha mieli (siis sen kiihottavuus ei vastannut sitä, mitä porno tekee avomiehelleni). Tästä toteamuksesta lähti sitten se ajatuskulku, jota olen näissä keskusteluissa eritellyt.

"Oletteko keskustelleet myös tästä asiasta miehesi kanssa"

Kuten huomaat niin olemme toki. :)

"vai oletko pitänyt tällaisen erikoisemman kiinnostuksen kohteen häneltä salassa?"

En pidä avomieheltäni salassa mitään vähänkään tärkeää/mielenkiintoista asiaa. Saatan jättää kertomatta hänelle esimerkiksi että kävelin eilen liikenevaloissa päin punaisia, mutta ainoastaan siksi ettei se ole yhtään tärkeää eikä vähääkään kiinnostavaa.

"Toivottavasti ei mene liikaa ristikuulustelun puolelle!"

Ristikuulustelumenetelmää ei tarvitse edes ottaa käyttöön, jos keskustelukumppani on avoin ja rehellinen. Toivottavasti tämä selvensi asiaa sinulle (kysy ihmeessä, jos jotakin jäi selventämättä). :)

Tuli mieleeni, että miksi et voi kokea olevasi pornon katselun aikana objekti? Siis mielessäsi?

Oletat, että miehesi katsoessaan pornoa samaistuu subjektiin, eli miespornotähteen ja luo itselleen tilanteen, jossa hän rakastelee elokuvassa näkemiään naisia?

Miksei tämä sitten voisi toimia toisin päin? Mikset sinä voi samaistua naiseen, jota kohdellaan objektina ja luoda itsellesi tilannetta, jossa tämä miespornotähti ottaa sinut?

Mikä miehen pornon kulutuksessa tässä kohtaa eroaa niin merkittävästi naisen vastaavasta?

Jos miehesi voi saada "henkisen yhteyden" näihin elokuvan naisiin, niin mikä sinun kohdallasi estää saamasta sellaista mieheen? Mielikuvituksestahan tässä on kyse, eläytymisestä.

Miksi mies voi olla subjekti katsoessaan pornoa, mutta nainen ei voi olla objekti?

"Ensinnäkin, oletko siis sitä mieltä, että sinun tulisi olla miehesi ainoa himon ja halun kohde?"

Kuten olen aiemminkin sanonut, minua ei häiritse ollenkaan, jos mieheni kiihottuu jostakin toisesta kohteesta (vaikka se olisi toinen, elävä ja todellinen nainenkin). Se sen sijaan loukkaa, että hän haluaa olla seksuaalisesti virittyneessä tilanteessa tämän toisen objektin "kanssa" (vaikka siis ei oikeasti olisikaan samassa huoneessa tms.). Masturboiminen niin, että naisobjekti on tietokoneen ruudulla tai niin, että se/hän on samassa huoneessa eivät minusta mitenkään merkittävästi eroa toisistaan (ainakaan sen suhteen, mitä miehen päässä tuossa tilanteessa tapahtuu - ihan samat ajatukset siellä varmaan käydään läpi kummassakin tapauksessa).

"Loukkaako sinua se, jos miehesi masturboi yksin? Hänhän voi silloin miettiä ketä tahansa, ehkä työtoveriaan tai kadulla näkemäänsä naista."

Hmm. Minua ei loukkaa se, jos hän masturboi yksin, mutta en ole kyllä tullut ajatelleeksi, että silloinkin hänen päässään saattaa pyöriä vaikka mitä mielikuvia muista objekteista. Tämä on hyvä kysymys, enkä osaa ajatella sitä pidemmälle, ennen kuin kuulen avomieheni kommentteja siihen (mm. juuri siitä, mitä hän ajattelee masturbaation aikana silloin kun EI katso pornoa).

"Nämä mielikuvat saattavat olla jopa paljon voimakkaampia kuin mitkään pornoelokuvissa esiintyneiden naisten aiheuttamat ärsykkeet."

Tulee mieleeni kysyä, mihin pornoa oikein tarvitaan, jos kerran päänsisäiset mielikuvat ovat voimakkaampia? ;)

"Ihan kuin haluaisit omistaa miehesi kokonaan, hänen ajatuksiaan myöten?"

Minusta omistaminen ei ole sama asia kuin halu olla toiselle ainoa seksikumppani.

"Vaikka tämä on klisee, niin silti on normaalia miehen käyttäytymistä käydä vieraissa, ainakin ajatuksissaan."

Noinhan sitä usein väitetään, mutta olen ollut muunkinlaisten miesten kanssa, joten kaikkiin miehiin tuo ei päde. Nykyiseen avomieheeni se saattaa päteäkin - pitänee kysäistä!

"Jos mielessäänkin pitää rakastella aina saman ihmisen kanssa, niin eikö siinä ole vaara että kyllästyminen parisuhteeseen tulee entistä nopeammin?"

Tätä kommetoin eräässä edellisistä viesteistä. Kopioin kommentin tähän, koska en jaksa enää muotoilla sitä uudelleen:

"Sellainen seksi, jossa lähinnä liha puhuu, tuntuu perustuvan ainakin jollakin tasolla siihen että aina koetaan jotakin uutta ja erilaista. Saman toistaminen on siis ruumiilliselle seksille jotenkin turmioksi ja tappaa siitä mielenkiinnon. Rakastelu sen sijaan (ainakin minulle) on niin upeaa henkisesti, että siinä EI HAITTAA vaikka se teknisessä mielessä olisi samanlaista joka kerta (siis ei haittaa myöskään vaikka olisi erilaista, mutta saman toistaminen ei ole mikään ongelma). Tästäkin syystä itseäni kiinnostaa enemmän keskittyä rakasteluun, sillä sen suhteen minulla on hyvä ennuste viihtyä seksuaalisesti saman ihmisen kanssa hamaan hautaani asti."

Rakastelulla siis tarkoitan tuossa rakkaussuhteessa tapahtuvaa, tunnepitoista ja avautuvaa seksiä (mikä itselläni ei oikein onnistu, jos koen toisen olevan jollakin tasolla uskoton).

"Oma mielipiteeni on, että webcam on enemmän pettämistä kuin porno, sillä webcamissa on interaktio toisen ihmisen kanssa. Pornossa sitä ei ole. Paitsi ehkä kuvitteellinen interaktio."

No juuri tuo kuvitteellinen interaktio on se, joka minua loukkaa, eikä sen interaktion muuttuminen todelliseksi loukkaisi juuri enempää. Siksi en ihan purematta niele tuota.

"Tilannetta voisi ehkä verrata siihen, että miehesi masturboisi esiintyvän stripparin nähdessään, kun sinä taas strippaisit takaisin miesstripparille, ehkä hänen ohjeidensa mukaan."

Minun objektikokemukseni kannalta olisi tärkeää, että tuo miesstrippari myös nauttisi seksuaalisesti minusta. Siitä minä objektina kiihotun.

"Miltä tilanne tuntuisi, jos kummatkin olisitte vierekkäin?"

Minusta tuo tuntuisi miehen osalta varmaan edelleen suunnilleen samalta kuin se, että hän katsoo pornoa kotikoneella - parisuhdettamme loukkaavalta (mutta ei merkittävästi pahemmalta kuitenkaan). Minä tuskin tuossa tilanteessa saisin kummempia kicksejä siitä vieraasta miehestä, olisihan omakin mieheni paikalla (ja luulen kyllä, että miehelleni kävisi samoin).

"No, nämä olivat vain omia mietteitäni, enkä missään nimessä halua tuomita tai antaa neuvoja."

Neuvojahan saa aina yrittää antaa, ja tuomitsemisesta viestisi on kaukana! Olen iloinen, että näin moni fiksu mies on ehtinyt kommentoida tätä aihetta!

juttuketjua seurannut kirjoitti:

Tuli mieleeni, että miksi et voi kokea olevasi pornon katselun aikana objekti? Siis mielessäsi?

Oletat, että miehesi katsoessaan pornoa samaistuu subjektiin, eli miespornotähteen ja luo itselleen tilanteen, jossa hän rakastelee elokuvassa näkemiään naisia?

Miksei tämä sitten voisi toimia toisin päin? Mikset sinä voi samaistua naiseen, jota kohdellaan objektina ja luoda itsellesi tilannetta, jossa tämä miespornotähti ottaa sinut?

Mikä miehen pornon kulutuksessa tässä kohtaa eroaa niin merkittävästi naisen vastaavasta?

Jos miehesi voi saada "henkisen yhteyden" näihin elokuvan naisiin, niin mikä sinun kohdallasi estää saamasta sellaista mieheen? Mielikuvituksestahan tässä on kyse, eläytymisestä.

Miksi mies voi olla subjekti katsoessaan pornoa, mutta nainen ei voi olla objekti?

Lue lisää

"Miksei tämä sitten voisi toimia toisin päin? Mikset sinä voi samaistua naiseen, jota kohdellaan objektina ja luoda itsellesi tilannetta, jossa tämä miespornotähti ottaa sinut?"

No vastataanpa:

a) Koska porno on lähes aina kuvattu eksplisiittisestä miesnäkökulmasta. Jos olisi leffa, jossa esim. kuvattaisiin kalu kädessä kameraa lähestyvää miestä, sitä miltä mies aktin aikana näyttää alla makaavan naisen silmin nähtynä ym., se olisi jo hitusen helpompaa. Pornossa kuitenkin keskitytään kuvaamaan lähinnä naisia, jokaista piirtoa ja pilkkua myöten, ja koska leffoissa esiintyvät naiset ovat aina niin tyyliltään kuin luonteeltaankin täysin erilaisia kuin minä, samastuminen on tosi vaikeaa. Miehiä leffoissa sen sijaan ei kuvata niin eksplisiittisesti, joten leffaa katsovan miehen on helpompi kuvitella olevansa tilanteessa itse (kun mieshenkilöistä paljon enemmän jätetään mielikuvituksen varaan). Lisäksi leffojen miehet ovat tyyliltään ja luonteeltaan varmasti paljon lähempänä todellisia miehiä, joten siinäkin mielessä heihin lienee helpompi samastua.

b) Koska objektina olemiseen liittyy aina pelkän aktin lisäksi se, miten aktiin päädytään. Esimerkiksi se, mitä mies sanoo sinulle saadakseen sinut sänkyyn. Pornoleffoissa mies harvemmin sanoo/tekee mitään valloituksensa eteen, koska nainen on jo valmiiksi haarat levällään. Jälleen samastuminen on naiselle hankalaa.

c) Koska visuaaliset seikat vetoavat naisiin miehiä vähemmän - kaikki muu taas olisi naiselle hyvin tärkeää, esimerkiksi juuri puheet, kehonkieli, tyyliseikat ja vastaavat asiat. Nämä ovat pornoleffoissa yleensä niin retuperällä kuin suinkin mahdollista. Dialogi (silloin kun sitä on) on äärimmäisen epäuskottavaa ja b-luokan näyttelijät saavat harvemmin muutenkaan todelliselta näyttävää säpinää aikaan.

