Sosiaalityötä postilaatikon välityksellä

Sosiaalityön postilaatikkoistuminen onkin hyvä ilmiö?

http://sosiaalinentekija.wordpress.com/

Sosiaalinen tekijä- blogissa kiinnitetään huomiota sosiaalityön postilaatikkoistumiseen. Kirjoittajien mukaan postilaatikkoistuminen sosiaalialalla on uhka asiakkaan oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumiselle.
Monien asiakkaiden mielestä postilaatikkoistuminen on päinvastoin tae asiakkaan oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumiselle. Anomuksista ja käydyistä keskusteluista saa sentään kirjalliset valituskelpoiset päätökset lain säätämässä ajassa.

Monet köyhät perheelliset eivät enää uskalla hakea tarveharkintaista toimeentulotukea tai mitään muutakaan apua siinä pelossa, että tapaavat henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän, joka saattaa merkitä toimeentulotuen hakijat lastensuojelun asiakkaiksi, kirjata dokumentteihinsa asiakkaan oikeusturvan vaarantavia subjektiivisia arvioitaan ja jättää toimittamatta kirjailemansa dokumentit asiakkaiden itsensä nähtäviksi ja korjattaviksi.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/aiti-haki-harrastetukea-tytar-kirjattiin-lastensuojelun-asiakkaaksi/

MLL:n mukaan ammattiapua saaneet nuoret kertovat, etteivät luota ammattiauttajiin tai eivät ymmärrä, miten ammattilaiset voisivat heitä auttaa. MLL:n tutkimuksessa nuoret valittivat, että asiantuntijoille puhuminen lisäsi- ei vähentänyt heidän pahaa oloaan- mutta asiantuntijat eivät ottaneet tätä tietoa vakavasti. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/120891-”halyttava-ilmio”-nuorten-keskuudessa

Parhaimmillaan, ei pahimmillaan toimeentulonhakija ei näe vuosiin sosiaalityöntekijää tai sosiaaliohjaajaa tai etuuskäsittelijää. Paras kumppani vaikeassa elämäntilanteessa voi olla hiljainen postilaatikko. Tarjoamalla helpon ja kätevän väylän taloudellisen avun hakemiselle, se takaa riittävän tuen elämästä selviytymiselle.

Pahimmillaan toimeentulotuenhakija joutuu moniammatillisten ja ASO- ryhmien asiantuntijoiden loputtomaan pyöritykseen, jonka seurauksena häneltä voi lähteä työpaikka, perustulo, oikeusturva, asunto, lapset , terveys ja henki. Sitä riskiä moni ei halua ottaa vaan sinnitteleekin mielummin ruokajonossa , toimeentulotuen perusosalla tai dyykkaa.

Postilaatikkoistumisessa piilee myös todellisia vaaroja. On täysin mahdollista, jopa todennäköistä, että sosiaalityöntekijöiden edunvalvontatahot alkavat asiakkaita kuulematta puuhata vastaiskua toimeentulotuen KELA-siirrolle ehdottamalla pitkäaikaisille toimeentulotukiasiakkaille pakollisia tapaamisia sosiaalityöntekijöiden kanssa. Tämä uudistus varmasti lisäisi toimeentulotuen alikäyttöä ja siivoaisi hetkeksi ttt- tilastoja mutta pitkällä aikavälillä kustannukset kumuloituisivat erityissairaanhoidon ja lastensuojelun puolelle.
Postilaatikkoistumisen purkaminen aiheuttaisi ainakin köyhien perheiden ruokatalouden roskalaatikkoistumista.

Sosiaalityön postilaatikkoistuminen saattaa olla asiakasnäkökulmasta se "hyvä käytäntö" , jota ei pidä ruveta muuttelemaan pelkästään asiantuntijoiden huolen takia asiakkailta kysymättä.