Yhteenveto (esimerkkinä leffa, jossa naisnäkökulmasta kaikki on pielessä): Aika hankala minun on samastua ylimeikattuun, karseisiin tekokuituvetimiin pynttäytyneeseen naiseen jonka DD-silikonien arvet näkyvät selkeästi melkein kaikista kuvakulmista, ja joka huoltoasemalla epäkarismaattisen rekkakuskin tavattuaan kiihottuu siitä että mies tokaisee: "Nyt tekis kyllä vähän mieli" ja kourii samalla naisen haaroväliä. Samalla kun tämä pariskunta hakeutuu assan taakse viettämään sessiota, jossa ainoa oikeaa tyydytystä saava osapuoli on tietysti mies (joka lopussa laukeaa naisen kasvoille, koska tämä pitää siitä NIIIIN hurjasti että laukeaa itsekin), minä kiinnostun lähinnä vessan siivoamisesta tai muusta hauskasta ajanvietteestä - ja onko vaikea kuvitella miksi?

Ehkä miesten tosiaan on vaikea ajatella tätä, mutta uskokaa tai älkää - naiset (ainakaan suurin osa meistä) eivät ole sellaisia, miten heidät pornoleffoissa esitetään. Leffoissa ei kuvata naisia, vaan miesten haavekuvia - olentoja mielikuvitusplaneetalta (itse ainakin tunnen olevani eri planeetalta kotoisin). Lopullinen kysymys onkin se, HALUAISIVATKO miehet ihan oikeasti naisten olevan sellaisia, mitä pornoleffoissa esitetään? Ja jos eivät, miksi pornoleffojen naiset kuitenkin ovat sellaisia? Näihin kysymyksiin olisi mielenkiintoista saada vastauksia.

Eli vielä toisin sanottuna, absoluuttisen käänteisvastineen miehen pornon katsolulle voit luoda helposti: Teet itse pornoelokuvan ja levität sitä sitten tuntemattomille miehille videon muodossa etkä sen koommin kuule enää miehistä. Voit sitten masturboida luoden mielessäsi himoitsevat miehet, mutta objektiussuhdetta ei voi syntyä kuten itsekin perustelit sanoessasi että reaaliaikaisuus on ehto sille, joten sitä ei voi siis syntyä myöskään miehen pornon katselussa pornoelokuvien naisille. Vastaava tilanne miehen pornon katselulle olisi siis reaaliaikainen web-kamera, mutta interaktiivista vuorovaikutusta ei saa olla missään muodossa.

Virhe kirjoitti:

Eli vielä toisin sanottuna, absoluuttisen käänteisvastineen miehen pornon katsolulle voit luoda helposti: Teet itse pornoelokuvan ja levität sitä sitten tuntemattomille miehille videon muodossa etkä sen koommin kuule enää miehistä. Voit sitten masturboida luoden mielessäsi himoitsevat miehet, mutta objektiussuhdetta ei voi syntyä kuten itsekin perustelit sanoessasi että reaaliaikaisuus on ehto sille, joten sitä ei voi siis syntyä myöskään miehen pornon katselussa pornoelokuvien naisille. Vastaava tilanne miehen pornon katselulle olisi siis reaaliaikainen web-kamera, mutta interaktiivista vuorovaikutusta ei saa olla missään muodossa.

Lue lisää

Tätä kuviota mietimme myös avomieheni kanssa keskustellessamme, mutta esityksessäsi menevät kyllä näkökulmat ja niiden relevanssit sekaisin. Setvitäänpä:

"Vastine reaaliaikaiselle web-esiintymisellesi niin että vieraat miehet olisivat vastapäässä kiihottumassa/masturboimassa ja lähettämässä viestejä

= Poikaystäväsi tekisi juuri päinvastaista kotikoneellaan. Eli olisi siellä toisessa päässä masturboimassa reaaliaikaisesti lähetellen käskyjä ventovieraalle naiselle katsellen toimintaa ruudulta."

Kyllä, tämä olisi se kaikkein täydellisin vastine web-kameraesimerkilleni (eikä se muuten ainakaan minua loukkaisi merkittävästi enempää kuin ei-interaktiivisen pornon katsominen).

Mutta jos halutaan löytää PARAS MAHDOLLINEN vastine miehen pornon katselulle (mitä siis alunperin yritettiin), väitän, että web-kameraesimerkkiä parempaa ei löydy (kun huomioidaan vain relevantit näkökulmat/kokijat - eli se, mitä mieheni katselemassa pornossa esiintyvä nainen ajattelee/on ajatellut, ei ole relevanttia).

"Reaaliaikaisuudella ylität "oikeutesi" väittäen että se on samanarvoinen, kuin miehen luoma kuvitteellinen tapahtuma visuaalisen stimuloinnin perusteella."

Niin, siis sanoin, että se on paras MAHDOLLINEN vastine. Itsekin mainitsin aloitusviestissä että se ei vastaa pornon katselua täydellisesti juuri reaaliaikaisuuden vuoksi.

""Toisaalta reaaliaikaisuus on välttämätöntä, jotta nainen voisi uskottavasti olla objektina (eli jotta miehet himoitsisivat juuri häntä). "

Vastine ylläolevalle olisi se, että pornoelokuvan naiset saisivat tietää että miehesi himoitsisi juuri heitä ja miehesi voisi vaikuttaa visuaalisen tapahtuman kulkuun jolloin pornoelokuvien naiset voisivat olla uskottavasti miehesi objektina aivan kuin sinäkin haluaisit olla ventovieraiden miesten kanssa."

Pornoleffaa katsova mies voi selvästi uskottavammin pitää filmin naisia objekteinaan kuin vaikkapa seksipuhelimen nauhoitetta kuunteleva nainen voi pitää itseään nauhoitteen henkilön objektina. Tässä auttaa jo se, että porno on lähes poikkeuksetta tehty miehen näkökulmasta (jotta sitä katsovan miehen olisi mahdollisimman helppo samastua tilanteeseen subjektina). Naisille (siis objektinaisille, muunkinlaisia naisia varmasti on olemassa) vastaavaa materiaalia ei ole, ja väitän että yksi syy on se, että sellaista olisi hyvin vaikeaa ellei mahdotonta tehdä.

"Luot siis psykologisen molemmansuuntaisen yhteyden reaaliaikaisuuden perusteella mitä pelkän pornon katselussa ei synny."

Kyllä, mutta miten olennaista se on kokonaisuuden kannalta? Minulle on ainakin loukkaavuusmielessä aika samantekevää, katsooko mieheni vieraita naisia nauhoitteelta vai web-kameran välityksellä reaaliaikaisesti. Minusta reaaliaikaisuus siis ei ole niin olennaista, että siihen kannattaisi takertua.

"Eli vielä toisin sanottuna, absoluuttisen käänteisvastineen miehen pornon katsolulle voit luoda helposti: Teet itse pornoelokuvan ja levität sitä sitten tuntemattomille miehille videon muodossa etkä sen koommin kuule enää miehistä. Voit sitten masturboida luoden mielessäsi himoitsevat miehet"

Ei tämäkään vastaa täydellisesti miehen pornon katsomista, jos mietitään asiaa oikeasti minun näkökulmastani (eikä siis niiden leffaani katsovien miesten näkökulmasta, joka on täysin irrelevantti tässä keskustelussa). Tässä esimerkissähän minulla ei ole käytössäni MITÄÄN konkreettista materiaalia masturbointitilanteessa, miehellä sen sijaan on (vaikkakin ei-interaktiivista sellaista). Voin kehittää tuollaisen fantasian vaikka saman tien, mitään todellista leffaa edes tekemättä, ja saada siitä ihan saman kicksit (eli käytännössä en kicksejä ollenkaan).

"objektiussuhdetta ei voi syntyä kuten itsekin perustelit sanoessasi että reaaliaikaisuus on ehto sille, joten sitä ei voi siis syntyä myöskään miehen pornon katselussa pornoelokuvien naisille"

Ei todellisuudessa voikaan, mutta olennaista on se, että tilanne on leffaa katselevan MIEHEN näkökulmasta sellainen jossa subjekti-objektisuhde vallitsee. Siis mies joko samastuu leffan mieshahmoihin, tai jos sellaisia ei ole, kuvittelee naivansa leffan naisia tai ainakin HALUAA heitä. Jos mies haluaa naista, heidän välillään on subjekti-objektisuhde miehen näkökulmasta, oli nainen reaaliaikaisesti tilanteessa mukana tai ei. Ja vastaavasti jos mies haluaa minua, meidän välillämme vallitsee subjekti-objektisuhde MINUN näkökulmastani, mutta silloin miehen on vähän pakkokin olla jotenkin reaaliaikaisesti tilanteessa mukana.

"Vastaava tilanne miehen pornon katselulle olisi siis reaaliaikainen web-kamera, mutta interaktiivista vuorovaikutusta ei saa olla missään muodossa."

Jos minun web-kameraesimerkistäni otetaan interaktiivisuus pois, otetaan pois myös objektiroolini toteutumismahdollisuus. Tätä vastaava tilanne heteromiehelläni voisi olla vaikka homopornon katsominen, jolloin häneltä vastavuoroisesti poistuu subjektiroolinsa kokemismahdollisuus. Eikö?

Kiitos asiaan paneutumisesta!

tyttö_helsingistä kirjoitti:

Tätä kuviota mietimme myös avomieheni kanssa keskustellessamme, mutta esityksessäsi menevät kyllä näkökulmat ja niiden relevanssit sekaisin. Setvitäänpä:

"Vastine reaaliaikaiselle web-esiintymisellesi niin että vieraat miehet olisivat vastapäässä kiihottumassa/masturboimassa ja lähettämässä viestejä

= Poikaystäväsi tekisi juuri päinvastaista kotikoneellaan. Eli olisi siellä toisessa päässä masturboimassa reaaliaikaisesti lähetellen käskyjä ventovieraalle naiselle katsellen toimintaa ruudulta."

Kyllä, tämä olisi se kaikkein täydellisin vastine web-kameraesimerkilleni (eikä se muuten ainakaan minua loukkaisi merkittävästi enempää kuin ei-interaktiivisen pornon katsominen).

Mutta jos halutaan löytää PARAS MAHDOLLINEN vastine miehen pornon katselulle (mitä siis alunperin yritettiin), väitän, että web-kameraesimerkkiä parempaa ei löydy (kun huomioidaan vain relevantit näkökulmat/kokijat - eli se, mitä mieheni katselemassa pornossa esiintyvä nainen ajattelee/on ajatellut, ei ole relevanttia).

"Reaaliaikaisuudella ylität "oikeutesi" väittäen että se on samanarvoinen, kuin miehen luoma kuvitteellinen tapahtuma visuaalisen stimuloinnin perusteella."

Niin, siis sanoin, että se on paras MAHDOLLINEN vastine. Itsekin mainitsin aloitusviestissä että se ei vastaa pornon katselua täydellisesti juuri reaaliaikaisuuden vuoksi.

""Toisaalta reaaliaikaisuus on välttämätöntä, jotta nainen voisi uskottavasti olla objektina (eli jotta miehet himoitsisivat juuri häntä). "

Vastine ylläolevalle olisi se, että pornoelokuvan naiset saisivat tietää että miehesi himoitsisi juuri heitä ja miehesi voisi vaikuttaa visuaalisen tapahtuman kulkuun jolloin pornoelokuvien naiset voisivat olla uskottavasti miehesi objektina aivan kuin sinäkin haluaisit olla ventovieraiden miesten kanssa."

Pornoleffaa katsova mies voi selvästi uskottavammin pitää filmin naisia objekteinaan kuin vaikkapa seksipuhelimen nauhoitetta kuunteleva nainen voi pitää itseään nauhoitteen henkilön objektina. Tässä auttaa jo se, että porno on lähes poikkeuksetta tehty miehen näkökulmasta (jotta sitä katsovan miehen olisi mahdollisimman helppo samastua tilanteeseen subjektina). Naisille (siis objektinaisille, muunkinlaisia naisia varmasti on olemassa) vastaavaa materiaalia ei ole, ja väitän että yksi syy on se, että sellaista olisi hyvin vaikeaa ellei mahdotonta tehdä.

"Luot siis psykologisen molemmansuuntaisen yhteyden reaaliaikaisuuden perusteella mitä pelkän pornon katselussa ei synny."

Kyllä, mutta miten olennaista se on kokonaisuuden kannalta? Minulle on ainakin loukkaavuusmielessä aika samantekevää, katsooko mieheni vieraita naisia nauhoitteelta vai web-kameran välityksellä reaaliaikaisesti. Minusta reaaliaikaisuus siis ei ole niin olennaista, että siihen kannattaisi takertua.

"Eli vielä toisin sanottuna, absoluuttisen käänteisvastineen miehen pornon katsolulle voit luoda helposti: Teet itse pornoelokuvan ja levität sitä sitten tuntemattomille miehille videon muodossa etkä sen koommin kuule enää miehistä. Voit sitten masturboida luoden mielessäsi himoitsevat miehet"

Ei tämäkään vastaa täydellisesti miehen pornon katsomista, jos mietitään asiaa oikeasti minun näkökulmastani (eikä siis niiden leffaani katsovien miesten näkökulmasta, joka on täysin irrelevantti tässä keskustelussa). Tässä esimerkissähän minulla ei ole käytössäni MITÄÄN konkreettista materiaalia masturbointitilanteessa, miehellä sen sijaan on (vaikkakin ei-interaktiivista sellaista). Voin kehittää tuollaisen fantasian vaikka saman tien, mitään todellista leffaa edes tekemättä, ja saada siitä ihan saman kicksit (eli käytännössä en kicksejä ollenkaan).

"objektiussuhdetta ei voi syntyä kuten itsekin perustelit sanoessasi että reaaliaikaisuus on ehto sille, joten sitä ei voi siis syntyä myöskään miehen pornon katselussa pornoelokuvien naisille"

Ei todellisuudessa voikaan, mutta olennaista on se, että tilanne on leffaa katselevan MIEHEN näkökulmasta sellainen jossa subjekti-objektisuhde vallitsee. Siis mies joko samastuu leffan mieshahmoihin, tai jos sellaisia ei ole, kuvittelee naivansa leffan naisia tai ainakin HALUAA heitä. Jos mies haluaa naista, heidän välillään on subjekti-objektisuhde miehen näkökulmasta, oli nainen reaaliaikaisesti tilanteessa mukana tai ei. Ja vastaavasti jos mies haluaa minua, meidän välillämme vallitsee subjekti-objektisuhde MINUN näkökulmastani, mutta silloin miehen on vähän pakkokin olla jotenkin reaaliaikaisesti tilanteessa mukana.

"Vastaava tilanne miehen pornon katselulle olisi siis reaaliaikainen web-kamera, mutta interaktiivista vuorovaikutusta ei saa olla missään muodossa."

Jos minun web-kameraesimerkistäni otetaan interaktiivisuus pois, otetaan pois myös objektiroolini toteutumismahdollisuus. Tätä vastaava tilanne heteromiehelläni voisi olla vaikka homopornon katsominen, jolloin häneltä vastavuoroisesti poistuu subjektiroolinsa kokemismahdollisuus. Eikö?

Kiitos asiaan paneutumisesta!

Lue lisää

Koska joudumme muuten ikuiseen silmukkaan siitä, mikä on vastaavaa miehen pornon katselulle kun todellista tutkimusta ei ilmeisistä syistä ole mahdollista tehdä mitä pään sisällä tapahtuu :-), voin sanoa kuinka asia suurinpiirtein itselläni menee( joka ei tietysti vastaa kaikkien miesten tunnelmia ).

1. Käyn vieraissa ajatuksissani suurinpiirtein joka toisen vastaantulevan naisen kanssa. Useita kymmeniä kertoja päivässä. Jos en saa unta, niin ajattelen seksiä naisten kanssa joihin päivällä törmäsin, ja nuo kuvitelmat eivät eroa niistä joita käyttäisin masturboidessani.

2. Masturbointi onnistuu kyllä ilman seksivideoiden tai tyttökuvien katselua, kun on valtaisa määrä referenssimateriaalia aivoissa mitä voisi tehdä ja olen valjastanut mielikuvitukseni tuohon tarkoitukseen mutta pääsee välillä "helpommalla", kun aina ei ole energiaa käyttää mielikuvitustaan niin paljon ( liittyy osittain seuraavaan ).

3. Masturboidessani videon tai kuvamateriaalin perusteella, lähinnä käytän sitä lämmittelymateriaalina. 80% tapauksissa kuvittelen videossa esiintyvän naisen tilalle puolittain jonkun oikean elämän naisen ja siirrän vieläpä ajatukseni yleensä kokonaan muualle ( ja katseeni pois, sillä ei enää ole väliä ) klimaksin tultua. Vain harvoin todella haluaisin juuri videoiden naisia, ne ovat vain "kasvottomia" referenssimateriaaleja, joidenka ylle puen mielikuvituksellani haluamani persoonan.

4. Siis kunkin mielikuvituskyvyistä riippuen vaihtelee tuo henkisyysjuttu. Kaiken edelläolevan perusteella, mikäli masturboin ilman materiaalia, joudun luomaan kaiken pääni sisällä, jolloin henkinen läsnäolevaisuuteni mielikuvitustilanteessa on suurempi kuin videoiden katselussa ( jolloin saan valmiina paljon ) ja usean kokonaisen ja aidon mielikuvitustilanteen luotuani alkaisin jo itsekin uskomaan että olisin kyseisten naisten kanssa harjoittanut seksiä kuvittelemissani tilanteissa ( tiedostaen luodut ajatukset kun ovat monen filosofiankin perusteella samanarvoisia kuin aivojen automaattiset responssit vaikkapa visuaaliselle stimuloinnille, kunhan vain kuvittelu on tarpeeksi huoliteltua on mukana myös tunnetason toimintaa enemmän. Aidossa mielikuvitustilanteessa kohdenaiset eivät enää olisikaan "kasvottomia", vaan todellisia naisia oikeasta elämästä missä kuvamateriaali ei anna minkäänlaista riippuvaisuutta sille etteikö enää olisi mahdollista "oikeasti" käydä vieraissa todellisten naisten kanssa ). :=)

Virhe kirjoitti:

Koska joudumme muuten ikuiseen silmukkaan siitä, mikä on vastaavaa miehen pornon katselulle kun todellista tutkimusta ei ilmeisistä syistä ole mahdollista tehdä mitä pään sisällä tapahtuu :-), voin sanoa kuinka asia suurinpiirtein itselläni menee( joka ei tietysti vastaa kaikkien miesten tunnelmia ).

1. Käyn vieraissa ajatuksissani suurinpiirtein joka toisen vastaantulevan naisen kanssa. Useita kymmeniä kertoja päivässä. Jos en saa unta, niin ajattelen seksiä naisten kanssa joihin päivällä törmäsin, ja nuo kuvitelmat eivät eroa niistä joita käyttäisin masturboidessani.

2. Masturbointi onnistuu kyllä ilman seksivideoiden tai tyttökuvien katselua, kun on valtaisa määrä referenssimateriaalia aivoissa mitä voisi tehdä ja olen valjastanut mielikuvitukseni tuohon tarkoitukseen mutta pääsee välillä "helpommalla", kun aina ei ole energiaa käyttää mielikuvitustaan niin paljon ( liittyy osittain seuraavaan ).

3. Masturboidessani videon tai kuvamateriaalin perusteella, lähinnä käytän sitä lämmittelymateriaalina. 80% tapauksissa kuvittelen videossa esiintyvän naisen tilalle puolittain jonkun oikean elämän naisen ja siirrän vieläpä ajatukseni yleensä kokonaan muualle ( ja katseeni pois, sillä ei enää ole väliä ) klimaksin tultua. Vain harvoin todella haluaisin juuri videoiden naisia, ne ovat vain "kasvottomia" referenssimateriaaleja, joidenka ylle puen mielikuvituksellani haluamani persoonan.

4. Siis kunkin mielikuvituskyvyistä riippuen vaihtelee tuo henkisyysjuttu. Kaiken edelläolevan perusteella, mikäli masturboin ilman materiaalia, joudun luomaan kaiken pääni sisällä, jolloin henkinen läsnäolevaisuuteni mielikuvitustilanteessa on suurempi kuin videoiden katselussa ( jolloin saan valmiina paljon ) ja usean kokonaisen ja aidon mielikuvitustilanteen luotuani alkaisin jo itsekin uskomaan että olisin kyseisten naisten kanssa harjoittanut seksiä kuvittelemissani tilanteissa ( tiedostaen luodut ajatukset kun ovat monen filosofiankin perusteella samanarvoisia kuin aivojen automaattiset responssit vaikkapa visuaaliselle stimuloinnille, kunhan vain kuvittelu on tarpeeksi huoliteltua on mukana myös tunnetason toimintaa enemmän. Aidossa mielikuvitustilanteessa kohdenaiset eivät enää olisikaan "kasvottomia", vaan todellisia naisia oikeasta elämästä missä kuvamateriaali ei anna minkäänlaista riippuvaisuutta sille etteikö enää olisi mahdollista "oikeasti" käydä vieraissa todellisten naisten kanssa ). :=)

Lue lisää

"Koska joudumme muuten ikuiseen silmukkaan siitä, mikä on vastaavaa miehen pornon katselulle kun todellista tutkimusta ei ilmeisistä syistä ole mahdollista tehdä mitä pään sisällä tapahtuu :-)"

Stop! Kyllä näitä asioita voi selvittää aika pitkälle (vaikka et haluaisikaan ajatella niin), miettimällä monipuolisesti (kuten jo onkin tehty). Minusta silmukka ei ole ikuinen, jos molemmat osapuolet tunnustavat tosiasiat.

Esimerkki: miehestä tuntuu pahalta ajatus siitä, että tyttöystävä olisi muiden miesten halun kohteena ja saisi itse siitä seksuaalista nautintoa - vastaavasti naisesta se, että poikaystävä saisi nautintoa muihin naisiin kohdistuvasta halustaan. Sen sijaan naisesta ei tunnu yhtään niin pahalta se, että poikaystävä olisi muiden naisten halun kohteena ja saisi itse siitä seksuaalista nautintoa - vastaavasti miehestä ei tunnu yhtään niin pahalta että tyttöystävä saisi nautintoa muihin miehiin kohdistuvasta halustaan. Jo tästä nähdään, että esimerkkini eri skenaarioiden vastaavuudesta pitävät aika hyvin paikkansa! (Nuo siis perustuvat toki yleistettyihin seksuaalisiin rooleihin, eivätkä päde kaikkiin yksilöihin.)

"voin sanoa kuinka asia suurinpiirtein itselläni menee"

Hienoa! Juuri tällaisia esimerkkejä miehisestä ajatusmaailmasta kaipaankin! Minä kun en tosiaankaan voi tietää mitä miesten päässä tarkkaan ottaen liikkuu. Tuosta sain hyvää materiaalia, jota voin käyttää pohjana keskustellessani avomieheni kanssa.

Sinun kohdallasi näyttää siis olevan täysin toisarvoista masturboitko pornon kanssa vai ilman, ajatukset menevät kuitenkin samaa rataa. Tämä on hyvä tietää (oletan, että myös aika monella muulla miehellä homma menee juuri noin).

Kysyisin vielä yhtä juttua. Onko niin, että sinua ei häiritse yhtään ajatus siitä, että mahdollinen tyttöystäväsi ajattelisi samoin muista miehistä mitä itse kuvailit ajattelevasi vieraista naisista? Vai kuulutko niihin miehiin, joiden mielestä tällainen on miehelle normaalia ja hyväksyttävää, mutta naiselle ei-toivottavaa ja poikkeuksellista?

Kiitos kommenteistasi. :)

tyttö_helsingistä kirjoitti:

"Koska joudumme muuten ikuiseen silmukkaan siitä, mikä on vastaavaa miehen pornon katselulle kun todellista tutkimusta ei ilmeisistä syistä ole mahdollista tehdä mitä pään sisällä tapahtuu :-)"

Stop! Kyllä näitä asioita voi selvittää aika pitkälle (vaikka et haluaisikaan ajatella niin), miettimällä monipuolisesti (kuten jo onkin tehty). Minusta silmukka ei ole ikuinen, jos molemmat osapuolet tunnustavat tosiasiat.

Esimerkki: miehestä tuntuu pahalta ajatus siitä, että tyttöystävä olisi muiden miesten halun kohteena ja saisi itse siitä seksuaalista nautintoa - vastaavasti naisesta se, että poikaystävä saisi nautintoa muihin naisiin kohdistuvasta halustaan. Sen sijaan naisesta ei tunnu yhtään niin pahalta se, että poikaystävä olisi muiden naisten halun kohteena ja saisi itse siitä seksuaalista nautintoa - vastaavasti miehestä ei tunnu yhtään niin pahalta että tyttöystävä saisi nautintoa muihin miehiin kohdistuvasta halustaan. Jo tästä nähdään, että esimerkkini eri skenaarioiden vastaavuudesta pitävät aika hyvin paikkansa! (Nuo siis perustuvat toki yleistettyihin seksuaalisiin rooleihin, eivätkä päde kaikkiin yksilöihin.)

"voin sanoa kuinka asia suurinpiirtein itselläni menee"

Hienoa! Juuri tällaisia esimerkkejä miehisestä ajatusmaailmasta kaipaankin! Minä kun en tosiaankaan voi tietää mitä miesten päässä tarkkaan ottaen liikkuu. Tuosta sain hyvää materiaalia, jota voin käyttää pohjana keskustellessani avomieheni kanssa.

Sinun kohdallasi näyttää siis olevan täysin toisarvoista masturboitko pornon kanssa vai ilman, ajatukset menevät kuitenkin samaa rataa. Tämä on hyvä tietää (oletan, että myös aika monella muulla miehellä homma menee juuri noin).

Kysyisin vielä yhtä juttua. Onko niin, että sinua ei häiritse yhtään ajatus siitä, että mahdollinen tyttöystäväsi ajattelisi samoin muista miehistä mitä itse kuvailit ajattelevasi vieraista naisista? Vai kuulutko niihin miehiin, joiden mielestä tällainen on miehelle normaalia ja hyväksyttävää, mutta naiselle ei-toivottavaa ja poikkeuksellista?

Kiitos kommenteistasi. :)

Lue lisää

"Sinun kohdallasi näyttää siis olevan täysin toisarvoista masturboitko pornon kanssa vai ilman, ajatukset menevät kuitenkin samaa rataa. Tämä on hyvä tietää (oletan, että myös aika monella muulla miehellä homma menee juuri noin)."

Hyvin päätelty. Pieni eroavaisuus on se, että pornossa tyttö on puolittain fiktiivinen ( sen osan joka kattaisi naisen persoonan, eli vaikkapa joku sihteeri tai opiskelija, olet varmaan itsekin törmännyt pornoon jossa naiset kantavat jotain pientä roolihahmoa, sen suurempaa miehet tuskin haluavatkaan ja monet miehet vihaavatkin juonellisia elokuvia ). Täysin kuvitteellisessa tilanteessa joutuisin jo käyttämään ajatuksissani ihan todellista naista, koska mielikuvitukseni ei kykene luomaan aidon tuntuista ihmishahmoa ( enkä usko että moni muukaan kykenee, ennemmin tai myöhemmin tulisi aina mieleen se samannäköinen hahmo ) ja tällöin on helppo ajatella vaikkapa työssä tai koulussa tapaamiaan naisia.

"Kysyisin vielä yhtä juttua. Onko niin, että sinua ei häiritse yhtään ajatus siitä, että mahdollinen tyttöystäväsi ajattelisi samoin muista miehistä mitä itse kuvailit ajattelevasi vieraista naisista? Vai kuulutko niihin miehiin, joiden mielestä tällainen on miehelle normaalia ja hyväksyttävää, mutta naiselle ei-toivottavaa ja poikkeuksellista?"

Täytyy nyt kyllä todeta, että tuskin tuo häiritsisi läheskään niin paljon kuin naisia ( ilmeisesti sinäkin itkemään aloit ), kun miehet todella pitävät seksuaalisten tarpeiden tyydyttämistä juuri tarpeiden tyydyttämisenä ja miehet keräävät seksuaalisia kokemuksia siinä missä naiset emotionaalisia. Miehet tunnetusti kovin kevyesti ja huumorilla suhtautuvat useinkin seksiin. Tietysti naiselle se olisi aivan yhtä sallittua kuin miehellekin, mutta väitän vahvasti edelleen, että emotionaalisen siteen merkitystä naiselle mies ei voi koskaan ymmärtää ellei mies ole äärimmäisen tunnetasoinen ja herkkä.

Se, minkä takia interaktiivisuus kalvaa mieltäni edelleen, ei ole se että tyttöystäni kiihottuisi muista miehistä ja mielessään tyttöystävä antautuisi muille miehille vaan se, että jotkut todelliset miehet ovat ihan oikeasti jossain olemassa, jotka kontrolloivat naistani. Joudun edelleen palaamaan edelliseen viestiini sanoen, että ei ole olemassa oikeaa naista, joka saisi tyydytystä siitä miehen pornon katselusta ja masturboinnista. Se kuvien lähettäminen on paljon parempi vaihtoehto, koska tällöin kukaan oikea mies ei kontrolloi sinua, kun oma miehesikään ei kontrolloi muita naisia. Vaikka asiaa ajattelisikin vain sen kannalta, mitä kunkin päässä tapahtuu, täytyy silti ottaa todelliset tapahtumatkin huomioon. Kun masturbaatio jo tarkoittaakin sitä että annetaan itselleen tyydytystä, ei muille. Eli mielestäni nainen antakoon itselleen mitä tahansa itsetyydytystä, henkistä tai fyysistä. Kauheaahan se olisi jos oma poikaystävä tai tyttöystävä tietoisesti antaisi muille seksuaalista tyydytystä tai olisi muiden kontrolloitavissa, eikä kuvitteellinen tapahtuma voi olla koskaan täysin samanarvoinen kuin todellinen, koska

todellinen tapahtuma = (todellinen tapahtuma oikeassa elämässä responssi aivoissa todelliselle tapahtumalle) TAI (sinä saisit itsellesi tyydytystä sinä antaisit muille tyydytystä)

visuaalisesti stimuloitu/kuvitteellinen tapahtuma = (pelkkä tapahtuma aivoissa) TAI (miehesi saisi itsellensä tyydytystä)

Virhe kirjoitti:

"Sinun kohdallasi näyttää siis olevan täysin toisarvoista masturboitko pornon kanssa vai ilman, ajatukset menevät kuitenkin samaa rataa. Tämä on hyvä tietää (oletan, että myös aika monella muulla miehellä homma menee juuri noin)."

Hyvin päätelty. Pieni eroavaisuus on se, että pornossa tyttö on puolittain fiktiivinen ( sen osan joka kattaisi naisen persoonan, eli vaikkapa joku sihteeri tai opiskelija, olet varmaan itsekin törmännyt pornoon jossa naiset kantavat jotain pientä roolihahmoa, sen suurempaa miehet tuskin haluavatkaan ja monet miehet vihaavatkin juonellisia elokuvia ). Täysin kuvitteellisessa tilanteessa joutuisin jo käyttämään ajatuksissani ihan todellista naista, koska mielikuvitukseni ei kykene luomaan aidon tuntuista ihmishahmoa ( enkä usko että moni muukaan kykenee, ennemmin tai myöhemmin tulisi aina mieleen se samannäköinen hahmo ) ja tällöin on helppo ajatella vaikkapa työssä tai koulussa tapaamiaan naisia.

"Kysyisin vielä yhtä juttua. Onko niin, että sinua ei häiritse yhtään ajatus siitä, että mahdollinen tyttöystäväsi ajattelisi samoin muista miehistä mitä itse kuvailit ajattelevasi vieraista naisista? Vai kuulutko niihin miehiin, joiden mielestä tällainen on miehelle normaalia ja hyväksyttävää, mutta naiselle ei-toivottavaa ja poikkeuksellista?"

Täytyy nyt kyllä todeta, että tuskin tuo häiritsisi läheskään niin paljon kuin naisia ( ilmeisesti sinäkin itkemään aloit ), kun miehet todella pitävät seksuaalisten tarpeiden tyydyttämistä juuri tarpeiden tyydyttämisenä ja miehet keräävät seksuaalisia kokemuksia siinä missä naiset emotionaalisia. Miehet tunnetusti kovin kevyesti ja huumorilla suhtautuvat useinkin seksiin. Tietysti naiselle se olisi aivan yhtä sallittua kuin miehellekin, mutta väitän vahvasti edelleen, että emotionaalisen siteen merkitystä naiselle mies ei voi koskaan ymmärtää ellei mies ole äärimmäisen tunnetasoinen ja herkkä.

Se, minkä takia interaktiivisuus kalvaa mieltäni edelleen, ei ole se että tyttöystäni kiihottuisi muista miehistä ja mielessään tyttöystävä antautuisi muille miehille vaan se, että jotkut todelliset miehet ovat ihan oikeasti jossain olemassa, jotka kontrolloivat naistani. Joudun edelleen palaamaan edelliseen viestiini sanoen, että ei ole olemassa oikeaa naista, joka saisi tyydytystä siitä miehen pornon katselusta ja masturboinnista. Se kuvien lähettäminen on paljon parempi vaihtoehto, koska tällöin kukaan oikea mies ei kontrolloi sinua, kun oma miehesikään ei kontrolloi muita naisia. Vaikka asiaa ajattelisikin vain sen kannalta, mitä kunkin päässä tapahtuu, täytyy silti ottaa todelliset tapahtumatkin huomioon. Kun masturbaatio jo tarkoittaakin sitä että annetaan itselleen tyydytystä, ei muille. Eli mielestäni nainen antakoon itselleen mitä tahansa itsetyydytystä, henkistä tai fyysistä. Kauheaahan se olisi jos oma poikaystävä tai tyttöystävä tietoisesti antaisi muille seksuaalista tyydytystä tai olisi muiden kontrolloitavissa, eikä kuvitteellinen tapahtuma voi olla koskaan täysin samanarvoinen kuin todellinen, koska

todellinen tapahtuma = (todellinen tapahtuma oikeassa elämässä responssi aivoissa todelliselle tapahtumalle) TAI (sinä saisit itsellesi tyydytystä sinä antaisit muille tyydytystä)

visuaalisesti stimuloitu/kuvitteellinen tapahtuma = (pelkkä tapahtuma aivoissa) TAI (miehesi saisi itsellensä tyydytystä)

Lue lisää

"Kun masturbaatio jo tarkoittaakin sitä että annetaan itselleen tyydytystä, ei muille."

Eli siis annetaan itsellensä sellaista tyydytystä kuin katsoo tarpeelliseksi ( esim. mies kuvittelee olevansa antaja, nainen kuvittelee olevansa ottaja ).

"Kauheaahan se olisi jos oma poikaystävä tai tyttöystävä tietoisesti antaisi muille seksuaalista tyydytystä tai olisi muiden kontrolloitavissa"

Eli tuo oli tarkoitettu oikeassa elämässä tapahtuvaksi, ei mielikuvissa.

Mutta toisen henkilön läsnäollessa on kyllä mielestäni väärin kenenkään ulkopuolisen himoitseminen, sen verran tulisi kunnioittaa toista. En taida enää kyetä muuttamaan perusteitani asiasta, joten toivottavasti pääsette sopimukseen monimutkaisesta ongelmastanne. :=)

Virhe kirjoitti:

"Kun masturbaatio jo tarkoittaakin sitä että annetaan itselleen tyydytystä, ei muille."

Eli siis annetaan itsellensä sellaista tyydytystä kuin katsoo tarpeelliseksi ( esim. mies kuvittelee olevansa antaja, nainen kuvittelee olevansa ottaja ).

"Kauheaahan se olisi jos oma poikaystävä tai tyttöystävä tietoisesti antaisi muille seksuaalista tyydytystä tai olisi muiden kontrolloitavissa"

Eli tuo oli tarkoitettu oikeassa elämässä tapahtuvaksi, ei mielikuvissa.

Mutta toisen henkilön läsnäollessa on kyllä mielestäni väärin kenenkään ulkopuolisen himoitseminen, sen verran tulisi kunnioittaa toista. En taida enää kyetä muuttamaan perusteitani asiasta, joten toivottavasti pääsette sopimukseen monimutkaisesta ongelmastanne. :=)

Lue lisää

"pornossa tyttö on puolittain fiktiivinen ---. Täysin kuvitteellisessa tilanteessa joutuisin jo käyttämään ajatuksissani ihan todellista naista, koska mielikuvitukseni ei kykene luomaan aidon tuntuista ihmishahmoa --- ja tällöin on helppo ajatella vaikkapa työssä tai koulussa tapaamiaan naisia."

Kuulostaa ymmärrettävältä. Kokonaan toinen kysymys onkin sitten se, MIKSI yleensä pitäisi pystyä ajattelemaan muita naisia kuin omaa kultaa.. Siis vaikka on parisuhteessa, eli se oma kulta on olemassa. Voi olla että minä en tätä konseptia tule koskaan kunnolla ymmärtämään, koska omassa maailmassani se oma kulta on niin paljon kiihottavampi kuin kukaan vieras, että ei tulisi mieleenkään fantasioida pelkästä ruumiillisesta seksistä vieraiden kanssa jos on muunkinlaiseen mielikuvitusmateriaaliin pääsy (eli siihen, mitä kullan kanssa sängyssä voikaan tapahtua!).

"
"Onko niin, että sinua ei häiritse yhtään ajatus siitä, että mahdollinen tyttöystäväsi ajattelisi samoin muista miehistä mitä itse kuvailit ajattelevasi vieraista naisista? Vai kuulutko niihin miehiin, joiden mielestä tällainen on miehelle normaalia ja hyväksyttävää, mutta naiselle ei-toivottavaa ja poikkeuksellista?"

Täytyy nyt kyllä todeta, että tuskin tuo häiritsisi läheskään niin paljon kuin naisia ( ilmeisesti sinäkin itkemään aloit ),"

Tähän sanoisin, että itkemisestä/itkemättömyydestä ei varmaan voi suoraan päätellä, minkä verran asia häiritsee. Tarkoitin kysyä lähinnä tätä: voisitko seurustella onnellisesti sellaisen naisen kanssa (ja avautua hänelle seksuaalisesti), joka haluaisi silloin tällöin nauttia myös muiden (vaikkakin osittain kuvitteelisten) miesten himosta?

"Tietysti naiselle se olisi aivan yhtä sallittua kuin miehellekin, mutta väitän vahvasti edelleen, että emotionaalisen siteen merkitystä naiselle mies ei voi koskaan ymmärtää ellei mies ole äärimmäisen tunnetasoinen ja herkkä."

Tarkoitatko ettei edes silloin, jos mies itse kokee millainen vaikutus sillä on molempien seksielämään (meillä on käynnissä eräänlainen koe aiheesta, ja uskallan jo nyt väittää päinvastaista - tosin tilannettamme ei välttämättä voida yleistää kaikkiin parisuhteisiin)?

"Se, minkä takia interaktiivisuus kalvaa mieltäni edelleen, ei ole se että tyttöystäni kiihottuisi muista miehistä ja mielessään tyttöystävä antautuisi muille miehille vaan se, että jotkut todelliset miehet ovat ihan oikeasti jossain olemassa, jotka kontrolloivat naistani."

Niin, eli näet että nämä miehet toteuttavat naisesi kanssa sitä tehtävää, jonka ainoana toteuttajana haluaisit ITSE olla. Jotkut todelliset naiset (jotka esiintyvät pornofilmeissä) ovat myös ihan oikeasti olemassa jossain, ja näen että he toteuttavat (riippumatta siitä onko tilanne reaaliaikainen vai ei) sitä osaa seksuaalisessa tilanteessa mieheni kanssa, jonka ainoana toteuttajana minä ITSE haluaisin olla. Eli minua kalvaa mieheni pornonkäytössä TÄSMÄLLEEN sama asia kuin sinua esittämässäni esimerkissä.

"Joudun edelleen palaamaan edelliseen viestiini sanoen, että ei ole olemassa oikeaa naista, joka saisi tyydytystä siitä miehen pornon katselusta ja masturboinnista."

Mutta miehelle se nainen on olemassa mielikuvien tasolla kun ko. tilanne on päällä. SE on juuri se juttu mikä minua häiritsee. Minua ei esimerkiksi häiritsisi että joku ihan oikea, olemassa oleva nainen saisi miehestäni seksuaalista tyydytystä kun tämä kävelee kadulla eikä itse ole naisesta seksuaalisesti kiinnostunut. Minulle on aivan sama mitä se vieras nainen saa/haluaa. Minua kiinnostaa se, mitä minun mieheni vieraista naisista saa/haluaa saada.

"Se kuvien lähettäminen on paljon parempi vaihtoehto, koska tällöin kukaan oikea mies ei kontrolloi sinua, kun oma miehesikään ei kontrolloi muita naisia."

Kyllä kontrolloi, vaikkei reaaliaikaisesti, mutta siinäkin esimerkissä minun kannaltani olennaisin pointti olisi se, että saisin miehiltä kiihottavasti kirjoitettuja sähköpostiviestejä, joita voisin sitten masturboidessani lukea.

"Eli mielestäni nainen antakoon itselleen mitä tahansa itsetyydytystä, henkistä tai fyysistä. Kauheaahan se olisi jos oma poikaystävä tai tyttöystävä tietoisesti antaisi muille seksuaalista tyydytystä"

Mutta kun se tyydytyksen antaminen olisi vain väline oman tyydytyksen saamiseen, eli masturbaatiotekniikka. Minäkin voisin sanoa: "Kauheaahan se on, jos oma mies tietoisesti himoitsee muita naisia", ja sinä vastaisit siihen, että eikös se ole miehen oma asia, mistä tyydytyksensä saa..

"eikä kuvitteellinen tapahtuma voi olla koskaan täysin samanarvoinen kuin todellinen"

Niin, sinä siis väität, että web-kameraesimerkissäni kyseessä olisi "todellinen tapahtuma" ja miehen pornonkäytössä "kuvitteellinen tapahtuma" ja siksi web-kameratouhu olisi tuomittavampaa/pahempaa. Mutta miten selität sen, että minua ei häiritsisi jos mieheni toteuttaisi web-kameraesimerkkiäni - ja kuitenkin hänen pornonkäyttönsä häiritsee paljonkin (tai häiritsi, nythän sitä ei ole vähään aikaan edes tapahtunut)? Tämä todistaa sen, että web-kameraesimerkkiä ei voi yksiselitteisesti leimata kauheammaksi.

"todellinen tapahtuma = (todellinen tapahtuma oikeassa elämässä responssi aivoissa todelliselle tapahtumalle)"

Et voi määritellä käsitettä sillä itsellään. En minäkään voi määritellä sanaa 'kerppo' sanomalla että se on kerppo! Se, mitä on pidettävä "todellisena tapahtumana" on äärimmäisen monimutkaisesti (jos lainkaan) määriteltävissä oleva asia, jossa pitäisi ensin ratkaista sellaisia filosofisia pulmia joita ei ole ratkaistu koko tieteen olemassaolon aikana. Joten olisi syytä pitäytyä vain sen määrittelemisessä, mikä SINUA esittämässäni esimerkissä häiritsee (ja senhän teitkin tuossa ylempänä).

Entäpä jos pornotähti on nauttinut leffan tekemisestä? Esittämäsi kaavan mukaan sellaisten leffojen katsomisen pitäisi olla huonompi juttu kuin niiden, joita tehdessään näyttelijät ovat ajatelleet tulevaa pyykkipäivää. Onko teoriallasi tässä valossa pohjaa?

Kiitos sinulle monipuolisesta kommentoinnistasi. Avopuolisoni kanssa keskustelu on edennyt tästä jo aika kauas, joten luulen että alan pikkuhiljaa lopetella tätä netissä asian pureksimista (elämässäni olisi muitakin asioita, joihin pitäisi käyttää aikaa..).

Hauskaa syksyä!

Toi "roolijako" -ajattelu on ainakin täysin pielessä. En koe miehenä olevani "ottaja", enkä koe naiseni olevan "antaja".

Koen, että molemmat on "antajia". Suhteessa vallitsee silloin samanarvoisuus.

Esimerkki tilanne: jos yhtenä hetkenä ainoastaan naisella tekee mieli, niin mä menen siihen mukaan, vaikka mulla ei tekisikään juuri sillä hetkellä mieli. Ja sama toisin päin.

Aiheesta: miehellä ja naisella pornon katselu ja käyttäminen vähentää mielenkiintoa parisuhdeseksiä kohtaan, koska se on korvaavaa toimintaa. Liiallinen pornon katselu myös vähentää (ja turruttaa) omaa mielikuvitusta.

M41 kirjoitti:

Toi "roolijako" -ajattelu on ainakin täysin pielessä. En koe miehenä olevani "ottaja", enkä koe naiseni olevan "antaja".

Koen, että molemmat on "antajia". Suhteessa vallitsee silloin samanarvoisuus.

Esimerkki tilanne: jos yhtenä hetkenä ainoastaan naisella tekee mieli, niin mä menen siihen mukaan, vaikka mulla ei tekisikään juuri sillä hetkellä mieli. Ja sama toisin päin.

Aiheesta: miehellä ja naisella pornon katselu ja käyttäminen vähentää mielenkiintoa parisuhdeseksiä kohtaan, koska se on korvaavaa toimintaa. Liiallinen pornon katselu myös vähentää (ja turruttaa) omaa mielikuvitusta.

Lue lisää

Pornon katselu tosiaan turrutttaa aistitja mielikuvituksen.Fantasioidessa aistit taas heräävät.Fantasiassa kohde on oikea nainen. Pornossa ei ole.Fantasiaan kohde on silloin kiinnostava. Pornossa tätä ei ole.Toisinpäin. Jos fantasian kohde,esim vaikka joku julkkis,tämä on siis esim, esiintyisi pornokuvissa,kiinnostus loppuisi.Fantasin kohde voi kuku tahansa.Täsää ei ole mitään väärää kumppania kohtaan. Harvemmin kumppani jää osattomaksi.Pornossa aina.

en millään jaksanut kahlata läpi kaikkea palstalla kirjoitettua, mutta silti:

mikä ihmeen kilpailu parisuhde sun mielestä on? (viite: jos jotain sallitaan toiselle niin toiselle vastaavaa, tai jos yhdeltä pois niin toiselta kanssa...)

ja kaikki seksuaalisuuden luokittelut miesjuttuiohin ja naisjuttuihin pätee vain jollekin keskivertoidealle, ei eläviin ihmisiin.

ja kommentti vielä tähän kysymykseesi: pistä ihmeessä sit linkki tännekin palstalle ;-)

M41 kirjoitti:

Toi "roolijako" -ajattelu on ainakin täysin pielessä. En koe miehenä olevani "ottaja", enkä koe naiseni olevan "antaja".

Koen, että molemmat on "antajia". Suhteessa vallitsee silloin samanarvoisuus.

Esimerkki tilanne: jos yhtenä hetkenä ainoastaan naisella tekee mieli, niin mä menen siihen mukaan, vaikka mulla ei tekisikään juuri sillä hetkellä mieli. Ja sama toisin päin.

Aiheesta: miehellä ja naisella pornon katselu ja käyttäminen vähentää mielenkiintoa parisuhdeseksiä kohtaan, koska se on korvaavaa toimintaa. Liiallinen pornon katselu myös vähentää (ja turruttaa) omaa mielikuvitusta.

Lue lisää

"Toi "roolijako" -ajattelu on ainakin täysin pielessä. En koe miehenä olevani "ottaja", enkä koe naiseni olevan "antaja"."

Roolijakokysymys on tämän keskustelun harvoja juttuja, jonka voidaan suhteellisen varmasti TIETÄÄ pitävän paikkansa. Tämän näkee jo siitä, miten (pääasiassa miehille suunnatut ja lähes poikkeuksetta miehen näkökulmasta tehdyt) pornoelokuvat on tehty. Jos miehille olisi yhtä luontevaa kokea olevansa objekti kuin subjekti, pornoleffojen kohtauksista puolet olisi kuvattu objektimiehen näkökulmasta. Sellaisia ei kuitenkaan leffoissa ole (ainakaan minä en ole nähnyt yhtäkään). Päin vastoin, miehen subjektirooli on niissä sen luokan itsestäänselvyys, että sitä ei ehkä aina edes tajua (ei ikään kuin näe metsää puilta).

"Esimerkki tilanne: jos yhtenä hetkenä ainoastaan naisella tekee mieli, niin mä menen siihen mukaan, vaikka mulla ei tekisikään juuri sillä hetkellä mieli."

Uskon kyllä (ja olen iloinen naisesi puolesta!), mutta tällä ei olekaan kauheasti tekemistä sen kanssa, mitä minä subjekti-objekti -roolijaolla tarkoitan. Ei subjektina oleminen tarkoita sitä, että tekee aina aloitteet seksiin eikä välttämättä edes sitä että olisi sängyssä aktiivisempi. Puhuin antajasta ja ottajasta hieman eri tasolla. Ne koodit ovat niin syvällä ihmisyydessämme, ettemme välttämättä niitä edes tiedosta, mutta ne näkyvät jo ihan arkikielisissä ilmauksissa.

Esimerkki: Miehen sanomana lausahdus "Anna pillua" on äärimmäisen paljon yleisempi kuin "Ota kyrpää" (joka taas olisi yleisempi silloin, jos naisille olisi tyypillistä olla subjektin roolissa ja miehille objektin roolissa).

"Aiheesta: miehellä ja naisella pornon katselu ja käyttäminen vähentää mielenkiintoa parisuhdeseksiä kohtaan, koska se on korvaavaa toimintaa."

Mielenkiintoinen pointti. Osaatko sanoa, miksi pornon katselu vähentäisi mielenkiintoa parisuhteessa tapahtuvaa seksiä kohtaan? Jos näin on, sehän merkitsee samalla sitä, että pornon katselu on kivempaa puuhaa kuin parisuhteessa harrastettava seksi. Vai merkitseekö? (Älä arkaile vastata, vaikka asia olisi mielestäsi juuri näin - en aio lahdata ketään täällä, haluaisin vain miesten täysin rehellisiä mielipiteitä asiasta.)

:)

miäs kirjoitti:

en millään jaksanut kahlata läpi kaikkea palstalla kirjoitettua, mutta silti:

mikä ihmeen kilpailu parisuhde sun mielestä on? (viite: jos jotain sallitaan toiselle niin toiselle vastaavaa, tai jos yhdeltä pois niin toiselta kanssa...)

ja kaikki seksuaalisuuden luokittelut miesjuttuiohin ja naisjuttuihin pätee vain jollekin keskivertoidealle, ei eläviin ihmisiin.

ja kommentti vielä tähän kysymykseesi: pistä ihmeessä sit linkki tännekin palstalle ;-)

Lue lisää

"mikä ihmeen kilpailu parisuhde sun mielestä on? (viite: jos jotain sallitaan toiselle niin toiselle vastaavaa, tai jos yhdeltä pois niin toiselta kanssa...)"

Krhm. Jos tuntisit minut, tietäisit että kysymyksesi on absurdi - koska vaikka onkin olemassa ihmisiä, joille parisuhde on kilpailua, minä olen hyvin kaukana sellaisesta. Tasapainohakuisuus sen sijaan on eri asia.

Kärjistetty esimerkki: Oletko sinä uskollisessa parisuhteessa? Entä jos tyttöystäväsi alkaisi eräänä päivänä holtittomasti harrastaa seksiä vieraiden ihmisten kanssa (kuitenkin huolehtien ehkäisystä ja siitä, ettei tauteja tulisi), mutta kieltäisi sinulta vastaavan toiminnan. Etkö tässä tilanteessa miettisikin, onko parisuhteenne ehkä vahingollisessa epätasapainossa? Olisiko parisuhteenne sinulle joku "ihmeen kilpailu", jos miettisit sellaista?

Ja sitten ei-kärjistetty esimerkki (olisin kiitollinen, jos jaksaisit ihan oikeasti yrittää eläytyä tähän tarinaan):

*

Kuvittele, että elät maailmassa, jossa porno on harvinaisuus. Ei siksi että se olisi kiellettyä, vaan sitä ei vain kerta kaikkiaan koskaan ole ollut sinun tai ystäviesi/tuttujesi ulottuvilla. Olet kyllä kuullut puhuttavan, että sellaista on olemassa, ja asia kiinnostaa sinua kovasti, mutta itse et ole milloinkaan saanut pornoa käsiisi. Sen sijaan on hyvin tavallista, että ihmiset poseeraavat toisilleen web-kameroissa seksuaalisesti provosoiden ja masturboivat kiihotuttuaan katselijoiden kommenteista. Jostakin syystä tätä harrastavat kuitenkin lähinnä naiset, paitsi viime vuosina sitä kokeilleiden miestenkin lukumäärä on hiljalleen noussut - ja tietoisuuteesi on alkanut putkahdella seuraavia väittämiä: "Miehetkin kiihottuvat web-kamerassa esiintymisestä samalla tavalla kuin naiset", "Miehetkin ovat vapautumassa seksuaalisesti", "Web-kamerassa esiintymisessä ei ole mitään pahaa", "Kaikki naiset esiintyvät toisinaan web-kamerassa, ja olisi kohtuutonta vaatia että sitä ei saisi tehdä parisuhteessa", "Web-kameraesiintyminen on täysin luonnollinen osa ihmisen seksuaalisuutta", "Ne, jotka eivät nauti web-kamerassa esiintymisestä, ovat seksuaalisesti estyneitä ja epävapautuneita - puhumattakaan niistä jotka eivät salli sitä tyttöystävälleen/vaimolleen" jne.

Olet itsekin kiihottunut web-kamerassa esiintymisestä kokeiltuasi sitä (ehkä tyttöystäväsi kannustuksesta), mutta silti sinua loukkaa se kun tiedät tyttöystäväsi esiintyneen vieraille miehille, ja sinun on vaikea ymmärtää miten tämä harrastus voi olla hänelle niin tärkeä, ettei hän luovu siitä vaikka näkee sen aiheuttavan sinulle pahaa oloa ja häneen kohdistuvan seksuaalisen halun vähentymistä (se kun saa sinut aina näkemään hänet hieman huoramaisessa valossa, vaikkei pettämistä olekaan). Ilmeisesti se ei sinua kiihota yhtä paljon kuin häntä, koska itse voisit luopua siitä koska tahansa ilman että kokisit oikeasti joutuvasi luopumaan mistään tärkeästä. Tyttöystäväsi puhuu ihaillen niistä miehistä, jotka ovat seksuaalisesti niin vapautuneita että harrastavat web-kameraesiintymistä tyttöystäviensä kanssa yhdessä eivätkä näe siinä mitään pahaa. Sinua kuitenkin epäilyttää aloittaa sellaista harrastusta, josta itse jaksat kiinnostua lähinnä silloin kun et ole parisuhteessa (eli kun elämästäsi puuttuu oikea nainen kokonaan).

Viime vuosina kuitenkin myös pornomateriaalin saatavuus on yllättäen lisääntynyt räjähdysmäisesti. Eräänä päivänä huomaat, ettei sen saaminen itse asiassa enää ole kovinkaan hankalaa, ja tajuat myös entistä selvemmin, että sen katseleminen kiihottaisi sinua itse asiassa selvästi enemmän kuin web-kamerassa esiintyminen. Sinua kuitenkin arveluttaa ryhtyä hankkimaan materiaalia käsiisi suin päin, sillä et ole koskaan aikaisemmin tehnyt niin (koska pornoa ei ole oikeastaan saanut mistään ja koska et edes tunne ketään joka sitä olisi katsellut), ja koska epäilet ettei tyttöystäväsi pitäisi siitä että aloittaisit sellaisen toiminnan. Se kun ei ole samalla tavalla yleisesti hyväksyttyä ja puolusteltua kuin web-kamerassa esiintyminen - siitä huolimatta että sinun mielestäsi se olisi miehinen vastine tälle naisten masturbaatioviriketoiminnalle.

Koet, että naisesi seksuaalisuus ulottuu jossakin määrin myös parisuhteenne ulkopuolelle, ja nyt kun olet keksinyt jonkin sellaisen toimintamuodon jota sinä itse oikein MIELELLÄSI harrastaisit, ja joka myös ulottuu parisuhteen ulkopuolelle mutta ei kuitenkaan ole luokiteltavissa pettämiseksi, mietit eikö olisi tasaväkistä että se sinulle sallittaisiin (tai sitten että naisesi lopettaisi web-kameramasturbointinsa). Uskaltaudut kirjoittamaan asiasta eräälle keskustelupalstalle kommenttien toivossa, ja erään naispuolisen vastaajan kommentti kuuluukin: "Mikä ihmeen kilpailu parisuhde sun mielestä on?" Eli mitä ilmeisemmin hän mieluusti olisi sallimassa web-kameraesiintymisen naisellesi, mutta on sitä mieltä että sinun on turha yrittää oikeuttaa pornon katseluasi vaan sinun tulisi olla tyytyväinen tilanteeseen sellaisena kuin se on.

Miltä sinusta nyt tuntuu?

*

"ja kaikki seksuaalisuuden luokittelut miesjuttuiohin ja naisjuttuihin pätee vain jollekin keskivertoidealle, ei eläviin ihmisiin."

En haluakaan yrittää yleistää esittämiäni asioita kaikkiin ihmisiin ja jokaiseen parisuhteeseen (minkä kyllä luulisi käyneen selville jo aiemmista teksteistäni). Sen sijaan sanon, että esittämäni olosuhteet pätevät niihin naisiin ja niihin miehiin, joiden seksuaalinen rooli on kuvailemani mukainen (ottamatta lopullista kantaa siihen, miten paljon heitä on olemassa - senhän lopulta jokainen tietää vain itse).

"ja kommentti vielä tähän kysymykseesi: pistä ihmeessä sit linkki tännekin palstalle ;-)"

Toivon edelleen, että minä ja avomieheni luovumme tällaisesta parisuhteemme ulkopuolelle ulottuvasta seksuaalisesta toiminnasta kokonaan (tosin jos mieheni on samaa lajia kuin muutamat tämän ketjun keskustelijat, joka fantasioi muista naisista useita kertoja päivässä, tämä tuskin tulee onnistumaan - jää nähtäväksi!).

Mutta huomasitko, että kysyin kysymyksenkin tästä asiasta? Mitä mieltä sinä olisit, jos tyttöystäväsi valokuvaisi itseään seksuaalisesti provosoivissa asennoissa, lähettäisi kuvat nettiin (vaikka kasvot sotkettuina) ja kiihottuisi miesten sähköpostiin lähettämistä kommenteista masturbointiin ja laukeamiseen asti?

tyttö_helsingistä kirjoitti:

"Toi "roolijako" -ajattelu on ainakin täysin pielessä. En koe miehenä olevani "ottaja", enkä koe naiseni olevan "antaja"."

Roolijakokysymys on tämän keskustelun harvoja juttuja, jonka voidaan suhteellisen varmasti TIETÄÄ pitävän paikkansa. Tämän näkee jo siitä, miten (pääasiassa miehille suunnatut ja lähes poikkeuksetta miehen näkökulmasta tehdyt) pornoelokuvat on tehty. Jos miehille olisi yhtä luontevaa kokea olevansa objekti kuin subjekti, pornoleffojen kohtauksista puolet olisi kuvattu objektimiehen näkökulmasta. Sellaisia ei kuitenkaan leffoissa ole (ainakaan minä en ole nähnyt yhtäkään). Päin vastoin, miehen subjektirooli on niissä sen luokan itsestäänselvyys, että sitä ei ehkä aina edes tajua (ei ikään kuin näe metsää puilta).

"Esimerkki tilanne: jos yhtenä hetkenä ainoastaan naisella tekee mieli, niin mä menen siihen mukaan, vaikka mulla ei tekisikään juuri sillä hetkellä mieli."

Uskon kyllä (ja olen iloinen naisesi puolesta!), mutta tällä ei olekaan kauheasti tekemistä sen kanssa, mitä minä subjekti-objekti -roolijaolla tarkoitan. Ei subjektina oleminen tarkoita sitä, että tekee aina aloitteet seksiin eikä välttämättä edes sitä että olisi sängyssä aktiivisempi. Puhuin antajasta ja ottajasta hieman eri tasolla. Ne koodit ovat niin syvällä ihmisyydessämme, ettemme välttämättä niitä edes tiedosta, mutta ne näkyvät jo ihan arkikielisissä ilmauksissa.

Esimerkki: Miehen sanomana lausahdus "Anna pillua" on äärimmäisen paljon yleisempi kuin "Ota kyrpää" (joka taas olisi yleisempi silloin, jos naisille olisi tyypillistä olla subjektin roolissa ja miehille objektin roolissa).

"Aiheesta: miehellä ja naisella pornon katselu ja käyttäminen vähentää mielenkiintoa parisuhdeseksiä kohtaan, koska se on korvaavaa toimintaa."

Mielenkiintoinen pointti. Osaatko sanoa, miksi pornon katselu vähentäisi mielenkiintoa parisuhteessa tapahtuvaa seksiä kohtaan? Jos näin on, sehän merkitsee samalla sitä, että pornon katselu on kivempaa puuhaa kuin parisuhteessa harrastettava seksi. Vai merkitseekö? (Älä arkaile vastata, vaikka asia olisi mielestäsi juuri näin - en aio lahdata ketään täällä, haluaisin vain miesten täysin rehellisiä mielipiteitä asiasta.)

:)

Lue lisää

No. Meillä ei ainakaan roolinjako mene noin, joten mielestäni se ei pidä paikkansa. Ei noin rankasti voi tätä(kään) asiaa yleistää.

Toinen (usein kuultu) yleistys on myös se, että kaikkilta miehiltä "tulee heti". Itse pystyn jatkamaan aktia normaalisti ensimmäisen siemensyöksyn jälkeen ja olen kuullut, että tämä ei ole mitenkään hirveän poikkeavaa.

Tämä vain tähän esimerkkinä, joita tältä saralta varmasti löytyy enemmämkin. Joten edelleen: en ole samaa mieltä kanssasi roolijaosta.

Mielestäni liiallinen pornon katselu ja käyttäminen syö omaa seksualista mielikuvitusta, en sitä paremmin osaa/halua perustella. Se, että en sitä pahemmin perustele, ei tarkoita, että olisin väärässä.

Onkonhan sun kumppanisi sulle oikea tai oletko sä sille? Jos noin paljon (en yksinkertaisesti jaksanut lukea kaikkea kirjoittamaasi) pitää pohtia asioita, niin tuntuisi, että metsään mennään. Ei kaikki asiat analysoimalla selviä.

tyttö_helsingistä kirjoitti:

"mikä ihmeen kilpailu parisuhde sun mielestä on? (viite: jos jotain sallitaan toiselle niin toiselle vastaavaa, tai jos yhdeltä pois niin toiselta kanssa...)"

Krhm. Jos tuntisit minut, tietäisit että kysymyksesi on absurdi - koska vaikka onkin olemassa ihmisiä, joille parisuhde on kilpailua, minä olen hyvin kaukana sellaisesta. Tasapainohakuisuus sen sijaan on eri asia.

Kärjistetty esimerkki: Oletko sinä uskollisessa parisuhteessa? Entä jos tyttöystäväsi alkaisi eräänä päivänä holtittomasti harrastaa seksiä vieraiden ihmisten kanssa (kuitenkin huolehtien ehkäisystä ja siitä, ettei tauteja tulisi), mutta kieltäisi sinulta vastaavan toiminnan. Etkö tässä tilanteessa miettisikin, onko parisuhteenne ehkä vahingollisessa epätasapainossa? Olisiko parisuhteenne sinulle joku "ihmeen kilpailu", jos miettisit sellaista?

Ja sitten ei-kärjistetty esimerkki (olisin kiitollinen, jos jaksaisit ihan oikeasti yrittää eläytyä tähän tarinaan):

*

Kuvittele, että elät maailmassa, jossa porno on harvinaisuus. Ei siksi että se olisi kiellettyä, vaan sitä ei vain kerta kaikkiaan koskaan ole ollut sinun tai ystäviesi/tuttujesi ulottuvilla. Olet kyllä kuullut puhuttavan, että sellaista on olemassa, ja asia kiinnostaa sinua kovasti, mutta itse et ole milloinkaan saanut pornoa käsiisi. Sen sijaan on hyvin tavallista, että ihmiset poseeraavat toisilleen web-kameroissa seksuaalisesti provosoiden ja masturboivat kiihotuttuaan katselijoiden kommenteista. Jostakin syystä tätä harrastavat kuitenkin lähinnä naiset, paitsi viime vuosina sitä kokeilleiden miestenkin lukumäärä on hiljalleen noussut - ja tietoisuuteesi on alkanut putkahdella seuraavia väittämiä: "Miehetkin kiihottuvat web-kamerassa esiintymisestä samalla tavalla kuin naiset", "Miehetkin ovat vapautumassa seksuaalisesti", "Web-kamerassa esiintymisessä ei ole mitään pahaa", "Kaikki naiset esiintyvät toisinaan web-kamerassa, ja olisi kohtuutonta vaatia että sitä ei saisi tehdä parisuhteessa", "Web-kameraesiintyminen on täysin luonnollinen osa ihmisen seksuaalisuutta", "Ne, jotka eivät nauti web-kamerassa esiintymisestä, ovat seksuaalisesti estyneitä ja epävapautuneita - puhumattakaan niistä jotka eivät salli sitä tyttöystävälleen/vaimolleen" jne.

Olet itsekin kiihottunut web-kamerassa esiintymisestä kokeiltuasi sitä (ehkä tyttöystäväsi kannustuksesta), mutta silti sinua loukkaa se kun tiedät tyttöystäväsi esiintyneen vieraille miehille, ja sinun on vaikea ymmärtää miten tämä harrastus voi olla hänelle niin tärkeä, ettei hän luovu siitä vaikka näkee sen aiheuttavan sinulle pahaa oloa ja häneen kohdistuvan seksuaalisen halun vähentymistä (se kun saa sinut aina näkemään hänet hieman huoramaisessa valossa, vaikkei pettämistä olekaan). Ilmeisesti se ei sinua kiihota yhtä paljon kuin häntä, koska itse voisit luopua siitä koska tahansa ilman että kokisit oikeasti joutuvasi luopumaan mistään tärkeästä. Tyttöystäväsi puhuu ihaillen niistä miehistä, jotka ovat seksuaalisesti niin vapautuneita että harrastavat web-kameraesiintymistä tyttöystäviensä kanssa yhdessä eivätkä näe siinä mitään pahaa. Sinua kuitenkin epäilyttää aloittaa sellaista harrastusta, josta itse jaksat kiinnostua lähinnä silloin kun et ole parisuhteessa (eli kun elämästäsi puuttuu oikea nainen kokonaan).

Viime vuosina kuitenkin myös pornomateriaalin saatavuus on yllättäen lisääntynyt räjähdysmäisesti. Eräänä päivänä huomaat, ettei sen saaminen itse asiassa enää ole kovinkaan hankalaa, ja tajuat myös entistä selvemmin, että sen katseleminen kiihottaisi sinua itse asiassa selvästi enemmän kuin web-kamerassa esiintyminen. Sinua kuitenkin arveluttaa ryhtyä hankkimaan materiaalia käsiisi suin päin, sillä et ole koskaan aikaisemmin tehnyt niin (koska pornoa ei ole oikeastaan saanut mistään ja koska et edes tunne ketään joka sitä olisi katsellut), ja koska epäilet ettei tyttöystäväsi pitäisi siitä että aloittaisit sellaisen toiminnan. Se kun ei ole samalla tavalla yleisesti hyväksyttyä ja puolusteltua kuin web-kamerassa esiintyminen - siitä huolimatta että sinun mielestäsi se olisi miehinen vastine tälle naisten masturbaatioviriketoiminnalle.

Koet, että naisesi seksuaalisuus ulottuu jossakin määrin myös parisuhteenne ulkopuolelle, ja nyt kun olet keksinyt jonkin sellaisen toimintamuodon jota sinä itse oikein MIELELLÄSI harrastaisit, ja joka myös ulottuu parisuhteen ulkopuolelle mutta ei kuitenkaan ole luokiteltavissa pettämiseksi, mietit eikö olisi tasaväkistä että se sinulle sallittaisiin (tai sitten että naisesi lopettaisi web-kameramasturbointinsa). Uskaltaudut kirjoittamaan asiasta eräälle keskustelupalstalle kommenttien toivossa, ja erään naispuolisen vastaajan kommentti kuuluukin: "Mikä ihmeen kilpailu parisuhde sun mielestä on?" Eli mitä ilmeisemmin hän mieluusti olisi sallimassa web-kameraesiintymisen naisellesi, mutta on sitä mieltä että sinun on turha yrittää oikeuttaa pornon katseluasi vaan sinun tulisi olla tyytyväinen tilanteeseen sellaisena kuin se on.

Miltä sinusta nyt tuntuu?

*

"ja kaikki seksuaalisuuden luokittelut miesjuttuiohin ja naisjuttuihin pätee vain jollekin keskivertoidealle, ei eläviin ihmisiin."

En haluakaan yrittää yleistää esittämiäni asioita kaikkiin ihmisiin ja jokaiseen parisuhteeseen (minkä kyllä luulisi käyneen selville jo aiemmista teksteistäni). Sen sijaan sanon, että esittämäni olosuhteet pätevät niihin naisiin ja niihin miehiin, joiden seksuaalinen rooli on kuvailemani mukainen (ottamatta lopullista kantaa siihen, miten paljon heitä on olemassa - senhän lopulta jokainen tietää vain itse).

"ja kommentti vielä tähän kysymykseesi: pistä ihmeessä sit linkki tännekin palstalle ;-)"

Toivon edelleen, että minä ja avomieheni luovumme tällaisesta parisuhteemme ulkopuolelle ulottuvasta seksuaalisesta toiminnasta kokonaan (tosin jos mieheni on samaa lajia kuin muutamat tämän ketjun keskustelijat, joka fantasioi muista naisista useita kertoja päivässä, tämä tuskin tulee onnistumaan - jää nähtäväksi!).

Mutta huomasitko, että kysyin kysymyksenkin tästä asiasta? Mitä mieltä sinä olisit, jos tyttöystäväsi valokuvaisi itseään seksuaalisesti provosoivissa asennoissa, lähettäisi kuvat nettiin (vaikka kasvot sotkettuina) ja kiihottuisi miesten sähköpostiin lähettämistä kommenteista masturbointiin ja laukeamiseen asti?

Lue lisää

En todella ymmärrä, mitä pahaa olisi siinä, että tyttöystäväni lähettäisi kuvansa muidenkin ihailtavaksi, edellyttäen, ettei häntä niistä tunnistettaisi. En myöskää pahastuisi, vaikka hän masturboisi webbikameralle, tuntemattomana tietysti. (Itse asiassa eräs ex-tyttöystäväni laittoikin pimpistään kuvan pornolehteen.) Jos hän nauttii exhibitionismista, niin antaa palaa vaan.

M41 kirjoitti:

No. Meillä ei ainakaan roolinjako mene noin, joten mielestäni se ei pidä paikkansa. Ei noin rankasti voi tätä(kään) asiaa yleistää.

Toinen (usein kuultu) yleistys on myös se, että kaikkilta miehiltä "tulee heti". Itse pystyn jatkamaan aktia normaalisti ensimmäisen siemensyöksyn jälkeen ja olen kuullut, että tämä ei ole mitenkään hirveän poikkeavaa.

Tämä vain tähän esimerkkinä, joita tältä saralta varmasti löytyy enemmämkin. Joten edelleen: en ole samaa mieltä kanssasi roolijaosta.

Mielestäni liiallinen pornon katselu ja käyttäminen syö omaa seksualista mielikuvitusta, en sitä paremmin osaa/halua perustella. Se, että en sitä pahemmin perustele, ei tarkoita, että olisin väärässä.

Onkonhan sun kumppanisi sulle oikea tai oletko sä sille? Jos noin paljon (en yksinkertaisesti jaksanut lukea kaikkea kirjoittamaasi) pitää pohtia asioita, niin tuntuisi, että metsään mennään. Ei kaikki asiat analysoimalla selviä.

Lue lisää

"No. Meillä ei ainakaan roolinjako mene noin, joten mielestäni se ei pidä paikkansa."

Öö? *huuli pyöreänä* Minä en tietysti tiedä, miten roolijako juuri teillä menee, mutta pelkästään sillä perusteella et voi kumota kaikkea mitä olen tässä ketjussa esittänyt, sillä on paljon miehiä ja naisia joilla roolijako menee esitetyllä tavalla (esimerkkinä esimerkiksi pornoleffat, jotka on tehty subjektimiehille - jos siis objektimiehiä olisi huomattavan paljon, leffatkin olisivat ihan toisenlaisia).

"Ei noin rankasti voi tätä(kään) asiaa yleistää."

Kerropa missä kohdassa olen yleistänyt rankasti? Olenhan lukuisia kertoja korostanut sitä, että poikkeuksia tästä esittämästäni mallista on aivan varmasti olemassa.

"edelleen: en ole samaa mieltä kanssasi roolijaosta."

Minä sivumennen sanoen olen edelleen sitä mieltä, että et ole ymmärtänyt mitä minä oikeastaan sillä roolijaolla tarkoitan, mutta ei se minua kiusaa. Olenhan sanonut, että tämä asia koskee ainoastaan niitä pariskuntia, joilla roolijako MENEE esittämälläni tavalla. Jos sinä et mielestäsi tähän joukkoon kuulu, miksi osallistut keskusteluun?

"Mielestäni liiallinen pornon katselu ja käyttäminen syö omaa seksualista mielikuvitusta, en sitä paremmin osaa/halua perustella. Se, että en sitä pahemmin perustele, ei tarkoita, että olisin väärässä."

Eipä tietenkään. Minua olisi vain kiinnostanut, miten sinä tarkemmin ottaen asian ajattelet.

"Onkonhan sun kumppanisi sulle oikea tai oletko sä sille?"

Olemme (tänään vielä paljon viimeviikkoista varmemmalla äänensävyllä sanottuna)! :)

"Jos noin paljon (en yksinkertaisesti jaksanut lukea kaikkea kirjoittamaasi) pitää pohtia asioita, niin tuntuisi, että metsään mennään. Ei kaikki asiat analysoimalla selviä."

No, sanotaanko, että minä en ehkä olisi SINULLE oikea puoliso, jos analysoiminen on sinusta kurjaa. Mutta meillä asiat kyllä selviävät, kun niistä puhutaan rehellisesti ja avoimesti ja niitä mietitään yhdessä (siis positiivisessa hengessä - ei syyllistäen ja riidellen). Tästä on jo näyttöä muutaman tosi hankalan asian kohdalla, ja muuten tämäkin asia on meillä jo hyvin lähellä täydellistä ratkeamista! Ei siihen muuta vaadita kuin aikaa, hyvää tahtoa ja viitseliäisyyttä (ja kukapa ei hyvän parisuhteen eteen haluaisi vähän töitäkin tehdä?).

Mutta enhän minä tietenkään sinua tähän analysointiin mukaan ole pakottamassa. Voitkin tältä istumalta unohtaa kaiken lukemasi, ja alkaa muistella sitä vasta sitten, kun tyttöystävällesi/vaimollesi iskee ensimmäinen haluttomuuskausi.. Äh. En minä sellaista sinulle oikeasti toivo. Toivon, että voit elää elämäsi alusta loppuun asti joutumatta millään tavalla tekemisiin tämän asian kanssa (sillä kyllä sellainenkin varmasti on mahdollista)!

Valoisaa tulevaisuutta!

Juniperus kirjoitti:

En todella ymmärrä, mitä pahaa olisi siinä, että tyttöystäväni lähettäisi kuvansa muidenkin ihailtavaksi, edellyttäen, ettei häntä niistä tunnistettaisi. En myöskää pahastuisi, vaikka hän masturboisi webbikameralle, tuntemattomana tietysti. (Itse asiassa eräs ex-tyttöystäväni laittoikin pimpistään kuvan pornolehteen.) Jos hän nauttii exhibitionismista, niin antaa palaa vaan.

Lue lisää

"Jos hän nauttii exhibitionismista, niin antaa palaa vaan."

Esimerkissäni ei ollut kyse ekshibitionismista (jossa henkilö nauttii itsensäpaljastamisesta), vaan siitä, että saisin seksuaalista nautintoa kun vieraat miehet HIMOITSEVAT minua ja myös ilmaisevat sen verbaalisesti eli mm. kertoisivat mitä tekisivät minulle jos olisin paikalla.

Jos tuokin olisi mielestäsi ok, voit rauhassa katsella pornoa ilman tunnontuskia siitä, että samaan aikaan pitäisit tyttöystävääsi liian tiukassa seksuaalisessa kurissa.

Hyvää jatkoa!